kanssa sentään

taloissa, jotka kuulumat jahoukinpalowakmttuksccn, on jonkinmoinen palohanka ja tikapuut.

Vesias-

tioista tulee

kanssa sentään

jotenkin aikaan, mutta

kclmollisiSta

paloruiskuista on mielä hymin

suuri

puute. Niitä ei ole miclä kuin

Harmoissa

^taloissa,

ja nekin Harmat, jotka

maaseuduilla

^{lamataan,omat}

enimmäkseen

^pcrki mitättömiä. Ne omat maan

joko

lakkisia

käsiruiskuja

tahi

^{muuten niinmitättö-}

miä, ett'ei niillä

suuria

^aitaan

saada. Monessa

pitäjässä ci ole edes kirkkoja eikä muita ^yhteisiä

rakennuksia

^marten kclmollista ^ruiskua, miclä mä-

hemmin ^sitte

yksityisillä. Paloruiskujen

hankkimi-

nen ei

tulisi maalaisillcukaan sanottaman maikeaksi.

Niiden

hinnat

^owat wiime aikoina

melkoisesti

^alen-

tuneet, ja kyläkuntain sopisi _ostaa niitä yhteisiksi.

Kymmenkunta taloa

esim. möisi

^{ostaa yhteisesti}

koko hymän ruiskun.

Itsi iso samnnltuskone olisi

parempi armoinen kuin monta pientä, ^ja pieniä ruiskuja sopisi yhtähywin laittaa

lisäksi. Msir.äi' sille

^{taloille, joilla} ci ole naapuria lähellä,

tulisi sammutuskalut

kalliimmiksi,

sillä

^{niiden tietysti pi-}

täisi

^{ostaa yksin.} Mutta niille ne

olisimat

^kai'

kista parhain ^tarpeen,eikä

hinnan

^{kalleus tee}

sen-

tään niiden

hankkimista hcillcnkään mahdottomaksi.

Sopiihan jättää

esim.

^jotkut parin kolmen

sadan

markan

maksamat

^rattaatlaittamattajaostaaniiden

hinnalla

paloruisku.

Paras

^{keino, jolla palosam-}

mutusta

möisi

parantaa ja tulipalojen

tuhotöitä

estää,

olisikin

^kai epäilemättä kunnollisten

sammu^

tuskalujcn laittaminen. Mutta oikeaa ^parannusta ei puheena

olemassa

^työssämoi koskaan tulla, jos ci ^perustetaoikeita järjestettyjäpalonsaminutustun- tia.

Niiden

^toimeen

saatua

^onkaupungissakin

sam-

mutustoimi tuntumasi! parantunut. Maalla ^ne

olisimat ehkä

^micläkin

suuremmasta

^{armosta kuin}

kaupungeissa, waitt'ei ne tietysti

möisi

^tullakomin

harmaan asutuilla

paiklakmmilla kysymykseen. Hy- mästi järjestetyt palosamnnttuskunuat owat muu- tenkin

suuresta

^armosta, ci ainoastaan

tulcnsammu- tutsen

^eli wahingon marjelemiscn

suhteen. ^Maalla tulisi

^niiden

siwumaif»tus

^{paremminnäkymiinkuin}

kaupungeissa. Sammutuskuntam

ensimmäisiä ^teh-

tämiä

olisi

^tietysti

saminutuskaftincidcu hankkiminen

ja sammutuscharjoitllksicn ^pitäminen.

Jos sam-

mutus-harjoitukset hymästi järjestettäisiin,niin tu-

lisimat

^ne

mannaankin

^paljon»virkistämään

kansan

elämää. Ne

herättäisimät nuorisossa

^parempaa

milkkautta ja intoa, tarjoisiwat clähyttäwää

hnwia

ja poistaisimat

turmiollisia

^tapoja.

Ihmishenki

kaipaa toisten

ihmisten seuraa

^ja

tarwitscc tchit-

tyätsensä toisten maikutusta.

Tätä taimistansa

tyydyttäissänsä joutuu

nuoriso usein harhateille.

Sopimien leikkien ^ja

humitustcn

^puutteessa

etsitään

sopimattomia. Paloharjoituksct mannaan

antaisi-

mat lamallaan mirkistämää

humia

^ja

cstäisimät samalla

sopimattomista. Kulin palosammutus- kunta

miettäisi

^{tietysti kerta}

muodessa

ⁿⁱⁱⁿ

^sanot-

tua muosijuhlaa, jossa paloharjoitustcn

ohessa so-

pisi pitää joku

luento.

^Vaikkapa

samalla

^pidet-

täisiin

^{joku kilpailu, ehkäpä kilpaammunta,}

tahi

kilpa«soutu. Sillätamoin

tultaisiin

paloharjoitus»

eletty.)

Palosammutnsknnnista ^maalla.

Maaseuduilla

on ^tulipalon

sammutuksen

^laita

tähän saakka

ollut melkein yleensä

huonolla

^lan-

nalla.

Ensimmäisenä

^{Mikana on}

tamalliscsti

^mo-

nessa

^paikoin

^se,

^ett'ei

^tahdota

^{mennä saapumille}

tulipaloon;

harmaan-asutuilla

paikkakunnilla mene-

mät

ihmiset

^{malkcan mahingon}

hamaittuansa

^apuun

niin kaukaa kuin

suinkin

^{luulemat ehtiwänsä,mutta}

tiheään ^asutuilla

^{seuduilla,eli}

semmoisilla

^paikoilla,

joissa on paljon isoja kyliä

lähetteillä

^{toisiansa, ci}

tahdota

monastikaanmennä walkecn-maaran^apuun, maikka kyllä

ehdittäisiin.

^Aiman

läheltä

^tietysti

mennään

sentään

^{aina, mutta}

mahan

^{etempänäole-}

mista kylistä ei

tahdota

^{kernaastilähteä,luotetaan}

maan likcmpänä asumiin,

tahi

^{jonkun nniun kylän}

asukasten

apuun. Että niin tehdään,^on

kokonansa

määrin.

Jos

^kaikki

mahan

^ctempänä

^asumat

^luotta-

mat toisiinsa,

itse osaa

^{ottamatta, niin jäämättie-}

tysti

kaikki

pois, ja

sammutus

^{jää yksin aiman li-}

tisimpäin

tchtämäksi.

Tulipalossa ci

tosin

^komin

suuri

^wäcn paljous auta, mutta liikaa paljoutta ci maalla juuri

tarmitsc

peljätä, päin mastoin ^on

useissa

tulipaloissa hywinkin

iso

^puute

sammutta-

jista.

Läheisimmät

^{naapurit omat}

^{usein töittensä} tahi

^muiden

asiain muoksi

poissa kotoa:^ctcmpänä

asumain

^{apu on}

siis

^hymin tarpeelle. Tulipaloon pitäisi mennä mälttämättömästi ^jokaisen,kenmaan luulee

moimansa sinne tarmittaissa

^{ehtiä, ja}

sen

hämittämiscksi

^jotain

tehdä. Wähän

kaukaisempain apu

olisi senkinmuoksi

tärkeä, että

he

^{pitempäämat-}

kaa

tulkeissansa

^joutamat

ehkä

ajattelemaan pe- lastuskeinojaparemmin kuin ^ne, jotka

heti wahin'

gon nähtyään^rilpcemat

sitä hätiköimällä sammut-

tamaan.

—

_{Toinen Mika, joka}

maaseuduilla

^{ou ta-}

mallisesti

nähtämä, on samnuttusjohtajain ^puute.

Niilistä kyllä sattuu, että on saapumilla

semmoi-

nenkin mies, joka rupeaa sammutustyötä jonunoi-

sellakin

^taidolla johtamaan ja jonka käskyä myös totellaan,mutta aina ci ole laita niin. ^Kaikkien neumoja ja käskyjä ei ^totella,maikka ^ne

olisimat nerokkaitakin. Moni

^{kykencmä mies on myösniin}

ujo, ett'ei

tahdo

pakata muitancumomaan eikä käs- kemään. Kun ci

marsinaisia

^{johtajia ole, niin}

sam

mutustyö

tahtoo useinkin

^olla

sitä

^{ja tätä. Moni}

hyörii^{ja pyörii,eikä tiedä,mitä}

hänen

^{oikein pi-}

täisi

^{tekemän. Meneepä} miclä pian pois, luullen ilman

hänettäkin

tultaman toimeen. Wielä ^pa- hempi ^on

se,

_kun erimielisyyden

muoksi

^jätetään

joku tärkeä ^marjeluskeino käyttämättä, annetaan tulla mahingoita, jotka tarpeellisen johtajan

ollessa

ja

sen

^neumoja

^seuratessa olisi

^{moitn estää.}

—

Melkein kaikkialla

maaseuduilla

^{on puute kelmolli-}

sista

palonsammutuskoneista.

Niiden

^puutelienee

juuri pääsyynä

siihen,

ett'ei ^tulipaloja

saada

^aika-

nansa tukahutetuiksi.

Sammutuskalut omat mält-

tämättömästi

tulipalossa tarpeen.

Ei

taitamakaan

mestari

^{moi paljain}

käsin suuria

^aikaan

saada.

Parina miimeisenä

muosikymmenenä on meillä to-

sin

palosammutuskalujcn

suhteen

^{paljon edistytty.}

On päästy toki

sille

kannalle, että

kaikissa niissä

Vatjanne

Tiistaina 22 päiwä Lokakuuta

Jt:o 84. ^1878.

elta 4 ^m., kolmeneljännekseltä 3 ^m., puolelta 2^»n., neljän-

konttoreissa: ^{koko »vuodelta 5 m.64} p., kolmcncljänn 32 p., neljännekseltä1m.41^p.

—

Pksityiset numerot 1U^p.

Nlvsannetaan

^{Weilin ja} Göös'inkirjakaupassa Iywäskylässä ^joka Tiistaija

Per- ! Tilaushinnat:

^{koko wuo>}

jantai-aamu,missä^myöskinilmoituksia »vastaanotetaan 10 p:stä pieneltäriwilta.

—

_{nekseltä lm.}

—

_Post,

Toimittajat: K.Göös,»vastuunalainen toimittaja,

H.

^Hellgren,

F.

Canth.

!

^{4m. 23} p., puolelta2m

tcn

ohessa

micttämään oikeita kansan-juhlia, ^jotka

tulisimat

^mieläkin micllyttämämmiksi, jospalosam-

mntusscurat olisimat samalla

lauluseuroja.

—

(latk.)

suomalainen teateri.

^Wiime perjantaina ja

sunnuntaina

^näyteltiin

Friedrich

^v.

^Tchillcrin

^kir-

joittama murhenäytelmä:

Noswot"

täydelle

huo-

neelle. Waikka

..Noswot"

onkin Schillerin

ensim- mäisiä

^teoksia,

hän

kun sepitti

sen

noin 18 muoti- aana,eikä

suinkaan ^hänen

parhaimpiin

dramoihinsa

merrattama,

huomaa

^kuitenkin kohta, että

se

^näy-

telmä ei ole niinkään

tamallisen

^{kyyn tuotteita.}

Luonteet

^{omat tarkkaan} määrätyt, kaikki psykologi-

sella

totuudella muodostetut ja kappaleella alusta loppuun on niin

suuri

näyttämöincnmaikutus, että katsojain

huomio

^{koko ajan}

pysyy

_ei

_ainoastaan

mireillä, maan mieläpä jännitettynäkin.

Muuten

on tällä näytelmällä

saksalaisessa

tirjallis-histori-

assa

^joku

huomattama

^{merkitys. Se} oli aikanaan oleminaan jonatuna

reformatoriscna

^ilmiönä

sen-ai-

kuista

saksalaista

^tai

^ehkä

^oikccmmin

franstalaista

niin

sanottua tlassillis-dramallisuutta"

^mastaan.

Tämä reformatorincn

^into

sai

^uänct kirjoittamaan

teoksensa suorasanaiseen

(prosalliseen) pukuun, jotta

se

^oikein

^olisi mastakohtana

^mainitulle

klassillisuu-

delle. Mutta tämä kappale onkin ainoa

suorasa-

nainen

hänen suurimmista

dramoistaan,

sillä sit-

temmin tutustuttuaan Shakespearen

suurten

^dra-

main

kanssa ^hän sekä suulla

ja kirjeillä että

itse teoksillaan

^{tunnusti niin}

sanotun dramallisen

^märs-

syn

suurempain

dramain luonnolliseksi

^pumulsi.

Se ^tapa, jolla

Noswot" suomalaisessa teatcrissa

näyteltiin, todistaa, että tätä näytelmää oli

huo-

lella ja tarkkuudella malmistettu. yleensäkin on

se suomalaisella

^teaterilla

suurena

^{etuna monen}

muun,

esim. Helsina.in ruotsalaisen

^{teaterin rin-}

nalla, että yhteisnäyttely käy erittäin hywin ja sopusointuisasi, jonka näyttöosien

taidollinen

^jaka- minen etupäässä waikuttanec. ^Niinpä oli ^puheena

olemassa

näytelmässäkin itjetutinnäyttelijöistä

saa-

nut

hänelle

^parhaiten lomeltuman ^näyttöosan

suo-

ritettawakscen, josta _taas oliseurauksena, että^näy- täntö

kokonaisuudessaan

käwi moitteettomasti.

Herra Wilho

^kamalana

Franz ^Moorina

^oli mestarillinen, wailta

hänen

käsityksestään

Franzin ^luonteesta

^ken-

ties woi olla eri mieltä.

Harmoin nähdään

ⁿⁱⁱⁿ

sydäntä liikuttamaa, kuin

hra Nilhon tositaiteelli-

nen näyttely

Isissä osassa,

_jossa lewottomuus ja

kauheat

^{unennäöt omat ajaneet}

Franzin"

^keskiyönä

muotecltaan ^ja

hän

raimoisten omantunnon-maimo- jen

Mallassa

mielä lokec herjauksilla ^poistaa mie- lestään

sitä

^{totuutta,että tuolla ylhäällä,}

tähtein

tuolla puolen kostama oikeus walwoo. Kiitettä- mällä taidolla toimitti^myöskinneiti Awellan,,Ama- lian"

osan.

Neiti Amellanin

kumattclussa

^{on woi-}

maa, intoa ja elämyyttä, jonka

tähden hän

^aina

erinomaisen

^{hymin onnistuu}

Marsinkin semmoisten

luonteiden kuivauksessa, joissa

mainitut ominaisuu-

det tulemat

esiin. Herra ^Leino Maximilian"

^krei-

minä oli oimallincn,

samoin

^myöskin

hra

^Böökur-

heana,jalomielisenä Kaarlena," johon paljonmai- kutti

hra ^Bobkin tähän nävttöosaan

^{erittäin hymin}

sopima martalo ja ulkomuoto.

Herra

Ahlberg on- nistui perjantaina jokseenkin hymin

..Hermannina,"

sunnuntaina huonommin.

Kosinskynä"

hra

Kimi- nen, joka ^nyt niinkuin ennenkin

lausui

^puheosansa

selwään

ja sujuwasti,teki

tehtämiinsä

tvydyttämästi.

Sitä ^mastaan

hra Ahlberssin

^{puheessa maliin}

huo-

maa, _ett'ei

hän

^wielä

^aiwan

^{wapaastikäytä}

suo-

menkieltä.

Näytelmänsanojalle pyydämme

saada

muistuttaa,

Hippak.

sanomia.

(Kuopion). Kappalaisen Mirka Salon seurakuunassa ^{on julistettu} haettawalsi ^{90 p. kul.}

wiime syyskuun 4^p:stä.

—

_Sittenkuin

maali-chdoitus

^kap-

palaisen Mirkaan Pudasjärwellä on ^päässyt

lailliseen

^moi-

maan,_owat waalisaarnatmäärätyt pidettämiksi1,8 ja 15

Kalkkisten kanawa. Keis. ^senati

^on

katsonut

hymätsi

sallia,

_{että arm.} järjestyssääntöäliikenteelle Wiannan, Muroleen,

Nerkon,

Walkiakosken ja

Ka-

jaanin kanamilla ja

suluilla sekä

^arm.

^sääntöä

^ka-

nawamaksujen ylöskannollemainituilla^ynnäTaipa- leen ja

Konnuksen

^kanamilla ja suluilla, y.m., an-

netut 20 p:nä

Lokakuuta

^{1869, tuin myöskin}

sa-

nottuin

laitosten

ja Wesijärmen kanawan ^käyttä- mistä Marten 6 p:nä toukokuuta 1873

mahmistet-

tua

taksaa, sikäli

^kuin

se

^koskee Walkiakosken,

Lem-

poisten ja Wesijärmen kanamia ja sulkuja,

nouda- tettakoon

^myöskin

Kalkkisten

lanamalla,

sillä

^ta-

moin

kuitenkin, mitä

tulee järjestyssäännön 23

§:ään,

että

wiimemainitun kanaman läpitse, meden matalimpana ollessa, on laskettu

semmoisten

^lai-

Main moiman kulkea, jotkaomat

satamiisitoista

^jal-

kaa pitkät,

kahdeksankolmatta

^{jalkaa lemeät ja}

kuusi

jalkaa symät.

Kulvanlveistäjä

neiti

Särkelä tekee paraikaa laulajain neitien Alma

Fohström'in

^ja

Hortense

Synnerberg'in

muotokuwat.

Muinaistutkija hra ^{D. E.D.}

^{Guroplrus,joka}

tänä

kesänä Manhain ^hautain

^{tutkimistaMartenon}

matkustanut Ajat-jokea myöten

Laatokan

^kaakkois- puolella, kuuluu palanneen

Pietariin.

^Mbl.kertoo,

että

hänen saaliinsa

^on 6 arkullista pääkalloja ja luurankoja, jotta

hra

^{E. on jättänyt prof.}

Ima- nowstin tutkittamiksi.

Muinaiskaluja ei löytynyt paljon, mutta niidenkin joukossa on ^muutamiamer-

killisiä

^kapineita.

somiteltu.

Novelli.

Nirj. ssmilic Tcsstmcycr.

Mukailemalla suomentanut ^Wilja.

Jumala yksin tietää, kuinka katkeralle

se

^minusta

tuntui, kun en koko tänä kowaua aikana ole woinut enempää

tehdä."

Emä

^{armas, uskollinen} sydän!"Anua

sulki

^Kat-

rin^käden

omiinsa

^ja

katsoi häneen kiitollisesti

^hymyellen.

Niinkuin

^et

sinä

^{muka tietäisi, mistä armosta}

^sinun

läsnä

-olosi

^ja puhuttelusi minulle on! Ia niinkuin et

tietäisi

olemasi meidän kaikkein ^{turwa ja} ncuwon- autaja. Tule, auta minua nytkin. Tule ^{hywin lä-} helle,

sillä

minun täytyy

sinulta

jotakin kysyä, japel- kään sitä

tehdessäni

^omaa ääntäni."

Katri micritti

tuolinsa

^{niin likelle}

sisarensa

^tuolia,,

kuin

hän

^»vaan

suinkin

^{»voi ja}

^kallisti

^{päänsä kysy-}

mällä

katseella silmissään

^alas

häntä kohdeu.

Katri", alkoi Anna ^taas,

sittenkuin

^{olen paranemaanrumen-}

nut, tulee ^Mjöaina

hanuemmin luokseni

^{ja »viimei-}

sinä

^aikoina

^hän

tuskin ollenkaan^ontäälläkäynyt."

„

_Mutta tiedäthän, lapseni, ett'ci

hän

^{tänään ole}

kotona, että

hän

^{jo eilen}

läksi

Suorsakylään,

»vanhem-

pia

tervehtimään

^{ja »viemään}

^heille

tarkkoja tietoja sinun lenveydcstäsi niinkuin

hän

oli äidille luwannut."

Sen ^tiedän,Katri, ja tiedän myöskin,että

hän

minä

hetkenä

^hywänsä

^saattaa

^{tulla kotia, että}

^hän silloin

^{tuo minulle}

tcrweisiä isältä

ja äidiltä, kysyy hywin

kohteliaasti,

kuinka tenueyteni laita ^on ja

läh-

tee taas

heti

^pois,

sanomatta

^nmlle

^{amoatakaan sy-}

dämellistä

sanaa."

Halajatko

sitten häneltä

^semmoista,

^Anna?"

Anna loi

katseensa maahan

^ja

hänen

^pitkissä

^sil-

märipsissään

heilui

^{kirkas kyynel, joka}

»vähitellen

^niistä,

erkani ja

»vierähti

^alas

hänen

kallvealle poskelleen.

tuoden

ensimmäisen

^tiedon

todellisen

^{murhaajan ilmi-}

saamisesta, ja

sitten heidän hmueän

pcljästykscnsä, kun Anna

kohta

scnjälkecu, _niinkuin näytti hcngetöinnä kannettiin lmoncescn,

sekä

koko perheen cpätoiwoiscn neumottomuudcn huomatessaan, että hän,

sittcukuin hän

^{työllä ja} tuskalla oli

saatu

tointumaan,

makasi

tunnotoinua ^kuumeen

houreissa.

Wielä kertoi^Katri, kuinka

he »vihdoinkin

^tuliwat

siihen

Päätökseen, _ett'ci

häntä »uietäisikääu

Suorsakylääu. jossa muistot »vii-

meisestä

tapauksesta warniaankin

maikuttaisiwat hä- nessä

lcwottonmutta, maan

suoraan

Heikkilään, ja kuinka äiti ja Mjöoliwat

häntä hoitaneet

^{nina ko-}

massa,

waan ^nyt

onnellisesti woitctussa

^{taudissa, jo-}

hon ^hän

^scnjälkccn

sairastui.

Sen hymin tiedän,"

»vastasi

^Anna. Äidin ^lem- peättas»vot »vaikuttuvat aina

rauhoitta»uaisesti

^minuun,

ja

hänen koskentansa

teki minulle niin hymää."

Ia

kuitenkin,"

—

sisaren

^älykkäät

silmät

^kiintyi-

wät melkein

tuskallisesti

tutkimalla

katseella

^Annaan,

— _..kuinka

olisi

äiti tullut toimeen, kuinka olin

hän

yksinään _woinut

siinä

^{kestää, ell'ci Mjön}

wahwat käsiwarret

ja mäsymättömät woimat

olisi

^{yöt ja päi-}

wät olleet

hänelle uskollisena

apuna!"

Anna ei mitään ^mustannut.

Hän

^{loi waan}

^sil- mänsä maahan

^ja

huulien

^{ympärillä hytkähteli ikään-}

kuin pidätetty

suru,

jonkatähden Katri

kiiruhti

^jatka-

maan:

Ia

^kun

»vihdoinkin

taudin malta oli^murrettu, kun äiti ei ^enää woinut olla kotoa poissa,

silloin

täytyi

sinun

^{tyytyä siihenki, että} minä raukka ^edes olin täällä

sun rattonasi

^{ja autoin}

sinua saamaan

loppua niistä äärettömän pitkistä hetkistä, joina

sun

wielä

sen

^{jälkeentäytyi awuttomana} wirua wuoteella.

(Jatkoa 83 numeroon.)

Katri waikeni taaskin, mutta Anna, joka ^sydä-

meensä

^{oli kätkenyt}

hänen sanansa,

niinkuin kukkanen kätkee mirwoittawan kastehclmen,

katsoi

^rukoillen

ha

neen.

Kerro

^enemmän, Katri,"

sanoi hän.

^„Mie-

lessäni wiwahtclee

niinkuin nncn-näkönä

wähäisen

^nitä,

kuin scnjälkeen tapahtui, nmtta tarkkaan en mitään tiedä, en edes sitäkään,millä tawoin tänne tulin."

Katri

katsoi

^{miettiwänä ja}

huolcllisna sisarensa liikutettuihin kaswoihin. hänen hehkumiin

^silmiinsä,

jotka niin

suurina katsoiwat häneen

^{noistakalwcista,}

laihtuneista

kaswoista. Kernaimmin

olisi hän lähet-

tänyt

hänet

^{jälleen lemolle, mutta}

^käsitti

^{kuitenkin, että}

mietteet, jotka hiljaisuudessakalwaawat ja työskentele-

»uät, helposti woiwat »vaikuttaa

»vaarallisemmin

kuin

suoraan

^puhutut

sanat. Lewollisella

ja ystäwällisellä laivallaan alkoi

hän sentähden

^{uudelleenkertoa,kuinka}

heille

^oli

mahdotointa

^{jäädä kotiin tuona}

surullisena

päiwänä, ^jolloin Annan

tulewaisuus

^oli määrättätvä, kuinka hänkin,

huolimatta ruumiillisista

waiwoistaan oli antanut

rahdata itsensä

^kaupunkiin

wiettääkseen

wanhempainsa

kanssa sitä Päiwiiä Pelossa

^{ja epätoi-}

wossa

^erään

^siellä asuman ^sukulaisen

^luona.

^Hän

^ku-

waili eläwästi heidän

^kaikkein

riemullisen

ihastuksen, kun Wille, joka

eräässä _nurkassa

^{kuulijain takana oli}

eurannut oikeuden tutkimusta, oli syöksynyt ''isään,

Kirkkoherran maalissa Kestilässä sai

^kap-

palainen

H. Schmarzbera.

^{ääniä2,570}markan edestä

sekä w.

^t. lappalainen Nyman 26 markan 64 ^pen- nin edestä.

Terwolan kirkkoherran ^maalissa

^{6 p. t kuuta}

sai

^pastori

P. ^Ermast

^{ääniä 2,906,K.}

Heinemann

1,343 ja

I.

^{G. Sipilä 92 markan}

^edestä.

^(Kaiku)

että liikanainen into

hänen

^{puoleltaan helpostimoi}

tehdä haittaa

^niinhymin näyttelijöille _{kuin kuun-} telijoillekin. Suomalaisen ^teaterin jäsenet ylipää- tään ^näyttämät tunteman puheosansa hymin,

eikä

se luullaksemme

ole ollenkaan tarpeellista

kuiskut-

taa niin komaa, että

Marsinkin

^{näyttämöä}

lähem-

pänä istumat katsojat

sen ^selmaan

^kuulemat.

Näytännöstä ja näyttelijöistäpuhuttuamme mai- nitsemme, että

herra

^{Lundahl, joka koko näytöntö-}

ajan täällä on ollut

kammoittamassa sairaudessa,

miime

laumantai-iltana

kuuluu

saaneen

^{koman tau-}

dinkohtauksen. Hän

^nim.

sai

^yhtäkkiä

hirmcän suo-

nenwcdon,joka

olisi

^oikein

uhannut hänen ^henkeänsä,

mutta kuitenkin

mähemmän

ajan päästä,

suokoon Jumala

^{ainiaksi, lopvui.}

Kaksi

lääkäriä oli

siinä kamalassa tilaisuudessa

ollut saapumilla.

Itse hän

ei

olisi toinnuttuansa

^muistanut

kohtauksesta

^mi-

tataan.

Hääksmäen kirkkoon

malmistuimat äsken urkuin- rakentaja

Thule'lta

^{Kangasalla 14,000 m. tilatut}

urut,joitaSyysk.14p.

musiikin

^johtajaR.

Faltin

^tutki,

ja kiitti perin hymiksi kaikin puolin.

Hra F. sa-

noi

Harmoin kuulleensakaan

yhtä hymiä urkuja, ja

samaa sanomat

^{muut, jotka omat kuulleet}

urkuza useammissa seurakunnissa.

p:nä ensitulewaa Joulukuuta: maalitysymys tapahtuu 22 p:nä

samaa

^{luuta ja} itse ^maali,jotaMiliimingin lappa- lainen N. A. Berghäll toimittaa,5p. tammit.

—

_Syyst.

19 p:nä julistettiin, hakijain puutteessa, pitäjän»apulaiseu wirla Enossa ^uudelleen haettawatsi ^{90p. lul.}

—

Sitten- luu lappalainenFrantsilassa ^{A. Gummerus} on nimitetty

tirttohcrratsi

Pihtiputaan

seurakuntaan

^{on, siitä tehdystä}

anomuksesta, w. ^t. kappalainen Rewolahdessa

F. Rechart

määrätty

wäliaitaisetsi

saarnaajaksiFrantsilaan.

—

_Hakijain

puutteessa on

kirkkoherran

wirla MuouiouiStan seurakun-

nassa

kolmannen terran ^jnlistctln haettawatsi ^{90 p. tul,} tämäu luun 3 p:stä.

—

Vaalisaarna lappalaisen wirtaa warten Kajaanissa on ^määrätty

ftidettäwälsi

^{19 p:nä tam-}

mikuuta tulemana wuonna, jonka jälteen maalitysymys ta- pahtun 26 p.nä

samaa

^{luuta jamaali 9p:nä}

seuraamaa

helmikuuta. Waalin ^toimittaja on kappalainenPaltamolla,

maralirttohcrra I. G. Wilander. Tampereelta kerrotaan, ettäkaupunginkouluncu- mosto on

kutsunut asiaa harrastamia ^henkilöitä

^ko-

koon tämän _{kuun 18} päimäksi,keskustelemaansiitä,

mihin

^toimiin

olisi

ryhdyttämä täydellisen

seitsen- luotkaiscn

^lykeion

toimcensaamiseksi

kanpungissa.

Valtuusmiehet

omat panneet

asian

^alkuun.

Lääninkolous. P.-S:lle

lähetetyssä kirjoituksessa Nomaniemeltä

chdoitellaan

lääninkokousta ^pidettä-

mälsi

^{niiden neumojen ja}

hanketten

keskustelemista Marten, joihin nykyisinäkomina aikoinapitäisi ryhtyä.

leminarin

rakennus-kysymys.

Keisarillisen

Senaatin nykyisin otettua

kcskustcltamaksccn

^kysy

mystä, joka koskee omien

hnoneutsien

^{ja rakennut}

sien

ylösuancmiSta IymäSkylän kansakouluopettaja- seminarille, on

Keisarillinen

^Senaati

katsonut so

mcliaaksi

^antaa rakennus-töiden toimeenpanon, nii- den piirustuksien mukaan kuin

Keisarillinen

^Senaati

on wahwistawa, erityiselle toimikunnalle, jossa mainitun

seminarin ^tirehtori, herra

^{K. G. Lcin-}

berg tulee olemaan ^{puheen johtajana.}

Nimityksiä

y.

m.

Wastatulunecn

syyskuun 21 p:nä on

H.

^M.

Keisari

nimittänyt ja määrännyt

lääninsihteerin

Kuopion läänissä,

filos,

_maisterija ritari A.

Rönnholmin

^jäseneksi ja ylitirehtörin-apu-

laiseksi koulutoimen

ylihallitukseen

Suomessa.

Waasan

läänin kumernörion tämänkuun 9 p:nä Mirasta mapauttanut

kruununnimismiehen

^Saari-

järmellä

K.

K. Koskelin'in,

sekä samana

^päimänä

muuttanut

kruununnimismiehen Laukaassa I.

^Col-

lianderein

Teuwalle

ja

traununnimismiehen

^miime-

mainitussa

piirissä K.

I. ^Kekonin Laukaasen.

Luotsi-

ja Majatta-laitoksen

tirehtööri ^I.

Eriksson

^{kämi mennä} miiko»: keskimiikkona täällä

keskustelemassa

^Päijänteen merkkauskysymystäkos- kemista

seikoista.

Kirjallisuutta.

Hämeenlinnan

kirjapainosta on Malmistunut:

Suomalainen

Teateri-tirjasto n:o 7 Ulos

Ikkunasta.

Huminäytelmä

I:ssä

^näytök-

sessä, kirjoittaneet: Scribc ja

Lemoine. Tanskalai-

sesta käännöksestä

Suomentanut C. Cdm.

Törmä-

nen.

Hinta

^{60 p."}

Suomalainen

Teateri-kirjasto n.o 8.

Nathalia

^ja

Nadeschda.

Huminäytel- mä

3:ssa

näytöksessä.Tanskalainen alkuteos. Suo-

mentanut C. Edm. Törmänen.

Hinta

^{40 p"}

Herra

^Vergstadin

^ilmoitusta lehden

^wiime

si-

wulla

huomautamme kunnioitcttamille

kaupunkilai- sille,

siinä

^{kun tarjotaan}

erinomaisen

^helpoilla

eh-

doilla Englannin kielen ^opetusta, jota tärkeämpää kieltä ei ole

asioimismaailmassa

^{ja joka awaa}

tien maailman mainioimpaan kirjallisuuteen.

Oulun

sanomalehdet. Kaiku"

^on kuullut ker- rottaman, että Oulun ainoa

ruotsalainen ^lehti,

jonka tapoihin on kuulunut syntyä, kuolla ^{ja taas} syntyä," muoden lopussa jättäätämänkurjanmaa-

ilman,

mennäksensä

^toti

mihdoinkin

Manalan ikui-

seen

^lepoon,

^{— maan}

^että

^samasta

^pajasta

lähte-

nyttä /Pohjois-Suomea" tulee kannattamaan

sitä

Marten perustettu takaus-yhtiö(garanti-fören- ina/-).

Kirkonwarkautta.

Warkaat ^murtuvat, niinkuin meille on kerrottu, joku aika

sitten lousan

^kirk-

koon, josta muun

saaliin

puutteessa wciwät alt- tariwcran. Siitä ratkotut koristeet löydettiin

sit-

temmin eräällä

läheisellä

^{pellolla, mutta pahan-}

tekijöistäei wielä ole mitään

selkoa saatu.

Wartauksia

harjoitetaan yhä

sekä

kaupungissa että ympäristöllä,^jonka

tähden

warowaisuus,etcn

kin yönaikoina,on hywin ^tarpeen,

sillä

^{wälin knin}

kärsiwälliscsti

odottelemme uuden poliisijäricstyksen toimeenpanemista. Wiime »viikolla oliLuhangossa warkaat murtaneet erään kauppiaan puotiin, josta wciwät kahmia,

sokeria ^y.

^{m. tawaraa.}

Raittiuden-seuran, jossa jo on ^pari

sataa

^jä-

sentä, kertoo

Wbl.

^olewan

Waasassa.

^{Seura pi-}

tää joka

toisena sunnuntaina ^kokouksia,

^{joissa käy}

paljon wäkeä ja joissa pidetään

esitelmiä

^{ja ruko-}

uksia, lauletaan

y.

m. Seuran johtajana on eräs

harras

^{nainen,joka onkäynyt}puhuttelemassamonta

juoppouteen joutunutta ja innokkailla

sanoillaan saanut

^ne

seuran

^{jäseniksi rupcemaan. Siten on}

monen ^työmiehenkotiin perehtynyt

uusi

^järjestyk-

sen

^henki,

rauha

^{ja ilo}

sekä

^paremmat

taloudelliset

olot.

Kiiskiwuosi.

^{Alpvan järwcssä}

Nihannin seura-

kunnassa

^on näinä aikoina

saatu

^{tawattoman paljo}

Ia

muistutetaan yhtiösäännön l0i>:ää.

wäslylässä 2l p.nä lokakuuta I>i7B.

omistajat Iywästylän höyrylaiwa-osa- tcyhtiössä

kutsutaan

^kokoon yliiuääräiseen yhtiökokoukseenlauwautaina 2li^p:nä tätä kuutaA.

I. Girsenin luokse

^{täällä, päätämään oman kor-}

jauslawan

rakentamisesta

höyryrylaiwa Seuran maallen nostoa warten,

sekä walitsemaan rcwisoria

kauppias M.

Paulin

wainajan sijaan.

Johtokunta.

Tonttuja kertoo

Häm.

^liikkuneen

Hämeenlinnassa

Stjcrna"-nimisessä

rawintolassa.

^{Mainittu ra-}

wintola, jota ainoastaan

kesä-aikana

awoinna pide- tään, oli jo ollut suljettuna wiikon ^päiwät, kun yhtäkkiä

sen

^ympärillä rupesi liikkumaan

kansakou-

lun lapsia ja muitten koulujenkin oppilaita.

Muu-

tamat näistä

wäittiwät

akkunaluukkujen raoista

nähneensä lukitussa

pawiljongissa ^aaweita, mikä mamsellin, mikä upseerin, mikä minkin. Melua^ru- wettiin

vitämään,

ja

tähän hullutukseen

^yhtyiaika-

ihmisiäkin, jotta eräänä ^yönäoli

Kuultelemassa"

noin pari

sataa henkeä. Naloa kansallemme!"

^on

todella syytä

toiwottaa.

rmmitn itc

Lapinlahden qluartsi

- _lvuori

_{taitaa taas jäädä}

odottamaan paremvia aikoja ja paikkoja.

H:rat Versshroth

^ja

^Backlund

^kuulumat

^nimittäin

^täyttä-

neen

Pietarin

^{jo parilla} lotjauslastilla

—

toiset

owat

saaneet seisahtua

^Kuopion rantaan käytettä-

Zotaa

Afghanistanin

kanssa

^{owat englanti-}

laiset sanomalehdet

^vailv Btan<lln-(I

ja

vailx

lele^i-clpn jo

lähettäneet

kirjeenwaihtajia sotapaikalle.

vail>'

Xo>vB'in kirjeenwaihtajana on

tuo tunnettu mr

Forbes.

ennakolta

MMiMllii:

Höyrysahalla (<^9 käteistä

rahaa

^Irastaan:

Hylkylautoja (ntskottöbrädcr)₁ m. 75 p.fuonnoC<

(tuen tusina,

Säiläpuita 2m. ^{50 p.niä 4} kyynäräinen syli, Pajahiiliä im. tynnyri

sekä

laatuja siniötyneitä

honka-

^ja kuusilantkuja ja lautoja, joiden

hinta saadaan

tietää kapteini I.

Forss6n'ilta

^tässä kaupungissa.

Maksu

^on

suoritcttawa

^yhtiön

konttorissa

^kau-

pungissa, ja

suuremman

joukon kuljetukseen anne-

taan proomi 3 markasta wuorokanoclta.

Iywäskylässä ^Syyskuun17 p. 1878.

Uskotut

miehet.

^(IW3)

Mitä

on

keltakuume?

Kowemmin sytkiwällä

sydämellä

—

kirjoitetaan

eräässä

^ulkomaan

leh- dessä —

ei kuolemaan tuomittu

wiimeisessä het- kessä

woi odottaa ^armoa, tuin Mdyswaltainlaak-

kois-osassa

^wartowat

ensimmäistä

^hallayötä,

sillä

se

^{ja ainoastaan}

se

^woi

^heille

^armon

^tehdä

^{ja wa-}

pauttaa

heitä hirmuisesta wihollisestaan.

Tiedätkö mitä keltakuume

on?

Wielä muutama wiikko

sitten

^{oli Memphisritasja}waurastunutkau- punki, jossa oli 40,000

asukasta,

järjestetty

halli-

tus, monta

suurta

^{rawintolaa ja}

useita sanomaleh-

tiä. Silloin tuli äkkiä keltakuume

sinne.

^{Nyt on}

siellä

^3,500

^asukasta,

^joista

lähes

^{puolet makaa-}

wat sairaina,

toiset

^{owat joko} kuolleet tai paen-

neet;nyt on

siellä waan

^{yksi ainoa}rawintola, jota melkein

woisi sanoa lasaretiksi

^ja

^ainoastaan taksi sanomalehteä,

jotka

sitä

^{paitse ilmestywät puolta}

pienempinä

entisestään

^{ja tuskin}

^tietäwät

^kertoa

muusta kuin taudin

unsista uhreista.

Järjestettyä kaupungin

hallitusta

^{ei enää ole;} alemmat kerrok-

set

^{muuttuwat ylemmitsi.}

^Kaduilla

^ei

nähdä ^muita

ajokatuja tuin lääkärin

sekä sairas-

^{ja ruumiswau-}

nuja.

öinen

tulkija näkee talojen

edessä tosolta tulessa

^olewia

terwaisia

^{puita. Ne owat waroi-}

tusmerkkejä, jotka ilmoittawat että kuolema tai tauti

wallitsee

talossa, ja

samalla

^{owat ne myös-}

kin merkkinäruumiswaunujen ^saapuwille

tuomisesta.

Monet

kuitenkin kuolewat ilman mitataan

merkkiä

ja ilman hoitoa, jolloin _wasta mätäncwien ruu- miiden haju _ilmoittaa

heidän kuolemisestaan.

^Sa-

notaan, että ruton tartuttamasta kaupungista le- wiää löyhkä

kahden

kolmen peninkulman laajuudelle.

Kuitenkin

kuljeksimatneekerit ja tulkiamet, taudista

huolimatta,

käyttääkseen hywäkseen

toisten

armeliai-

suutta

^taikka

^wartaulsia

harjoittaen.

Ne

^owat

werrattawat

taistelutanteren

hyeinoihin.

Saman näön tarjoawat kaikki kaupungit näillä tienoilla.

Grenedassa

^{tuskin on ollenkaan enää}

asujamia, pienemmät paikat, niinkuin

Hickman,

Hölly, Springs, Ocean Springs j. n. e. jätettiin yhdessä paiwässä autioiksi,

sillä eusimmäinen

^tau-

din

kohtaus

^{on merkki yleiseen} pakenemiseen. Su- rullinen totuus on, että eloon jääneet

saawat

^kär-

siä

paljon enemmän kowuutta kuin ne, jotka tauti on ijätsi wapauttanut

maallisesta

kurjuudesta,

sillä

^taudisten

maatessa lakkaamattomissa

^houreissa,

wapisewat

elossa

^olewat

^taudin

tai nälkään

kuolemisen

pelosta. Niinpä löydettiin New

Orleans'issakin

43 kiinalaista

ahdattuina

^pieneen tölliin, jossaoli- wat

kaksi

^{päiwää jo} olleet ilman ruoatta.

Myytawäna!

Amcrikalaisia

^owcnlukkoja

uusinta

^{keksintöä,käy-}

tännöllisiä

^jahclppohintaisia. Maimon_hywiä Si- karia;

ulkomaalaisia

^Humaloita,

a.

2markkaanaula, myydään Iywäskylän

Oluttehtaalla.

1084

I.

^{A. Eberlein.}

Myytawäna.

C|4%nlfcif(imaalattuja huunrlaluja

««3 O. R.^Agricola'»

(1071) luona.

anen.

.

^?

^Pon

tzuopahyttulg

Walmiiksi ^{laitettuja Naisten}

MYYPI

(1037)

Muutos.

Muinoin kaikki nuoret

naiset

Mielcstäin ol' yhden

laiset:

Kaunihit

^ja

rakkahat.

Niin ci ^nyt:

Kylmennyt

On sydän,

silmäin sokeat.

Laura waan Nauramaan

Suuni

saa

ja sydämeni

hehkumaan.

Laine.

Wenäjän

Wallasto'lvarat.

^Kirjeessä

Pietarista crääsen Berliinistä

ulostulewaan

sanomalehteen

luetaan

seuraawia ilahuttawia

^tietoja.

Rahanhoidon

ministeri kokee

itse ^ulkomailla hank-

kia

rahalainaa, joka yksinomaisestikäytettäisiin

we-

näjän paperirahan ylösantamiseen Berlinin,

Lon-

toon,

Parisin

^ja

Amsterdamin

pörsseissä,joka

raha heti häwitettiiisiin.

Wiime

wiikolla on waltio

maksanut

^{pankkiin 67}

miljoonaa ruplaa setelissä, jotka

heti

poltettiin.

Päätoimikunta

^{on melkein} päiwittiiinläsnä

suurten

pavsriraha-määräin poltossa.

Se 48 miljonan yiijäännös, jonka tulli ja wä-

lilliset

^werot

^wuoden

^{loppuunantanewat,käytetään}

myöskin pankkiwelan maksoon, joka

sodan ^aikana tehtiin

^{ja joka on 400miljonan}

suuruinen.

^Loppu

suoritetaan

^warmaankin

ensi ^{wuonna. Kenties}

^tu-

lee

^tätä

tarkoitusta

Warren

määrättäwakfi

^erityinen

ainoastaan

^kerran

maksettawa sotawero.

Uuden

rahanhoidon

^ministerin wäsymättömiin toimiin

saada

^jälleen

metallirahan liitkeesen

^ollaan

hywin tyytywäisiä.

Kaikenlaista.

Ei hän mitään waatinut.

Lulusijoissa lysu terran pappi eräältä ^rengiltä:

Mitä

^luulet

syn nilläsi ansainneesi?" —

Herran

^{tähden,hywäpas}

tori, en minä niistä mitään waadi",

wastasi

^rciiti

kiiskiä. Paiwässä ^kerkiää saada

^{6 ja B:km tynny-}

riä. Pyyntötapa on semmoinen, että kuiwaus-oja tukitaan,niin että kalat uiwat ^niitylle. Sieltäne

harawalla

^{läjätään ja} pannaan kuormiin. ^Myös lasketaan ^{rantaan merioja,}joihinkarkelolla^ajetaan.

Näitä ruotokaloja on ^wiety

kolmenkin

^penikulman

päähän ja 2 markkaa on

saatu

tynnyristä.

Niin

kertoo eräs tirjeenwaihtaja

, Kaikuun." Minlätähden sinä ^sanot:

^minä

uskon?"

^kysyi

pappi

lukukintcrissä

^{eräältä tytöltä.}

—

_Hywäncn

aika,

herra

^pastori,

^enhän

minä koskaan ole

sem-

moista sanonut,"

wastasi

^tyttö.

Zimmermannin

^{juttuun on Kuopion}

^läänin

wiraston kautta lähetetty manuu

3:melle

^hengelle

Kymin pitäjään ja 2:delle Wiipurin kaupunkiin,

kutsuttawakst

^{Kuopioon t. k. 24 päiwätsi, jolloin}

taas tutkinto alkaa. ^(Tp.)

Onnettomuuksista rautateillä

nykyään

useam-

malta

haaralta

^{kerrotaan. Suurin} niistä taitaa olla äsken tapahtunut

Woroncsti-Rostowin

^rauta-

tiellä Venäjällä. Tawara-junasta, joka kuljetti wii- kiwiinaa Kamenskista,

irtausi

^{22 waunua, jotka}

lensiwät

^{mätiwicrua myöten}

takaisin

ia

Kamens- kissa

hyöktäsiwät

toisen

junan päälle,jossakuljetet-

tiin

sotawäkeä. Isku

^oli niin woimakas, että wä- kiwiina syttyi palamaan.

Junien

^yhteen

^törmä- tessä

^{meni kuolijaksi}

kaksi

^{upseeria ja}

»viisitoista sotamiestä;

yhdeksäntoista miestä

sai

^pahoja

wam-

moja. Kolme

ensimmäistä ^waunua

^{särkyi pirs-}

taleiksi.

Kuollut. Mi

^{Turun kaupungin}

etewimmistä

käsityöläisistä, tehtailija Tuomas

Hellström,

nukkui

siellä

^{kuoleman uneen}

toissa

^lauantaina74

wuoden ijässä.

Kerran

^{kysyi pappi} lutusijoissa eräältä pojalta mitä

hän osasi

^lukea.

Aamu°

^jailtarukoukset, ruo- kaluwut ja muuta semmoista",

wastasi

^{poika. No,}

niinpä lue:

Walwo

^meidän ylitsemme j. n. e."

Poika

^alkoi:

Walwo

^{meidän ylitsemme,rakas tai-}

waallincn isä, ja warjclc meitä

siltä

^{kamalalla wi-}

liollisclta

^",

.Kcncu

^poika

sinä

^olet?"

kysyi pastori.

Koiwulan

Lassin,"

wastasi

^poika,

joka käy ympäri kuin kiljuwa jalopeura,

etsien

ketä

hän nielisi."

Tulilvuori Vesuwius

^{on ruwennut juoksutta-}

maan laawaa. l6eri maantäräystäon

musertanut

132

huonetta wuoren

ympäristöllä.

Professori

Palmieri, jota monta wuotta jo on tutkinut

wuo-

ren luonnetta, on ^nyt

ahkerassa

^työssä.

Kunnian-osoitus suomalaiselle. Niissä

^päiwäl-

lisissä,

jotka

Pietarin

Wiipurin-puolisessa

esikau-

pungissa tämän kuun 8 p:nä pidettiin Moskowan kaarti-rykmentin upseerein kunniaksi,

annettiin

^ryk- mentin päällikölle, kenraalimajuri Gripenbercsille kultapokaali ja

asetin samasta

^metallista

sekä

^pääl-

lekirjoituksella _warustettu laakeriseppele.

Paitsi sitä

^annettiin

^hänelle

^korillinen kukkasia, jossa ^oli keräyslista

sodassa

kaatuneitten

sotilaitten

^leskien

ja lasten hywäksi

samasta

rykmentistä, johonlis- taan

läsnäolewat

muutamien minuticn

kuluessa

^kir-

joittiwat 900 ruplaa.

—

Näin kertoo A.

P.

Suurin

sanomalehti-antla

^mitä

tähän

^{asti on}

ollut, _lienee muutaman

amerikalaisen lehden

^kerto-

mus että Kallaon kaupungissa on nykyään pudon- nut ilmakiwi, jota

maahan

pudotessaan meni

halki, sisästä

^astui

ilmoihin

aiwan eläwä

ihminen. Pääl- liselsi

^{oli kiwi}

kiertotähti Venuksesta kimmahtanut

ja pudonnut

maahan.

Eräässä

^talonpojan

häissä

^walitti

kirkkoherra

syöneensä

liiaksi.

^{Syötää te maan,}

herra

^pas-

tori, syökää niin ^että halkcattc,

sen

^{me sydämes-}

tämme soisimme," makuutti

isäntä.

Hikolauma

^ja lammaslauma,

ilirktohcrra

^ta-

pasi kerran

metsässä

erään paimenpojan, jokanäytti wiltkaalta ja älykkäältä, ja

tirlkoherra

^alloi

^häntä

puhutella.

Mitä

^{täällä teet,} poikani?" kysyi

hän.

Sikoja paimennan."

Mita saat siitä

palkkaa?"

Markan ^wiikossa

^ja

wahän

^{ruoan apua."}

Wäh-

äpä

sinulle

annetaankin. Niinä olen myöskin paimen, mutta

saan

^paljon

suuremman

palkan."

Mutta

^herrallapa

sitten mahtaa

^{olla paljonenem-}

män sikojakin paimcnncttawana,"

wastasi

^poika

wiattomasti.

Lunta. Maanantaina

^{wiime syyskuun 30 p:nä}

on

Waafan

^läänin

sisä-osissa satanut

^{lunta niin}

paljon, että

sitä

puolcnpäiwää oli

maassa

^puolen

tuuman paksulta. Niin kertoo ainakin Wbl.

Pieni

^poika

lähetettiin

^terran wicmään woita eräälle

ahnaalle

^{papille lahjaksi. Woi, moi,}

tässä

on liian paljon,"

sanoi

^{pappi. ,/Samaa}

isäkin sa-

noi," tuumaili poika, ..mutta ^äiti wäitti, ettei

sille

ahnehtijallc koskaan ^tarpeeksi

saa."

Karannut wanki. Kun

^{wankicn kuljettaja pari} wiikkoa

siten ^lähti

^{wiemään Oulusta}

^Tornioon he- wos-warkauksista

^ja

useilta

^muista

warkauksista

kantecnalaista miestä

Juho Pietilää

(Pattijoelta kotoisin), yhtyi

seuraan

muuan wangin kuljettajalle tuntematoin mies. Taipaleella

Olhawan

^{ja Kui-}

waniemcn wälillä oli wieras ^yhtäkkiä siepannut puukkonsa ja rumennut käymään wangin kuljetta- jan kimppuun;

mieswoimalla saatiin

^kuljettaja

si- dotuksi

^{kiinikärryyn.}

—

Pietilä

wapahtajansa

kanssa lähti metsään

^ja lienee wielä

samalla karku-rctkellä.

Kirjeliile on

tältä

^päilvältä

lakkautettu lai-

lvoilla, syystä

että laatikot

owat poisotetut.

Iylvästylässä

27

^p.

lokakuuta 1878.

Toimisto.

(1088)

kokoontuu ensi Torstaina klo yJ«

p.p.

Lyseon juhlasalissa. Uu- sia jäseniä

otetaan

kokouksessa

vastaan.

Jäseniksi

seuraan

saavat

tulla myöskin ne, jotka eivät varsinaisesti laululla vaikuta

sen

tarkoitukseen.

Jäsenmaksu on

kai- kilta

seuran

jäseniltä, Naisilta 3 markkaa

ja

Herroilta 5 markkaa.

^no9O)

MatkustawaiMe

Kuopioon tarjona mukawat waunut ja

kääsit.

^Tie-

toja

Eeurahuoncclla.

^(l060)

Höyrylaiwa-ilmoitutsia:

Asianailllll-Toimisto

Iywäskylässä

Myytäwänä.

Talot

^ja

talonascmat tässä

kaupungissa, N:o 122 ^ja N:o 123 16:sta

neliössä

^{ja N:o 3}

I:ssä neliiissä

^(Entinen

Borström'in

^talo).

Jos

halullista

^ostajaa

ensimainitulle

^{talolle ci}

tule, wuokrataan ^tämä.

Lähempiä tietoja antawat

aeus.

Riihimiien ^Rackntola.

iihimäeu ^pysäyspai-

lan läheisyyteen raken-

netussa uudessa ^kym-

menellä hnoneella ^wa- rustetussa ^Rawinto-

. lassa saawat ^matlus- hintaan

lortteria.

^<io87)

Huomatkaa!

saan

tunuloitettawalle yleisölleilmoittaa ettäwoin

«^

warwata wähempiä rautataluja, niiutuinrattaauak- selia ^{ynnä muita,} kohtuulliseen

hintaan.

Iywästylässä Lokakuun 14 p. 1878.

Th.

^A.

Ahllund.

(1080)

sunnuntailla 27 P. ^{tlo 3 j. pp.}

tapahtuu Iywäskylässä'

hewostorilla

palosammutus- kuntien toimesta

yleinen

tilpa-amMmen,

omwat, mullra ^{2 in.}

johon

osaa

^ottamaan kunnioitettuja pyssymichiä täten

kehoitetaan. Kuusi

eri palkintoa.

—

_Pääsy-

maksu

^5l)

v.

^{niiltä, jotka wiime}

ammunnossa osaa

Ml

ÄttuSfirPUUiu °^°

allekirjoitettu

M^ H^NNVfIIvN<.NN

pitää täällä tänä

MA^

lututandella,jos hän

saa

^{tylliksi oppilaita.} Joka

/^^

siis haluaa mennä tanssikouluun,ilmoittakoon ni-

mensa

Weilin ^ja Göösinkirjakaupassa.

(1077) Kleopatra _Lagus.

Pietari.

Lontoo.

Pansi.

Hampuri.

Amsterdam.

Tukholma.

,06:50.

138: 80 93^41^

ES«

Kurssit.

Suomen

Pankki ^Lokakuun

^{19 p.}

Waiyto-kurssi. Dist.-kurssi.

M. ^p. M. v.

254:

—

25: 20

208:

—

123: 30.

139: 50.

Iywäslylässä,

Weilin ja Göös'inkirjapainossa,1878.

Höyrylaiwa

Kaptcini

G. M.

Nordberg,

tuleekulkemaan seuraawalla ^tawalla:

lähtee

„

^loka

samana

Maanantaipäiwänä kello^{kello5)e. pp.}12 päimälläLahdesta Heinolaan.Heinolasta Lahteen.

„

jotaTiistai ^{tcllo 5i} e. pp.Lahdesta ^Sysmäu,Iv-

kisten, Jämsän,ludinsalon ja Sysmän kauttaLah-

teen.

dinsalon

ja Kärkistenkautta Inwästylään

juta Keskiwiikko ^{kello 5} e. ^pft. Jyväskylästä Kärkisten,ludiusalou ^{ja Sysmän} kauttaLahteeu.

joka Torstai^{klo 5} e. pp.kahdesta^Heinolaan,

joka Perjantai ¹¹Päimällä Heinolasta ^Lahteen,

joka Lauwantai ^{klo 5}e. pp. Lahdesta Sysmän, ludinsalou,Jämsän^jaKärkisten kauttaIywäskylään.

jotaSunnuntai^{klo 5 e. pp.} IywäslylästäKär- Johtokunta.

Huomatkaa!

kunnioitettawat ka»lp«nkilaiset, jottatab- tolvat^opetustaEnglanninkielessä,

kehoi-

tetaan ilmoittamaan

itsensä

allekirjoitetnlle,

joka tawataan ^joko

raatihuonetalosia

^taipas-

torska Bergstad'in luona.

Maksu

opetuksesta tunnilta on K markka hengeltä. Likemmin tuntimäärästä ^{ja -ajasta}

seka

muista oppisuh»

teistasaawat ^oppia

haluawat

^{sittemminsopia}

allekirjoittaneen

kanssa.

(1089)

G. F. ^Nergstadi.

Höyrylaiwa

Kapteini Hertzberg,

wälirtää tämän niuoden purjehdus-ajallasäännöllistäFul«

kua Wesijärwen pysäyspaikan jaIywäskylän wälillä.

Lähtee

Wesijärweltä Iywäskylaän Sunnuntaina,_{Tiistaina ja}Torstaina kello 4 aamulla ja

Iywäskylasta Wesijärwelle

Maanantaina,Keskiwiikkona ^jaPerjantaina kilo 4aam.

DM^

Sunnuntaina, Maanantaina, Tiistaina, Tors- taina jaPerjantaina poiketaan Snsmän,ludin- salon,Jämsän ^jaKärtiötensilloissa.

Pilettejä _myydään ainoastaan laiwalla.

Hnom.; Tiistaina ^ja Kcskiwiittona poi- letaan ainoastaau Sysmään.

Severus Konkola.

Huomatkaa!

/^

^aitkilnyn jauhcttawalsi,ottakoot,^{ne, jotka tuowat wiljaa}

^Lohikosken

ennenkuinwilja^myl-

/^i^ siihen

^jätetään,

^tehtaan

konttorista setelin,

mihin

^{wiljamäärä merkitään ja minkä jau-}

heen-antajan on jättäminen myllärille, jolla ci ole oikeutta ilman

sellaista ^seteliä

ottaa wastaan mi- tään jauhcttawaa.

Waaka on ^myllyssä niiden käytottäwäksi,

tahtomat saada

^Miljansa

pnnnitnlsi^^^^

Äkerhielm

Clinäisiä ilmoitulsia.

EnsimllineuWeuiilllinell

spalowakuutus ^yhtiö.

Perustettu

^{wuonna 18Z7.}

Wakuuttaa minun

kauttani

^helpoilla

maksuehdoilla

Tehtaita, Sahoja ja Lautoja

sekä

kaikenlaista ir- tainta ja kiinteätä

A.

Turdiainen.

Höyrylllivia

"LAHTIS,"

Kavteeni K. Serlachius, lähtee

lokakuun I<^ ^p:Ztä alkaen

Lahdesta

kello 5 aamulla:

jota„ MaanautaiPerjantai.KuhmoistenSysmän ja korpilahden^kautta kautta Iywäskylääu.

Lähtee

Iylväskylästä:

iola Tiistai tcllo

„

Vamwantat fclloIj.p.1j. p.p.Ainljmoiötcnp. Korpilahdenlautta kahteen.ja Sysmän kautta kahteen.

S.

Holsti.

annetaan

suomalaisia

(1083)

Palolljlltmltlls-yhtliz

watuuttaa allekirjottancen kautta helpoilla

maffu- ehdoilla

^Tehtaita, Tahoja, lautoja,

kaikenlaista

irtainta ja 1""^'"^

nmniluntt.r^^^^^^^MM

>>uom.!

^{Eri pyynnöllä}

makuutus-todistuksia.

Iywäskvlässä.

Asianajaja-Toimisto

Suomalainen teateri.

Keskiwiikkona Lokakllnn 23 pmä Kuinka anopeista päästään. HuwinärMmä I:sä

näyt. Kirjoittanut Don Manuel Juan ^Diana.

Tetä. Hnwinäytelmä I:sä näyt. Kirj.

Sanuili

^S.

Kewään oikkuja. Hliwinäytelinä I:sä

näyt.

^Suomat,

alkuteos.

Perjantaina smraawa ^{uäytäiltö.}

Hammsliiiitiiri P ^Hansen,

tutkinnon

^käynyt

Kööpenhaminan

^yli-

opistossa ia

^hwväkfyttv

Keisaril-

lisessa Aleksanterin ^Suomen

yli-opistossa

Helsingissä,

af

^utua

^Turussa,

on tullut kaupunkiin ja tarjottu tunnioitcttawallc yleisölle toimittamaan faiffea,mitä

hammaslääkäri- tieteesen

^{kuuluu,niinkuin:}

lvalehammasten suuhun

panemista

uusimman

^{ja nyt}

taiktialla ulkomailla

täytetyn parhaimman ja parhaimmasti

onnistu- neen tawan

mutaan, hampain

koloin

täyttämistä,

hammasten

uudistamista, hampaan

tolotulsen

^ja

hammastautien

parantamista.

C^tfii«tt^%^%f ^Kaikkein

ulkomaan läätä-

t%^tlVlllM-M'4

^{vien nyt cnimmästi}

suosit-

tua fatmuevtti-l)amma^pulnid'ia, jota

uudistaa ham-

paat, antaa

terween

^ja

raikkaan

maun

suuhun,

on

saatawana

ainoasti minun luonani.

Asuntoni on

Eberlein'in talossa.

Mina tulen täällä ^umpuinaan14 päiwää.

P. Hansen.

Allekirjoittaneet ottamat

täkäläisissä

paikkakunnan

sekä

^ylemmissä

oitcntsissa riita-asioita

^{ja muita}

senkaltaisia

^toimia ajaakscnsa.

Myöskin wälitämmc

rahan

nostoja ja maksuja

täkäläisissä

pankkiloissa ynnä muualla.

Huos«

taammc uskotnt

asiat

toimitetaan

hllolclla

^{ja tark-} kuudella.

Otto ^Boijc,

wawNwmcni.

MM" ^Konttori

^kultaseppä

^äffteifin talosi

Löydetty

AUtsi

_tämän^liattu

_lehden

^fabulta,latoma=paifa?ta.^{jonfo omistaja (an periä}

(1091)

IWiislyliin

Tupalti-tehtaan

teoksia ^warten on ^awattll oma ^myymälä

Tuomari O. Grönbladin talossa.

pp. ^Iywästylän Tilpakkikchdas.

D. A. Matzini.