Apteekkien diabetesohjelma alkoi vuonna 2001 ja sen tarkoitus oli tukea Diabetesliiton Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaa DEHKO:a, joka käynnistyi vuonna 2000 (Apteekkariliitto 2017b). Aloitteen apteekkien osallistumisesta teki Suomen Apteekkariliitto, koska taustalla oli hyvät kokemukset aiemmin alkaneesta astmaohjelmasta. DEHKO:lle määritettiin kolme tavoitetta: tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, diabeteksen hoidon kehittäminen ja potilaiden omahoidon tukeminen (Aarne ym. 2011).
3.1.1 Diabetes Suomessa
Diabetes, ja erityisesti tyypin 2 diabetes, on koko ajan kasvava kansanterveysongelma Suomessa, mutta myös muualla maailmassa. Tarkkaa tietoa diabetesta sairastavien määrästä ei ole, sillä osa tyypin 2 diabeetikoista on diagnosoimattomia. Kelan tilastojen mukaan vuoden 2017 lopussa diabeteksen vuoksi erityiskorvaukseen oikeutettuja diabeetikkoja oli noin 336 400 ja diabeteslääkkeitä hankki yli 378 300 henkilöä (Kela 2017). Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä myös diagnosoiduista tyypin 2 diabeetikoista osa hoitaa itseään muulla tavoin kuin lääkkeillä eli elintapahoidolla.
Lisäksi tyypin 2 diabetesta sairastaa tietämättään suuri joukko suomalaisia: diabeetikkoja arvioidaan olevan yhteensä 500 000 – 600 000 (Koski 2011). Diabeetikoista noin 15 % sairastaa tyypin 1 diabetesta ja noin 85 % tyypin 2 diabetesta (Sund ja Koski 2009).
Diabetes ja sen komplikaatiot aiheuttavat myös runsaasti kustannuksia: jopa 15 % terveydenhuollon kustannuksista kuluu niihin. Diabeteksen Käypä hoito -suosituksen mukaan suuri osa komplikaatioista olisi mahdollista välttää, joten diabeetikon kokonaisvaltaiseen hyvään hoitoon kannattaa kiinnittää huomiota. Keskeistä diabeteksen hoidossa on huomioida myös verisuonitautien riskitekijöitä, kuten verenpaine ja kohonnut kolesteroli, sillä diabetes lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä voimakkaasti. Diabeetikon hoidossa lääkkeiden lisäksi myös elintavoilla on erittäin keskeinen merkitys (Diabetes: Käypä hoito -suositus 2016).
3.1.2 Apteekin tehtävät diabetesohjelmassa
Apteekin tehtäviksi diabeteksen ehkäisyohjelma DEHKO:ssa määriteltiin yhteistyön vahvistaminen paikallisesti muiden toimijoiden ja kolmannen sektorin kesken, diabeteksen ehkäisyn edistäminen, elintapamuutosten tukeminen, lääkeneuvonnan antaminen ja motivointi säännölliseen hoitoon sekä diabeetikon ohjaaminen eteenpäin ongelmatilanteissa (Hirvonen ym. 2005). Apteekkien diabetesohjelman tarkoituksena on siis ohjata ja neuvoa sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesta sairastavia henkilöitä sairautensa omahoidossa. Ohjelman seurauksena muodostettiin tiivis diabetesyhdyshenkilöiden verkosto, joka osaltaan täydensi potilaiden mahdollisuutta saada matalan kynnyksen neuvontaa esimerkiksi elintapoihin liittyvissä asioissa.
Apteekkien diabetesohjelman tavoitteet voidaan jakaa kolmeen luokkaan:
lääkeneuvontaan, elintapaneuvontaan sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa.
Taulukko 1 kuvaa tarkemmin näitä tavoitteita osa-alueineen.
TAULUKKO 1: Apteekkien diabetesohjelman tavoitteet (Apteekkariliitto 2017a)
Lääkeneuvonta Elintavat Yhteistyö
Lääkkeiden oikeaan käyttöön ratkaisu potilaan ja lääkärin kanssa
Elintapamuutosten tukeminen ja sopivan materiaalin jakaminen
Diabetesyhdistyksen toiminnasta tiedottaminen
Yhteisvaikutusten ja lääkitysten
päällekkäisyyksien havainnointi Tiedottaminen paikallisesta elintapoihin liittyvästä toiminnasta
Sosiaali- ja terveysministeriön (2018) rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman loppuraportissa todetaan, että moniammatillisuus lisääntyy lääkehoitojen toteutuksessa ja farmaseuttisen henkilöstön keskeisiä tehtäviä ovat huolehtiminen lääkehoitojen asianmukaisesta, turvallisesta ja taloudellisesta toteutumisesta sekä ongelmien tunnistaminen. Lisäksi he voivat olla osana moniammatillisia tiimejä ja huolehtia myös potilaan itselääkityksen rationaalisesta toteutumisesta (STM 2018). Tämä lausuma on yhdenmukainen myös diabetesohjelman lääkeneuvontaan ja terveydenhuollon kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämiseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Diabetesohjelmassa yhteistyö suuntautuu tosin myös kolmannelle sektorille.
3.1.3 Koulutus
Diabetesohjelman alkaessa mukaan lähti 508 apteekkia, joista kustakin nimettiin 1-2 yhdyshenkilöä. Heidän tehtävänä oli kouluttautua ja päivittää tietonsa diabeteksen hoidosta ja ehkäisystä, huolehtia siitä, että apteekin muu henkilökunta pysyy ajan tasalla
diabetekseen liittyvissä asioissa sekä huolehtia yhteistyön aloittamisesta muun terveydenhuollon ja kolmannen sektorin kanssa. Apteekkariliitto koulutti ohjelman alkaessa yhdyshenkilöitä koulutuskiertueella eri puolilla Suomea. Näissä koulutuksissa on käsitelty tyypin 2 diabetesta, sen riskitekijöitä ja hoitoa, liitännäissairauksia, elintapamuutoksia sekä muuta itsehoitoa sekä yhteistyötä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lisäksi Apteekkariliitto tukee osaltaan yhdyshenkilöitä tiedottamalla heitä säännöllisesti diabetekseen liittyvissä asioissa yhdyshenkilökirjeillä (Hirvonen ym. 2005). Tällä hetkellä Farmasian oppimiskeskus (FOK) järjestää diabeteksen hoitoon liittyvää koulutusta, joka antaa valmiudet toimia yhdyshenkilönä kansanterveysohjelmassa. FOK:n diabeteskoulutus on neliosainen verkkokoulutus, jossa perehdytään tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin ja ehkäisyyn, lääkehoitoon, komplikaatioihin sekä potilaan neuvontaan ja ohjaukseen apteekissa (FOK 2018).
Diabetekseen liittyvää koulutusta annetaan myös erillisillä kursseilla esimerkiksi insuliinihoitoihin liittyen. FOK on yleishyödyllinen yhteisö, jonka taustalla vaikuttavat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Åbo Akademi, Fimea, Yliopiston Apteekki, Apteekkitavaratukkukauppiaat, Lääketeollisuus ry, Suomen Apteekkariliitto ja Suomen Farmasianliitto (FOK 2017). Apteekkien diabetesohjelma on edelleen toiminnassa, vaikka DEHKO on päättynyt. Ohjelman toteutumista seurataan säännöllisesti yhdyshenkilöille suunnatuin kyselyin, joista viimeisin on toteutettu vuonna 2015.
3.1.4 Apteekin erityispalvelut diabeetikolle
Apteekit voivat tarjota diabeetikkoasiakkailleen myös yksilöllisempiä maksullisia palveluita, joita ovat diabetespalvelu ja terveyskontrolli. Ennen diabetespalvelun aloittamista, joku farmaseuttisesta henkilökunnasta hankkii tarvittavan erityispätevyyden kouluttautumalla. Erityispätevyys on 30 opintopisteen laajuinen ja se pitää sisällään kliinistä farmasiaa, omahoidon tukemista, harjoituspotilaita sekä tietoa terveydenhuollossa toimimisesta. Diabetespalvelu toimii yhteistyössä terveydenhuollon kanssa, mikäli asiakas antaa luvan tietojen luovuttamiseen. Käytännössä palvelu koostuu asiakkaan haastattelun perusteella tehtävästä tilanteen kartoituksesta ja kahdesta asiakastapaamisesta, joiden aikana voidaan arvioida muutostarpeita, asettaa tavoitteita ja antaa ohjausta sekä seurata tavoitteiden toteutumista (FOK 2018).
Terveyskontrollipalvelu sopii myös hyvin diabeetikoille. Aluksi tehdään terveysmittaukset, diabeteksen riskitesti ja selvitetään asiakkaan elintavat sekä kirjataan tiedot Duodecimin sähköiselle terveystarkastuslomakkeelle. Raportin tulostamisen jälkeen voidaan arvioida, missä asioissa asiakas tarvitsisi tukea. Tämän jälkeen hänellä on mahdollisuus sähköiseen terveysvalmennukseen elintapojen osalta.
Terveyskontrollipalvelua aloitettaessa joku farmaseuttisesta henkilökunnasta käy lyhyen kurssin, mutta henkilöllä tulisi lisäksi olla muuta koulutusta. Sopiva henkilö on esimerkiksi jonkun kansanterveysohjelman yhdyshenkilö tai vaihtoehtoisesti muu henkilö, jolla koulutusta ja kokemusta ravitsemukseen, liikuntaan, painonhallintaan ja muihin elintapoihin liittyen ja että hän on tutustunut motivoivan haastattelun menetelmään (FOK 2018).
3.1.5 Stop Diabetes -hanke
Uusimpana diabetekseen liittyvänä hankkeena on aloitettu vuonna 2017 Stop Diabetes – tiedosta ratkaisuihin (StopDia) -hanke, jossa tutkimusalueiden apteekit olivat mukana rekrytoimassa tyypin 2 diabeteksen riskissä olevia ihmisiä tutkimukseen. Tutkimus toimii Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa ja se on Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteinen, vuosina 2016 - 2019 toteutuva hanke (UEF 2017). Tutkimuksen suunnittelussa on tiedostettu se, että apteekit tavoittavat hyvin jokapäiväisessä työssään henkilöitä, jotka ovat riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Taipumus sairastua tyypin 2 diabetekseen on myös vahvasti perinnöllistä, joten on tärkeää tavoittaa myös jo sairastuneiden henkilöiden perheenjäseniä. Myös se on mahdollista jakamalla materiaalia lääkkeitä ostavien henkilöiden kautta kotiin vietäväksi. Apteekin rooli tämän tyyppisessä toiminnassa tullee vahvistumaan edelleen, sillä valmiiden kanavien käyttö on helppoa ja ammattitaitoinen henkilökunta apteekeissa voi toimia myös tutkittavien rekrytoinnissa.