Kuvaus alueellisista erityispiirteistä nousevista riskeistä, jotka ovat kyseisellä alu-eella syystä tai toisesta korostuneessa asemassa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi merelliset onnettomuudet, raideliikenneonnettomuudet tai tiettyihin teollisuuskiin-teistöhin liittyvät riskit, jotka ovat sidottavissa juuri kyseiseen maantieteelliseen alueeseen. Tarkoituksena täydentää yleiset riskit kohdan yleisluontoista riskilis-tausta tarkemmin kohdennetulla arviolla siitä, millaisia riskejä juuri omalla alu-eella tulisi huomioida.
3
Alueen terveydenhuollon toimijat 3.1 SairaanhoitopiiriSairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon sairaaloiden esittely. Lyhyt yleisluontoi-nen kuvaus sairaalasta. Missä sijaitsee, millaiset resurssit käytettävissä häiriötilan-teiden hoitoon.
Kuvaus ensihoidon palveluiden järjestämisestä
Kuvaus psykiatrian palveluiden liittymisestä valmiusjärjestelmään
Kaikki esittelyt tiiviisti ja yleisellä tasolla. Yksityiskohtaisemmin resursseja ja val-miutta tarkoitus käsitellä suunnitelman liitteenä olevassa resurssit kohdassa. (Liite 5)
3.2 Kunnallinen terveydenhuolto
Esitellään lyhyesti sairaanhoitoalueeseen kuuluvat kunnat ja näiden tarjoamat ter-veydenhuollon palvelut (esim. terveyskeskukset). Kuvataan yleistasolla näiden pal-veluiden valmiusjärjestelyt ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.
3.2.1 Valmiusterveysasemat
Valmiuslain 12§ velvoittaa terveydenhuollon toimijat varautumaan poikkeustilantei-siin. Tähän perustuen tulisi esimerkiksi jokaisella terveysasemalla tai muulla kunnal-lisella toimijalla olla suunnitelma siitä, kuinka valmiutta nostetaan tarvittaessa. Näin ollen jokaisella terveysasemalla on jo valmiiksi velvollisuus huolehtia valmiudestaan.
Valmiusterveysasemat ovat erikseen nimettyjä perusterveydenhuollon toimipisteitä, jotka saadaan tarvittaessa avattua virka-ajan ulkopuolella auttamaan häiriötilanteen hoidossa, kuten suuronnettomuustilanteissa tai epidemiatilanteissa. Valmiusterveys-asemille ohjataan onnettomuustilanteissa tai siihen rinnastuvissa tilanteissa ns.
triage-vihreitä potilaita, eli loukkaantumattomia tai lievästi loukkaantuneita. Val-miusterveysasemalla tulee olla kyky antaa perustason terveydenhuollon ja sosiaalitoi-men ensihuollon ja kriisiavun palvelut. Suuronnettomuuksien ja muiden äkillisten tilanteiden lisäksi valmiusterveysasemia voidaan käyttää myös hitaammin kehitty-vissä suuria potilasmääriä tuottavissa tilanteissa, kuten pandemioissa tai paikallisissa epidemioissa.
Kuvaus alueen valmiusterveysasemista, niiden hälyttämisestä ja resursseista sekä toiminnasta osana alueellista ohjausjärjestelmää. Suurpiirteinen kuvaus, yksityis-kohdat, kuten tarkat hälytysohjeet ja resurssikuvaukset erillisinä liitteinä.
3.2.2 Psykososiaalinen tuki
Kunnat järjestävät sosiaalipäivystystä ympärivuorokautisen kiireellisen ja välttämät-tömän avun turvaamiseksi. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 edellyttää, että sosiaali-päivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa. Kunnat laativat normaaliolojen häiriötilanteisiin valmiussuunnitelmat. Nämä suunnitelmat tulee ottaa huomioon terveydenhuollon alueellisessa valmiussuunnitte-lussa.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen järjestelyt alueella ja tarvittavassa laajuudessa muut kuntien sosiaalipalvelut kuvattuna. Kuka hälyttää häiriötilanteessa, miten toiminta häiriötilanteissa on järjestetty, sekä yhteistyöjärjestelyt terveydenhuollon kanssa.
3.2.3 Kotihoito
Kuinka kotihoidon toiminta on turvattu erilaisissa häiriötilanteissa ja miten se toi-mii osana alueellista valmiusjärjestelmää? Myös kunnallisen kotihoidon resurssit on hyvä ottaa huomioon osana terveydenhuollon alueellista varautumista.
4
Alueellinen terveydenhuollon johtamisjärjestelmäSuunnitelmaan tuleva kuvaus toiminnan ohjauksesta. Häiriötilanteessa jokainen toimija lähtökohtaisesti johtaa omaa toimintaansa. Tilannejohto on toimivaltaisella
viranomaisella, esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa pelastuslaitoksella, pande-miatilanteessa terveydenhuoltoviranomaisella tai poliisilla, kun epäillään rikosta.
Ohjausjärjestelmällä kuvataan terveydenhuollon toimijoiden keskinäinen toimin-nanohjaus. Vastuut ja velvollisuudet kuvataan selkeästi ja riittävällä tarkkuudella.
Ohjausjärjestelmästä tulee käydä ilmi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuol-lon toiminnan yhteensovittaminen ja yhteistyö häiriötilanteessa. Yhteistyöstä tulee sopia etukäteen.
5
Terveydenhuollon alueelliset resurssitTerveydenhuollon alueelliset resurssit kuvataan yleisellä tasolla. Kuvataan, mistä eri toimijoista kokonaisuus muodostuu ja miten resurssit jakaantuvat. Ei kuiten-kaan anneta yksityiskohtaisia tietoja, kuten henkilökunnan tai laitteiden tarkkoja määriä yksiköissä. Yksityisemmät listaukset resursseista eri valmiuden tiloissa liit-teenä tai erillisenä suunnitelmana.
6
Alueellisen toiminnan hälytysjärjestelmä (myös liite 2.)Alueellisen toiminnan hälytysjärjestelmä kuvaa terveydenhuollon alueellisesta näkö-kulmasta, kuinka toimiala hälytetään häiriötilanteissa. Eri toimijoiden hälytysjärjes-telmien yhteensovittaminen osaksi yhtenäistä kokonaisuutta parantaa valmiutta kaikkien yksittäisten toimijoiden sekä laajemmin terveydenhuollon näkökulmasta.
Jotta hälytysketjun toiminta olisi toimivaa häiriötilanteessa, tulee sen olla ennakkoon suunniteltua. Vähintään tulee olla dokumentoituna tieto rajapinnoista eri organisaa-tioiden välillä, jolloin on selvää, kuinka hälytys kulkee toimijalta toiselle.
Alueellisella hälytysjärjestelmällä ei ole tarkoitus korvata kuntien tai sairaanhoito-piirin omia hälytysjärjestelmiä, vaan luoda yhteys niiden välille. Organisaatioiden sisällä hälyttäminen hoidetaan samaan tapaan kuin ennenkin, mutta alueelliseen suunnitelmaan muodostetaan eräänlainen sateenvarjo-malli näitä yhdistämään. Se kertoo koko toimialan tasolla, kuka hälyttää kenetkin ja missä tilanteessa. Hälytys-pisteiden tulee olla konkreettisia: ei riitä, että hälytetään ”kunta”, vaan on nimet-tävä virka tai päivystäjä yhteystietoineen, joka sitten jatkaa hälytyksen eteenpäin oman organisaationsa sisällä.
Jokainen sairaanhoitoalue suunnittelee ja dokumentoi itse oman hälytysjärjestel-mänsä alueellisiin olosuhteisiin sopivaksi. Tämä suunnitelma sisältää yleisen malli-pohjan hälytyskaaviosta, joka tulisi muokata suunnitelmassa kuvaamaan juuri ky-seessä olevan alueen järjestelmää.
6.1 Kuvaukset kuntakohtaisista hälytysjärjestelyistä
Kuntien omat hälytysjärjestelmät löytyvät kuntien valmiussuunnitelmista, eikä niitä ole tarvetta kokonaisuudessaan toistaa alueellisessa suunnitelmassa. Pääkoh-dat olisi kuitenkin hyvä tuoda esille sillä tavalla, että yhteys kuntakohtaisten suun-nitelmien ja alueellisen suunnitelman välillä käy selväksi.
7
Yhteistoiminta muiden viranomaisten ja järjestötoimijoiden kanssaLukuun kerätään tietoa virka-avusta ja sopimuksista muiden toimijoiden kanssa häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa alueellisesti. Muut toimijat voivat olla
niin viranomaisia, yrityksiä kuin järjestöjäkin. Alla alalukuina tyypillisiä yhteistyö-kumppaneita. Listaa olisi hyvä tarkastella kriittisesti ja miettiä, mitkä terveyden-huollon ulkopuoliset toimijat ovat keskeisiä alueella. Esimerkiksi onko alueella pal-jon puolustusvoimien toimintaa tai mitkä järjestötoimijat ovat aktiivisia alueella ja mitkä eivät.
7.1 Virka-apujärjestelyt pelastuslaitoksen kanssa 7.2 Virka-apujärjestelyt puolustusvoimien kanssa 7.3 Virka-apujärjestelyt poliisin kanssa
7.4 Ympäristöterveydenhuollon päivystys
Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä kunnissa säädetään laissa ympäristöter-veydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 410/2009.
Kunnan vastuulla olevat ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat elintarvikeval-vonta, terveydensuojelu, tupakkavalelintarvikeval-vonta, eläinlääkintähuolto, yleinen ympäristöter-veyshaittojen arviointi ja ympäristöterveyden erityistilanteisiin varautuminen.
Monissa terveydenhuoltoa koskettavissa häiriötilanteissa, kuten talousveden saastu-misissa, on ympäristöterveydenhuolto keskeinen yhteistyötoimija.
Suunnitelmaa tulisi kirjata seuraavat tiedot:
• Ympäristöterveydenhuollon vastuutaho alueella
• Hälytysjärjestelyt (puhelinnumerot tai muut yhteydenottotavat) päi-vystyksellisesti ja virka-aikaan
• Yhteistyön kuvaus
7.5 Virka-apujärjestelyt rajavartiolaitoksen kanssa
Rajavartiolaitos on keskeinen yhteistyökumppani erityisesti merellisissä suuronnetto-muuksissa, joissa siihen kuuluva Merivartiosto on vastuuviranomainen.
7.6 Yhteistoiminta alueen järjestöjen kanssa
Yhteistyö erilaisten järjestötoimijoiden kanssa voi helpottaa häiriötilanteen hoitoa.
Varsinkin suuria henkilöresursseja vaativissa tilanteissa tai pitkäaikaisen häiriön hoidossa voidaan järjestöjen apua tarvita. Esimerkiksi Suomen punaisella ristillä on oma varautumisjärjestelmänsä.
Alueellisesti tärkeät järjestötoimijat tulisi listata, selvittää heidän potentiaaliset re-surssinsa ja sopia yhteystyöstä häiriötilanteiden hoidossa. Suunnitelmassa tulisi olla selvät askelmerkit järjestöjen avun saamiseksi tarvittaessa. Tämä sisältää etu-käteen sovitut hälytysjärjestelyt ja yhteystiedot. Tarkemmin tämän luvun sisältö määrittyy aluekohtaisesti yhteistyön laajuuden mukaan. Jokaisella alueella tulee joka tapauksessa miettiä järjestöjen roolia osana terveydenhuollon valmiusjärjes-telmää.
7.7 Yhteistoiminta seurakuntien kanssa
Seurakunnilta voidaan saada tukea häiriötilanteiden hoitamiseen. Esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa monet seurakunnat ovat varautuneet tarjoamaan hen-kistä tukea onnettomuudessa mukana olleille ja heidän omaisilleen. Alueen seura-kuntatoimijat olisi tämän johdosta hyvä sisällyttää suunnitelmaan ja mahdollisuuk-sien mukaan sopia etukäteen yhteystyöstä ja sen muodoista.
Yhteistyön osalta suunnitelmassa olisi hyvä pyrkiä konkreettiaan:
• Yhteystiedot, jotta tarvittaessa seurakuntaan saadaan nopeasti yh-teys
• Mitä on sovittu avun laajuudesta, avun järjestymisen nopeudesta ja käytännön toimista häiriötilanteen aikana.
7.8 Infrastruktuuri
Terveydenhuollon kannalta ympäröivän infrastruktuurin toiminta on äärimmäisen tärkeää. Joitakin häiriöitä pystytään paikkaamaan omilla varautumisresursseilla, mutta ei loputtomiin. Vararesurssien varassa toimiminen saattaa myös hankaloittaa toimintaa. Toiminnan kannalta kriittisen infrastruktuurin tunnistaminen ja huomioi-minen varautumisessa esimerkiksi toimijoita ja heidän yhteystietojaan listaamalla voi parantaa merkittävästi reagoimista häiriötilanteisiin.
Vähintään sähköverkko, puhdas vesi, tietoliikenneyhteydet ja lämmitys tulisi huo-mioida. Myös esimerkiksi jätevedet, kulkuyhteydet ja kiinteistöihin liittyvät asiat voi olla tarpeellista käsitellä tässä kappaleessa. Tapauskohtainen harkinta siitä, millä laajuudella ja miltä osin infrastruktuuria minkäkin alueen suunnitelmassa käsitel-lään, on hyväksi, sillä alueellisia eroja on. Tarvittaessa tärkeimmät toimijat alueella voi listata omiksi alaluvuikseen.
8
Yhteinen poikkeustilanneviestintäLähtökohtaisesti suuronnettomuustilanteissa jokainen toimija viestii omasta toimin-nastaan. Esimerkiksi sairaala viestii potilaiden hoidosta ja pelastusviranomainen pe-lastustöistä. Lisäksi tilannejohtajana toimiva viranomainen huolehtii tiedottamisesta laajemmassa mittakaavassa. Organisaatiot noudattavat omia suunnitelmiaan poik-keustilanneviestinnästä. Ohjeet on yhteen sovitettu niin, että alueellinen viestintä on häiriötilanteessa yhtenäistä. Alueellisen viestinnän tulee häiriötilanteissa olla yhte-näistä kaikkien toimijoiden kesken ja tiedotusvastuun tilanteesta kuulua selkeästi jol-lekin taholle.
8.1 Viestintävastuut
Onnettomuustilanteissa pelastuslaitos vastaa viestinnästä. Rikostilanteissa viestintä-vastuu on poliisilla. Lääkinnällisissä tilanteissa, kuten pandemioissa viestintäviestintä-vastuu on terveydenhuollolla. Kaikissa tilanteissa jokainen toimija vastaa omaan toimin-taansa liittyvästä viestinnästä.
Viranomaisten keskinäinen viestintä tapahtuu pääasiassa Virve-puhelinten välityk-sellä. (Liite)
8.2 Suunnitelma viestintäpaikoista ja järjestelyistä (vrt. lehdistö/mediatilaisuuden pitä-minen)
Ennalta mietitty suunnitelma mahdollisista perustettavista viestintäpaikoista esi-merkiksi median ja omaisten informoimista varten häiriötilanteessa.
• Kuka järjestää?
• Mahdollisia sijainteja/tiloja?
• Kuka viestii?
9
Suunnitelman päivittäminen ja voimassaoloSuunnitelman päivitysväli ja aikataulu. Suositus vuoden välein.
Päivittämisestä ja ajantasaisuudesta vastaavan henkilön/viran nimeäminen.
Allekirjoitukset
Liite 1 Alueen kartta, johon merkittynä terveydenhuollon toimipisteet
Liite 2, Hälytyskaaviot
Liite 3, Valmiustoimijoiden yhteystiedot ja hälytyspuhelinnumerot
Toimija Virve-numero Puhelinnumero(t)
Liite 4, Muita yhteystietoja
Toimija Virve-numero Puhelinnumero(t)
Liite 5, Valmiustoimijoiden resurssit