Aineistona käytän 1800-luvulta laajasti eri sanomalehdissä julkaistuja kirjoituk-sia köyhyydestä sekä 1900-luvun loppupuolelta ja 2000-luvun ensimmäisinä vuosi-kymmeninä Helsingin Sanomissa julkaistuja mielipidekirjoituksia, joissa pohdittiin jollain tavoin köyhyyttä tai huono-osaisuutta siten, että toimeentulovaikeudet olivat keskeinen huono-osaisuutta määrittävä tekijä. Kävin läpi Helsingin Sanomien mieli-pidekirjoituksia vuosien 1987, 1993, 1997, 2009 ja 2018 maaliskuusta heinäkuun lop-puun ulottuvilta jaksoilta. Tutkittavat vuodet valitsin Suomen bruttokansantuoteti-lastojen mukaan siten, että mukana oli jyrkimmät taloudelliset lasku- ja nousukaudet (Tilastokeskus, http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html). Mu-kana voisi olla laajemmin 1900-luvun kirjoituksia, mutta rajasin tutkimuksen lähihis-toriaan, koska aineistosta olisi tullut muuten tarpeettoman laaja. Tutkimuksen tarkoi-tuksena on verrata suhtautumista 1800-luvun ja nykyajan välillä sekä lähihistorian si-sällä erilaisina taloudellisina ajanjaksoina. Myös 1800-luvun aineisto sisältää kirjoituk-sia taloudellisesti vaikeilta ja paremmilta ajanjaksoilta. Sanomalehdet, kirjoitukset ja kirjoittajat olivat nykyaikaan verrattuna erilaisia 1800-luvulla ja näitä lehtiä oli siten
4 AINEISTO JA MENETELMÄT
57
syytä käyttää laajemmin. 1900-luvun loppupuolella Helsingin Sanomat oli vakiinnut-tanut paikkansa Suomen merkittävimpänä ja laajimmin koko Suomea koskettavana sanomalehtenä ja siten sen käyttäminen aineistona oli järkevin ratkaisu.
Alkuperäislähteinä tutkimuksessani 1800-luvun osalta olen käyttänyt pitäjänko-kousten ja vaivaishoitolautakuntien pöytäkirjoja Pohjois- ja Keski-Suomen alueelta, Oulun läänin maaherran vuosikertomusta vuodelta 1832 ja ajan sanomalehtiä. Oulun läänin maaherran vuosikertomuksesta tuli hyvin esiin nälkävuosien hätä ja esivallan pelko köyhyyden aiheuttamista haitoista. Pöytäkirjoista ja sanomalehdistä tutkin ih-misten ja yhteisöjen suhtautumistapoja köyhyyteen. Pohjois-Suomen alueen pitäjien pitäjänkokousten pöytäkirjojen lisäksi käytän joitakin Keski-Suomen pitäjänkokous-ten pöytäkirjoja, koska halusin vertailla alueiden suhtautumistapoja. Keski-Suomi oli aluetta, jossa ei ollut varsinaista nälänhätää 1830-luvulla.
1800-luvun alun sanomalehdet olivat usein hyvin asenteellisia ja tekijöidensä kantoja peilaavia. 1800-luvulla olivat voimassa sensuuriasetukset2 ja se täytyi huomi-oida sanomalehtiä lähteenä käyttäessä. Käyttämistäni lehdistä suomenkieliset sano-malehdet Suometar ja Maamiehen Ystävä sekä ruotsinkielinen Saima olivat hyvin kan-sallishenkisiä. Saiman ja Maamiehen Ystävän taustalta löytyi J.V. Snellman ja Snellma-nin lehdet olivat esikuvina myös savo-karjalaisten ylioppilaiden piiristä liikkeelle läh-teneelle Suomettarelle. Kansallishenkisyyteen liittyi vahvasti kansan valistus- ja sivis-tyspyrkimys, mikä näkyy selvästi kyseisissä sanomalehdissä. Poliittisesti lehdet olivat melko liberaaleja, kuten myös ruotsinkielinen, mutta suomalaismielinen Morgonbladet.
Oulun Wiikko-Sanomat valitsin lähteeksi saadakseni aiheeseen myös pohjois-suoma-laista näkökulmaa. 1830-luvun nälkävuodet tulivat luonnollisesti eniten esiin kysei-sessä lehdessä. Oulun Wiikko-Sanomat ilmestyi Oulussa, mutta lehti oli levikiltään val-takunnallinen ja toimi Pohjois-Suomen äänitorvena koko maassa. Lisäksi käytin läh-teenä Finlands Allmänna Tidningia, koska se toimi Suomen virallisena lehtenä ja halli-tuksen äänitorvena. (Tommila 1988, 103-145; Numminen 1956, 106-108.) Siinä tosin käsiteltiin köyhyyskysymystä melko vähän. Edellä mainitut sanomalehdet valitsin
2 Sensuuriasetus kielsi kirjoittamasta loukkaavasti uskonnosta, hallitsijasta, hallituksesta, perustuslaeista sekä yleensä hyvien tapojen vastaisesti ja kansalaisten kunniaa loukkaavasti. (Numminen 1956, 106-108.)
58
myös sen perusteella, että niissä käytiin muita lehtiä enemmän keskustelua köyhyys-kysymyksestä. 1800-luvun köyhyyttä koskevien artikkelien etsinnässä käytin Helsin-gin yliopiston kirjaston sanomalehtitietokantaa.
Köyhyys ja köyhyyteen suhtautuminen on paljon tutkittu aihe niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Uutta ja lisäarvoa köyhyyteen suhtautumiskeskusteluun pyrin tuomaan tutkielmallani erityisesti ajallisen vertailun ja laajan mielipidekirjoitusaineis-ton kautta sekä sillä, että tutkimuksessa on sekä köyhyyden omakohtaisia kokemuk-sia että ajatukkokemuk-sia köyhyydestä ihmisiltä, joita köyhyys ei ole henkilökohtaisesti kos-kettanut. Useimmiten köyhyyttä on tutkittu sitä varten kerätystä aineistosta. Esimer-kiksi suomalaisten suhtautumista köyhyyteen on tutkittu erilaisilla kyselytutkimuk-silla, joiden tuloksia on analysoitu pääosin määrällisin menetelmin. Köyhyyden koke-muksia on myös tutkittu eri aikoina erilaisin tavoin kerätyistä kirjoituksista.
Mielipidekirjoitukset tutkittavana aineistona ovat mielenkiintoisia ja haasteelli-sia, koska niiden sisältöä eivät rajaa ennalta-annetut teemat tai tutkimuskysymykset.
Kirjoitukset on tehty spontaanisti, kun kirjoittaja on halunnut esittää mielipiteensä jos-takin asiasta. Kirjoituksia ovat kirjoittaneet niin itse köyhyyttä kokevat, kokeneet tai vain asiasta jotain mieltä olevat. Niillä voi olla monenlaisia tarkoitusperiä, mutta tar-koituksena usein on saada muut ymmärtämään koettua köyhyyttä, kritisoida tai tu-kea harjoitettua köyhäinhoitopolitiikkaa tai saada köyhät esimerkiksi muuttamaan toimintaansa.
Kirjoituksissa niin 1800-luvulla kuin lähemmäs nykyaikaa tultaessa etsittiin syitä köyhyydelle, esitettiin köyhyyttä vähentämään pyrkiviä ratkaisuja, pohdittiin sitä, kuka oli köyhä ja kuka ansaitsi tulla autetuksi. Keskeisesti esillä oli usein se, milloin köyhyys nähtiin ihmisten omana syynä sekä milloin ja miten yhteiskunnan piti auttaa köyhyyttä kokevia ihmisiä. 1800-luvun mielipidekirjoitusten kirjoittajat olivat pääosin ihmisiä, jotka eivät yleisesti itse kokeneet köyhyyttä ja lukeutuivat jonkinlaisen kou-lutuksen saaneisiin. Suurin osa suomalaisista oli auttavasti luku- ja kirjoitustaitoista, mutta sanomalehtiin kirjoittaminen ei ollut etenkään köyhemmän väestön keskuu-dessa yleistä. Omakohtaisten köyhyyskokemusten esiintyminen 1800-luvun lehdissä oli siten harvinaista. 1900- ja 2000-luvulla mielipidekirjoituksia sen sijaan kirjoitettiin
59
laajemmin ja omista köyhyyskokemuksista kertovia kirjoituksia on paljon enemmän.
Kirjoitusten keskeisimmät tarkoitusperät myös todennäköisesti poikkeavat 1800-lu-vulta nykyaikaan siirryttäessä. Esimerkiksi kirjotuksia, joilla pyrittiin lisäämään köy-hyyskokemuksen ymmärtämistä, löytyi runsaasti viime vuosikymmeniltä, mutta ei 1800-luvulta. Toisaalta taas köyhyyden syitä, määritelmiä ja ajatuksia toteutetusta köyhäishoidosta löytyi kaikkien tutkittavien ajanjaksojen kirjoituksista.
1800-luvun köyhyyskirjoituksia etsiessäni katse täytyi suunnata laajalle, koska julkaisufoorumeita oli nykyistä huomattavasti vähemmän, sanomalehtiä ilmestyi vä-hän ja ne olivat sisällöltään melko suppeita. Halusin, että koko Suomi olisi edustettuna ja käytin Suomen eri alueilla ilmestyneitä lehtiä. Osa lehdistä tällöinkin oli valtakun-nallisia, mutta myös niiden levikki oli suhteellisen pieni ja painottui eteläiseen Suo-meen. 1900-luvulle tultaessa Suomi oli monin tavoin esimerkiksi liikenteen kehityk-sen myötä pienentynyt ja Helsingin Sanomien rooli koko Suomen lehtenä kasvanut.
Toki Helsingin Sanomissa painopiste on pääkaupunkiseudulla ja eri alueilla on erilai-sia haasteita myös köyhyyttä koskien, mutta lehden levikki on laaja ja siihen kirjoite-taan paljon myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Nykyaikana, erityisesti 2000-luvulla mielipidekirjoituksia voi julkaista hyvin monenlaisissa paikoissa ja erityisesti sosiaalinen media täyttyy monenlaisista köy-hyyttä käsittelevistä kirjoituksista. Jätin kuitenkin kaikki muut julkaisufoorumit ai-neistoni ulkopuolelle, sillä muuten kirjoitusten määrä olisi ollut valtava ja vertailu aiempaan hyvin haasteellista. Pidin yhtenä tärkeänä kriteerinä aineiston keräämistä suunnitellessani sitä, että kirjoittajat ovat valmiita paljastamaan henkilöllisyytensä ja kirjoitusten takana ollaan valmiita julkisesti seisomaan. Internetin keskustelupals-toilla voidaan nimettöminä esittää harkitsemattomammin ajatuksia köyhyydestä ja tämä toki voisi olla jollain tavoin aidompaakin. Toisaalta esimerkiksi kiihtyneessä ti-lassa esitetyt mielipiteet eivät ole usein loppuun asti harkittuja tai edes kuvasta aidosti sitä, mitä mieltä kirjoittaja normaalissa mielialassa on. Sanomalehtiin kirjoittaessa sen sijaan kirjoittajan on täytynyt pohtia hieman syvällisemmin asiaansa ja olla valmis myös jatkossa seisomaan asiansa takana. Käyttämissäni kirjoituksissa on ajoittain
käy-60
tetty nimimerkkejä, mutta tällöin lehti on tehnyt ratkaisun julkaista kirjoituksen jos-tain perustellusta syystä nimettömänä ja tällöinkin kirjoittajan nimi on toimituksen tiedossa.
Tutkielmassani senaatin komitean mietinnöt ja ehdotukset vuodelta 1843, köy-häishoitoasetukset ja sosiaaliturvaa määrittävät lait edustavat yhteiskunnan virallisen tahon suhtautumista köyhyyteen ja köyhyysongelman ratkaisemispyrkimyksiä. Ne ovat kuitenkin tutkielmassa sivuroolissa ja luovat lähinnä pohjan tutkimalleni keskus-telulle. Valtion toteuttama sosiaalipolitiikka ja erityisesti erilaiset muutospyrkimykset aiheuttavat kuitenkin keskustelua lehdissä, jota ei siinä määrin muuten välttämättä olisi. Tämä ei kuitenkaan ole tutkimukseni kannalta ongelma, sillä keskeistä on yhtei-sön asenne ja se tulee kirjoituksista esille, oli syy sitten kirjoitusten ilmestymiseen mikä tahansa. Julkinen keskustelu tarvitsee aina jonkun sysäyksen, jotta jotain asiaa ryhdytään perusteellisesti pohtimaan. Tutkiminani aikakausina esiintyi erilaisia ta-loudellisia kriisejä, jotka aiheuttivat keskustelua ja erilaisia muutostarpeita. Komitea-mietinnöt ja uudistussuunnitelmat tai lakimuutokset lisäsivät keskustelua, mutta to-dennäköisesti köyhyyden kasvu olisi näkynyt sanomalehtien palstoilla joka tapauk-sessa. Vertailukohteeni taloudellisiin kriisiaikoihin on niin sanottu normaaliaika tai eriasteinen taloudellinen nousukausi, mutta köyhyys on yhteiskunnassa aina läsnä ja keskustelua köyhyydestä käytiin myös taloudellisesti myönteisimmissä suhdanteissa.
Tutkin suhtautumista siis 1800-luvun osalta lehdistöstä, pitäjänkokousten pöytäkir-joista ja 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun osalta Helsingin Sanomien mielipide-palstalta vuosilta 1987, 1993, 1997, 2005, 2009 ja 2018.