306
Euroopan
terveyssosiologit Genevessä
Euroopan terveyssosiologiyhdis- tys (European Society for Health and Medical Sociology (ESHMS) kokoontui kesäkuun lopulla kaksivuotuiskongres- siinsa Sveitsin Geneveen. Kong- ressin pääteema käsitteli tekno- logioiden, politiikkojen ja väes - tön kokemusten yhteyttä ter- veelliseen elämään. Tavoitteena oli pohtia, onko terveellisyy- destä muodostunut koko elä- mää määrittävä velvoite. Linkit kongressiohjelmaan ja pääluen- toihin ovat saatavilla yhdistyk- sen nettisivujen kautta: www.
eshms.eu
Lopullista vastausta kysy- mykseen ei tapahtuman aikana tietenkään saatu, mutta antoi- sia ja monipuolisia erittelyjä kylläkin. Pääluennossaan Céli- ne Lafontaine Montrealin yli- opistosta analysoi eri tapoja, joita terveysteknologian kehi- tyksen myötä on avautunut ihmiskehon biologiaan. Hänen toinen teemansa olivat uuteen kehollisuuteen yhdistyvät ta- loudelliset ulottuvuudet. Kriit- tisen analyysin johtopäätös oli synkähkö: vaikka kehitys on avannut monenlaista uut- ta taloudellista toimeliaisuut- ta, nykyaikainen kapitalismi – ”uusliberalismi” – johtaa uu- denlaisiin riiston muotoihin.
Natalie Armstrong Leices- terin yliopistosta käsitteli seu- lontoihin liittyviä riskejä ja
ole homogeeninen ryhmä, vaan he jakautuvat sukupuolen, luo- kan, etnisyyden jne. mukaan osaryhmiin, joissa vanhenemi- nen toteutuu eriarvoisella ta- valla.
Palkintorintamalla suoma- laiset korjasivat potin. Tutki- januran alkuvaiheessa oleville suunnatun parhaan käsikirjoi- tuksen palkinnon saivat Katrijn Delaruelle Gentin yliopistosta ja Heini Väisänen Southampto- nin yliopistosta. Väisänen hyö- dynsi tutkimuksessaan suoma- laista rekisteriaineistoa ja ana- lysoi aborttien, synnytysten ja parisuhteiden muutosten ajan - kohtia. Arviointiraati kiitteli erityisesti työn metodisia ansi- oita. Parhaan tutkimusjulisteen palkinto myönnettiin Laura Kestilän Terveyden ja hyvin- voinnin laitoksessa johtamalle tutkimusryhmälle. Juliste sai kiitosta niin visuaalisuuten- sa, selkeytensä kuin sisältönsä puolesta. Siinä esitetty tutki- mus käsitteli sitä, miten lap- suuden sosioekonomiset teki- jät ja koetut vastoinkäymiset ennustavat varhaisaikuisuuden vähäistä liikunnan harrasta- mista.
Kuten eurooppalaisen yh- distyksen kokoukselle sopii- kin, osallistujajoukko oli hyvin kansainvälistä. Kaikkiaan osal- listujia oli peräti 30 maasta, kaukaisimmat Kazakstanista, Yhdysvalloista ja Japanista.
Yli 220 osallistujan ja noin 180 esityksen joukosta on mah- doton muodostaa kokonais- kuvaa, mutta perinteisesti ja niin tälläkin kertaa terveyden sosiaaliset määrittäjät, kuten
K o k o u s s e l o s t e
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2016: 53: 306–307
epävarmuustekijöitä. Vaikka mo - nien seulontojen hyötyjä ei käy kiistäminen, niiden muo- dostuttua terveydenhuollossa rutiinitoimenpiteiksi vaarana on, että seulonnan aiheuttama ahdistus, väärät diagnoosit ja maallikoiden tuntema avut- tomuus vaikeiden päätösten edessä unohtuvat. Tarvitaanko jo päätöksenteon ammattilai- sia, jotka auttaisivat ihmisiä tekemään terveyttään koskevia päätöksiä, kysyttiin yleisöstä.
Kolmannen pääluennon piti Paul Higgs, Lontoon University Collegesta. Puheenvuoro oli ajankohtainen tarkastelu ikään- tymisestä länsimaissa. Aihepiiri on terveyssosiologisesti merkit- tävä ja analyysi ”kolmannesta”
ja nyttemmin myös ”neljän- nestä iästä” valotti hyvin ko- kouksen tavoitteita. Terveys on jatkuvasti parantunut ja elinikä pidentynyt. Pidemmän elämän seuraamuksia Higgs kuvasi ter veysimperatiivin käsitteellä.
Luonnollisen ja normaalin van- henemisen rinnalle on tullut normatiivinen ulottuvuus, jol- loin kolmannessa iässä olevilta odotetaan aktiivista kuntoi- suutta (fitness) ylläpitä vää toi- mintaa, kuten liikunnal lisuutta ja muita terveellisiä elintapoja.
Neljättä ikää koskevat pohdin- nat sen sijaan ovat vielä kesken.
Puheenvuoronsa lopuksi Higgs esitti kriittisen johtopäätöksen ikääntymisen tutkijoille. Nor- matiivinen onnistunut ikään- tyminen on ollut hallitseva näkökulma ja tutkimusten vii- tekehyksenä on ollut elämän- kaari vaiheineen lapsuudesta vanhuuteen. Ikäihmi set eivät
307
ansiotyö ja sosioekonominen asema olivat tapahtumassa vahvasti esillä. Muut sessiot käsittelivät muun muassa li- sääntymisterveyttä, epävirallis- ta hoivaa, mielenterveyttä ja koettua hyvinvointia. Näky- västi esillä eri sessioissa oli myös vertaileva hyvinvointi- valtiotutkimus. Lisäksi käytiin muun muassa pyöreän pöydän keskustelu terveyssosiologisen ymmärryksen roolista tervey- denhuollossa ja terveyspolitii- kassa. Työryhmiin osallistui runsaasti nuoria tutkijoita kor keatasoisin esityksin. Tutki- mustapojen ja menetelmien kirjo oli monipuolinen. Nämä ovat hyviä merkkejä eurooppa- laisen terveyssosiologian elin - voimaisuudesta. Samaa osoit- taa myös se, että osanottaja-
määrä oli ennätyksellinen ja rikkoi kahden vuoden takaisen eli Helsingin kokouksen ennä- tyksen. Suomalaisosallistujia oli ulkosuomalaiset pois lukien seitsemän eli hieman tavallista vähemmän.
Seuraava eli 17. Euroopan terveyssosiologien kokous jär- jestetään Lissabonissa vuonna 2018.
Eero Lahelma Professori Helsingin yliopisto Kansanterveystieteen osasto Tomi Mäki-Opas Tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Ossi Rahkonen Professori Helsingin yliopisto Kansanterveystieteen osasto Sakari Karvonen
Tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Laura Kestilä Tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö
