Empaattinen rinnalla kulkija - "Tukea, kannustusta ja ymmärrystä"

”Omaa elämäntilannettani huomioitiin ja se otettiin vahvasti huomioon opintojen suunnittelussa.”

Erityisen tärkeänä opiskelijat näkivät opettajan kyvyn tunnistaa ja hahmottaa opiskelijan elä-mäntilannetta kokonaisuutena. Opintojen etenemiseen liittyvät ja etenemistä haastavat monet esimerkiksi terveydentilaan, kuormittumiseen ja muihin henkilökohtaiseen elämän osa-aluei-siin liittyvät tekijät, jotka olisi tarpeen ottaa huomioon ohjauksessa. Aiempi tutkimus tukee tätä tulosta. Opiskelijat pitävät arvossa arjen perusasioita, työelämään kiinnittymistä ja hyvää arkea sosiaalisine suhteineen. Arjen tukirakenteiden hajoaminen, työttömyys, sairastuminen tai köy-hyys sekä yksinäisyys on nuorista pelottavaa ja näihin elämäntilanteisiin kaivataan aikuisen tukea. (Maunu 2018, 18.)

”Minun lukihäiriöni huomioitiin erittäin hyvin.”

”En ole tarpeeksi saanut tukea opiskeluuni, kun se on hankalaaa keskittymisen ja adhd:n takia.”

Opiskelijoiden kokemuksen mukaan ohjauksen tulisi olla itseluottamusta kohottavaa ja nuoren puolella olevaa läsnäoloa moninaisissa elämän haasteissa. Pedagogisessa suhteessa keskeistä onkin asettua opiskelijan rinnalla kulkijaksi, kumppaniksi, johon voi tukeutua tarpeen tullen.

(Hämäläinen 1995, 171.) Opiskelijat kaipaavat myös kipeästi keskustelua ja kannustavaa pa-lautetta omista vahvuuksistaan ja osaamisestaan. Tällöin keskeistä opettajan työssä on auttaa nuorta hahmottamaan omia vahvuuksiaan, avata erilaisia kehittymisen mahdollisuuksia ja he-rättää toivoa tulevaisuudesta. (Mt., 171; Vanhalakka-Ruoho 2014, 153.)

”haluaisin jonkun luotettavan "tsempparin" itsetunnon kohentamiseksi. Tämä auttaisi kertomaan itsestään miten itsensä näkee, eikä vähättele itseään [työ]hakemuksissa.”

6 POHDINTA JA JATKOTUTKIMUSAIHEET

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli yhtäältä tarkastella, millaisina ilmiöinä opiskelijan tuen ja ohjauksen tarpeet näyttäytyvät ammatillisen opintopolun aikana. Toisaalta tarkoituksena oli tuoda esiin, mitä merkityksiä opiskelijat antavat opiskelijan ja opettajan väliselle pedagogiselle suhteelle.

Tämä tutkimus osoitti, että opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarpeet näyttäytyvät sosiaalipeda-gogiikan kaksoistehtävän valossa sekä yleisinä sosiaalisen kasvatuksen tarpeina että erityisinä kasvatuksellisen auttamisen tarpeina, jolloin kyse on haasteisiin ja ongelmiin puuttumisesta ja niiden ennaltaehkäisemisestä. Keskeisinä tutkimustuloksina oli, että tuen ja ohjauksen tarpeet voidaan jakaa neljään temaattiseen kokonaisuuteen: 1) omaan alaan ja osaamiseen liittyviin tuen ja ohjauksen tarpeisiin, 2) työllistymiseen ja jatko-opintoihin liittyviin ohjauksen tarpei-siin, 3) turvallisuutta ja yhteishenkeä tukeviin ohjauksen tarpeitarpei-siin, sekä 4) opinnoissa kuormit-tumiseen ja henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyviin tuen ja ohjauksen tarpeisiin. Näihin tarpeisiin opettajan tulisi vastata tukemalla opiskelijan sosiaalisia valmiuksia, toimijuutta ja vuorovaikutusta osana erilaisia yhteisöjä. Opettajalta kaivataan tietoa työelämästä ja halutaan tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Keskeistä on opettajan tarjoama tuki osaamisen tunnistami-seen ja kuvaamitunnistami-seen sekä palaute osaamisesta. Näiden lisäksi opettajalta kaivataan konkreet-tista tukea ja apua arjen haasteissa.

Toisena keskeisenä tutkimustuloksena oli opiskelijoiden antamat merkitykset opiskelijan ja opettajan väliselle pedagogiselle suhteelle. Näiden merkitysten pohjalta, sosiaalipedagogisen työn kuvausten sekä pedagogisen suhteen käsitteen kanssa käytynä vuoropuheluna muotoilin mallinnuksen ammatillisen opettajan sosiaalipedagogisesta työotteesta. Se muodostuu neljästä työotetta kuvaavasta tekijästä, jotka linkittyvät toisiinsa pedagogisessa toiminnassa. Nämä neljä tekijää ovat: opettaja 1) kiinnostuneena kuuntelijana, 2) kiireettömänä kohtaajana, 3) jämäk-känä, mutta rentona yhteisöllisyyden edistäjänä sekä 4) empaattisena rinnalla kulkijana. Tässä työotteessa keskeisinä ja merkittävinä opiskelijat näkivät vilpittömän kiinnostuksen ja kunnioi-tuksen opiskelijaa ja hänen kokonaisvaltaista elämäntilannettaan kohtaan, opiskelijan mielipi-teiden ja näkemysten arvostamisen, turvallisuuden ja luotettavuuden aikuisena sekä positiivi-suuden ja tulevaipositiivi-suuden mahdollisuuksia avaavan kumppanuuden.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli jäsentää tuen ja ohjauksen tarpeita ilmiöinä sekä tulkita niitä merkityksiä, joita opiskelijat antoivat pedagogiselle suhteelle. Tuloksien kautta ei kuiten-kaan voida tuottaa täydellistä ymmärrystä näistä ilmiöistä ja merkityksistä. Aineistoni käsitti laajimmillaan vain noin 17 prosenttia ammatillisen toisen asteen oppilaitosmuotoisen perustut-kinnon opiskelijoista, joten aineisto ei laajuudeltaan ole riittävän kattava kuvaamaan ammatil-listen opiskelijoiden näkemyksiä yleistettävällä tasolla. Tämä tutkimus tuotti kuitenkin tulkin-taa, joka voidaan nähdä hyvin mahdollisena sosiaalisena todellisuutena ammatillisen opiskeli-jan näkökulmasta. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Myös aiempi tutkimus tukee tässä tutkimuksessa esitettyjä tulkintoja (esim. Tiilikkala 2015; Niemi & Jahnukainen 2018;

Koski-Heikkinen 2014; Souto 2014; Tolonen 2001; Paju 2011; Maunu 2016 & 2018).

Olen erittäin tyytyväinen tämän tutkimuksen lopputulokseen ja sille asetettujen tavoitteiden to-teutumiseen. Aineistoni oli riittävän laaja, jotta sain tehtyä tulkintaa sekä opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarpeista että opiskelijoiden antamista merkityksistä pedagogiselle suhteelle. Myös analyysitavat täydensivät toisiaan todella hyvin. Toisaalta, aineisto olisi antanut mahdollisuuk-sia myös vielä syvällisemmälle tarkastelulle kuin tässä tutkimuksessa oli mahdollista toteuttaa puhtaasti ajallisten resurssien puitteissa. Aikataulullisesti tutkimusprosessini venyi, ja tulosten tuottaminen lopulliseen kirjalliseen muotoonsa teetti odotettua enemmän työtä. Toisaalta näen sen myös etuna tutkimuksen tulosten jäsentelyn ja lopputuloksen näkökulmasta. Kirjoituspro-sessin venyminen antoi minulle aikaa tarkastella tuloksiani kriittisesti useista eri näkökulmista, ja uskon sen lisänneen osaltaan tutkimuksen luotettavuutta ja tulosten pätevyyttä.

Ammatillista koulutusta ja siellä tapahtuvaa opiskelijan opintopolun etenemistä on nuorten nä-kökulmasta ja tarpeista käsin tutkittu vielä kovin vähän. Uskon siksi, että tällä tutkimuksella on merkitystä ammatillisen koulutuksen kentällä. Tutkimuskysymysten asettelun kautta halusin ensisijaisesti tuoda esiin nuorten äänen ja erilaiset elämäntilanteet sekä kuvata niitä sosiaalisia ilmiöitä, haasteita ja paineita, joissa he elävät. Toiseksi halusin kuvata ja tuoda esiin sosiaali-pedagogista ajattelua ja opettajan työotetta ammatillisessa koulutuksessa. Halusin tuottaa uutta tietoa opettajalle, jolle sosiaalipedagogiikka tieteenä, ajatteluna ja työtapana voi olla täysin vie-ras. Tämän tutkimuksen kautta kuvasin ja mallinsin sitä, miten opettaja voisi kehittämällä orien-taatiotaan sosiaalipedagogiseen suuntaan vastata paremmin opiskelijan sosiaalisen kasvunpro-sessin ohessa ja sen myötä nousseisiin tuen ja ohjauksen tarpeisiin. Tutkielma toimii myös

ammatillisen koulutuksen erityispiirteiden ja opiskelijan sosiaalisen todellisuuden kuvauksena sosiaalipedagogiikan kentällä toimiville ammattilaisille ja tutkimuksesta kiinnostuneille.

Tämän tutkielman ulkopuolelle jäi paljon mielenkiintoisia näkökulmia, sillä keskityin tarkaste-lemaan nuorten kokemuksia vain kahden kyselyaineiston pohjalta. Kiinnostavaa olisi tarkas-tella näitä samoja tutkimuskysymyksiä esimerkiksi etnografian keinoin ja selvittää, nousisi-vatko samankaltaiset ilmiöt ja merkitykset keskeisiksi havainnoinnin ja täydentävien haastatte-lujen kautta. Vaikuttaisiko nuoren oma sanallistaminen näiden teemojen tutkimustuloksiin?

Tutkimukseni tuloksista voisi myös nostaa yksittäisiä teemoja sellaiseen tarkempaan tarkaste-luun, johon tässä yhteydessä ei ollut mahdollisuutta. Kiinnostavana teemana voisi olla esimer-kiksi nuorten kokemukset oman osaamisen kuvaamisesta ja sen haasteista. Tulevaisuuden työ-elämänäkymät vaikuttavat vaativan nuorilta entistä enemmän avoimuutta ja sosiaalisuutta sekä kykyä erottautua ja tuoda oma osaaminen esiin. (Esim. Souto 2014 ja Vieno ym. 2017.) Tutki-mukseni perusteella nuoret kuitenkin kaipaavat todella paljon tukea ja jopa ihan konkreettista kädestä pitäen tapahtuvaa ohjausta omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamiseen ja siitä ker-tomiseen.

Mielenkiintoista on myös, miten tässä tutkimuksessa esitetty sosiaalipedagogisen ammatillisen opettajan työote, joilla on mahdollisesti suurikin vaikutus opiskelijan sosiaalisiin taitoihin, op-pimiseen ja toimijuuteen, voidaan toteuttaa ammatillisen koulutuksen arjessa, kun resurssit ovat vähäisiä ja opettajat kiireisiä. Osaamisperusteisuuden tavoitteet ja jokaiselle opiskelijalle laa-dittava HOKS ovat pedagogisen suhteen rakentamisen näkökulmasta oikein hyviä perusteita, mutta onko olemassa esimerkiksi rakenteellisia, normatiivisia tai arvopohjaisia esteitä tai hi-dasteita pedagogisen suhteen onnistumiselle tällaisena kuin se tässä tutkimuksessa esitetään?

Tämä on ehdottomasti jatkotutkimuksen arvoinen kysymys.

Tästä tutkimuksesta ulkopuolelle jäi myös mielenkiintoinen näkökulma ammatilliseen opetta-jankoulutukseen liittyen. Tarjoaako opettajankoulutus tulevalle opettajalle riittävästi valmiuk-sia tunnistaa nuoruutta ja sen erityispiirteitä? Esimerkiksi Souto (2014) on todennut tutkimuk-sessaan, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoilta vaaditaan hyvin itseohjautuvaa, aikuis-maista työelämäkykyisyyttä. Huolestuttavaa on, jääkö näkemys nuoruudesta erityisenä, herk-känä elämänvaiheena kaikkine moninaisuuksineen ja erilaisine elämäntarinoineen varjoon myös opettajankoulutuksen sisällöissä. Tätä havaintoa tukee myös kansainvälinen tutkimus,

jossa peräänkuulutetaan sosiaalisen kasvatuksen ulottuvuuden lisäämistä myös opettajien kou-lutukseen ja täydennyskoukou-lutukseen. Koulutuksen sisältöinä tulisi tarjota sosiaalisen kasvatuk-sen metodologista tietoa. Koulutukkasvatuk-sen tulisi myös edistää opettajan valmiuksia analysoida so-siaalisen kasvatuksen tilanteiden monitahoisuutta ja kokonaisuutta sekä tarjota käytännön työ-välineitä kasvatuksen toteuttamiseen. (Rolim de Lima Severo ym. 2014, 19.)

Tämän tutkielman tekeminen on kasvattanut omaa näkemystäni sosiaalipedagogisesta työstä ja orientaatiosta. Tämä matka on tarjonnut minulle paitsi henkilökohtaisia kasvun paikkoja, myös syventänyt näkemystä itsestäni nuoren kasvun tukijana ja määrittänyt minua ihmisenä. Toivon, että tämä tutkimus avaa lukijalleen oven nuoren maailmaan ja valottaa sitä sosiaalista todelli-suutta, jossa ammattiin opiskelijat elävät. Toivon myös, että tästä tutkimuksesta on hyötyä am-matillisen opettajan työn kehittämiselle ja sille, että pystymme yhdessä paremmin tukemaan opiskelijoita heidän tulevaisuuden poluillaan.

LÄHTEET

Amisbarometri-tutkimuksen Internet-sivut, www.amisbarometri.fi. Viitattu 1.10.2018

Antikainen, Ari, Rinne, Risto & Koski, Leena 2013. Kasvatussosiologia. Jyväskylä: PS-kus-tannus.

Brookfield, Stephen D. 1995. Becoming a Critically Reflective Teacher. San Francisco: Jossey-Bass.

Eskola, Jari & Suoranta, Juha 2014. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.

Heinilä, Henna, Holmlund-Norrén, Christel, Kilja, Päivi, Niskanen, Annu, Raudasoja, Anu, Ta-pani, Annukka & Turunen, Katriina 2018. Rohkeasti uudistumaan! Opetus- ja ohjaushenkilös-tön osaamistarpeet -raportti. Parasta osaamista -verkostohanke 3/2018. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö.

Helakorpi, Seppo 1992. Ammattikasvatus. Helsinki: WSOY.

Herranen, Jatta 2014. ”Kaikki on iha jees”. Ammatillinen koulutus nuorten silmin. Teoksessa Nuorisotutkimus-lehti 32: 4, s. 3–18. Helsinki: Unigrafia.

Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2008. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustan-nusosakeyhtiö Tammi.

Hämäläinen, Juha. 1995. Sosiaalipedagogiikan oppihistoriallinen kehitys Saksassa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 26. Kuopio: Kuopion yliopisto.

Hämäläinen, Juha & Kurki, Leena 1997. Sosiaalipedagogiikka. Helsinki: WSOY.

Karjalainen, Asko & Co 2018. Osaamisen opettaja. Tarinoita osaamisen opettajilta osaamisen opettajille. Oamk Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Koski-Heikkinen, Anne 2014. Ammatillisen opettajan identiteetti ja auktoriteetti. Ammatilliset opettajat ja opiskelijat ideaalia ammatillista opettajuutta etsimässä. Väitöskirja. Rovaniemi: La-pin yliopisto.

Kukkonen, Harri 2018. Osaamisperusteisuus ja opettajan identiteetti. Teoksessa Kukkonen, Harri & Raudasoja, Anu (toim.) Osaaminen esiin. Ammatillisen koulutuksen reformi ja osaa-misperusteisuus. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Tutkimuksia 23. 24–35.

Kuusela, Pekka 2015. Yleistynyt toinen ja muuttuva yhteiskunta – G.H. Meadin ajatuksia ih-misen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta. Teoksessa Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuo-sikirja 2015. 16. vuosikerta.

Kuronen, Ilpo 2010. Peruskoulusta elämänkouluun: ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymis-vaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 26.

KvantiMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. SPSS-opas. Tampere: Yhteiskuntatieteelli-nen tietoarkisto. Saatavilla www-muodossa: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ . Viitattu 17.08.2018.

Laine, Timo 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Valli, Raine (toim.). Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Jyväskylä: PS-kustannus. Saatavilla www-muodossa: https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-451-825-3 . Viitattu 20.10.2018.

Laki ammatillisesta koulutuksesta, 531/2017.

Saatavilla www-muodossa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531 Viitattu 15.8.2018

Laukia, Jari 2013. Tavoitteena sivistynyt kansalainen ja työntekijä. Ammattikoulu Suomessa 1899–1987. Väitöskirja. Helsinki: Unigrafia Oy.

Laukia, Jari 2015. Ammatillinen koulutus taitekohdassa. Teoksessa Laukia, Jari, Isacsson An-nica, Mäki, Kimmo & Teräs, Marianne (toim.). Katu-uskottava ammatillinen koulutus – Uusia ratkaisuja oppimiseen. Haaga-Helian julkaisut 2015. Helsinki: Unigrafia Oy, 11–20.

Maunu, Antti 2016. Yhteisöjen aika. Ryhmäilmiö-malli ja sosiaalipedagogiikka ammatillisissa oppilaitoksissa. EHYT katsauksia 1/2016.

Maunu, Antti 2018. Arjen rytmit ja yhteisöt – ammattiin opiskelevien hyvä elämä ja haalistuva individualismi. Teoksessa Nuorisotutkimus-lehti 36. vuosikerta, 1/2018. Helsinki: Unigrafia.

Maunu, Antti & Kiilakoski, Tomi 2018. Ohjausta osallisuuteen? Sosiaalinen ja poliittinen osal-lisuus ammattiin opiskelevien arjessa. Teoksessa Aikuiskasvatus-tieteellinen aikakauslehti 2/2018, vol. 38.

Niemi, Anna-Maija & Jahnukainen, Markku 2018. Tuen tarve, työelämäpainotteisuus ja itse-näisyyden vaatimus ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Teoksessa Ammattikasvatuksen ai-kakauskirja, 20. vuosikerta, numero 1. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö. Saarijärvi: Offset Oy, 9–25.

Nivala, Elina 2010. Kansalaisuus nuorisokasvatuksen teorian jäsentäjänä. Teoksessa Nivala, Elina & Saastamoinen, Mikko (toim.). Nuorisokasvatuksen teoria – Perusteita ja puheenvuo-roja. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 73 & Kuopion yliopiston so-siaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos.

Nivala, Elina 2008. Kansalaiskasvatus globaalin ajan hyvinvointi-yhteiskunnassa. Kansalais-kasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys. Väitöskirja. Kuopio: Snellman-instituutti.

Nivala, Elina & Ryynänen, Sanna, 2017. Sosiaalipedagoginen viitekehys nuorisoalan työssä.

Teoksessa Hoikkala, Tommi & Kuivakangas, Johanna (toim.). Kenen nuorisotyö? Yhteisöpe-dagogiikan kentät ja mahdollisuudet. Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 42. Nuori-sotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 196, 75–92.

Nokelainen, Petri, Asplund Rita, Juujärvi Soile & Kovalainen, Anne 2018. Muutokset haastavat ammatillisen koulutuksen. Teoksessa Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20. vuosikerta, nu-mero 1. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö.

Opetushallitus, 2015. Osaamisperusteisuus todeksi – askelmerkkejä koulutuksen järjestäjälle.

TUTKE 2 -toimeenpanon materiaali. Oppaat ja käsikirjat 2015:9. Saatavilla www-muodossa:

https://www.oph.fi/download/170260_osaamisperusteisuus_todeksi_askelmerkkeja_koulutuk-sen_jarjestajille_2015.pdf . Viitattu 24.9.2018.

Opetushallitus 2017. Henkilökohtaistamisen toimintamalli. Saatavilla www-muodossa:

https://testi.opintopolku.fi/henkilokohtaistaminen/ . Viitattu 18.8.2018.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opintojen henkilökohtaistaminen.

https://minedu.fi/henkilokohtaistaminen. Viitattu 18.8.2018

Paaso, Aila 2010. Osaava ammatillinen opettaja 2020. Tutkimus ammatillisen opettajan tule-vaisuuden työnkuvasta. Väitöskirja. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Paju, Petri 2011. Koulua on käytävä. Etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana.

Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 114.

Purjo, Timo 2011. Väkivaltaisesta nuoruudesta vastuulliseen ihmisyyteen. Eksistentiaalis-fe-nomenologinen ihmiskäsitys elämäntaidollis-eettisen nuorisokasvatuksen perustana. Väitös-kirja. Tampere: Tampere University Press.

Ranne, Kaarina, Sankari, Anne, Rouhiainen-Valo, Tuula & Ruusunen, Tuula (toim.) 2005. So-siaalipedagoginen ammatillisuus – Madsenin kukasta toiminnan tulppaaniksi. Satakunnan am-mattikorkeakoulu. Sarja D, muut julkaisut 1/2005. Saatavilla www-muodossa:

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16533/Sosiaalipedagoginen_ammatilli-suus.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 23.10.2018.

Rolim de Lima Severo, José Leonardo, Machado, Érico Ribas & Rodrigues, Marli de Fátima 2014. Pedagogia, Pedagogia Social e Educação Social no Brasil: entrecruzamentos, tensões e

possibilidades. Interfaces Científicas – Educação (Brasilia): Número temático: Pedagogia So-cial, v. 3, n. 1.

Ruusuvuori, Johanna, Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti 2010. Haastattelun analyysi. Tam-pere: Vastapaino.

Räisänen, Anu & Goman, Jani 2018. Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakas-lähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. Politiikkatoimien vaikutusten arviointi (ex ante). Valtioneu-voston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 86/2017.

Räsänen, Pekka, Anttila Anu-Hanna & Melin, Harri 2005. Tutkimus menetelmien pyörteissä.

Teoksessa Räsänen, Pekka, Anttila Anu-Hanna & Melin, Harri (toim.). Tutkimus menetelmien pyörteissä. Sosiaalitutkimuksen lähtökohdat ja valinnat. PS-kustannus: Jyväskylä, 9–12.

Räsänen, Pekka 2005. Havaintojen mittaus ja aineiston jäsentämisen metodologia. Teoksessa Räsänen, Pekka, Anttila Anu-Hanna & Melin, Harri (toim.). Tutkimus menetelmien pyörteissä.

Sosiaalitutkimuksen lähtökohdat ja valinnat. PS-kustannus: Jyväskylä, 85–102.

Ryynänen, Sanna 2011. Nuoria reunoilla. Sosiaalipedagoginen tutkimus rikollisuuden ja väki-vallan keskellä elävien nuorten kasvun tukemisesta brasilialaisissa kansalaisjärjestöissä. Väi-töskirja. Tampere: Tampere University Press.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavilla www-muodossa:

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ . Viitattu 23.09.2018.

Souto, Anne-Mari 2014. ”Kukaan ei kysy mitä mulle kuuluu”. Koulutuksen keskeyttäjät ja am-matilliseen koulutukseen kuulumisen ehdot. Teoksessa Nuorisotutkimus-lehti 32: 4, s. 19–35.

Helsinki: Unigrafia.

Tervasmäki, Tuomas & Tomperi, Tuukka 2018. Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta sa-tavuotiaassa Suomessa. niin & näin -lehti 2/18: 164–200.

Tiilikkala, Liisa 2004. Mestarista tuutoriksi. Suomalaisen ammatillisen opettajuuden muutos ja jatkuvuus. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Tiilikkala, Liisa 2015. Historiallinen ja kulttuurinen näkökulma ammatilliseen opettajuuteen.

Teoksessa Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 16. vuosikerta, numero 4. Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö.

Tolonen, Tarja 2001. Nuorten kulttuurit koulussa: ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset.

Helsinki: Gaudeamus.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymis-tieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestä-miseksi. Saatavilla www-muodossa: http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf . Viitattu 21.10.2018.

Valtioneuvoston kanslia 2015. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen stra-teginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015.

Vanhalakka-Ruoho, Marjatta 2014. Arvokasta ohjausta – kenen ehdoilla? Teoksessa Juutilai-nen, Päivi-Katriina, PasaJuutilai-nen, Heikki & Alanko-TuruJuutilai-nen, Merja (toim.). Arvokas ohjaus.

Haaga-Helian julkaisut. Kehittämisraportit ja tutkimukset 2014, 152–154.

Vehviläinen, Jukka & Koramo, Marika 2013. Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamis-ohjelma 2011–20133. Seurantatutkimuksen raportti. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2013:5.

Vehviläinen, Sanna 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudea-mus.

Vertanen, Ilkka 2002. Ammatillinen opettajuus vuonna 2010. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajan työn muutokset vuoteen 2010 mennessä. Väitöskirja. HAMK & AKTK -julkaisuja 6/2002. Tampereen yliopisto ja Hämeen ammattikorkeakoulu.

Vieno, Atte, Helander, Jaakko & Saari, Juhani 2017. Osaamisperusteisuudesta osaamisidenti-teettiin. HAMK Unlimited Journal 29.12.2017. Saatavilla www-muodossa: https://unlimi-ted.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/osaamisperusteisuudesta-osaamisidentiteettiin . Viitattu 14.10.2018.

Vilkka, Hanna 2005. Tutki ja kehitä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Wihersaari, Jari 2010. Kohtaaminen – opettajuuden ydin? Väitöskirja. Tampere: Tampere Uni-versity Press.

LIITTEET

Liite 1. Ohjauskysely nuorille. NYT-nuorisotakuun hankekokonaisuuden kyselylomake.

Liite 2. Amisbarometrin 2015 kysymykset ja vastausvaihtoehdot.

Liite 3. NYT-kyselyn avokysymysten teemoittelurunko

OHJAUSKYSELY NUORILLE

Kerro mielipiteesi ja voita iPad mini!

Mitä mieltä olet koulusta, opiskelusta ja työelämästä? Millaista ohjausta olet saanut opiskelupaikan hakemiseen, opiskeluun ja työpaikan etsimiseen?

Kyselyssä tutkitaan ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden nuorten kokemuksia ohjauksesta ja tuesta opiskelun eri vaiheissa. Tavoitteena on kuulla nuorten omia kokemuksia ja kehittää

nuorisotakuuta nuorten tarpeista käsin.

Kysely on osa NYT - Nuorisotakuun toteutuminen ammatillisen koulutuksen rajapinnoilla -hanketta, jota toteuttavat Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö. Jos sinulla on kysymyksiä hankkeeseen tai kyselyyn liittyen, vastaamme niihin mielellämme.

KIITOS OSALLISTUMISESTASI!

Elina Lavikainen

Tutkija, kehittämispäällikkö

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Lapinrinne 2, 00180 Helsinki

p. 050 365 8944

elina.lavikainen@otus.fi

Laura Paaso

Projektikoordinaattori Oulun ammattikorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu Sepänkatu 20, 90100 Oulu

p. 010 27 23939 laura.paaso@oamk.fi

Lisätietoa nuorisotakuusta: http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu/info

Lue ensin koko kysymys. Vastaa merkitsemällä rasti oikeaan tai sopivimpaan ruutuun tai ympyröimällä oikea tai sopivin vastaus.

Esimerkki 1: Jos äidinkielesi on suomi, vastaisit oheiseen kysymykseen näin:

Kysymys 4. Äidinkieli

[x] Suomi [ ] Ruotsi [ ] Venäjä [ ] Muu

Esimerkki 2: Jos olet jokseenkin samaa mieltä siitä, että koulunkäynti oli kiinnostavaa, vastaisit oheiseen kysymykseen ympyröimällä sitä vastaavan vaihtoehdon 4.

Kysymys 10. Mitä mieltä olet seuraavista yläkoulua koskevista väittämistä? Ympyröi sopivimmat vastaukset.

1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=En samaa enkä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 0=En osaa sanoa

Koulunkäynti oli kiinnostavaa 1 2 3 4 5 0

Joidenkin kysymysten jälkeen huomautetaan, että voit siirtyä suoraan numerolla ilmoitettuun kysymykseen. Tällöin sinun ei tarvitse vastata väliin jääviin kysymyksiin.

1. Sukupuoli [ ] Nainen [ ] Mies [ ] Muu

2. Syntymävuosi (muodossa vvvv, esim. 2010) ________________

3. Äidinkieli [ ] Suomi [ ] Ruotsi [ ] Venäjä [ ] Muu

4. Missä maakunnassa asut? Suluissa on mainittu vastauksesi helpottamiseksi maakunnan keskuspaikkakuntia.

[ ] Etelä-Karjala (Lappeenranta) [ ] Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki) [ ] Etelä-Savo (Mikkeli)

[ ] Kainuu (Kajaani)

[ ] Kanta-Häme (Hämeenlinna) [ ] Keski-Pohjanmaa (Kokkola) [ ] Keski-Suomi (Jyväskylä) [ ] Kymenlaakso (Kouvola) [ ] Lappi (Rovaniemi) [ ] Pirkanmaa (Tampere) [ ] Pohjanmaa (Vaasa) [ ] Pohjois-Karjala (Joensuu) [ ] Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) [ ] Pohjois-Savo (Kuopio) [ ] Päijät-Häme (Lahti) [ ] Satakunta (Pori) [ ] Uusimaa (Helsinki) [ ] Varsinais-Suomi (Turku)

5. Mikä on tilanteesi tällä hetkellä? Voit valita useita vaihtoehtoja.

[ ] Opiskelemassa yläkoulussa [ ] Opiskelemassa lukiossa [ ] Opiskelemassa nuorten valmistavassa koulutuksessa (esim. ammattistartti) [ ] Opiskelemassa ammatillisessa

koulutuksessa / oppisopimuskoulutuksessa / työvoimakoulutuksessa

[ ] Opiskelemassa korkea-asteen

koulutuksessa (amk, yliopisto) [ ] Opiskelemassa kansanopistossa [ ] Opiskelemassa muualla [ ] Työpajalla

[ ] Kuntoutuksessa

[ ] Työssä opintojen ohella

[ ] Työssä

[ ] Työtön, olen ollut työttömänä 0-3 kk [ ] Työtön, olen ollut työttömänä 3 kk-6kk [ ] Työtön, olen ollut työttömänä yli 6 kk [ ] Yrittäjä / ammatinharjoittaja [ ] Jokin muu, mikä __________

6. Viimeisin loppuun suoritettu koulutus [ ] Peruskoulu

[ ] Lukio

[ ] Ammatillinen tutkinto [ ] Ammattistartti

[ ] Muu koulutus, mikä? ________________

[ ] En ole suorittanut mitään koulutusta loppuun

7. Opiskeletko tai oletko joskus opiskellut ammattiopistossa?

[ ] Kyllä, olen valmistunut [ ] Kyllä, opiskelen parhaillaan

[ ] Kyllä, mutta olen keskeyttänyt opinnot [ ] En ole opiskellut ammattiopistossa 8. Mikä nuorisotakuussa on sinulle tuttua?

[ ] Tiedän, mitä nuorisotakuu tarkoittaa [ ] Tiedän, millaisissa tilanteissa olevat nuoret kuuluvat nuorisotakuun piiriin [ ] Tiedän, millaisia palveluita nuorisotakuu tarjoaa

[ ] En tiedä nuorisotakuusta mitään 9. Koetko, että nuorisotakuu on kohdallasi

toteutunut? Nuorisotakuu tarkoittaa, että jokaiselle nuorelle tarjotaan työ-,

työkokeilu- opiskelu- työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.

[ ] En osaa sanoa [ ] Kyllä, on toteutunut

[ ] Ei ole toteutunut, miksi ei?

_________________________________________

10.Mitä mieltä olet seuraavista yläkoulua koskevista väittämistä? Ympyröi sopivimmat vastaukset.

1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=En samaa enkä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 0=En osaa sanoa

Sain riittävästi tukea ja ymmärrystä opettajilta ja ohjaajilta 1 2 3 4 5 0

Koulussa oli yksinäistä 1 2 3 4 5 0

Minua kiusattiin koulussa 1 2 3 4 5 0

Koulunkäynti oli kiinnostavaa 1 2 3 4 5 0 Koulunkäynnissäni oli vaikeuksia

(esim. oppimisvaikeudet, motivaatio-ongelmat, sairastelu) 1 2 3 4 5 0 Minusta tuntui, että voin vaikuttaa kouluni asioihin

(esim. tuntijärjestelyt, opetus, välitunnit, oppilaskuntatoiminta) 1 2 3 4 5 0

11.Jos sinulla oli vaikeuksia yläkoulussa, voit halutessasi kertoa niistä tarkemmin. Millaisia vaikeuksia sinulla oli? Saitko apua vaikeuksiisi? Millaista apua olisit kaivannut enemmän?

_________________________________________________________________________________________________

12.Saitko riittävästi tukea opettajilta ja opoilta hakiessasi toisen asteen opintoihin lukioon tai ammattiopistoon?

[ ] Kyllä [ ] En

[ ] En osaa sanoa

13.Millaista tukea olisit kaivannut enemmän, kun hait yhteishaussa jatko-opintoihin? Millaisiin asioihin olisit tarvinnut apua ja tukea opettajilta ja opoilta?

_________________________________________________________________________________________________

Seuraavat kysymykset koskevat opiskelua ammattiopistossa.

Vastaathan kysymyksiin, vaikka olisit valmistunut tai keskeyttänyt opinnot. Jos et ole opiskellut ammattiopistossa, siirrythän kysymykseen 24.

14.Kuinka pitkään opiskelit tai olet opiskellut yhteensä ammattiopistossa?

_______ vuotta, _______ kuukautta (esim. 0 vuotta, 5 kuukautta tai 1 vuotta, 2 kuukautta) 15.Milloin arvioit valmistuvasi

ammattiopistosta?

Vuonna _______

(muodossa vvvv, esim. 2015)

16.Mitä mieltä olet seuraavista ammatillista opiskelua koskevista väittämistä? Ympyröi sopivimmat vastaukset.

1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=En samaa enkä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 0=En osaa sanoa

Pidän opiskelusta oppilaitoksessani 1 2 3 4 5 0 Koen oloni turvalliseksi oppilaitoksessani 1 2 3 4 5 0 Opiskeluryhmässäni on hyvä henki 1 2 3 4 5 0 Olen kokenut kiusaamista oppilaitoksessani 1 2 3 4 5 0 Opettajat suhtautuvat opiskelijoihin kannustavasti ja myönteisesti 1 2 3 4 5 0 Opiskelu on henkisesti kuormittavaa 1 2 3 4 5 0 Minusta tuntuu, että voin vaikuttaa oppilaitokseni asioihin (esim. opetus ja opetusjärjestelyt, viihtyisyys, opiskelijakuntatoiminta) 1 2 3 4 5 0

17.Mitä mieltä olet ammattiopistossa saamastasi ohjauksesta? Ympyröi sopivimmat vastaukset.

1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=En samaa enkä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 0=En osaa sanoa

Olen saanut riittävästi tietoa opiskeluun liittyvistä asioista 1 2 3 4 5 0 Olen saanut riittävästi ohjausta jatko-opintoihin hakeutumisessa 1 2 3 4 5 0 Olen saanut tukea oman osaamiseni tunnistamiseen 1 2 3 4 5 0 Olen saanut tarvitessani yksilöllistä tukea ja ohjausta opintoihini liittyen 1 2 3 4 5 0 Olen saanut riittävästi tukea henkilökohtaiseen elämääni liittyviin asioihin (esim. ihmissuhteet, taloudelliset huolet, terveydentila) 1 2 3 4 5 0

1=Erittäin huonosti 2=Melko huonosti 3=Ei hyvin eikä huonosti

4=Melko hyvin 5=Erittäin hyvin 0=En osaa sanoa / ei koske minua

Opettaja 1 2 3 4 5 0

Ryhmänohjaaja 1 2 3 4 5 0

Opinto-ohjaaja 1 2 3 4 5 0

Muu, mikä? 1 2 3 4 5 0

19.Mitkä asiat koit hyvinä ohjauksessa oppilaitoksessasi?

_________________________________________

20.Entä mitkä asiat koit huonoina ohjauksessa oppilaitoksessasi?

_________________________________________

21.Millaista apua tarvitsit tai olisit tarvinnut ammatillisten opintojesi aikana?

_________________________________________

22.Oletko keskeyttänyt tai harkinnut

ammatillisten opintojesi keskeyttämistä?

[ ] Kyllä, olen keskeyttänyt ammatilliset opintoni

[ ] Kyllä, olen harkinnut ammatillisten opintojeni keskeyttämistä

[ ] En ole keskeyttänyt enkä harkinnut ammatillisten opintojeni keskeyttämistä (siirry kysymykseen 24)

23.Vaikuttiko jokin seuraavista syistä siihen, että keskeytit tai harkitsit opintojesi keskeyttämistä? Valitse 1-3 tärkeintä.

[ ] Jäin äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle [ ] Terveydelliset syyt [ ] Opiskeluhaluttomuus [ ] Opintoalan väärä valinta [ ] Taloudelliset vaikeudet [ ] Sopeutumisvaikeudet [ ] Perhesyyt

[ ] Opiskelu- ja oppimisvaikeudet [ ] Opetukseen liittyvät ongelmat [ ] Muutto toiselle paikkakunnalle

[ ] Muu syy, mikä? _______________________

_________________________________________

24.Mitä mieltä olet seuraavista työelämäohjausta koskevista väittämistä? Ympyröi sopivimmat vastaukset.

1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=En samaa enkä eri mieltä 4=Jokseenkin samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä 0=En osaa sanoa

Olen saanut oppilaitokseltani riittävästi tukea ja ohjausta työpaikan hakemiseen

1 2 3 4 5 0 Olen saanut TE-toimistosta riittävästi tukea ja ohjausta työpaikan hakemiseen

1 2 3 4 5 0

En ole tarvinnut tukea ja ohjausta työpaikan hakemiseen

1 2 3 4 5 0

25.Jos olet tällä hetkellä työttömänä, haluaisitko päästä töihin? Jos olet

opiskelija tai sinulla on työpaikka tai yritys, siirry kysymykseen 26.

[ ] Kyllä, millaisista syistä?

_________________________________________

[ ] En, millaisista syistä?

_________________________________________

26.Kuinka hyvin koet osaavasi kuvailla omaa osaamistasi? Oman osaamisen

kuvailemisella tarkoitetaan esim. tietojen, taitojen, koulutuksen ja työkokemuksen kuvailemista työhakemuksessa, CV:ssä (ansioluettelossa) ja työhaastattelussa.

[ ] Erittäin huonosti [ ] Melko huonosti

[ ] En hyvin enkä huonosti [ ] Melko hyvin

[ ] Erittäin hyvin

27.Millaista tukea kaipaisit oman osaamisesi tunnistamiseen ja kuvailemiseen?

_________________________________________

28.Millaisia työsuhteita sinulla on ollut? Jos olet ollut useamassa kuin yhdessä työpaikassa, merkitse kaikki sinua koskevat vaihtoehdot.

[ ] En ole ollut töissä [ ] Kesätyö

[ ] Vakituinen kokopäivätyö [ ] Määräaikainen kokopäivätyö [ ] Vakituinen osa-aikatyö [ ] Määräaikainen osa-aikatyö

[ ] Yrittäjä/ammatinharjoittaja/freelancer [ ] Työkokeilu (mm. työpaja, työharjoittelu) [ ] Muu, mikä? __________________________

29.Onko sinulla ollut vaikeuksia saada työpaikkaa?

[ ] Kyllä

[ ] Ei (siirry kysymykseen 31) [ ] En osaa sanoa / ei koske minua 30.Millaisia vaikeuksia sinulla on ollut

työpaikan saamisessa? Voit valita kaikki sinua koskevat vaihtoehdot ja halutessasi kertoa omin sanoin, millaisia vaikeuksia sinulla on ollut (muuta, mitä? -kohdassa).

[ ] Hakijoita yhtä työpaikkaa kohden on liian paljon

[ ] Työpaikkoja on liian vähän [ ] Haluamiani töitä ei ole tarjolla [ ] Sopivat työpaikat ovat liian kaukana [ ] Minulla ei ole riittävää koulutusta [ ] Minulla ei ole riittävästi työkokemusta [ ] En tiedä minne voisin hakea

[ ] En osaa tehdä työhakemusta

[ ] En osaa tehdä CV:tä (ansioluetteloa) [ ] En tiedä miten työhaastattelussa pitäisi toimia tai puhua

[ ] Muuta, mitä? _________________________

_________________________________________

In document "Tukea, kannustusta ja ymmärrystä" - Merkityksellisiä kohtaamisia ammatillisen opiskelijan opintopolulla (sivua 71-123)