Aineiston analyysi

Tutkimuksessa aineiston keruu on aloitettu paliskunta kerrallaan siten, että ensimmäisenä vuorossa ovat olleet erityisesti kasvaneesta peto-ongel-masta kärsivät eteläiset paliskunnat Hossa-Irni, Halla ja Näljänkä. Puhe petojen poronhoidolle aiheuttamista ongelmista on siten ollut aineisto-analyysin ensimmäisen vaiheen jäsentelyssä keskeisintä. Olen kuitenkin pyrkinyt heti alussa luomaan yleisen tarkastelukehikon, joka pätisi myös muista syistä poronhoidossa tapahtuneisiin muutoksiin sekä niiden vai-kutuksiin poronhoitoa harjoittavissa perheissä. Saatuani

tutkimushank-keen alettua luettavakseni ensimmäisen haastattelukerran litteroidut ai-neistot, alkoivat mielessäni muodostua kehykset, joiden varaan analyysi rakentuu. Pääkehykseksi asettui poronhoito ja sen muunnelmia ovat poronhoito työnä, poronhoito elämäntapana ja poronhoito kulttuurina.

Jo ensimmäisissä haastatteluissa haastateltavat saattoivat kertoa po-ronhoidon merkitsevän heille työtä, elämäntapaa ja kulttuuria. Tuolloin ei kuitenkaan ajateltu näiden ilmausten olevan erityisiä kategorioita tai kehyksiä, vaan asioiden merkityksestä keskusteltiin avoimen keskustelun lomassa vapaasti haastateltavan ehdoilla edeten. Aineistoa lukiessani oi-valsin, että näihin kehyksen muunnelmiin eri tavoin liittyvät asiat luo-kittuivat keskustelujen sisällöissä näiden käsitteiden alle. Niinpä päätin tarttua aineistoihin näiden kehysten kautta.

Suoratekstiin perehtymisen pohjalta syntynyt kolmiluokkainen kehys rakentuu primäärikehyksenä toimivasta poronhoidosta työnä, elämänta-pana ja kulttuurina. Luokkaan työ kuuluu haastateltavien puhe ja ko-kemus poronhoidosta ammattina ja elinkeinona, luokkaan elämäntapa kuuluu haastateltavien puhe poronhoidosta perheen ja yhteisön yhteisenä toimintana sekä luokkaan kulttuuri haastateltavien puhe poronhoidosta perinteenä sekä toimijana muiden yhteiskunnan toimijoiden joukossa.

Tämän jaottelun perusteella tehdyssä aineiston luokittelussa on apuna toiminut ATLAS.ti -laadullisen aineiston analyysiohjelma. Näin aineisto on pilkkoutunut kutakin osa-aluetta käsitteleviin katkelmiin, jolloin sen analysointi on yksinkertaistunut.

Kuva 3. Poronhoito analyysikehyksenä.

• ammatti

• elinkeino

Poronhoito työnä

• perhe

• yhteisö

Poronhoito elämäntapana

• perinteet

• yhteiskunta

Poronhoito kulttuurina

Koska tutkimukseni lähti liikkeelle aineiston keruusta ilman erityistä aiem paa ennakkotietoa aiheesta, valitsin analyysimenetelmäksi aineisto-lähtöisen Grounded theoryn. Grounded theoryyn liitetään yleisesti ajatus aineistolähtöisyydestä ja teorian muodostamisesta vasta tästä suunnasta käsin (Glaser & Strauss 1967, 3–11; Saaranen-Kauppinen & Puusniek-ka 2006a). Grounded theory on Barney Glaserin ja Anselm Straussin 1960-luvulla kehittämä kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmä, jonka kehittämisessä keskeinen ajatus oli kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tut-kimuksen sekä induktiivisen ja deduktiivisen päättelyn paremmuuden välillä käytävästä väittelystä ulos kirjoittautuminen ja uudenlaisen lähes-tymistavan löytäminen. (Siitonen 1999, 28–39.)

Laadullisen aineiston luenta ja teoreettinen tulkinta ovat aina tutki-jalle jossain määrin problemaattinen prosessi. Grounded theory -tra-ditiossa näitä ongelmia on kuitenkin pohdittu ehkä perusteellisemmin kuin muissa empiirisesti suuntautuneen laadullisen tutkimuksen suun-tauksissa on yleisesti ottaen tehty. (Silvonen & Keso 1999, 94.) Groun-ded theory menetelmässä teorian muodostamisen logiikkaa on kuvattu abduktiiviseksi (esim. Siitonen 1999, 38; Saaranen-Kauppinen & Puus-niekka 2006a). Glaserin ja Straussin välille muodostui grounded theoryn kehittyessä kuitenkin myös erimielisyys, joka johti koulukunnan muo-dostumiseen tälläkin erityisalueella. Grounded theory jaetaankin yleensä kahteen suuntaukseen: glaserilaiseen, induktiivista aineistopohjaista joh-tolankaa painottavaan abduktiiviseen grounded theoryyn sekä straussilai-seen, deduktiivisen johtolangan mahdollistavaan abduktiiviseen groun-ded theoryyn. (Siitonen mt., 38–39.) Abduktion ja induktion välinen hämäryys ja ajattelun vaiheiden tunnistaminen on tutkijalle itselleenkin haastavaa, eikä aina edes välttämätöntä. Olennaisempaa aineiston luen-nan ja tulkinluen-nan kannalta onkin se, että Grounded theory -analyysiani raamittaa kuvaamani kehys. Kehystäminen liittyy siihen olettamukseen, että ajattelun taustalla on aina oltava jotakin sitä jäsentävää, joka kiinnit-tää yksittäiset havainnot, tapahtumat tai faktat enemmän tai vähemmän systemaattisesti sekä toisiinsa että omille paikoilleen.

Koulukunnasta riippumatta grounded theoryssä keskeistä on aineiston käsitteellistäminen, pilkkominen ja uudelleen muotoileminen tai jäsen-täminen eli koodaus. Koodausta voidaan lähtökohtaisesti tehdä avoi-mena, aksiaalisena/akselikoodauksena tai selektiivisenä koodauksena.

Perus ajatus on, että aineiston analyysin ensimmäisessä vaiheessa tutkija tekee tutkittavien alkuperäisten ilmausten perusteella avointa koodausta aineiston sisällöistä. Toisessa vaiheessa tutkija luo avoimen koodauksen pohjalta syventäviä kategorioita. Kolmannessa vaiheessa tutkija kokoaa koko aineiston etsimällä aineiston punaisen langan. Näin muodostuu tutkimuksen ydinkategoria, johon muut luokat liittyvät. Vaiheet eivät kuitenkaan ole toisistaan erillisiä ja täsmällisiä, vaan ne lomittuvat toi-siinsa tutkijan liikkuessa osien välillä edestakaisin ja vaiheita yhdistellen tilanteen ja tarpeen mukaan. (Esim. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2006b.)

Grounded theory -menetelmässä aineiston keruu etenee vaiheittain ja aineistoa koodataan, vertaillaan sekä kategorioita rakennetaan aineiston karttuessa. Analyysin tuottamat havainnot ohjaavat jatkoaineistojen ke-ruuta ja työskentelyä voidaan teoriassa jatkaa, kunnes uudet lisähavain-not eivät enää luo tarvetta muuttaa analyysin myötä kehittynyttä syste-maattista kehikkoa. Käytännössä päätös saturaatiopisteen saavuttamisesta on tutkijan tehtävä ja saavuttamispisteen objektiivinen arviointi jossain määrin jopa mahdotonta. Mielessä on kuitenkin syytä pitää se, että satu-raatio ei merkitse tutkijan kyllästymistä aineiston keruuseen, vaan tarkoi-tus on aidosti löytää se piste, jossa aineisto alkaa toistaa itseään. (Strauss 1987, 5; Luomanen 2010, 354.)

Kun tutkimuksen orientaatio on aineistolähtöinen, on erityisen tär-keää kiinnittää huomiota, että tutkijan ja haastateltavien välinen maa-ilmankuva ja tulkinnat todellisuudesta voivat olla hyvinkin erilaisia.

Haastateltavat ovat oman työnsä, elämänsä ja kokemustensa asiantun-tijoita ja toimijoita, kun taas tutkijan positio on tutkijana toimiminen.

Poronhoitotyön ulkopuolisena en ole voinut runsaallakaan haastattelu-materiaalilla tavoittaa kuin aavistuksen siitä osaamisesta ja tietotaidosta, mitä haastateltavani omaavat ja ovat voineet haastattelujen aikana tuoda esille. Tutkimuksen kannalta välttämättömät rajaukset ja valinnat ovat puolestaan rajanneet laajan haastatteluaineiston tätäkin pienemmäksi.

Tutkimus tuottaa siten rajatun, tulokulmaltaan valitun kuvan poronhoi-don tilanteesta ajallisessa ja paikallisessa kontekstissaan. (Myös Pohjola 2003, 53–67.)

Arvokkainta tässä näkökulmassa ovat haastateltavien näkemykset ti-lanteestaan ja luomistani pakotetuista raameista huolimatta olenkin

pyrkinyt runsailla aineisto-otteilla tuomaan esille haastateltavien äänen tietoisena siitä, että tulkinnat näistä puheenvuoroista voivat olla täysin toisia kuin omat tulkintani ja tutkimus jonkun toisen tekemänä olisi to-dennäköisesti rakentunut täysin toisin. Tutkimuksen luotettavuutta ei näin ollen voikaan mitata arvioimalla sitä, onko tutkija oikeassa asias-saan, vaan tavoitteena on mahdollisimman avoimesti, rehellisesti ja ai-neistoa kunnioittaen lisätä tietoa poronhoidosta ja antaa poronhoitajille tutkimuksen kautta kanava tuoda oma äänensä, näkemyksensä ja koke-muksensa kuuluviin. Näin toimiessa on tärkeää kiinnittää huomiota sii-hen, että haastateltavat eivät ole tunnistettavissa aineisto-otteista. Tästä syystä otteita on karkeistettu ilmaisun osalta ja suoria tai epäsuoria tun-nisteita (esim. nimet, paikannimet, paliskunnat) jätetty pois kokonaan.

(Esim. Pohjola 2003, 53–67; Kuula 2006, 200–209;Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009, 11.)