Aineiston kerääminen

Tutkielman aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla. Teema-aiheluettelo muodostaa teemahaastattelussa keskustelua ohjaavan kiintopisteen toimien haastattelijan muistilistana.

Puolistrukturoitu teemahaastattelu sopii Hirsjärven ja Hurmeen mielestä hyvin käytettä-väksi tilanteissa, joissa ei ole täyttä varmuutta, miten selvästi tutkittava ilmiö ylipäätään on tiedostettu tai miten motivoituneita haastateltavat ovat paneutumaan tutkittavaan asiaan kiireisen työnsä keskellä. (Hirsjärvi, Hurme 2015, 47-49.)

Laadullisessa tutkimuksessa haastatellaan valittuja yksilöitä (Metsämuuronen 2005, 177).

Tutkielman kohderyhmää haettaessa kantavana ajatuksena oli saada näkyviin organisaation osakokonaisuuden tietotarpeet. Kohderyhmäksi valikoitui Espoon sosiaali- ja terveystoi-men Vanhustenpalvelujen tulosyksikön johto, lähinnä tutkielman tekijän henkilökohtai-sesta mielenkiinnosta toimia omalta osaltaan ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Haastattelupyyntö (Liite 2.) lähetettiin sähköpostitse viidelle henkilölle sen jälkeen, kun tutkielman tekemiseen oli saatu tutkimuslupa toimialan kehittämisyksiköstä.

Tutkimussuunnitelma lähetettiin haastattelupyynnön liitteenä, jotta haastatteluihin pyydetyillä oli mahdollisuus etukäteen tutustua asiaan ja haastattelussa käytettävään teemarunkoon. Haastattelujen toteutusajankohtana, huhti-toukokuussa 2017 yksi palve-lualueen päälliköistä oli juuri vaihtumassa, eikä uusi päällikkö ollut haastattelujen toteu-tusaikaan vielä aloittanut työssään.

Laadullisessa haastattelussa korostui haastateltavien kokemukset tutkittavasta tilanteesta sekä kyky ja halukkuus keskustella aiheesta. Teemahaastatteluissa pyrittiin saamaan esiin

haastateltavien tiedon tarpeita eli merkityksellisiä vastauksia tutkimuksen tarkoituksen ja tutkimuskysymysten mukaisesti. (Esim. Tuomi, Sarajärvi 2009, 75.) Teemahaastattelussa edetään tiettyjen etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien tarkentavien kysymysten varassa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelutilanteissa oli näin mah-dollista sovittaa keskustelu kunkin haastateltavan tapaan viestiä, tehdä tarkentavia kysy-myksiä ja antaa haastateltavan laajentaa vastaustaan välillä vähän ohikin varsinaisesta tee-masta. Haastateltaville tarjottiin mahdollisuus tuoda esiin tutkimusongelmaan liittyviä seikkoja laajasti kannustaen heitä tuomaan esiin oman kokemusmaailmaansa. Teemahaas-tattelu sopiikin tilanteisiin, joissa tiedetään, että tutkimukseen pyydetyt haastateltavat ovat kokeneet tutkimusongelmassa ilmaistun tilanteen. Haastattelussa saatu tieto on aina sidok-sissa siihen tutkimusympäristöön, josta tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita. (Kylmä, Ju-vakka 2007, 79-80.)

Teemahaastattelurunko (Liite 1.) on rakennettu mukaillen Wetherben (1991) tutkimukses-saan kehittämää haastattelurunkoa. Aiheeseen ja tutkielman tekoon tutustuessani etsin kan-sainvälisestä e-aineistosta tietoa siitä, miten tiedon tarpeita on tutkittu. Vilma Vuori (2006) on tarkastellut artikkelissaan ”Methods of Defining Business Information Needs” kirjalli-suuden pohjalta tietotarpeiden kartoituksessa käytettyjä erilaisia menetelmiä. Wetherbe on yhdistänyt mallissaan kolme erilaista menetelmää (Taulukko 4.), mikä monipuolisuutensa ansiosta vaikutti toimivalta rakenteelta tutkielmaani.

TAULUKKO 4. Wetherben strukturoidun haastattelun rakenne (Wetherbe 1991, 58)

Kehittäjä Menetelmät Lähestymistapa

IBM 1984 Liiketoimintajärjestelmien suunnit-telu (Business Systems Planning)

Määrittää ongelmat ja päätökset

Rockart tu-loksille ja niiden tuottamiseksi käytettäville prosesseille

Haastattelurungon (Taulukko 5.) liiketoimintajärjestelmien suunnittelumenetelmän poh-jalta syntyneillä kolmella ensimmäisellä kysymyksillä määritetään keskeisimmät organi-saation toimintaan liittyvät ongelmat, ratkaisuja ongelmiin sekä tunnistetaan tiedon merki-tys kyseisissä ratkaisuissa. Osion kaksi viimeistä kysymystä määrittävät tärkeimmät johta-jan vastuulla olevat päätökset ja tunnistetaan millainen lisätieto voisi auttaa parempiin pää-töksiin. Haastattelurungon toinen osio koostuu kriittisiä menestystekijöitä luotaavasta kah-desta kysymyksestä. Päämäärä/keino-analyysiosion ensimmäiset kysymykset pyrkivät sel-vittämään organisaation toiminnan päämäärää, toiminnan tehokkuutta ja näiden arvioimi-seen tarvittavaa tietoa ja kolme viimeistä avainkeinoja, päämäärän saavuttamiarvioimi-seen käytet-tyjen keinojen vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden arviointiin tarvittavaa tietoa. (Wetherbe 1991, 58-61.)

TAULUKKO 5. Tietotarpeiden tunnistaminen -strukturoitu haastattelurunko (mukaillen Wetherbe 1991, 58-61)

Lähestymistapa Kysymykset

Ongelmat > Ratkaisut > Tieto Organisaation johtamisessa suurimmat eteesi tule-vat ongelmat?

Millaisia hyviä ratkaisuja on olemassa edellä tun-nistettuihin ongelmiin?

Mikä on tiedon merkitys kyseisissä ratkaisuissa?

Päätökset > Tieto Mitä ovat tärkeimmät vastuullasi olevat päätökset?

Millainen lisätieto auttaisi parempiin päätöksiin?

Menestystekijät > Tieto Mitkä ovat johtamasi vastuualueen kriittiset menes-tystekijät?

Mitä tietoa tarvitset varmistaaksesi, että kriittiset menestystekijät ovat hallinnassasi?

Päämäärä >Tehokkuus > Tieto Mikä on vastuualueesi prosessien päämäärä, pää-tuote/palvelu?

Milloin päämäärä, tuote/palvelu täyttää tehokkaasti asiakkaan tarpeet?

Millaista tietoa tarvitset näiden tehokkuuden arvioi-miseksi?

Keinot > Vaikuttavuus > Tieto Millä keinoilla päämäärä saavutetaan, tuote/palvelu tuotetaan?

Milloin päämäärän, tuotteen/palvelun toteutta-miseksi käytetyt keinot ovat vaikuttavia?

Millaista tietoa tarvitset vaikuttavuuden arvioi-miseksi?

Jonna Käpylä ja Henna Salonius nostavat esiin Tietojohtajan käsikirjassaan Ansoffin (1984) näkemyksen, jonka mukaan ympäristöstä tulevien ärsykkeiden on läpäistävä ha-vaintofiltterin, tulkintafiltterin ja valtafiltterin ennen kuin ärsykkeiden välittämä tieto voi tulla hyödynnetyksi päätöksenteossa ja toiminnassa, Choon (2002) puhuessa vastaavasti ympäristön merkityksellistämisestä. Ansoffin havaintofiltterissä jokaisen oma henkilökoh-tainen rajattu näkökenttä on estämässä havaitsemasta kaikkea ympäristöstä saatavaa tietoa.

Tulkintafiltteri suodattaa pois havaintoja, joita päätöksentekijän kokemuksen perusteella ei henkilö usko olevan merkitystä. Tulkintafiltterin vuoksi uudet ja tuoreet näkökulmat saat-tavat suodattua pois, koska ne eivät näyttäydy oleellisina menneisyyden kokemuksia vas-ten. Valtafiltteri määrittää, millaisella tiedolla on merkitystä organisaation tai muun yhtei-sön päätöksenteossa ja toiminnassa. He kannustavat pohtimaan, miten jo toiminnassa ilme-nevää ja hyödynnettävää tietoa voisi kehittää edelleen ja opastavat aloittamaan tietotarpei-den määrittämisen pohtimalla, millaisen tiedon perusteella tällä hetkellä toimitaan sekä to-teuttaa nykytilan tietokartoitus ja filtterien arviointi ja siirtyä vasta sen jälkeen tietotarpei-den arviointiin. Haluttaessa vaikuttaa, millaisen tiedon perusteella päätöksiä tehdään tieto-johtamisen käsikirjan tekijät kannustavat pohtimaan, millaista tietoa filtterit päästävät lä-vitse ja millaista taas eivät. (Käpylä, Salonius 2013, 35-37.) Haastatteluihin valmistautumi-sessa ja teemoihin liittyvien tarkentavien kysymyksien suuntaamivalmistautumi-sessa, näiden filttereiden olemassaolon tiedostaminen tuntui merkitykselliseltä.

Haastattelujen ajankohta, paikka ja aika saatiin sovittua neljän henkilön kanssa. Haastatel-tavan tai hänen sihteerinsä kanssa etsittiin sopiva ajankohta ja paikka toteuttaa haastattelu.

Sovitusta ajankohdasta lähetettiin kalenterivaraus organisaation käyttämään sähköpostiin.

Haastattelut toteutettiin klo 8 ja 15 välillä etsien tilaksi rauhallisen, häiriöttömän paikan -huomioiden haastateltavan työpisteen sijainnin. Haastattelulle varattua kahden tunnin ai-kaa ei tarvittu kokonaisuudessaan kenenkään osalta, haastattelujen kesto asettui noin 60 minuuttiin.

Tapaamisten aluksi haastateltavalle kerrottiin tutkimuksen tavoite. Oheismateriaalina haas-tattelussa oli esillä Espoon Sote-palveluissa julkaistu strategiatimanttijulkaisu. Haastattelut tallennettiin kannettavalla stereotallentimella (Zoom), mistä haastattelija siirsi äänitallen-teen tietokoneelleen heti haastattelutilanäänitallen-teen jälkeen. Haastattelija litteroi haastattelut itse.

Haastattelujen aikana haastattelija teki kirjallisia muistiinpanoja aineiston analyysivaiheen tueksi. Tallenteet ja muistiinpanot ovat olleet vain tutkijan käytössä ja ne tuhotaan asian-mukaisesti raportin valmistuttua.