Aineiston analysoinnin vaiheet

Litteroin tekemäni haastattelut. Litterointitapani ei sisältänyt kaiken mahdollisen ylöskirjoittamista, vaan kirjoitin paperille puhutun, en taukoja. En myöskään kirjoit-tanut muistiin sellaista puhuttua kokonaisuudessaan, mikä meni tutkimustematiikan ohi. Kun olin saanut litteroitua koko tutkimusaineistoni, laskin kunkin aineistokoko-naisuuden sivumäärät ja kirjasin ylös haastatteluiden kestot. Sitten aloitin aineistoon perehtymisen lukemalla koko aineiston kertaalleen läpi. Lukemisen aikana tein muistiinpanoja, joihin poimin oleellisimmilta tuntuneita asioita ja kirjoitin aineistos-ta esiin nousseiaineistos-ta kysymyksiä ja ihmetyksiä. Olennaisimpien asioiden poimiminen tarkoitti aineiston tiivistämistä lyhyempään muotoon, jolloin suodatin siitä osan si-vuun. Palasin tähän karsittuun aineistoon analysoinnin edetessä uudelleen ja otin siitä mukaan vielä useita asioita.

Tämän jälkeen poimin kunkin vanhuksen yksitellen omaksi kokonaisuudekseen, jossa oli mukana vanhuksen haastattelu ja hänen asiakaskertomustekstinsä – ensin kotiutuvat, toiseksi pitkäaikaishoitopaikkaa odottavat ja kolmanneksi pysyvässä sairaalahoidossa olevat. Luin jälleen kunkin vanhuksen kokonaisuutena läpi ja tein muistiinpanoja lukemastani. Sitten tarkastelin vielä työntekijöiden moniammatilli-sissa ryhmähaastatteluissa olleista esimerkkivanhuksista sitä, mitä työntekijät nosti-vat esiin vanhusten asioista ja mitä he jättivät oma-aloitteisesti mainitsematta.

Tar-kastelin myös sitä, miten työntekijöiden ja esimerkkivanhusten näkemykset haastat-telujen teemoista suhteutuivat toisiinsa.

Kävin aineistoa läpi systemaattisesti teemoitellen ja luokitellen. Luin aineiston moneen kertaan sitä alleviivaten ja muistiinpanoja kirjoittaen. Systemaattisuus, tee-moittelu ja luokittelu tarkoittavat tässä tutkimuksessa ennen kaikkea sitä, että olen tehnyt lukuisia pääotsikoita, joiden alle olen kerännyt aineistosta materiaalia. Pääot-sikot jakaantuivat analysoinnin edetessä useampiin alaotsikoihin teemojensa mukai-sesti. Lopulta etsin aineistosta sopivia lainauksia otsikoiden alle ja teemoittelun tu-eksi. Teemoittelu tarkoittaa sen tarkastelemista, mitä kustakin teemasta sanotaan.

Analysoinnin alkuvaiheessa otsikot nojautuivat pitkälle tutkimukseni pääteemoihin, joten teemat olivat lähtöisin vanhusten ja työntekijöiden haastatteluiden rungosta (liitteet 1 ja 2). Haastattelurungot rakentuivat tutkimuksen keskeisen käsitteistön ympärille. Lisäksi tutkimuksen temaattisen ytimen muodostaa asiakaslähtöisyys kolmeen pääulottuvuuteensa jaoteltuna.

Otsikoiden laatimisen ohella tein lukuisia miellekarttoja, joilla pyrin hahmotta-maan kunkin teemaosa-alueen sisältöä, ja joka toimi yhdenlaisena sisällön erittelyn välineenä. Etsin aineistosta aina tiettyyn teemaan liittyviä asioita, jolloin aineistosta kehittyi omanlaisiaan osa-alueita, jotka alkoivat elää elämäänsä. Tarkastelin aineis-toa tietyistä yksityiskohdista käsin, osin teoreettisiin lähtökohtiin ja empiirisiin ha-vainnointeihin nojautuen. Yksityiskohdista palasin uudelleen kokonaisuuteen ja taas takaisin yksityiskohtiin. Mietin monipuolisesti sitä, mikä liittyy mihinkin ja miten sitä perustellaan, sekä mikä merkitys sillä on aineiston ja tutkimuksen kokonaisuutta ajatellen. Tällä menettelytavalla pyrin tavoittamaan aineistossa ilmeneviä merkityk-siä, tarkoituksia ja aikomuksia.

Asiakaskertomusteksteistä etsin, mitä vanhuksesta on kirjoitettu ja miten. Tein asiakaskertomusteksteille oman analysointirunkonsa, jonka myötä etsin vastauksia seuraaviin asioihin: 1. kuinka kauan vanhus on ollut sairaalassa, 2. miksi vanhus on tullut sairaalaan, 3. vanhuksen avuntarve osastolla, 4. asiat, joita vanhus kykenee osastolla tekemään itse, 5. vanhuksen pärjäämistä heikentävät asiat, 6. yhteinen jat-kohoitosuunnitelma, 7. vanhuksen oma toive/tavoite ja 8. omaisten rooli. Nämä ovat asioita, jotka asiakaskertomusteksteissä pääosin toistuvat jokaisen vanhuksen koh-dalla ja ovat samalla oleellisia asioita vanhuksen asiakkuuteen ja hänen jatkohoi-toonsa liittyen. Jo ensimmäisten aineiston lukukertojen jälkeen oivalsin, että on

jär-kertomustekstien että vanhusten haastatteluiden läpikäymisessä, jolloin aineiston tiivistäminen ja kahden aineistokokonaisuuden vertaileminen mahdollistui. Vanhus-ten haastatteluiden analysointiin tosin lisäsin seuraavat kohdat: 9. osastolla olemisen hyvät asiat, 10. osastolla olemisen huonot asiat, 11. ajankulu/tekeminen osastolla, 12. jaksamista edesauttaa, 13. perusluonne/vanhukselle ominaista.

Haastatteluaineistossa analysoinnin perusrunkona toimivat haastattelujen teemat.

Tämän lisäksi etsin vanhushaastatteluista systemaattisesti kunkin kategorian van-huksille ominaisia piirteitä ja kategoriaan liitettyjä ilmiöitä. Sen jälkeen etsin haas-tatteluista asioita, jotka kuvasivat vanhusten tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä, sekä vanhuksille tärkeitä asioita osastolla oltaessa. Miellän nämä asiat vanhuksen kokemuksiksi sairaalassa olemisesta. Kävin vanhusten haastatteluita läpi myös etsi-en niistä sisältöä asiakaslähtöisyydetsi-en kolmeetsi-en pääulottuvuuteetsi-en. Käytännössä tein niin, että kukin asiakaslähtöisyyden ulottuvuus oli oma otsikkonsa, jonka alle kerä-sin asioita haastatteluista. Lisäksi etkerä-sin vanhusten haastatteluista asiakaslähtöisyy-den ulottuvuuksiin sopivia lainauksia, joiasiakaslähtöisyy-den ympärille analysointia oli mielekästä rakentaa. Lainauksien poimiminen tiivisti osaltaan aineistoa.

Lukuihin, jotka kuvaavat päävanhuskategorioiden ominaispiirteitä ja kategorioi-hin liitettyjä ilmiöitä, poimin materiaalia sekä vanhusten haastatteluista, työntekijöi-den ryhmähaastatteluista että asiakaskertomusteksteistä. Yksi olennaisimmista ym-märryksistäni tässä lukukokonaisuudessa oli sen oivaltaminen, että vanhusten haas-tatteluissa on havaittavissa jako vanhuksiin, jotka haluavat samaa kuin mikä heille on asetettu instituutiossa tavoitteeksi, ja jotka haluavat itse jotakin muuta kuin mikä heille on instituutiossa asetettu tavoitteeksi. Tämän kahtiajaon ymmärtämisen jäl-keen jaoin kaikkien kolmen päävanhuskategorian aineistot kahteen pinoon, joista käsin aloitin asiakaskertomusteksteihin perehtymisen.

Asiakaskertomusteksteille tein omat otsikkonsa, jotka pohjautuivat siihen, millai-sia ominaisuukmillai-sia ja asioita eli institutionaalimillai-sia faktoja niissä liitetään vanhuskate-gorioihin ja millä tavalla asioita on perusteltu. Tein ensin miellekartan, johon kerä-sin asioita ja sen jälkeen tiivistin sitä palaamalla pääotsikoihin, etsimällä pääotsikoi-den alle sisältöä ja jakamalla pääotsikoita alaotsikoihin, kunnes aloin hahmottaa kokonaisuutta siitä, millaiseksi ja millä tavalla asiakaskertomustekstit rakentavat vanhuskategorian. Vanhusten haastatteluaineistolle laadin myös omat otsikkonsa, jotka pohjautuivat asiakaskertomustekstien tavoin siihen, millaisia ominaisuuksia ja

valla he perustelevat asioita. Tässäkin tein ensin miellekartan ja sen jälkeen aloin kirjoittaa kehittelemieni otsikoiden alle asioita.

Työntekijöiden ryhmähaastatteluiden litterointiaineistosta etsin ensin asioita, jot-ka kertoivat osastojen toimintaideasta, hyvistä ja kehitettävistä asioista sekä osasto-jen toiminnan reunaehdoista. Tein niistä jälleen omat otsikkonsa ja keräsin haastat-teluista esiin nousseita asioita ja aineistolainauksia otsikoiden alle aineiston samalla tiivistyessä. Sen jälkeen paneuduin työntekijöiden näkemyksiin eri vanhuskategori-oita edustavista esimerkkivanhuksista. Tarkastelin aineistosta, millaisia asivanhuskategori-oita työn-tekijät nostavat vanhuksen tilanteesta ensisijaisesti esiin. Ajatuksena tässä on tarkas-tella sitä, miten instituutio määrittelee työntekijöiden puheessa kunkin vanhuskate-gorian ja kategoriaan liittyviä ilmiöitä, jolloin kyseessä on instituution näkökulma.

Havainnointiaineiston muistiinpanoista etsin sitä, miten vanhus tilanteessa huo-mioidaan ja kohdataan, mikä/kuka ohjaa tilanteiden kulkua sekä millaiseksi ja miten asiakkuutta rakennetaan. Havainnointiaineisto koostuu osastojen toimintakäytäntö-jen havainnoinnista. Kunkin toimintakäytännön analysointi perustui asiakaslähtöi-syyden kolmeen pääulottuvuuteen, jotka kirjoitin otsikoiksi, ja joiden alle aloin etsiä sisältöä sekä kutakin ulottuvuutta sopivasti kuvaavia aineisto-otteita.

Taulukko 5 tiivistää tutkimusaineiston analysoinnin ulottuvuudet.

Taulukko 5: Aineiston analysoinnin ulottuvuudet ETNOGRAFINEN KUVAUS

• kertoo ominaisuuksia tutkittavasta ilmiöstä

• tutkimusympäristön ja tutkimuksen etenemisen valottaminen lukijalle

• keskustelevuus, kuvailevuus

• ilmiön esittely uudella tavalla

DISKURSIIVINEN SISÄLLÖNANALYYSI

• teemoittelu, luokittelu, tiivistäminen, muistiinpanot, miellekartat, systemaattisuus

• kohteena koko tutkimusaineisto, tekstinä, mitä asioita nousee? mitä painotetaan? miten vanhuksen asioita on kuvailtu? kenen ääni vallitsee?

vanhuksen paikka?

• sosiaaliset käytännöt keskipisteenä, kielellisten prosessien tarkastelu, miten sosiaalinen todellisuus rakentuu?

• kontekstisidonnaisuus, todellisuuksien tuottaminen, tulkinnallisuus

• mielenkiinto luonnollisissa tapahtumissa, vuorovaikutuksessa, puheissa ja teksteissä

• aineistojen ja vanhuskategorioiden vertailu

Taulukossa 6 avaan vielä tutkimusaineistolle esittämäni päätutkimuskysymykset.

Taulukko 6: Tutkimusaineistolle esitetyt pääkysymykset VANHUSTEN HAASTATTELUT:

-millaista asiakkuutta ja miten vanhukset puheissaan rakentavat?

-minkälaiseksi vanhukset itse rakentavat kotiutuvan, pitkäaikaishoitopaikkaa odot-tavan ja kotiutuvan vanhuksen kategorian ja niihin liittyvät ilmiöt?

-vanhusten näkemykset mm. sairaalaan tulosyystä ja jatkohoidosta?

-vanhusten kokemukset sairaalassa olemisesta ja asiakaslähtöisyydestä?

-miksi vanhukset haluavat vielä esim. kotiin tai eivät halua sinne?

-jatkohoitosuunnitelman edellytykset vanhusten kertomana?

(Vastaa tutkimuskysymykseen 1: Millaiseksi vanhukset, jotka on kategorisoitu geriatrisilla sairaalaosastoilla kotiutuviksi, pitkäaikaishoitopaikkaa odottaviksi tai pysyvässä sairaalahoidossa oleviksi, itse kuvaavat asiakkuutensa osastolla?

TYÖNTEKIJÖIDEN MONIAMMATILLISET RYHMÄHAASTATTELUT:

-millaista asiakkuutta ja miten instituutio työntekijöiden puheissa rakentaa?

-millaisia ovat työntekijöiden näkemykset osastojen toimintakäytännöistä, toimin-taideasta, toiminnan hyvistä ja kehitettävistä asioista?

-millaisia ovat työntekijöiden näkemykset esimerkkivanhusten tilanteista?

(Vastaa tutkimuskysymykseen 2: Minkälaista asiakkuutta osastojen työnteki-jöiden puheet tuottavat eri kategorioihin sijoitetuille vanhuksille?)

DOKUMENTIT ELI ASIAKASKERTOMUSTEKSTIT:

-millaista asiakkuutta ja miten instituutio teksteissä rakentaa?

-minkälaiseksi tekstit rakentavat kotiutuvan, pitkäaikaishoitopaikkaa odottavan ja kotiutuvan vanhuksen kategorian ja niihin liittyvät ilmiöt?

-institutionaaliset faktat vanhuksen tilanteesta, kuten sairaalaan tulosyy ja vanhuk-sen jatkohoitosuunnitelma?

-mitä institutionaalisia toimenpiteitä tarvittaessa tehdään, jotta kotiutuminen on mahdollista?

(Vastaa tutkimuskysymykseen 2: Minkälaista asiakkuutta osastojen tekstit tuottavat eri kategorioihin sijoitetuille vanhuksille?

OSASTOJEN TOIMINTAKÄYTÄNTÖJEN HAVAINNOINTI:

-millaista asiakkuutta ja miten instituutio osastojen toimintakäytännöissä rakentaa?

-miten vanhus tilanteissa huomioidaan ja kohdataan?

-vanhuksen rooli/asema toimintakäytännöissä?

-mikä/kuka ohjaa tilanteiden kulkua?

-mikä on toimintakäytäntöjen rooli ja merkitys vanhusten asiakkuuden kokonaisuu-dessa?

(Vastaa tutkimuskysymykseen 2: Minkälaista asiakkuutta valitut osastojen toimintakäytännöt tuottavat eri kategorioihin sijoitetuille vanhuksille?

Yhteenvedosta näkee myös sen, mihin tutkimuskysymyksiin kyseisellä aineistolla on haettu sisältöä. Jokainen luku antaa taulukossa esiin nostettujen tutkimuskysy-mysten lisäksi vastauksia myös kysymykseen 3: Miten geriatrisilla sairaalaosastoilla rakennettu asiakkuus asettuu suhteessa asiakaslähtöisyyden ideaaliin.