22
Miksi opetamme - IL-opetuksen vaikuttavuutta arvioimassa
Irene Salomäki
Informaatiolukutaidon vaikuttavuutta pohdittiin Suomen Tieteellinen Kirjasto- seuran IL-työryhmän viime marraskuussa järjestämässä seminaarissa ”Miksi opetamme - IL-opetuksen vaikuttavuutta arvioimassa.” Informaatiolukutaidon tuottamaa lisäarvoa pidetään tärkeänä selvittää, mutta sen tutkimusmenetel- missä ja mittareissa on vielä monia ongelmia ratkaistavana. Kirjastojen vaikut- tavuuden parantamiseen on tilastojen ja tutkimusten rinnalla myös muita mah- dollisuuksia, kuten yhteistyö oppilaitoksen sisällä ja palvelujen markkinointi.
Mitattavuuden ongelma
IL-opetuksen vaikuttavuuden mittaaminen – tai yleensäkin sen mitattavuus – herätti ehkä enem- män kysymyksiä seminaarissa kuin antoi vastauk- sia. Ovatko opetuksen vaikutukset konkreettises- ti osoitettavissa ja mitattavissa? Voidaanko niitä
mitata yksilön kapasiteettina vai yhteiskunnalli- sena vaikuttavuutena?
Mittaamista korostetaan jatkuvasti enemmän myös opiskelutaitojen, työelämävalmiuksien ja elinikäisen oppimisen osalta. Kuitenkin, mene- telmät ja mittaustulokset sen osalta puuttuvat,
Seminaarin yleisöä
Kuva: Tuula Koponen
23
miten osoittaisimme tiedonhan- kintataitojen kytkeytyvän opiske- lijoiden valmistumiseen, sijoittu- miseen työmarkkinoilla ja yhteis- kunnassa?
Onko ylipäänsä mielekästä yrit- tää mitata IL-opetuksen vaikutta- vuutta – varsinkaan, jos siihen ei ole menetelmiä ja mittareita? Vai riittääkö, että tunnemme tekeväm- me oikeaa työtä, emmekä pyrikään pönkittämään kirjastojen toimin- taa numeerisilla mittareilla?
Lisäarvon todentamisen merkitys
Yliopistossa tutkimusprosessi on pitkälti tiedonhankintaa ja sen käyttöä. IL-opetuksen tavoitteena on parantaa akateemisia perustai- toja, vaikuttaa laadukkaiden tut- kintojen ja opinnäytteiden synty-
miseen, parantaa yliopisto-opetuksen laatua ja tuottaa yhteiskunnan tarpeisiin parempia asian- tuntijoita. IL-opetuksen erityinen lisäarvo on in- formaation kriittinen käyttö, jota voidaan pitää akateemisen ajattelun ytimenä.
Tilastollinen mitattavuus on heikkoa, koska otokset ovat pieniä ja muuttujia on liikaa. Erikois- tutkija, KT Vesa Huotari Poliisiammattikorkea- koulusta lähestyi seminaarin teemaa dramaattisen metsäpaloesimerkin avulla. Huotari aloitti tote- amalla, että IL-opetus on itsessään arvokasta, ei- kä sen vaikuttavuutta tarvitse erikseen todistella.
Kirjaston imagon kannalta olisi kuitenkin hy- vä kyetä osoittamaan, että IL-koulutus tuottaa li- säarvoa yhteistyökumppaneille. Kirjastoammat- tilaisten kannalta vaikuttavuuden todentaminen vahvistaa kirjaston identiteettiä informaatioluku- taitoa tuottavana organisaationa. Metsäpaloesi- merkki osoitti, että myös työkaluilla on suu- ri merkitys identiteetin luomisessa. Työkaluihin takertuminen saattaa kuitenkin estää meitä uu- distumasta.
Esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa kysyt- tiinkin, onko työvälineistä tullut olemassaolom- me tarkoitus? Mitä meille jää, jos meiltä otetaan työvälineet pois? Metsäpalosta selvisivät vain ne, jotka olivat valmiita hylkäämään työvälineensä.
Opiskelutaitojen ja vaikuttavuuden tutkimuksia
Erikoistutkija, KT Jani Ursin Jyväskylän yli- opistosta kertoi, miten opiskelijoiden geneeri- siä taitoja on mitattu kansainvälisen AHELO (International Assessment of Higher Education Learning Outcomes) –hankkeen esiselvitykses- sä, johon osallistui 13 suomalaista korkeakou- lua kauppatieteiden ja tekniikan aloilta. AHE- LO-hankkeessa geneerisiksi taidoiksi on mää- ritelty analyyttinen päättely ja arviointi, ongel- manratkaisu sekä argumentatiivinen kirjoitta- minen. Informaatiotaidot ovat epäsuorasti arvi- oinnissa mukana, sillä oppimistehtävissä opiske- lijoiden täytyy osata arvottaa tietolähteitä ja erot- taa asiantuntijoiden teksti maallikon tekstistä.
Vesa Huotarin puheenvuoro
Kuva: Tuula Koponen
Kuva: Tuula Koponen
AHELO:n kansallinen loppuseminaari järjeste- tään toukokuussa.
Seminaarissa saimme kuulla myös yleisen kir- jaston tvt-koulutuksen vaikuttavuuden mittaa- misesta. Osastonjohtaja Perttu Rasi Tampereen kaupunginkirjastosta kertoi Tietotori-toiminnas- ta. Palautteen kerääminen, vapaa havainnointi ja vaikuttavuustutkimukset ovat olennainen osa jär- jestettävien kurssien kehittämistyötä. Konkreet- tisten taitojen kartuttamisen lisäksi kirjastojen kurssitoiminnan vaikuttavuus voi olla myös syr- jäytymisen ehkäisyä ja voimaantumista edistävää.
Näiden tilastollinen mittaaminen vaatisi kuiten- kin pitkää aikajaksoa.
Yhteistyöllä vaikuttaminen
Palvelupäällikkö Antti Virrankoski kertoi kir- jaston ja opettajien yhteistyöstä, joka osoitti pe- rinteiset vaikuttamisen keinot edelleen pätevik- si. Opetusyhteistyö on kirjaston ammattitaidon, oman substanssin ja kirjaston lisäarvon paras- ta mahdollista markkinointia. Yhteistyön kautta kirjaston ja kirjaston ammattitaidon arvostus on noussut. Lisäksi kirjastolla on enemmän jalansi- jaa paikoissa, joissa päätöksiä tehdään.
Seminaaripäivän päätteeksi palattiin vuoden takaisen IL uusiksi -seminaarin aiheeseen. Am- mattikorkeakoulujen ja yliopistokirjastojen työ- ryhmät olivat tehneet hyvää työtä ja esittelivät luonnoksen yhteisistä IL-suosituksista. Suosituk- siin oli pyydetty kommentit kirjastoilta ja työryh- mät saivat lisää pohdittavaa seminaariin osallistu-
jilta. Eniten keskustelua herätti termi ”informaa- tiotaito”, jolle kaivattiin tarkempaa määrittelyä.
Seminaarin ohjelma ja esitykset http://www.
stks.fi/asiakirjat/koulutustenmateriaalit/materi- aalit-informaatiolukutaito. &
Tietoa kirjoittajasta
Irene Salomäki
koulutus ja tietopalveluiden esimies Oulun yliopiston kirjasto
Email. Irene.salomaki@oulu.fi
Perttu Rasi, Jarmo Saarti ja Antti Virrankoski vas- taamassa kysymyksiin
