• Ei tuloksia

Sisäinen tiedonjakaminen ja yhteiskunnallinen näkyvyys – STKS hakee fokusta viestintään näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Sisäinen tiedonjakaminen ja yhteiskunnallinen näkyvyys – STKS hakee fokusta viestintään näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

19

Sisäinen tiedonjakaminen ja yhteiskunnallinen näkyvyys – STKS hakee fokusta viestintään

Minna Marjamaa

Suomen tieteellinen kirjastoseura järjesti hallitukselle, työryhmille ja Signu- min toimitukselle yhteisen viestintäpäivän 24.9. Tieteiden talolla. Päivän tarkoi- tuksena oli pohtia seuran sisäistä tiedon jakamista, ulkoista viestintää ja niihin liittyviä kehittämistarpeita. Seuran keskeisimmäksi viestinnän kehittämistar- peeksi nousi viestintäsuunnitelman laatiminen, jossa täsmennettäisiin viestin- nän tavoitteet ja välineet. Selvältä kuitenkin näyttää, että sisäinen tiedonjaka- minen kaipaa tehostamista ja alan tärkeille kysymyksille tarvittaisiin yhteiskun- nallista näkyvyyttä.

V

iestintäpäivä pidettiin seuran sisäisenä koulu- tuksena, jonne osallistui seuran hallitus, työryh- mien jäsenet ja Signumin toimituskunta. Päivää veti kirjastoalan konsulttina toimiva Päivi Joki- talo. Aamupäivällä pohdittiin yleisellä tasolla jär- jestöviestintää ja käytiin läpi malleja esimerkilli- sesti toteutetusta järjestöviestinnästä. Iltapäiväl- lä keskityttiin ryhmissä kokoamaan kehittämi- selle painopistealueita SWOT-analyysin avulla.

Kohteena olivat erityisesti hallituksen ja työryh- mien sisäinen ja ulkoinen viestintä ja Signumin kehittämistarpeet.

Yhteenvedoissa seuran viestinnälle nousi esiin kaksi hieman eri suuntiin menevää painopiste- aluetta:

1) jäsenviestintä ajankohtaisista asioista ja kou- lutuksista sekä keskustelun herättäminen kirjastoalalla (sisäinen viestintä)

2) vaikuttamaan pyrkivä viestintä yhteiskun- nassa ja mediassa, jossa kirjastoalan ajan- kohtaiset kysymykset nostetaan esille (ul- koinen viestintä)

Vuorovaikutusta ja tehokkaita välineitä viestintään

Viestinnän kehittämiseen pohdittiin myös uu- sia välineitä. Työryhmätyöskentelyn keskeiseksi

välineeksi ehdotettiin Google Drivea, joka mah- dollistaa jaetun asiakirjojen yhdessä työstämisen.

Työryhmien viestintään esitettiin kanaviksi tie- dottamista Facebookin ja postituslistojen kautta.

Jäsenviestinnässä tärkeimpinä kanavina pidet- tiin Signumia, postituslistoja ja sosiaalista medi- aa. Facebookin viestien on havaittu tavoittavan varsin ison osan jäsenistöstä; Facebookissa on tällä hetkellä 500 tykkääjää ja useimmat viestit tulevat nopeasti vähintään sadan käyttäjän lukemiksi. Jä- senviestintään ja seuran toiminnasta tiedottami- seen kaivataan lisää vuorovaikutteisuutta, kuten keskustelua ja kommentointimahdollisuuksia.

Tarvitaanko painettua Signumia enää?

Signum on edelleen seuran keskeinen viestintä- kanava. Suuntaus järjestöjen toiminnassa on kui- tenkin yhä enemmän siirtyminen verkkoviestin- tään. Viestintäpäivässa pohdittiin painetun Sig- numin etuja ja painopisteen verkkoon siirtämi- sen etuja ja haittoja. Painetussa muodossa on edelleen monia etuja, jotka liittyvät kirjoitusten luonteeseen ja niiden myöhempään käyttöön.

Signumilla on vakiintunut asema julkaisukana- vana, jossa tuodaan esille alan uudistuksia ja ke- hittämishankkeita. Nämä kirjoitukset usein nou-

Signum 5/2014

(2)

20

sevat esille myös kirjastoissa ja niiden kehysor- ganisaatioissa. Miten lehden muuttaminen ke- vyempään muotoon verkkoon vaikuttaisi sisäl- töihin? Säilyykö kirjoituksissa sama arvo ja ta- so? Esitettiin myös, että painettu lehti tulee hel- pommin luettua.

Viestinnän painopisteen siirtämiselle verkkoon tuotiin esille ideoita, jotka voisivat toimia vaihto- ehtoina tai rinnakkaisina toimintamalleina Sig- numille. Viestinnän tehostamiseen hahmoteltiin portaalia, joka kokoaisi yhteen syötteitä esimer- kiksi Signumin sisällöistä, ja seuran työryhmien ja kirjastojen blogeista. Pohdittiin myös blogin käyttöä tehostamaan sisäistä viestintää esimerkik- si hallituksessa ja työryhmissä keskusteltavista asi- oista. Jos blogi olisi Signumille rinnakkainen, Sig- num säilyisi akateemisempana julkaisualustana ja blogi voisi toimia kevyempänä ja vapaamuotoise- na viestinnän ja keskustelujen kanavana.

Viestintäsuunnitelman tarve

Viestintäsuunnitelma nousi seuran viestinnän keskeiseksi kysymykseksi. Sisältökysymykset pa- lautuvat perustaltaan siihen, mitkä ovat seuran tavoitteet ja miksi seura on olemassa. Puheen- johtaja Jarmo Saarti hätkähdytti osaa osallistu- jista nostamalla yhteiskunnallisen vaikuttamisen funktiota esille: ”Seuran tärkein tehtävä ei ole sen sisällä toimiminen vaan ulospäin vaikuttaminen”.

Viestintäsuunnitelma nostettiin hallituksen seuraavaan kokoukseen asialistalle samoin kuin viestintäpäivässä esitetyt vaihtoehdot painetun ja verkkoviestinnän kehittämiselle. Päivä oli hy- vä avaus nostaa viestintää sekä yhteiskunnalli- sen vaikuttamisen roolia seuran toiminnassa se- kä lähteä kehittämään niitä tietoisesti suunnitel- len eteenpäin. &

Tietoa kirjoittajasta

Minna Marjamaa, informaatikko Laurea-kirjasto

Email. Minna.marjamaa@laurea.fi

Signum 5/2014

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Julkaisupaine (myös vellova julkaisupainepuhe) ja yhteiskunnallinen näkyvyys vaikuttavat lehden toimituksesta katsottuna myös siten, että useat kirjojen kirjoittajat ja

Informaatiolukutaidon vaikuttavuutta pohdittiin Suomen Tieteellinen Kirjasto- seuran IL-työryhmän viime marraskuussa järjestämässä seminaarissa ”Miksi opetamme -

100­vuotisjuhlan yhteydessä julkistettiin myös Ari Haasion kirjoittama teos: Tietoyhteiskunnan tekijä - Suomen kirjastoseura 1985-2010. Se luo katsauksen seuran satavuotiseen

Sekä Suomen kirjastoseura että Suomen tieteellinen kirjastoseura ovat olleet mukana IFLAn toimin- nassa sen perustamisesta lähtien.. Suomen kirjastoseura on ollut aktiivinen

Vuoden lop- puun mennessä on selvinnyt, että yhdistymisestä ovat kiinnostuneita Suomen tieteellinen kirjastoseura ja Suomen kirjastoseura, mutta myös Tietoasiantuntijat ja

' Siinä kirjasessa, joka tässä on esiteltävänä, tekijällä on tarkoi- tuksena hyökätä sitä vastaan, että maataloutta on jatkuvasti pidetty pääelinkeinonamme. Ilmasto

Suomen Kielitieteellinen Yhdistys järjesti jo tuttuun tapaan -ii-If yhteisen keskustelun kielitieteen päivillä, jotka tällä kertaa pidettiin Turun yli- opistossa toukokuussa..

päivänä seura järjesti yhteistyössä Suomen Historiallisen Seuran, Suomen kasvatustieteellisen seuran, Suomen kirjahistoriallisen seuran ja Nuorisotutkimusverkoston kanssa