Yliopistokirjastojen informaatiolukutaidon opetuksen suunnittelu rakenteellisen kehittämisen prosesseissa:
katsauksessa Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun korkeakoulut ja Tritonia.
Anne Lehto & Pirkko Fagervik & Christina Flemming & Kirsi Luukkanen & Eija Nevalainen &
Maarit Putous & Katri Rintamäki & Helena Silvennoinen-Kuikka
Meneillään oleva korkeakoulujen rakenteellinen uudistus ja uusi yliopistolaki merkitsevät aivan uudenlaisia muutoshaasteita myös kirjastojen toimintojen kehittämiselle. Yliopistokirjastojen tulevien toimintamallien suunnittelun lähtö- kohtana ovat rakenteellisen kehittämisen tavoitteina olevat pyrkimykset suu- rempiin toimintayksiköihin ja toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja kansainvä- lisen kilpailukyvyn vahvistaminen muuttuvassa ja globaalissa toimintaympä- ristössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten IL-opetuksen suunnittelun ajankohtainen tilanne näkyy neljässä meneillään olevassa yliopistokirjastojen yhdistymishankkeessa.
K
orkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittä- misen selvittämiseksi on opetusministeriö aset- tanut vuonna 2008 hankkeen, jonka tavoitteena on muun muassa hahmotella korkea koulukirjas- tojen organisoituminen uudistuvassa korkeakou- lulaitoksessa. Hankkeessa tulisi huomioida kir- jastot siten, että korkeakoulujen yhdistymiset ja yhteistyösopimukset tulevat huomioon otetuiksi kirjastojen lukumääriä vähentäen, yhteistyötä li- säten ja toimintoja tehostaen. Hankkeen loppu- raportti valmistuu kesäkuussa 2009.Yliopistokirjastojen järjestämä informaatio- lukutaidon opetus (IL-opetus) on 2000-luvulla kehittynyt ja laajentunut, mikä on edellyttänyt runsaasti kirjastojen työtä omassa kehysorgani- saatiossa asian tunnetuksi tekemiseksi. Taustatu- kea kirjastoille ovat antaneet alueelliset ja kansal- liset hankkeet ja verkostot.
Yliopistojen uudistuksia on seurattu tarkasti ja esim. vuoden 2005 tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä pyrittiin korostamaan informaatio-
lukutaidon opetuksen merkitystä laatimalla yli- opistoille kansallinen suositus informaatioluku- taidon oppiainesten sisällyttämiseksi uusiin tut- kintorakenteisiin. Kyseisen uudistuksen yhtey- dessä oppiaineet laativat ydinainesanalyyseja op- pisisällöistään, joista valikoitiin uusiin tutkinto- rakenteisiin sisällytettävät.
Uudistuksen yhteydessä useita informaatiolu- kutaidon kursseja saatiin lisää esim. kandidaatin vaiheeseen liittyen, mutta jotakin myös poistui.
Kirjastojen kannalta muutostilanteessa ei ole it- sestäänselvyys, että olemassa olevat rakenteet säi- lyvät, eli tarvitaan jatkuvaa asian tärkeyden esiin tuomista monella eri tasolla.
Itä-Suomen yliopiston IL-opetuksen suunnittelu etenee kohti uutta tahtotilaa
Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyvät 1.1.2010 Itä-Suomen yliopistoksi. Viime vuo- desta lähtien on kirjastoissakin tehty yhdistymi-
sen ja yhtenäistämisen suunnittelutyötä eri kirjas- topalvelujen alueille nimetyissä työryhmissä. Li- säresursseja on saatu tietojärjestelmäsuunnitteli- jan ja IL- suunnittelijan palkkaamiseksi.
Joensuun ja Kuopion yliopistoissa tiedonhan- kintataitoja on opetettu erilaisin käytännöin.
Viime vuoden aikana luotiin uusi, yhteinen lin- jaus Itä-Suomen yliopiston informaatiolukutai- don koulutuspolitiikaksi: esitys perusopiskeli- jan tiedonhaun koulutukseksi sekä tiedonhan- kintataitojen opetuksen sisällyttämiseksi opetus- suunnitelmiin. Se ei ole sellaisenaan kumman- kaan yliopiston nykyinen käytäntö, vaan on py- ritty tekemään uutta. Kolmiportaisen rakenteen ideoinnissa on käytetty apuna mm. valtakunnal- lista informaatiolukutaidon opintosuunnitelma -suositusta.
Itä-Suomen suunnittelun tavoitteena on saada tiedonhankintataitojen opetus sisällytettyä ope- tussuunnitelmiin. Keskeinen tavoite on myös kir- jaston opetustyön näkyväksi ja mitattavaksi teke- minen siten, että kirjasto hallinnoi antamaansa opetusta ja saa siitä opintopisteet.
Joensuun yliopistossa tiedonhankinnan ope- tuksen on voinut järjestää kirjasto, mutta siitä saatu opintopiste on sulautunut osaksi ainelai- toksen laajempaa opintojaksoa. Kuopion yliopis- tossa tiedonhankinnan opetus on sitä vastoin ol- lut kirjaston hallinnoimana pakollisena kurssina opintosuunnitelmissa jo vuodesta 1972 lähtien.
Suunnittelun lähtökohtana on, että tämän hy- väksi koetun käytännön tulisi jatkua myös uu- dessa yliopistossa.
Tiedonhankinnan opetuksen markkinointi on Itä-Suomessa ollut haasteellista, koska tiedekun- nat ja ainelaitokset ovat eri vaiheissa opetussuun- nitelmia ja yhdistymistä koskevassa valmistelutyös- sä. Tuloksena hyvin tehdystä työstä voidaan pitää sitä, että Opetuksen koordinaatioryhmä on anta- nut laadittujen suunnitelmien pohjalta tiedekun- nille vahvan suosituksen tiedonhankintataitojen opetuksen sisällyttämisestä opetussuunnitelmiin.
Myönteistä palautetta on muutenkin saatu, vaik- ka päätökset vielä enimmäkseen puuttuvat.
Tällä hetkellä ainelaitoksilla päivitetään ope- tussuunnitelmia lukuvuodelle 2009–2010. En- si lukuvuosi toimitaan pääosin vielä erillisinä lu- kuun ottamatta kauppatieteitä, jotka noudattavat jo ensi syksystä lähtien yhteistä opetussuunnitel- maa. Opetussuunnitelmien osalta suurin urakka onkin edessä vasta ensi keväänä, jolloin opinto- hallinnon tietojärjestelmät yhdistyvät. Tiedon- hankinnan opetuksen aktiivisesta markkinoin- nista on huolehdittava myös silloin, kun luku- vuoden 2010–2011 opetussuunnitelmien laati- minen alkaa. Kirjastossa on pohdittu myös sitä mahdollisuutta, että esitys opetustarjonnasta sai- si liian suuren suosion eivätkä henkilöstöresurssit riittäisi haasteeseen vastaamiseen.
Työ jatkuu joka tapauksessa. Informaatikko- jen ja kirjastonhoitajien tieteenalakohtaiset teh- tävänkuvat helpottaisivat paitsi työnjakoa myös yhteistyötä ainelaitosten suuntaan. Tehtävänku- via ja henkilökunnan jakaantumista eri esimies- ten alaisuuteen mietitään parhaillaan.
Itä-Suomen yliopiston kirjastolle on hyväksyt- ty organisaatiorakenne, jossa kullakin palvelul- la on esimiehenä toimiva palvelupäällikkö. Pal- veluja ovat:
- asiakaspalvelut
- opetus- ja tietopalvelut - verkkoresurssipalvelut - kokoelmapalvelut - sisäiset palvelut
Merkittävä muutos on se, että opetus- ja tieto- palvelut sekä verkkoresurssit mainitaan nyt en- simmäistä kertaa kirjaston organisaatiokaavios- sa. Esimiesten alaisuuteen kuuluva henkilökun- ta hajaantuu kolmelle paikkakunnalle Joensuu- hun, Kuopioon ja Savonlinnaan. Tämä edellyt- tää tietoista yhteisten toimintatapojen luomista ja yhteydenpidon suunnittelua.
Kirjastojen yhdistämisessä riittää työtä kirjas- ton kaikilla palvelualoilla. JoeCatista ja Kuopuk- sesta syntyy kesällä 2009 Josku-kokoelmatieto- kanta. Asiakaspalvelun, kokoelmatyön ja sisäl- lönkuvailun käytäntöjä yhtenäistetään. Elektro- nisten aineistojen lisensseistä, käyttöoikeuksista
ja hinnoista neuvotellaan. Uudistetaan strategia, työjärjestys, www-sivut, intra, Nelli ja tiedon- haun verkkokurssit.
Asiakkaat odottavat yhdistymisen laajentavan kokoelmia ja aineiston liikkumista, osittain eh- kä liiankin suurin odotuksin.
Helsingin yliopiston kirjastojen IL-opetus uudistuu
Vuoden 2009 loppuun asti Helsingin yliopiston (HY) kirjastot käsittää kolme kampuskirjastoa1, viisi tiedekuntakirjastoa2 sekä Opiskelijakirjas- ton. Vaikka kirjastot ovat toimineet erillisinä or- ganisaatioina ja jokaisella kirjastolla on oma ta- pansa toimia ja palvella asiakkaitaan, informaa- tiolukutaidon opetuksessa on tehty paljon yh- teistyötä.
Koko yliopistoa koskevan IL-opetuksen suuriin linjoihin on vaikuttanut informaatiolukutaidon opintosuunnitelma -suositus. Vuodesta 2005 läh- tien Helsingin yliopistossa on ollut tieto- ja viestin- tätekniikan opintojakso TVT-ajokortti, jonka yh- tenä osana on tiedonhankinta. Opintojakso (3 op) on pakollinen kaikille perustutkinto-opiskelijoille, joten informaatiolukutaidon opintosuunnitelman ensimmäinen taso on kaikille turvattu.
Kandivaiheen opiskelijat ovat kuitenkin nykyi- sin eriarvoisissa asemissa. Osassa oppiaineista ja tiedekunnista tiedonhankinta ja IL kuuluvat pa- kollisiin opintoihin, osassa taas informaatioluku- taidon osaaminen ja kouluttautuminen on opis- kelijan oman aktiivisuuden ja mielenkiinnon va- rassa. Tilannetta kuvaa useimmissa tiedekunnissa se, että mitä pidemmälle opinnot syvenevät sitä suuremmaksi akateeminen vapaus kasvaa infor- maatiolukutaidon osalta ja sitä tärkeämmäksi tu- lee yhteistyö ainelaitosten opettajien kanssa. On- neksi yliopistossa on kuitenkin monenlaisia ilah- duttavia esimerkkejä vaikkapa siitä miten jatko- opintoihin voidaan sisällyttää tarkoin kohden- nettua ja mielekästä IL-koulutusta.
Helsingin yliopiston kirjastojen tilanne muut- tuu merkittävästi, kun vuoden 2010 alusta kaik- ki edellä mainitut kirjastot muodostavat yhden kirjaston, joka on oma erillislaitoksensa. Sen vi- rallinen nimi on vielä työn alla. Myös IL-koulu- tuksen kannalta on kiintoisaa seurata, miten uu- dessa organisaatiossa järjestäydytään. Uudistuk- sessa kirjastolaitoksen keskitettyihin palveluihin nimitetään koordinaattori hoitamaan IL-opetuk- seen liittyviä yhteisiä tehtäviä. Erityisen näkyviä muutokset ovat keskustakampuksella, jonka ny- kyisistä kirjastoista viisi aloittaa toimintansa uu- sissa yhteisissä tiloissa 2011–2012.
Helsingin yliopiston kirjastojen tie kohti yhtä kirjastoa on vasta alussa, eikä vielä pystytä hah- mottamaan, mitä kaikkea muutos tuo tulles- saan. Hyvän pohjan yhteiselle suunnittelutyöl- le luo jo vakiintunut kokemus yhdessä työsken- telystä. Tiedonhankinnan koulutuksen edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti työryhmänä, to- teuttaneet yhteisiä hankkeita ja kehittäneet omaa ja yhteistä koulutusta.
Tulevan IL-opetuksen suunnittelu käynnis- tettiin huhtikuussa kaikille HY:n kirjastolaisille avoimella työseminaarilla. Seminaarissa luotiin katsaus kampusten koulutuksen nykytilantee- seen. Samalla ideoitiin ja työstettiin näkökanto- ja IL-opetuksen peruskysymyksiin, kuten tulee- ko koulutuksen tavoittaa kaikki opiskelijat, kuin- ka pitkälle pyritään integroitumaan oppiaineiden opetukseen tai kuinka työ jaetaan koordinaatto- rin ja kampusten kesken.
Kampuskirjastoissa kirjastojen hallintoraken- teen muutos ei ehkä vielä aluksi tuo suuria muu- toksia jo vakiintuneisiin käytäntöihin. Jatkossa kirjastojen yhdistymisen toivotaan kuitenkin tuo- van synergiaetuja ja lisäresursseja opetuksen ke- hittämiseen. Paljon työtä on vielä tehtävänä, en- nen kuin nämä kysymykset on ratkaistu.
1 Terkko, Viikin tiedekirjasto ja Kumpulan tiedekirjasto
2 Humanistisen tiedekunnan kirjasto, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto, Oikeustieteellisen tiede- kunnan kirjasto, Teologisen tiedekunnan kirjasto, Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto
IL-yhteistyötä kehitetään Turussa
Turun korkeakoulukirjastoissa on viime vuoden aikana pohdittu toimintojen yhtenäistämistä ja etsitty uusia yhteistyön muotoja. Yhtenäistämi- sen taustalla Turussa on Kansallisarkiston pää- johtajan Jussi Nuortevan selvitys Turun korkea- koulujen kirjasto- ja tietopalvelujen tilanteesta.Selvitystyön tuloksena valmistui 31.1.2008 sel- vitysraportti Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tie- topalvelujen kehittäminen.
Raportin johdosta Turun yliopistojen rehto- rit asettivat Kirjastojen kehittämistyöryhmän (KIRKE:n), jonka toimeksiantona oli laatia yh- teinen kehittämisstrategia Turun korkeakoulu- kirjastoille. Työryhmän keskeisiä kehittämiseh- dotuksia tulee olemaan mm. asiakaspalvelun ke- hittäminen. Työryhmä on käyttänyt hyväkseen kirjastonjohtajien perustamien, korkeakoulukir- jastojen yhteisten työryhmien, kuten asiakaspal- velutyöryhmän raportteja. Asiakaspalvelutyöryh- mää on keväällä 2009 laajennettu perustamalla sen yhteyteen IL-työryhmä.
Opetusministeriön selvityksen toimenpide-eh-
dotuksissa on mm. esitetty asiakaspalvelujen kehit- tämistä siten, että kaikkien Turun korkeakoulujen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien pitäisi voi- da käyttää kirjasto- ja informaatiopalveluja keske- nään tasavertaisesti ja yhtenäisten käytäntöjen mu- kaisesti. Myös KIRKE -ryhmän vielä julkaisemat- tomassa loppuraportissa tavoitteeksi asetetaan in- formaatiolukutaidon parantaminen.
Erityisesti tiedonhallintataitojen opetusta pohti- vassa työryhmässä tämä periaate on otettu ilolla vas- taan. Kirjastoissa on pitkään toivottu, että opetusta saataisiin kaikissa korkeakouluissa laajennettua riittä- välle tasolle. Yhteinen IL-opetuksen tavoitetaso toi- vottavasti auttaa vakuuttamaan yliopistojen hallin- toa ja tiedekuntia siitä, että opetusta tulisi lisätä. IL- työryhmän yhteisenä tavoitteena on, että tiedonhal- lintataitojen opetus integroidaan kaikissa Turun kor- keakouluissa osaksi pakollisia opintoja.
IL-opetuksen nykytila Turun korkeakouluissa
Turun kauppakorkeakoulussa IL-opetus on in- tegroitu osaksi perus- ja jatkotutkinto-opetusta.
Myös johtamiskoulutusohjelmissa (eMBA) an- netaan IL-opetusta. Kaikki perustutkinto-opis- kelijat saavat IL-opetusta opintojen eri vaiheis- sa yhteensä noin 10 tuntia. IL-opetukseen kuu- luu myös erillinen tekijänoikeusopetus kandi- ja graduvaiheessa sekä jatko-opintovaiheessa Jatko- opiskelijoiden IL-opetus on osa Tutkijan työvä- lineet -opintojaksoa. gradu- ja jatko-opintovai- heessa kaikilla opiskelijoilla on myös mahdolli- suus henkilökohtaiseen tiedonhaun ohjaukseen.
Turun ammattikorkeakoulussa kaikkien opis- kelijoiden opetussuunnitelmiin kuuluu tiedon- hankinnan opetusta. Kirjaston tarjoama opetus jakautuu tiedonhankinnan perusteisiin ja syven- tävään jaksoon, jotka ajoittuvat yleensä ensim- mäiseen ja kolmanteen vuoteen. Kumpaankin jaksoon kuuluu sekä tuntitehtäviä että informaa- tikolle palautettava tehtävä. Näiden lisäksi opis- kelijoille pidetään kirjastoesittelyjä.
Åbo Akademissa IL-opetuksen määrää on voi- makkaasti viime vuosina lisätty. Opetus on pa- kollista humanistisessa, teologisessa ja taloudellis- valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Opetusta anne- taan yleisopintojen lisäksi myös kolmantena opis- keluvuonna räätälöitynä opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Verkkokurssina annettava Akademiska studiefärdigheter sisältää Informationssökning- osion, joka antaa yhden opintopisteen.
Turun yliopistossa opetus on pakollista lää- ketieteen ja oikeustieteen tiedekunnissa (oike- ustieteessä opetuksen antaa tiedekunta) ja osassa humanistisia oppiaineita. Osallistumisprosent- ti on hyvä myös kasvatustieteellisessä ja yhteis- kuntatieteellisessä tiedekunnassa. Opetusta on voimakkaasti lisätty viime vuosina matemaattis- luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Eri vaiheis- sa tarjotaan opiskelijoille yhteensä 8 tunnin ver- ran IL-opetusta.
Opetuksesta annetaan tällä hetkellä opintopis- teitä Turun ammattikorkeakoulussa ja osassa Tu- run yliopiston tiedekuntia. IL-työryhmän mu- kaan tärkeintä olisi kuitenkin saada IL-opetus integroitua pakollisiin opintoihin.
Turun yliopistossa on annettu tiedonhallinta-
taitojen opetusta myös osana IT-laitoksen jär- jestämää Tietokone työvälineenä -kurssia ja Åbo Akademissa osana Akademiska studiefärdigheter -verkkokurssia. Yksi hyvä vaihtoehto IL 2 -vai- heen opetukselle on tällainen kaikille opiskeli- joille suunnattu yleisopetus, joka useissa korkea- kouluissa on nimellä tvt-ajokortti, atk-ajokortti, tai vastaava.
Osa opetuksesta annetaan jo nyt verkko-ope- tuksena (esim. kaikki opinto-ohjelmiin kuuluva IL-opetus Turun yliopiston lääketieteellisessä tie- dekunnassa ja Akademiska studiefärdigheter -kurs- si Åbo Akademissa). Verkko-opetukseen kuulu- vat yleensä verkossa tehtävät harjoitukset, joi- den suorittaminen hyväksytysti on edellytykse- nä opintopisteiden saannille. Verkko-opetus on koettu hyödylliseksi, mutta yllättävän työlääksi tavaksi varsinkin, jos kursseihin (ja harjoituksiin) osallistuneiden määrät ovat suuria.
Systemaattisesti kerätystä opetuspalauttees- ta on viime vuosien aikana saatu hyviä vinkke- jä opetuksen sisältöihin ja opetuksen ajoittami- seen opiskelijoiden kannalta oikeaan aikaan. Tu- run yliopiston kirjaston opetuspalautteista kä- vi ilmi, että selkeästi suurin enemmistö toivoi- si opetusta lisättäväksi ja aikaistettavaksi. Suu- rin osa toivoi myös lisää harjoituksia joko ope- tuksen aikana tai erikseen opetuksen jälkeen tar- kastettuina. Näihin haasteisiin pyritään suunni- telmissa vastaamaan.
IL-opetuksen yhteiset tavoitetasot
Turun IL-työryhmä esittää IL-opetuksen tavoite- tasoksi kaikkien yliopisto-opiskelijoiden osallis- tumisen IL-opetukseen vähintään neljällä eri ta- solla. Jokaiselle opiskelijalle on tavoitteena tarjota minimissään yhteensä 8 tuntia kontaktiopetusta.Opetus voi vaihtoehtoisesti tapahtua myös verk- ko-opetuksena.
Opetukseen esitetään liitettäväksi myös ver- kossa olevia opetusmateriaaleja (kuten esim.
Turun yliopiston kirjaston Tiedonhaku tutuksi ja Verkkotiedonhaku tutuksi -opetuspaketit). Ope- tukseen lisätään mahdollisuuksien mukaan har-
joitustehtäviä. Lisäksi tavoitteena on tarjota jat- ko-opiskelijoille ja yliopiston henkilökunnal- le ”Tutkijan työvälineet” (oman alan tiedon- lähteet, viittausanalyysit, viitteidenhallintaoh- jelmat).
Yhteistyö IL-opetuksessa
IL-työryhmä on suunnitellut Turun korkeakoulu- kirjastojen kesken erilaisia IL-yhteistyömuotoja:
– yhteisten opetusmateriaalien tekeminen – yhteisten verkkokurssien rakentaminen ja
ylläpito
– yhteisesti tarjottuja säännöllisiä opetustilai- suuksia (Nelli, kirjastotietokannat, viittei- denhallintaohjelmat, sitaatioanalyysit, tie- teenalakohtaiset tiedonlähteet: Kasvatustie- teen tiedonlähteet, Terveystieteiden tiedon- lähteet, jne.)
– koulutukseen osallistuminen: IL-alan kou- lutuksiin osallistuneet kertovat koulutuksen sisällöstä ja oppimistaan asioista.
– säännöllinen kokemusten vaihto: turkulai- set IL-opettajat kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan kuulumisia ja suunnittelemaan IL-opetuksen kehittämistä yhdessä.
Yhteiset tapaamiset on päätetty aloittaa jo tä- nä keväänä – niin innostuneita Turussa ollaan IL-yhteistyöstä!
Tritoniassa haasteet kasvavat: tavoitteena laajentaa IL-opetusta nykyisestä kolmesta yliopistosta viiteen korkeakouluun
Nykytila: Informaatiolukutaidon opetusta kolmelle yliopistolle
Vaasan yliopiston, Åbo Akademi i Vasan ja Han- kenin Vaasan yksikön yhteinen tiedekirjasto ja oppimiskeskus Tritonia avattiin elokuussa 2001.
Tritoniassa informaatiolukutaidon opetusta on kehitetty aktiivisesti kuluneen yhdeksän vuoden ajan. Hankenilla informaatiolukutaidon opetus järjestetään yhdenmukaisena sekä Helsingin et- tä Vaasan yksiköissä. Vaasan yliopiston ja Åbo
Akademi i Vasan opiskelijoiden informaatiolu- kutaidon opetuksessa tavoitteena ovat yhtenäi- syys molemmissa organisaatioissa ja kolmella kie- lellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Vaasan yliopiston opiskelijoiden informaatio- lukutaidon opinnot muodostuvat Tiedonhaku ja informaatiolukutaito 1 -opintojaksosta (1 op), jo- ka suoritetaan ensimmäisen vuoden syyslukukau- della osana pakollisia yleisopintoja, ja Tiedonha- ku ja informaatiolukutaito 2 -opintojaksosta (1 op), joka suoritetaan kandidaattiseminaarin yh- teydessä. Opintojaksot toteutetaan verkko-ope- tuksena, jota tuetaan lähiopetuksella. Opintojak- sot toteutetaan yleensä suomeksi ja ruotsinkieli- sistä kiintiöistä valituille opiskelijoille ruotsiksi.
Tavoitteena on, että vastaavat opintojaksot tarjot- taisiin Vaasan yliopiston kansainvälisten maiste- riohjelmien opiskelijoille englanniksi.
Åbo Akademi i Vasan opiskelijoiden informaa- tiolukutaidon opetus on perinteisesti sisällytetty osaksi laajempia opintojaksoja. Vuodesta 2009 lähtien uusien opiskelijoiden opetus on toteutet- tu Informationskompetens 1 -kurssiosiona. In- formationskompetens 2 -kurssiosiota on tarkoi- tus pilotoida vuonna 2010.
Tulevaisuus: Informaatiolukutaidon opetusta viidelle korkeakoululle
Vuonna 2006 käynnistettiin kaikkien Vaasan kor- keakoulujen yhteisen Tritonian suunnittelu. Ta- voitteena on, että Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kirjastojen Palosaaren yksiköt tulevat osaksi Tritoniaa vuoden 2010 alus- ta. Hankkeen lähtökohtina ovat Palosaaren kam- puksella lähekkäin sijaitsevat tekniikan alan ope- tus- ja kirjastoyksiköt sekä korkeakoulujen raken- teellinen kehittäminen. Yhteisen kirjaston vah- vuuksina nähdään muun muassa laajemmat ko- koelmat yhdessä paikassa sekä monipuolisemmat ja tasapuoliset palvelut kaikkien korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle.Tavoitteena on vaiheessa I toteuttaa yhteinen tekniikan ja sosiaalialan kirjasto vuodenvaihtees- ta 2009–2010 alkaen, jolloin VAMK:n ja Novi-
an kirjaston Palosaaren yksiköt yhdistyisivät Tri- toniaan. Myös kirjastojen kokoelmatietokannat on tarkoitus yhdistää silloin. Aikaisintaan vuon- na 2012 toteutettavassa vaiheessa II tavoitteena on yhteinen kaikkien alojen kirjasto, jossa mu- kana olisivat myös ammattikorkeakoulukirjasto- jen muut Vaasan yksiköt.
Oppimiskeskus aloitti asteittaisen yhteistyön vaasalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa tam- mikuussa 2005 niin, että Oppimiskeskuksen ope- tuksen tukipalveluihin ja verkkopedagogiseen koulutukseen tarjotaan paikkoja ammattikorkea- koulujen henkilökunnalle. Oppimiskeskustoi- minnassa tavoitteena on vakinaistaa kaikki pal- velut myös ammattikorkeakouluille.
Yhteisen Tritonian suunnittelua johtaa Vaasan korkeakoulukonsortion Tritonia 2 -työryhmä.
Tämän alla toimii eri alatyöryhmiä, muun mu- assa informaatiolukutaitoryhmä, jonka tehtävä- nä on suunnitella yhteisiä käyttäjäkoulutuksen malleja. Helmikuussa 2009 aloittaneessa infor- maatiolukutaitoryhmässä on jäseniä Tritoniasta, VAMK:sta, Novialta ja Vaasan kaupunginkirjas- to-maakuntakirjastosta.
Yhteisen Tritonian tulevaisuuden haasteisiin kuuluu siis informaatiolukutaidon opetuksen jär- jestäminen viiden korkeakoulun opiskelijoille, henkilökunnalle ja muille asiakkaille. Opiskeli- jamäärät asettavat vaatimuksia tehokkaan ja toi- mivan opetusjärjestelmän kehittämiselle, mut- ta onneksi lähtökohta ja päämäärä ovat yhteiset:
informaatiolukutaidossa puhutaan paljolti samaa kieltä yli organisaatio- ja kielirajojen.
Lopuksi
Tässä katsauksessa on kuvattu ajankohtaista IL- opetuksen suunnittelun tilannetta yhdistyvis- sä korkeakouluissa. Vaikka toimintamallit ovat osin erilaisia ja niitä säätelevät erilaiset paikalli- set reunaehdot, on kaikilla yhteisenä toiminta- mallina näkemys siitä, että tulevaisuus luodaan yhteistyössä kirjastojen informaatikoiden, joh- don ja erityisesti kehysorganisaation edustaji- en kanssa.
Lisätietoa/Lähteet
Ammattikorkeakouluyhteistyö: Yhteinen Tritonia. http://
www.tritonia.fi/fi/etusivu/amk-yhteistyo.php Ammattikorkeakouluyhteistyö: Tausta.
http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/amk-yhteistyo_tausta.php Itä-Suomen yliopisto 2010. http://www.uef.fi/
Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke.
2008 http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/rake.html Suositus yliopistoille informaatiolukutaidon oppiainek- sen sisällyttämiseksi uusiin tutkintorakenteisiin. 2004.
http://www.helsinki.fi/infolukutaito/pdf/raportit/
Suositusteksti.pdf.
Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden kehit- täminen. 2008. OPM. Opetusministeriön työryhmämuis- tioita ja selvityksiä 2008:7
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/
Julkaisut/2008/liitteet/tr07.pdf?lang=fi
&
Tietoa kirjoittajista:
Anne Lehto, tietopalveluosaston johtaja, Tampereen yliopiston kirjasto
anne.m.lehto@uta.fi
Pirkko Fagervik, palvelupäällikkö, Turun yliopiston kirjasto
pirkko.fagervik@utu.fi
Christina Flemming, toimistopäällikkö, Tritonia christina.flemming@tritonia.fi
Kirsi Luukkanen, informaatikko, IL-verkoston koordinaattori
Helsingin yliopisto, Humanistisen tiedekunnan kirjasto
kirsi.luukkanen@helsinki.fi
Eija Nevalainen, informaatikko, Helsingin yliopisto, Opiskelijakirjasto
eija.nevalainen@helsinki.fi
Maarit Putous, suunnittelija, Kuopion yliopiston kirjasto
maarit.putous@uku.fi
Katri Rintamäki, informaatikko, Tritonia katri.rintamaki@tritonia.fi
Helena Silvennoinen-Kuikka, palvelupäällikkö, Joensuun yliopiston kirjasto
helena.silvennoinen-kuikka@joensuu.fi
