9 Johtopäätökset
9.3 Diplomityön merkitys ja aiheita jatkotutkimukselle
Diplomityö kytkeytyi PERUS-SKENE-hankkeeseen siten, että se käsitti ajallisesti yli puolet hankkeen kestosta. Päähuomion vei ensimmäinen, muutosilmiöihin liittyvä työpaja ja siihen liittyvä työskentely. Kokonaisvaltaisemman otteen takaamiseksi mukaan päätettiin ottaa myös perusuraan liittyvä työ sekä skenaarioihin liittyvän työpajan valmistelu. Aikataulun rajallisuuden johdosta skenaariotyöpajan tulosten käsittely ja myöhempi tilannehuonemai-sen toimintamallin kehittelytyö rajattiin diplomityöstä pois. Aikaraja vaikutti myös siihen, että huomio ei ollut erityisen vahvasti sillanrakentamisessa määrällisen ja laadullisen enna-kointitiedon välillä, sillä niiden yhteenkietoutuminen ilmenee vahvemmin vasta tulevissa työpajoissa. Diplomityön kytkeytyminen monitasoiseen hankkeeseen – joka itsessään kyt-keytyy laajempaan alueidenkäytön kehityskuvatyöhön – sekä rajasi työn lähtökohtia että tar-josi mielenkiintoisen tapaustutkimuksen kohteen, joka avasi monipuolisia näkymiä enna-kointityön analysoinnille. Diplomityön painopisteitä ei määritelty tarkkaan etukäteen, vaan tutkimuskysymykset elivät samalla, kun tutkimushanke eteni. Siinä missä hankelähtöisyy-den johdosta diplomityön eheys ehkä jossain määrin kärsi, hankkeen tutkimustyön voi nähdä kokonaisvaltaisesti hyötyneen diplomityön laadinnasta sen osana.
Diplomityön kontribuutio liittyi käytännönläheisesti PERUS-SKENE-hankkeeseen ja sen tavoitteisiin. Diplomityö lisäsi tietoa siitä, miten intuitiivisten logiikoiden mukaista skenaa-riosuunnittelun metodiikkaa yhdessä laskennallisten ennakointimenetelmien kanssa voi ja kannattaa hyödyntää jatkossa, jotta tulevaisuuden yhteistoiminnallinen ennakointi olisi sekä ennakkoluulotonta että oikeudenmukaista. Työn tulokset palvelevat suoraan sekä kohteena ollutta tutkimushanketta että ympäristöministeriön valmistelemaa alueidenkäytön kehitys-kuvatyötä, mutta tuloksia voidaan hyödyntää myös yleisesti ennakoivassa suunnittelutyössä ja siihen liittyvässä tutkimuksessa. Diplomityöhön elimellisesti liittyneen muutosilmiökar-toituksen laadinta toimii niin ikään yhtenä mallina vastaisuudessa harjoitettavaa ennakointi-työtä varten. Muutosilmiökartoituksen julkaiseminen ja ilmiöiden vaikutusten arviointiin
74
liittynyt työpajatyöskentely voivat tukea myös hankkeeseen osallistuneiden asiantuntijoiden omaan työhön liittyvää tulevaisuuden ennakointia.
Jatkotutkimuksen kannalta voisi olla kiinnostavaa laatia PERUS-SKENE-hankkeen tii-moilta laajempi haastattelu- tai kyselypainotteinen selvitys, joka liittyisi osallistumiseen hankkeen tiedonmuodostusprosessissa. Tutkimushankkeen työpajatyöskentelyn päätyttyä voitaisiin selvittää, miten mielekkäänä ja oikeudenmukaisena osallistumismahdollisuudet koettiin, ja kuinka hyväksyttävinä ja uskottavina hankkeen lopputuloksia pidetään. Keskei-nen huomio voisi olla siinä, koettiinko yhteistoiminnalliKeskei-nen tiedonmuodostusprosessi sel-laiseksi, että osallistujat kokivat voineensa vaikuttaa siihen ja että prosessissa pyrittiin kohti yhteisymmärrystä – vai oliko tiedonmuodostusprosessissa merkkejä pikemminkin ylhäältä alas -tyyppisestä tiedon määrittelystä.
Diplomityön suhteellisen laaja teoreettinen viitekehys voisi valikoidusti toimia pohjana use-alle mielenkiintoiselle jatkotutkimukselle. Tieteellistä uskottavuutta ajatellen diplomityötä fokusoidumman teoreettisen viitekehyksen ja metodisen lähestymistavan valinta olisi perus-teltua. Teoreettisen viitekehyksen osalta voisi olla suotavaa keskittyä esimerkiksi eri dis-kurssien ilmenemiseen tulevaisuustiedon muodostamisessa. Tällöin tutkimus keskustelisi luontevasti myös suunnittelututkimuksen nykyisten valtakoulukuntien, kommunikatiivisuu-den ja agonismin, kanssa. Yksi tutkimuksen aihe olisi dekonstruktionistisin metodein tutkia, mihin perustuvat eri tahojen käsitykset muutosilmiöiden vaikutuksista ja tulevaisuuden ke-hityssuunnista: onko taustalla esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen seuranta, uutisointi, tule-vaisuudesta puhuvien konsulttien esitykset, arkielämän havainnot, valtadiskurssien ja -ideo-logioiden piilevä vaikutus vai perimmäiset, henkilökohtaiset uskomukset? Entä mihin ylei-sesti ottaen perustuu suunnittelutiedon pitäminen pätevänä – kuinka paljon esimerkiksi po-liittiset intressit tai suunnittelututkimuksen asetelmat käytännössä vaikuttavat siihen, mitä tietoa pidetään suunnittelussa legitiiminä? Edelleen olisi kiinnostavaa tutkia enemmän sitä, mitkä rationaliteetit ohjaavat tiedonmuodostamista suomalaisessa suunnittelutyössä: tekni-nen rationaliteetti vaikuttaa olevan yhä voimissaan esimerkiksi sen perusteella, miten ennus-temetodiikkaa sovelletaan päätöksenteossa.
Diplomityön tulosten perusteella PERUS-SKENE-hankkeen mallin mukaisesti on mahdol-lista rakentaa toimiva, eri tiedonmuodostustavat yhdistävä ja yhteistoiminnallisesti raken-tuva ennakointiprosessi. Evidenssipohjaisuus tuo uskottavuutta laadulliselle tulevaisuuspoh-dinnalle, ja osallistaminen tiedon tulkinnassa ja muodostamisessa auttaa osallisia sitoutu-maan tiedonmuodostusprosessiin ja yhteisiin tavoitteisiin. Kehittämispotentiaalia on vielä siinä, miten eri äänet saadaan ennakointityössä kuuluviin ja huomioiduiksi. Tulkintaperus-taisen tiedonmuodostamisen ymmärtämisen suhteen lisäselvittämisen aihetta on siinä, mihin tulkinnalliset näkemykset itse asiassa pohjautuvat. Ymmärrys näkemysten taustoista on tär-keää, sillä tulevaisuustieto ei ole objektiivista, vaan sen pätevyys on sidottu tiettyyn kon-tekstiin ja siinä vallitseviin arvoihin. Huolimatta siitä, että suunnittelussa pyritään nykyisin lainsäädäntöä myöden aikaisempaa vahvemmin yhteistoiminnallisuuteen, on vielä kyseen-alaista, miten hyvin suunnittelussa ja päätöksenteossa kyetään käytännössä ottamaan erilai-set ja eri tahoja edustavat näkökulmat huomioon. Tarve on kuitenkin tunnistettu: suunnitte-lua koskeva päätöksenteko kaipaa tuekseen tulevaisuutta koskevaa tietoa, joka on sekä ajan-kohtaista että myös monipuolista ja ennakkoluulotonta.
75
Lähdeluettelo
Lainsäädäntö
Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999.
Kirjallisuus
Aalto-yliopisto (2021a). PERUS-SKENE Työpaja I yhteenveto [Verkkoaineisto]. Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/fi-les/2021-06/PERUS-SKENE%20Ty%C3%B6paja%20I%20Yhteenveto_0.pdf Aalto-yliopisto (2021b). PERUS-SKENE Työpaja II yhteenveto [Verkkoaineisto]. Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/fi-les/2021-09/PERUS-SKENE%20Ty%C3%B6paja%20II%20Yhteenveto.pdf Aittola, T. & Raiskila, V. (1994). Jälkisanat. Teoksessa: Berger, P. L. & Luckmann, T.
(1994) [1966]. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma (5.
painos) (s. 213–231). Suomentanut ja toimittanut Vesa Raiskila. Helsinki: Gaudeamus.
Albrechts, L. & Balducci, A. (2013). Practicing Strategic Planning: In Search of Critical Features to Explain the Strategic Character of Plans, disP - The Planning Review, 49(3), 16–27.
doi:10.1080/02513625.2013.859001
Alhanen, K. (2007). Käytännöt ja ajattelu Michael Foucault’n filosofiassa. Helsinki: Gau-deamus Kirja.
Amer, M., Daim, T. U. & Jetter, A. (2012). A Review of Scenario Planning, Futures, 46, 23–40.
doi:10.1016/j.futures.2012.10.003
Aristoteles. Nikomakhoksen etiikka (NM) (2., tarkistettu painos). Suomentanut Simo Knuu-tila. Helsinki: Gaudeamus Kirja.
Berger, P. L. & Luckmann, T. (1994) [1966]. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen:
Tiedonsosiologinen tutkielma (5. painos). Suomentanut ja toimittanut Vesa Raiskila. Hel-sinki: Gaudeamus.
Bradfield, R., Wright, G., Burt, G., Cairns, G., & Van Der Heijden, K. (2005). The Origins and Evolution of Scenario Techniques in Long Range Business Planning, Futures, 37(8).
S. 795–812.
doi:10.1016/j.futures.2005.01.003
Capful (2020). Etelä-Pohjanmaan skenaariot [Verkkoaineisto]. Etelä-Pohjanmaan liitto.
Haettu 6.11.2021 osoitteesta
https://epliitto.fi/wp-con-tent/uploads/2020/11/Etela-Pohjanmaan-skenaariot-2050.pdf
76
Capful (2021). Lapin tulevaisuuskuvat 2040-luvulla [Verkkoaineisto]. Projektin loppura-portti. Lapin liitto. Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://lapinluotsi.fi/wp-con- tent/uploads/2021/01/lapin-tulevaisuuskuvat-2040-luvulla-raportti-01-2021.pdf
Christensen, K. S. (1985). Coping with Uncertainty in Planning, Journal of the American Planning Association, 51(1), 63–73.
Davoudi, S. (2012). The Legacy of Positivism and the Emergence of Interpretive Tradition in Spatial Planning, Regional Studies, 46(4), 429–441.
doi:10.1080/00343404.2011.618120
Davoudi, S. (2015). Planning as a Practice of Knowing, Planning Theory, 14(3), 316–331.
doi:10.1177/1473095215575919
Davoudi, S. (2018). Kaupunkiseudun imaginaari, Yhdyskuntasuunnittelu, 56(3), 39–45.
Demos Helsinki (2021). Uusimaa 2050: Kolme skenaariota tulevaisuuteen [Verkkoai-neisto]. Uudenmaan liiton julkaisuja E 234 - 2021. Helsinki: Uudenmaan liitto. Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://www.uudenmaanliitto.fi/files/25444/Uusi-maa_2050_-_Kolme_skenaariota_tulevaisuuteen.pdf
Dufva, M. (2015). Knowledge Creation in Foresight: A Practice- and Systems-Oriented View. Aalto University publication series Doctoral dissertations, 222/2015, VTT Science, 121. Helsinki: Aalto University, Department of Mathematics and Systems Analysis.
Dufva, M. (2020). Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Helsinki: Sitra.
Dufva, M., Hellström, E., Hietaniemi, T., Hämäläinen, T., Ikäheimo, H-P., Lähdemäki-Pekkinen, J., Poussa, L., Solovjew-Wartiovaara, A., Vataja, K., Wäyrynen, A. (2020). Me-gatrendit koronan valossa. Sitran selvityksiä 171. Helsinki: Sitra.
Fischer, N. & Dannenberg, S. (2021). The Social Construction of Futures: Proposing Plau-sibility as a Semiotic Approach for Critical Futures Studies, Futures, 129(6).
doi:10.1016/j.futures.2021.102729
Flyvbjerg, B. (1992). Aristotle, Foucault and Progressive Phronesis: Outline of an applied ethics for sustainable development, Planning Theory, 7/8, 65–83.
doi:10.2139/ssrn.2717697
Flyvbjerg, B. (1998a). Habermas and Foucault: Thinkers for Civil Society?, British Jour-nal of Sociology, 49(2), 210–233.
doi:10.2139/ssrn.2237923
Flyvbjerg, B. (1998b). Rationality and Power: Democracy in Practice. Chicago, USA: The University of Chicago Press.
Flyvbjerg, B. (2004). Phronetic Planning Research: Theoretical and Methodological Re-flections, Planning Theory and Practice 5(3), 283–306.
doi:10.1080/1464935042000250195
77
Foucault, M. (1980) [1975]. Tarkkailla ja rangaista (2. painos). Suomentanut Eevi Ni-vanka. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Foucault, M. (2014a) [1976]. Diskurssin ei pidä katsoa olevan... Suomentanut Simo Määttä. Teoksessa: Foucault, M. (2014). Parhaat (s. 152–153). Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry.
Foucault, M. (2014b) [1977]. Haastattelu. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Teoksessa:
Foucault, M. (2014). Parhaat (s. 154–177). Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry.
Forester, J. (1988). Beyond the Equity-Efficiency Conflict: The Practical Analysis of Am-biguity in Planning Practice, The Journal of Architectural and Planning Research 5(2), 91–109.
Fuller, T. & Loogma, K. (2009). Constructing Futures: A Social Constructionist Perspec-tive on Foresight Methodology, Futures 41, 71–79.
doi:10.1016/j.futures.2008.07.039
Granqvist, M., Mäntysalo, R., Mattila, H., Hirvensalo, A., Teerikangas, S. & Kalliomäki, H. (2019). Kaupungin strateginen spatiaalinen suunnittelu: Navigointia eri mittakaavata-sojen ja rationaliteettien välillä, Yhdyskuntasuunnittelu 57(1).
doi:10.33357/ys.80322
Granqvist, K., Mäntysalo, R., Valli, R., Kanninen, V., Herneoja, A., Kosonen, K.-J., Ron-kainen, T., Piippo, T. (2020). Strategisuus ja transskalaarisuus liikennejärjestelmäsuunnit-telun ja alueidenkäytön suunnitliikennejärjestelmäsuunnit-telun yhteensovittamisessa: Alueidenkäytön ja liikennejär-jestelmän suunnittelun yhteensovittaminen ilmiölähtöisesti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:35. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
Habermas, J. (1994) [1982]. Kommunikatiivisen toiminnan käsitteen tarkastelua. Teok-sessa: Habermas, J. (1994). Järki ja kommunikaatio. Tekstejä 1981–1989 (2., uudistettu painos) (s. 68–97). Valinnut ja suomentanut Jussi Kotkavirta. Tampere: Gaudeamus.
Healey, P. (1992). Planning through Debate: The Communicative Turn in Planning The-ory, Town Planning Review 63(2).
doi:10.3828/tpr.63.2.422x602303814821
HSL (2017). MAL 2019: Ilmiöt ja skenaariot [Verkkoaineisto]. Helsinki: Helsingin seudun liikenne HSL. Haettu 6.11.2021 osoitteesta
https://www.hsl.fi/sites/de- fault/files/uploads/mal2019_ilmiot_ja_skenaariot_ra-portti_19122017.pdf
Huttunen, R. (2014). Habermas, Jürgen [Verkkoaineisto]. Julkaistu 20.6.2010, muokattu 13.9.2014. Filosofia.fi. Ensyklopedia logos. Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://filo-sofia.fi/fi/ensyklopedia/habermas-jurgen
Huovinen, V. (2009) [1952]. Havukka-ahon ajattelija (28. painos). Juva: WS Bookwell Oy.
78
Hytönen, J. (2014). The Problematic Relationship of Communicative Planning Theory and the Finnish Legal Culture, Planning Theory 15(3).
doi:10.1177/1473095214549618
Häkli, J., Kallio, K. P., Ruokolainen, O. & Bäcklund, P. (2019). Kaupunkiseututasoinen suunnittelu ja kadonnut kansalainen: Suunnittelun demokratiaulottuvuus. Teoksessa: Män-tysalo, R., Kanninen, V., Purkathofer, E. & O-W., K. (toim.) (2019). Kaupunkiseudut: Ris-tiinvalotuksia ja rajanylityksiä (s. 113–117). BEMINE-hankkeen loppuraportti. Aalto-yli-opiston julkaisusarja. Crossover 3/2019. Helsinki: Aalto-yliopisto.
Inayatullah, S. (1990). Deconstructing and Reconstructing the Future: Predictive, Cultural and Critical Epistemologies, Futures 22(2), 115–141.
doi:10.1016/0016-3287(90)90077-U
Inayatullah, S. (1998). Causal Layered Analysis: Poststructuralism as Method, Futures 30(8), 815–829.
doi:10.1016/S0016-3287(98)00086-X
Innes, J. (2004). Consensus Building: Clarifications for the Critics, Planning Theory 3(1), 5–20.
doi:10.1177/1473095204042315
Jokinen, K. (2005). Sosiologia ja kulttuurintutkimuksen ”kulttuurinen” käänne. Teoksessa:
Kovala, U., Eskola, K. & Jokinen, K. (toim.) (2005). Tarkkoja siirtoja. Jyväskylä: Jyväsky-län yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskus.
Kanninen, V. (2017). Strateginen kaupunkiseutu. Spatiaalinen suunnittelu radikaalina yh-teensovittamisena. Aalto University publication series Doctoral dissertations, 227/2017.
Helsinki: Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos.
Kuhn, T. S. (1994) [1969]. Tieteellisten vallankumousten rakenne. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House Oy.
Knuuttila, S. (2005). Selitykset. Teoksessa: Aristoteles. Nikomakhoksen etiikka (2., tarkis-tettu painos). Suomentanut Simo Knuutila. Helsinki: Gaudeamus Kirja.
Kunnallisalan kehittämissäätiö (2021). Kansalaiset: Julkisiin tilastoihin luotetaan eniten, ajatushautomoiden tutkimuksiin vähiten [Verkkoaineisto]. Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://kaks.fi/uutiset/kansalaiset-julkisiin-tilastoihin-luote-taan-eniten-ajatushautomoiden-tutkimuksiin-vahiten/
Kunzmann, K. (2014). Strategic Planning: A Chance for Spatial Innovation and Creativity, disP - The Planning Review 49(3), 28–31.
doi:10.1080/02513625.2013.859003
Laitio, M. & Maijala, O. (2010). Alueidenkäytön strateginen ohjaaminen. Suomen ympä-ristö 28/2010. Helsinki: ympäympä-ristöministeriö.
Lammenranta, M. (2014). Tieto-oppi [Verkkoaineisto]. Filosofia.fi. Ensyklopedia logos.
Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://filosofia.fi/fi/ensyklopedia/tieto-oppi
79
Lehtonen, T. (2021). Tiede, tieto ja etiikka [Verkkoaineisto]. Ajatusyhteys-blogi. Haettu 6.11.2021 osoitteesta
https://blogs.uwasa.fi/ajatusyh-teys/2021/10/13/tiede-tieto-ja-etiikka/
Lindfors, T. (2020). Kohti unelmien MAL-sopimusta, Arkkitehtiuutiset 2020(2), 10–11.
Lähdesmäki, T., Hurme, P., Koskimaa, R., Mikkola, L., Himberg, T. (2015). Menetelmä-polkuja humanisteille [Verkkoaineisto]. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta.
Haettu 6.11.2021 osoitteesta http://www.jyu.fi/mehu
Lyotard, J.-F. (1985) [1979]. Tieto postmodernissa yhteiskunnassa. Käännös Leevi Leino.
Jyväskylä: Gummerus Oy.
Mannermaa, M. (2004). Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus. Helsinki: WSOY.
Mattila, H. (2018). Habermasin kunniaa palauttamassa – Mitä kommunikatiivinen suunnit-teluteoria voi oppia juuristaan?, Yhdyskuntasuunnittelu 56(2), 68–72.
Mouffe, C. (1999). Deliberative Democracy or Agonistic Pluralism?, Social Research 66(3), 745–758.
Mäntysalo, R. (2010). Strategic Integration with Built Heritage: The Case of Nurmes Rail-way Station Park. Teoksessa: Mälkki, M. & Schmidt-Thomé, K. (toim.). (2010). Integrat-ing Aims – Built Heritage in Social and Economic Development (s. 291–306). Centre for Urban and Regional Studies Publications B 98. Espoo: Aalto University School of Science and Technology, Centre for Urban and Regional Studies (YTK).
Mäntysalo R., Kangasoja, J. & Kanninen, V. (2014). Rakennemallit kaupunkiseutujen suunnittelussa – Strategisen maankäytön suunnittelun paradoksi. Ympäristöministeriön ra-portteja 18/2014. Helsinki: ympäristöministeriö.
Mäntysalo & Grisakov (2016). Framing ‘Evidence’ and Scenario Stories in Strategic Spa-tial Planning. Teoksessa: Albrechts, L., Balducci, A. & Hillier, J. (toim.) (2016). Situated practices of strategic planning. An international perspective (s. 348–361). London, UK:
Routledge.
Mäntysalo, R., Tuomisaari, J., Granqvist, K., Kanninen, V. (2019). The Strategic Incre-mentalism of Lahti Master Planning: Three Lessons, Planning Theory & Practice 20(4).
doi:10.1080/14649357.2019.1652336
Mäntysalo, R. & Kanninen, V. (2019). Strategisen suunnittelun näkökulman vahvistaminen maankäyttö-ja rakennuslain uudistuksessa. Teoksessa: Mäntysalo, R., Kanninen, V., Pur-kathofer, E. & O-W., K. (toim.) (2019). Kaupunkiseudut: Ristiinvalotuksia ja rajanylityk-siä. BEMINE-hankkeen loppuraportti (s. 141–144). Aalto-yliopiston julkaisusarja. Crosso-ver 3/2019. Helsinki: Aalto-yliopisto.
Rittel, H., & Webber, M. (1973). Dilemmas in a General Theory of Planning, Policy Sci-ences 4(2), 155–169.
doi:10.1007/BF01405730
80
de Neufville, I. (1987). Knowledge and Action: Making the Link, Journal of Planning Ed-ucation and Research 6(2), 86–92.
doi:10.1177/0739456X8700600203
Nieminen, H. (2021). Alustavia tuloksia: kysely alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystren-deistä ja merkittävimmistä kehittämistoimista [Verkkoaineisto]. Suomen ympäristökeskus SYKE. Haettu 6.11.2021 osoitteesta
https://www.aalto.fi/sites/g/fi- les/flghsv161/files/2021-09/PerusSkene_Ty%C3%B6paja2_Kyselytulok-sia_HannaNieminen.pdf
Nyman, K. (2020). Elämä lähtökohtana ja päämääränä: Kohti käyttökelpoista suunnittelua, Yhdyskuntasuunnittelu 58(3), 29–36.
doi:10.33357/ys.102710
Ogilvv, J. (2006). Abstract: Scenario Planning, Art or Science?, World Futures, 61(5), 331–346.
doi:10.1080/026040290500561
Raatikainen, P. (2020). Totuusteoriat [Verkkoaineisto]. Filosofia.fi. Ensyklopedia logos.
Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://filosofia.fi/fi/ensyklopedia/totuus-teoriat
Robinson, J. B. (1990). Futures Under Glass: A Recipe for People Who Hate to Predict, Futures 22(8), 820–842.
doi:10.1016/0016-3287(90)90018-D
Rubin, A. (2004). Tulevaisuudentutkimus tiedonalana [Verkkoaineisto]. TOPI – Tulevai-suudentutkimuksen oppimateriaalit. Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Ha-ettu 6.11.2021 osoitteesta https://tulevaisuus.fi/perusteet/tulevaisuuden-tutkimus-tiedonalana/
Rydin, Y. (2007). Re-Examining the Role of Knowledge within Planning Theory, Plan-ning Theory 6(1), 52–68.
doi: 10.1177/1473095207075161
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. (2006). Menetelmäopetuksen tietovaranto [Verkkoaineisto]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Haettu 6.11.2021 osoit-teesta https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus
Saritas, O. & Smith, J. E. (2011). The Big Picture – Trends, Drivers, Wild Cards, Disconti-nuities and Weak Signals, Futures 43(3), 292–312.
doi:10.1016/j.futures.2010.11.007
Schwartz, P. (1991). The Art of the Long View. New York, USA: Doubleday.
Schwartz, P. & Ogilvy, J. A. (1998). Plotting Your Scenarios. Teoksessa: Fahey, L. &
Randall, R. M. (toim.) (1998) (s. 57–80). Learning from the Future: Competitive Foresight Scenarios. New York, USA: John Wiley & Sons, Inc.
Spaniol, M. & Rowland, N. (2018). The Scenario Planning Paradox, Futures 95, 33–43.
doi:10.1016/j.futures.2017.09.006
81
Stead, D. (2016). The Use of Academic Research in Planning Practice: Who, What, Where, When and How?, Planning Theory & Practice 17(3), 453–457.
doi:10.1080/14649357.2016.1190491
Soininvaara, I. (2020). An Analysis of ‘Global Closures’ and ‘National Openings’ in the Politics of Urbanization, Geografiska Annaler: Series B, Human Geography, 102(4), 341–
357.
doi:10.1080/04353684.2020.1827279
Taleb, N. (2007). Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita.
Tieteen termipankki (2021). Filosofia: Intuitio [Verkkoaineisto]. Haettu 6.11.2021 osoit-teesta https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:intuitio
Tuomisaari, J. (2015). Lahden yleiskaava strategisen maankäytön suunnittelun työkaluna, Yhdyskuntasuunnittelu 53(2), 40–57.
Valtaoja, E. (2017). Kohti ikuisuutta (2. painos). Ursan julkaisuja 156. Helsinki: Tähtitie-teellinen yhdistys Ursa ry.
Valtioneuvosto (2020). Valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva selvitys- ja tutkimussuunni-telma 2021 hyväksytty [Verkkoaineisto]. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.
Valtioneuvoston viestintäosasto. Tiedote 696/2020. Haettu 6.11.2021 osoitteesta
https://valtioneuvosto.fi/-/10616/valtioneuvoston-paatoksentekoa-tukeva-selvitys-ja-tutkimussuunnitelma-2021-hyvaksytty
Valtioneuvosto (2021). Seuraavien sukupolvien Suomi -skenaariotyö [Julkaisematon ai-neisto]. Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa. Tanja Suni, 22.3.2021. Helsinki: valtio-neuvosto.
Wack, P. (1985). Scenarios: Uncharted Waters Ahead, Harvard Business Review, Septem-ber 1985, 73–89.
Walton, J. S. (2008). Scanning Beyond the Horizon: Exploring the Ontological and Episte-mological Basis for Scenario Planning, Advances in Developing Human Resources 10(2), 147–165.
doi:10.1177/1523422307304101
Wittgenstein, L. (1999) [1969] (2. painos). Varmuudesta. Helsinki: WSOY.
Wright, G., Bradfield, R., Cairns, G. (2013). Does the Intuitive Logics Method – and its Recent Enhancements – Produce “Effective” Scenarios?, Technological Forecasting & So-cial Change 80(4), 631–642.
doi:10.1016/j.techfore.2012.09.003
Ympäristöministeriö (2021a). Ehdotus alueidenkäytön kehityskuvatyön käynnistämiseksi:
Jatkuvuutta, systemaattisuutta ja vaikuttavuutta alue- ja yhdyskuntarakenteen seurantaan, ennakointiin ja suuntaamiseen. Luonnos 30.4.2021 [Verkkoaineisto]. Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://ym.fi/-/mika-on-suomen-suunta-ymparistoministerio- kutsuu-sidosryhmat-mukaan-laatimaan-yhteista-kuvaa-alueidenkayton-kehityksesta
82
Ympäristöministeriö (2021b). Mikä on Suomen suunta? Ympäristöministeriö kutsuu sidos-ryhmät mukaan laatimaan yhteistä kuvaa alueidenkäytön kehityksestä [Verkkoaineisto].
Ympäristöministeriö. 2.6.2021. Tiedote. Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://ym.fi/- /mika-on-suomen-suunta-ymparistoministerio-kutsuu-sidosryhmat-mu-kaan-laatimaan-yhteista-kuvaa-alueidenkayton-kehityksesta
Ympäristöministeriö (2021c). Ehdotus valtakunnallisen alueidenkäytön kehityskuvatyön käynnistämiseksi – Sidosryhmäkyselyn yhteenveto 28.9.2021 [Julkaisematon aineisto]. Hel-sinki: ympäristöministeriö.
Ympäristöministeriö (2021d). Ehdotus valtakunnallisen alueidenkäytön kehityskuvatyön käynnistämiseksi – Kysely sidosryhmille/asiantuntijoille – Perusraportti [Julkaisematon ai-neisto].
Ympäristöministeriö (2021e). Luonnos hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamis-laiksi [Verkkoaineisto]. Haettu 6.11.2021 osoitteesta https://www.lausuntopal- velu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=17b78d7d-ad1b-41fb-8b5b-a9e7e0c798fd
Zegras, C., & Rayle, L. (2012). Testing the Rhetoric: An Approach to Assess Scenario Planning's Role as a Catalyst for Urban Policy Integration, Futures 44(4), 303–318.
doi:10.1016/j.futures.2011.10.013
83
Liiteluettelo
Liite 1: Työpajassa 1 käsitellyt megatrendit ja muutosilmiöt
Liite 2: Työpajassa 1 käsiteltyjen muutosilmiöiden kartoituksessa käytetty lähdekirjalli-suus
Liite 3: Työpajan 1 jälkeisen kyselyn vastauslomake
84
Liite 1: Työpajassa 1 käsitellyt megatrendit ja muutosil-miöt
1. Ekologisella jälleenrakentamisella on kiire
2. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
85
3. Verkostomainen valta voimistuu
4. Teknologia sulautuu kaikkeen
86
5. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa
87
Liite 2: Työpajassa 1 käsiteltyjen muutosilmiöiden kartoi-tuksessa käytetty lähdekirjallisuus
Dufva, M. (2019). Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina. Sitran selvityksiä 142. Van-taa: Erweko.
Dufva, M. (2020). Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Vantaa: Erweko.
Dufva, M., Hellström, E., Hietaniemi, T., Hämäläinen, T., Ikäheimo, H-P., Lähdemäki-Pekkinen, J., Poussa, L., Solovjew-Wartiovaara, A., Vataja, K., Wäyrynen, A. (2020). Me-gatrendit koronan valossa. Sitran selvityksiä 171. Helsinki: Sitra.
Eduskunta (2020). Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aika-välillä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020. Helsinki: tulevaisuusvalio-kunta.
Florida, R., Rodriguez-Pose, A. & Storper, M. (2020). Cities in a Post-COVID World. Pa-pers in Evolutionary Economic Geography 20.41. Utrecht University, Human Geography and Planning.
Haukkala, T. (toim.) (2011). Monipaikkaisuus – ilmiö ja tulevaisuus. Sitran selvityksiä 54.
Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Holstila, E., Soininvaara, I., Huttunen, J., Antikainen, J., Aro, T., Hämäläinen, T., Aro, R.
& Mustonen, V. (2021). Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet. Kaupunkipolitiikan tiekartta V. MDI Public Oy.
HSL (2017). MAL 2019: Ilmiöt ja skenaariot. Helsinki: Helsingin seudun liikenne HSL.
Kaushik, S., Parashar, L. & Sinha, S. (2020). Project Impact report. Impact of COVID-19 on Cities and Mobility: White Paper on Global Cities and Mobility Survey. JRC Science Hub Communities. The European Commission's science and knowledge service.
Laaksonen, P., Aho, M. & Kortela, V. (2020). Hiilineutraali Suomi 2035. Lappeenrannan–
Lahden teknillinen yliopisto LUT.
Maailman talousfoorumi (2020). The Global Competitiveness Report Special Edition 2020:
How Countries are Performing on the Road to Recovery. Cologny/Geneva, Switzerland:
The World Economic Forum.
Mladenović, M. (toim.) (2021). Liikkumisen kestävien palvelumarkkinoiden ohjauskeinot (LIIKE-PALO) – Mid-Term Report [Julkaisematon aineisto]. Aalto University, FLOU Oy
& Demos Helsinki.
Mäntysalo, R., Kanninen, V., Purkathofer, E. & O-W., K. (toim.) (2019). Kaupunkiseudut:
Ristiinvalotuksia ja rajanylityksiä. BEMINE-hankkeen loppuraportti. Aalto-yliopiston jul-kai-susarja. Crossover 3/2019. Helsinki: Aalto-yliopisto.
Niemelä, J., Säynäjoki, E., Kyttä, M., Heinonen, S., Lampinen, S., & Kanninen, V. (2017).
Asiantuntija-artikkelit tulevaisuuden haasteista ja kehityssuunnista Uusimaa-kaavan 2050 taustaksi. Uudenmaan liiton julkaisuja E 181 - 2017. Helsinki: Uudenmaan liitto.
88
OECD (2020). Cities Policy Responses. Tackling Coronavirus (COVID-19): Contributing to a Global Effort. OECD.
Rehunen, A., Helminen, V. & Honkatukia, J. (2019). Alueiden dynamiikan uusi vaihe:
kuinka asukkaiden ja työntekijöiden Suomi jäsentyy 2020-luvulla, Talous & Yhteiskunta 4/2019.
Rinta-Piirto, J. & Weiste, H. (2019). Saavutettavuusselvitys: Tarkastelumallin kehittämi-nen valtakunnallisen henkilöliikenteen saavutettavuudelle. Traficomin tutkimuksia ja selvi-tyksiä 16/2019. Helsinki: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Ruuskanen, O-P., Lehtosalo, H., Mäkilä, K., Heinämäki, J. & Honkatukia, J. (2021). Mil-laista osaamista Suomi tarvitsee vuonna 2040? PTT raportteja 269. Helsinki: Pellervon ta-loustutkimus PTT ry.
Sitra (2018). Megatrendikortit: Matka tulevaisuuteen (3. painos). Sitra.
Sharifi, A., Khavarian-Garmsir, A.R. (2020). The COVID-19 Pandemic: Impacts on Cities and Major Lessons for Urban Planning, Design, and Management, Science of the Total En-vironment 749.
doi:10.1016/j.scitotenv.2020.142391
Traficom (2020a). Liikennejärjestelmän nykytila ja toimintaympäristön muutokset. Tra-ficomin tutkimuksia ja selvityksiä 4/2020. Helsinki: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Traficom (2020b). Liikenneverkon strateginen tilannekuva. Joulukuu 2020. Traficomin jul-kaisuja 233/2020. Helsinki: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
UN-Habitat (2021). Cities and Pandemics: Towards a More Just, Green and Healthy Fu-ture. UN-Habitat: United Nations Human Settlements Programme.
Valtioneuvosto (2021). Seuraavien sukupolvien Suomi -skenaariotyö [Julkaisematon ai-neisto]. Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa. Tanja Suni, 22.3.2021. Helsinki: valtio-neuvosto.
Valtiovarainministeriö (2020). Kunnat käännekohdassa? Kuntien tilannekuva 2020. Val-tiovarainministeriön julkaisuja 2020:13. Helsinki: valtiovarainministeriö.
Ympäristöministeriö (2015). Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Helsinki: ympäristöministeriö.
Ympäristöministeriö (2018). Kestävää elinympäristöä rakentamassa 2030: Ympäristömi-nisteriön tulevaisuuskatsaus. Helsinki: ympäristöministeriö.
89
Liite 3: Työpajan 1 jälkeisen kyselyn vastauslomake
90