3.3.1 Kysymyslomakkeiden sisällönanalyysi
Aineiston analyysissä lähdin liikkeelle tutkimuskysymyksistäni: Millaisina ilmiöinä opiskelijan tuen ja ohjauksen tarpeet näyttäytyvät ammatillisen opintopolun aikana? Mitä merkityksiä opis-kelijat antavat opiskelijan ja opettajan väliselle pedagogiselle suhteelle? Näihin kysymyksiin vastatakseni, aloitin analyysin NYT ja Amisbarometri -kyselyiden kysymyslomakkeiden ai-neistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Alkuperäiset kyselylomakkeet ovat tämän tutkielman liit-teinä 1. ja 2.
Tarkastelin molempien kyselyiden alkuperäisiä kysymyspatteristoja sekä valitsin ja pelkistin kyselyiden sisältöteemoista tarkasteltavakseni sellaiset teemat, jotka ammatillisen koulutuksen työkokemukseni perusteella katsoin liittyvän opiskelijan opintopolun aikaisen ohjauksen ja tuen tarpeisiin oman tutkimusongelmani näkökulmasta. Käsiteltäviksi teemoiksi valitsin viisi
opiskelijan ohjaukseen ja tukeen liittyvää teemaa: 1. kokemukset ammatillisesta opiskelusta ja opetuksesta, 2. kokemukset ohjauksesta, 3. opinnoissa kuormittumiseen ja opintojen keskeyt-tämiseen liittyvät tekijät, 4. kokemukset työelämäohjauksesta ja työllistymisestä sekä 5. muihin elämänalueisiin liittyvät tekijät. Muut kyselyiden sisällölliset, mutta tutkimusongelmani kan-nalta epärelevantit, teemat jätin tarkastelun ulkopuolelle. (Vilkka 2005, 140.)
Pelkistämisen jälkeen ryhmittelin aineiston uudelleen (mt., 140). Tarkastelin molempien kyse-lyjen kysymyksiä vastausvaihtoehtoineen ja poimin kysymyspatteristoista kuhunkin teemaan (em. 1–5) liittyvät kysymykset. Lopuksi ryhmittelin kysymykset teemojen mukaiseen järjes-tykseen luokittelumalliksi, joka on esitetty taulukossa 1. Taulukossa esitetyt koodit kuvaavat kyselylomakkeiden kysymysnumeroita eli esimerkiksi K16 tarkoittaa kysymystä 16. Mikäli ky-symyksessä on alakysymyksiä, joista vain osa on rajattu tarkasteluun, on ne merkitty tauluk-koon erikseen. Esimerkiksi K23_4–5 tarkoittaa kysymyksen 23 alakysymyksiä 4–5. Avokysy-mykset on merkitty (avo)-merkinnällä.
Taulukko 1. Kyselyiden kysymyssarjoista käsittelyyn valikoidut kysymykset
Teema NYT-kysymykset Amisbarometri-kysymykset
Kokemuksia ammatillisesta opiskelusta ja opetuksesta
K16 K23_1, K23_4–5, K23_7–8,
K23_10, K26 Kokemuksia ohjauksesta K17, K18_1, K19 (avo),
K20 (avo), K21 (avo)
K27_2, K27_5–7, K28_1–2, K28_6, K63
Opinnoissa kuormittuminen ja opintojen keskeyttäminen
K16_6, K23_2–4, K23_6, K23_8–9, K23_11 (avo)
K24, K25_1, K25_3, K32, K35, K36
Kokemuksia työelämäoh-jauksesta ja työllistymisestä
K24_1, K24_3, K26, K27 (avo),
K30 (K30_11 avo), K31 (avo)
K53_5, K54_1, K54_3, K54_6–9,
Muut elämänalueet K33 (K33_7 avo), K34 (avo)
Taustakysymykset K1–K4, K5_4, K5_11, K7 K3, K77, K78,
Kokemuksia ammatillisesta opiskelusta ja opetuksesta -teemaan liittyväksi luokittelin kysy-mykset, jotka käsittelivät ammatillista opiskelua, viihtyvyyttä, yhteishenkeä ja turvallisuutta oppilaitoksessa. Lisäksi tähän teemaan luokittelin kysymykset, jotka koskivat tyytyväisyyttä eri
tavoin toteutetun opetuksen määrään ja opettajilta saatuun palautteeseen ja kannustukseen. Esi-merkiksi Amisbarometri-kysymyksissä K23_1: Mitä mieltä olet seuraavien asioiden määrästä tähänastisissa ammatillisissa opinnoissasi: Omaan opiskelualaan liittyvää opettajan pitämää opetusta. Vastaaminen tapahtui asteikolla 1. Voisi olla selvästi nykyistä vähemmän–5. Voisi olla selvästi nykyistä enemmän.
Toiseen teemaan, kokemuksia ohjauksesta, liittyen kokosin yhteen kysymykset, jotka koskivat opintoihin liittyvää tiedonsaantia, opintoihin ja työssäoppimiseen liittyvää ohjausta sekä jatko-koulutus- ja työelämäohjauksen määrää. Lisäksi tähän teemaan sisällytin kysymykset ohjauk-sessa hyviksi ja huonoiksi koetuista asioista. Esimerkiksi NYT-kysymyksissä K21: Millaista apua tarvitsit tai olisit tarvinnut ammatillisten opintojesi aikana? Vastaus tapahtui avovastauk-sena.
Opinnoissa kuormittumiseen ja opintojen keskeyttämiseen liittyvän teeman alle kokosin kysy-mykset, jotka koskivat kuormittumisen kokemuksia ja koettuja opiskelutaitoja sekä opintojen etenemiseen liittyviä ohjauksen ja tuen tarpeita ja ohjauksen määrää. Tämän teeman alle luo-kittelin lisäksi ne kysymykset, jotka koskivat opintojen etenemistä hidastavia tekijöitä sekä opintojen keskeyttämisen tai keskeyttämisen harkitsemisen syitä. Esimerkiksi NYT-kysymyk-sissä K16_6: Mitä mieltä olet seuraavista ammatillista opiskelua koskevista väittämistä: Opis-kelu on henkisesti kuormittavaa. Vastaus tapahtui asteikolla 1. Täysin eri mieltä–5. Täysin sa-maa mieltä.
Kokemuksia työelämäohjauksesta ja työllistymisestä -teeman alle keräsin kysymykset koskien työelämäohjauksen määrää, kokemuksia oman osaamisen tunnistamisesta ja kuvaamisesta sekä osaamisen tunnistamiseen, kuvaamiseen ja työnhakuun liittyvistä tuen tarpeista. Lisäksi tee-maan liittyviksi luokittelin kysymykset, jotka koskivat kokemusta oman ammattitaidon riittä-vyydestä työelämään siirryttäessä sekä työelämässä menestymisen kannalta tärkeiksi koettuja tekijöitä. Esimerkkinä tästä toimii Amisbarometri-kysymys 54_1: Mitkä tekijät auttavat mie-lestäsi työelämässä menestymisessä? Arvioi seuraavien tekijöiden tärkeyttä: Osaaminen. Vas-taus asteikolla 1. Ei lainkaan tärkeä–4. erittäin tärkeä.
Viides teema, muut elämänalueet, sisältää kysymyksiä koskien tuen ja ohjauksen tarpeita päi-vittäisessä arjessa. Kysymykset koskevat itsenäiseen elämään, asumiseen ja toimeentuloon
liittyviä asioita sekä ihmissuhteisiin ja yksinäisyyteen liittyviä kokemuksia. Esimerkiksi NYT-kysymyksissä K33: Mihin seuraavista asioista kaipaisit tukea tai ohjausta? Vastausvaihtoehdot:
Arkisten asioiden hoitaminen (esim. laskujen maksaminen, asunnon hankkiminen, kotitalous-työt), Taloudelliset huolet (esim. rahavaikeudet, velat), Asiointi virastoissa (esim. KELA, TE-toimisto), Ihmissuhteisiin liittyvät asiat, Yksinäisyys, Terveydentilaan liittyvät asiat, Muu, mikä? -avokysymys.
Viiden sisällöllisen teeman lisäksi otin tarkasteluni kohteeksi taustakysymykset koskien vas-taajan sukupuolta, ikää, äidinkieltä, asuinmaakuntaa sekä ammatilliseen koulutukseen osallis-tumista ja opiskeltavaa alaa. Näiden muuttujien pohjalta rajasin aineistoa ja pystyin kuvaile-maan kyselyihin vastanneiden opiskelijoiden joukkoa. Taustakysymykset toimivat myös tule-vassa kvantitatiivisessa analyysissä muuttujina, joiden suhteen tein vertailua.
3.3.2 Kvantitatiivinen analyysi
Sisällöllisten teemojen ja kysymysten luokittelun jälkeen aloitin kvantitatiivisen analyysin mo-nivalinta- ja asteikkoihin perustuvista kysymyksistä. NYT-aineiston käsittelin SPSS-ohjelmalla siten, että rajasin alkuperäisestä aineistosta ulos sellaiset vastaajat, jotka eivät olleet koskaan opiskelleet ammatillisessa koulutuksessa eli tarkasteltavanani oli vain joko vastaushetkellä am-matillisessa koulutuksessa opiskelevia tai aiemmin ammatilliseen koulutukseen osallistuneita nuoria. Tutkielmani kohdejoukkona ovat alle 30-vuotiaat nuoret, joten toisena rajasin aineis-tosta ulos sellaiset vastaajat, jotka eivät olleet ilmoittaneet ikäänsä.
Tarkastelin aineistoa (n=1393) tulostamalla SPSS-ohjelmalla kustakin muuttujasta frekvenssi-jakauman eli suoran frekvenssi-jakauman. Frekvenssijakauma muodostuu muuttujan eri arvojen frekvens-seistä eli havaintojen lukumäärästä muuttujan luokassa. (KvantiMOTV, 2018.) Frekvensfrekvens-seistä otin tarkasteltavaksi prosenttijakaumat ilman puuttuvia havaintoja, joista työstin graafiset pyl-väsdiagrammit. Suorien jakaumien lisäksi ristiintaulukoin muuttujia sukupuolen mukaan.
Amisbarometrin avoimen online-analyysityökalun avulla tarkastelin kyselyn tuloksia tutkimus-ongelmani kannalta keskeisten taustamuuttujien kuten ikäryhmän, sukupuolen ja koulutusalan mukaan. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat vastaushetkellä opiskelijoita ammatillisessa
koulutuksessa, joten rajasin vastaajia vain iän mukaan alle 30-vuotiaisiin (n=18900). Online-analyysityökalun avulla otin muuttujista prosenttijakaumat sekä tutkin muuttujien välisiä riip-puvuuksia vastaajan sukupuolen, opiskeltavan alan sekä opiskeluvuoden mukaan.
3.3.3 Kvalitatiivinen analyysi
Kvantitatiivisen analyysin jälkeen, ja sitä täydentääkseni, siirryin tarkastelemaan NYT-aineis-ton avokysymyksiä kvalitatiivisesti sisällönanalyysin kautta teemoittelemalla. Muodostin kus-takin avokysymyksestä taulukon (liite 3), johon kunkin vastaajan avovastaukset tulivat allek-kain riveille (n=27-521). Seuraavaksi kävin läpi systemaattisesti jokaisen yksittäisen vastauk-sen ja koodasin sekä teemoittelin vastaukset kysymyksestä riippuen 5–12 sisällöllivastauk-sen teeman alle. Esimerkiksi K19: Mitkä asiat koit hyvinä ohjauksessa oppilaitoksessasi? Teemoittelin vas-taukset kuuden sisällöllisen teeman alle: 1) Riittävä tieto ja ohjeet opintoihin liittyen, selkeä ohjaus, 2) Opiskelijasta ollaan kiinnostuneita, kuunnellaan, kannustetaan, arvostetaan, 3) Tar-jotaan tarpeisiin vastaavaa yksilöllistä ohjausta, 4) Ohjaajien ja opettajien ammattitaito, 5) Jous-tavien opintopolkujen mahdollistaminen ja 6) Ohjaus jatko-opintoihin ja työelämään. Teemoit-telurunko kokonaisuudessaan on tämän tutkielman liitteenä 3.
Seuraavassa vaiheessa analyysiä rajasin aineistosta ulos ”en osaa sanoa” -vastaukset sekä vas-taukset, jotka eivät tuottaneet lisäarvoa tutkimuskysymyksen kannalta. Tällaisia olivat esimer-kiksi vastaukset ”en ole tarvinnut ohjausta opintojeni aikana” tai ”olen saanut riittävästi oh-jausta”, jotka eivät siis sisällöllisesti kerro siitä, millaista ohjausta vastaaja on saanut tai mihin tarpeeseen. Rajauksen jälkeen avokysymysten vastaajamäärät olivat kysymyksestä riippuen n=18–484. Lopuksi laskin vielä jokaisen teeman alle kertyneiden vastausten frekvenssit (liite 3). Näin sain nostettua esiin kustakin avokysymyksestä vastausten esiintymisen määriä sisäl-löllisen analyysin tueksi. Frekvenssit auttoivat hahmottamaan teemojen välisiä suhteita, yhtä-läisyyksiä ja eroavaisuuksia. (Ruusuvuori, Nikander & Hyvärinen 2010, 20.) Kvantitaviivisen analyysin ja kvalitatiivisen sisällönanalyysin pohjalta koostin tutkimusraporttiin kokemusten kuvauksen (luvut 4.1 ja 4.2). Kokemusten kuvauksessa pyrin tuomaan vastaajien kokemukset esiin mahdollisimman alkuperäisinä ja käytin esimerkiksi suoria lainauksia ja graafisia pylväs-diagrammeja korostamaan vastaajien näkökulmia ja ilmaisutapaa.
Kokemusten kuvailemisen jälkeen hahmottelin aineistosta ilmiöitä, joina opiskelijan tuen ja ohjauksen tarpeet näyttäytyvät ammatillisen opintopolun aikana (luku 4.3). Tämä tapahtui te-matisoimalla ja käsitteellistämällä vastaajien kokemuksia sekä tuomalla yhteen vastausten sa-mankaltaisuuksia. (Laine 2018.) Poimin ja listasin kokemusten kuvauksesta erilliseen doku-menttiin analyysin perusteella keskeisimmät ohjauksen ja tuen tarpeet. Listauksen pohjalta yh-distelin samankaltaisia ja samaan teemaan liittyviä ohjauksen ja tuen tarpeita yhteen. Temati-soinnin pohjalta muodostin vastauksena ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni neljä toivetta opettajalle – yhteenvedon opiskelijan ohjauksen ja tuen tarpeista ammatillisen opintopolun ai-kana. Nämä ilmiöt näyttäytyivät sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä sekä yleisen kasvatus-tehtävän että erityisen, kasvatuksellisen auttamisen kasvatus-tehtävän valossa. Esimerkiksi yleisen kas-vatustehtävän näkökulmasta opiskelijan tarve työllistymis- ja jatko-opinto-ohjaukselle näyttäy-tyy ilmiönä, joka koostuu opiskelijan tarpeesta saada tukea oman osaamisensa tunnistamiseen ja kuvaamiseen sekä tarpeista saada tietoa työelämästä ja työpaikoista sekä jatko-opintomah-dollisuuksista.
Ilmiöiden tarkastelun jälkeen muodostin vielä mallinnuksen sosiaalipedagogisesta ammatilli-sen opettajan työotteesta, joka pohjautuu vastaajien kokemuksiin ja heidän antamiinsa merki-tyksiin opiskelijan ja opettajan väliselle pedagogiselle suhteelle (luku 5). Tarkastelin opiskeli-joiden hyviä ja huonoja kokemuksia ohjauksesta ja opetuksesta sekä heidän itse kuvaamiaan ohjauksen ja tuen tarpeita koko aineistossa, mutta painotin erityisesti NYT-kyselyn avovastauk-siin. Näiden kokemusten pohjalta tulkitsin ja muodostin merkityskokonaisuuksia etsimällä vas-tauksista samankaltaisia ja toistuvia kuvauksia, jotka liittyivät opettajalta saatuun ohjaukseen ja tukeen, tuen tarpeisiin tai opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen. Mallinnus ra-kentui näiden tulkintojen sekä sosiaalipedagogian pedagogisen suhteen käsitteen vuoropuhe-lusta.