Ikääntyneiden aseman
parantaminen työmarkkinoilla:
Tuloksia eurooppalaisesta tutkimusprojektista*
Alan Walker Professori
University of Sheffield
1. Johdanto
E
sitykseni tarkoituksena on raportoida kes- keisimpiä tuloksia eurooppalaisesta selvitykses- tä, jossa tehtiin kattava kyselytutkimus yritys- ten henkilöstöpolitiikasta. Tutkimukseen sisäl- tyi seitsemän Euroopan Unionin jäsenmaata.Esitykseni koostuu viidestä osasta. Ensim- mäisessä osassa kartoitetaan yritysten toimin- taympäristöä. Toisessa osassa kuvataan tutki- mushanketta, jossa tarkasteltiin ikääntyneiden asemaa Euroopan työmarkkinoilla. Kolman- nessa osassa keskitytään hankkeen keskeisim- piin tuloksiin. Neljännessä osassa laajennetaan päätelmiä tutkimukseen valittuja yrityksiä ylei- sempiin huomioihin. Loppupäätelmissä anne- taan konkreettisia toimintaohjeita, joiden avul- la voidaan parantaa ikääntyneiden asemaa työ- markkinoilla.
2. Yritysten muuttuva toiminta- ympäristö
Ikääntyneiden asema on keskeinen haaste eu- rooppalaisille yhteiskunnille. Ensinnäkin väes- tö on ikääntymässä nopeassa tahdissa kautta Euroopan. Toiseksi ikääntyneet jättävät työ-
* Tiivistelmä alustuksesta Kansantaloudellisen Yhdistyksen seminaarissa 31.10.2000. Suomennos: Petri Böckerman.
Taulukko 1. 55–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste.
1985 1997
Belgia 43.1 32.2
Tanska 63.4 62.2
Saksa 55.4 45.8
Kreikka 65.6 59.0
Espanja 56.1 50.9
Ranska 42.1 33.2
Irlanti 65.9 59.0
Italia 52.6 41.6
Luxemburg 40.8 31.6
Hollanti 45.7 42.6
Itävalta 47.7 42.4
Portugali 62.7 58.3
Suomi 48.7 38.5
Ruotsi 75.6 64.1
Britannia 62.3 58.6
EU15 54.3 46.6
markkinat ja siirtyvät aiemmin eläkkeelle, joka on aiheuttanut paineita hyvinvointipalvelujen rahoitukselle (taulukko 1).
Ongelmaa on koetettava ratkaista sekä mik- ro- että makrotasolla. Kaikissa Euroopan mais- sa on muutettu aiempaa politiikkaa, joka suosi ikääntyneiden siirtymistä varhaiseläkkeelle.
Ikääntyneiden aiempaa parempaa huomioon ottamista yrityksissä voidaan perustella sekä puhtaasti taloudellisilla että myös oikeudenmu- kaisuuteen liittyvillä näkökohdilla.
2.1. Eurooppalainen politiikka
Ikääntyneiden työmarkkina-asema ja ikärasis- mi ovatkin nousseet keskusteluun entistä suu- remmalla painolla. Vuonna 1993 julkaistussa komission raportissa kasvusta, kilpailukyvystä ja työllisyydestä korostettiin tarvetta aiempaa joustavampaan henkilöstöpolitiikkaan. Rapor- tissa tunnustettiin ensimmäistä kertaa Euroo- pan tasolla se, että ikääntyneiden työmarkki- na-asema tarvitsee osakseen erityishuomiota.
Amsterdamin huippukokouksessa hyväk- syttyihin kansallisiin toimintaohjelmiin sisältyy työvoimapolitiikan aktivoiminen, mutta toistai- seksi näitä ohjeita ei ole toteutettu ikääntynei- den kohdalla. Myös Cardiffin huippukokouk- sessa tunnustettiin ikääntyneiden erityisasema työmarkkinoilla. Suomen puheenjohtajuuskau- della aihetta kehitettiin edelleen. Vuonna 2000 kansallisiin työllisyysohjelmiin sisältyy myös ikääntyneiden aseman parantaminen työmark- kinoilla.
3. Eurooppalainen tutkimus- projekti ikääntyneistä
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (European Foundation for the Improvement of
Living and Working Conditions) käynnisti vuonna 1994 tutkimushankkeen ikääntyneiden asemasta työmarkkinoilla. Tavoitteena oli etsiä keinoja ikääntyneiden aseman parantamista varten. Tutkimukseen kuului seitsemän Euroo- pan Unionin jäsenmaata: Belgia, Ranska, Sak- sa, Kreikka, Italia, Hollanti ja Britannia. Lisäk- si Suomesta ja Ruotsista tehtiin osittainen sel- vitys. Tutkimushankkeella oli kolme keskeistä tavoitetta:
1. Kerätä tietoa sellaisesta henkilöstöpolitiikas- ta, jolla kyetään parantamaan ikääntyneiden asemaa yrityksissä ja koulutuksessa.
2. Kartoittaa työmarkkinoiden keskeisten toi- mijoiden näkemyksiä.
3. Dokumentoida ja arvioida aloitteita (työ- paikkakohtaisia ja yleisiä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla), jotta voitaisiin löy- tää konkreettisia keinoja ikääntyneiden ase- man parantamiseksi työyhteisöissä.
Tutkimushanke koostui kansallisista rapor- teista, joissa tarkasteltiin työllisyyden ja ikään- tyneiden yleisiä piirteitä valituissa jäsenmaissa sekä työmarkkinaosapuolten näkemyksiä ikääntymisestä. Lisäksi koottiin noin kahden- kymmenen aloitteen kokonaisuus henkilöstö- poliitiikasta, jossa on otettu esimerkillisellä ta- valla huomioon ikääntyneiden asema yrityksis- sä. Aloitteista valitiin kahdesta kolmeen ta- pausta tarkempaan tarkasteluun. Tuloksia on koottu loppuraporttiin ”Combating Age Bar- riers in Employment – A European Research Report” (Walker 1997).
3.1. Ikääntyneet huomioon ottava henkilöstöpolitiikka
Yrityksen ikärakenteen huomioon ottava hen- kilöstöpolitiikka koostuu viidestä pääkohdas-
ta, jotka ovat rekrytoimispolitiikka, henkilös- tön kehittäminen, koulutus ja ylentämispoli- tiikka, työskentelyn joustavuus, ergonomia ja työtehtävien suunnittelu sekä ikääntyneisiin kohdistuvat asenteet työpaikoilla.
Ikääntyneet huomioon ottavaa henkilöstö- politiikkaa voidaan luonnehtia seuraavien piir- teiden avulla:
1. Työntekijöiden rekrytoinnissa keskeistä tu- lisi olla se, että ikääntyneillä työntekijöillä on vähintään yhtäläinen mahdollisuus saada täytettävä työpaikka. Yrityksen ei pidä har- joittaa suoraa eikä epäsuoraa syrjintää ikään- tyneitä kohtaan.
2. Ikääntyneillä tulisi olla samanlainen mahdol- lisuus koulutukseen ja uransa edistämiseen kuin nuorilla työntekijöillä. Tavoitteeseen on mahdollista päästä luomalla yritykseen elinikäistä oppimista kannustava ympäristö.
3. Ikääntyneillä tulisi olla mahdollisuus jousta- vampiin työaikoihin, joista voi olla hyötyä myös nuoremmille työntekijöille. Eräänä vaihtoehtona on siirtyminen osa-aikaeläk- keelle.
4. Ikääntyneet kärsivät usein heikentyvästä ter- veydestä. Työtehtävien suunnittelussa tulisi- kin ottaa huomioon paremmin se, että ikään- tyneille ei anneta työtehtäviä, joista on vai- keata suoriutua fyysisten rajoitteiden tähden.
5. Ikääntyneiden aseman parantamisen edelly- tyksenä on myös asenteiden muuttaminen työyhteisöissä. Ikääntyneiden ongelmien rat- kaiseminen edellyttää ennen muuta ongel- mien aiempaa parempaa tiedostamista.
3.2. Ikääntyminen ja työllisyys
Tutkimusten mukaan ikääntyneiden joukossa on keskimääräistä enemmän heikosti koulutet-
tuja. Myös pitkäaikaistyöttömyys on heidän joukossa yleistä. Julkisella sektorilla onkin kes- keinen rooli ikääntyneiden ongelmien ratkai- semisessa mm. parantamalla ikääntyneiden mahdollisuuksia kouluttautumiseen. Myös am- mattiyhdistysliikkeen piirissä on erilaisia näke- myksiä. Ranskassa ammattiliitot ovat kannat- taneet varhaiseläkejärjestelyjä ja ikääntyneiden siirtämistä pois työvoimasta. Saksassa painotus on ollut toisenlainen.
4. Ikääntyneiden aseman parantaminen
Tutkimushankkeessa tarkasteltiin yhteensä kahtakymmentäkahta esimerkkiyritystä, jossa ikääntyneiden asemaa on kyetty parantamaan työmarkkinoilla. Tapaustutkimukset olivat olennainen osa tutkimushanketta. Suurin osa tapaustutkimuksista perustui yrityksen teke- mään aloitteeseen. Tutkittujen yritysten koko vaihteli aina viidestä työntekijästä yritykseen, jossa oli töissä yhteensä 18 000 henkilöä.
Osassa yrityksistä ikääntyneiden asemaa oli ryhdytty parantamaan, koska ammattitaitoises- ta työvoimasta oli ollut yksinkertaisesti puutet- ta. Toisissa tapauksissa muuttuneen politiikan taustalla oli julkisen sektorin toiminta (esim.
varhaiseläkesäännösten tiukentaminen). Ikään- tyneiden aseman parantamisella on ollut mo- nenlaisia tuloksia yrityksissä. Ikääntyneiden hyvinvointi on parantunut. Huonosti toteute- tuissa ohjelmissa ongelmana on ollut kuiten- kin se, että ikääntyneet ovat kokeneet olevan- sa toisen luokan työntekijöitä. Useissa yrityk- sissä tuloksena oli työvoiman vaihtuvuuden vä- heneminen. Lisäksi tuottavuus on kohentunut ja myös yrityksen johdon suhteet ammattiyh- distysliikkeeseen ovat parantuneet uudistusten myötä.
Tapaustutkimusten perusteella saatiin seuraa- via opetuksia edellytyksistä, joilla voidaan pa- rantaa ikääntyneiden asemaa yrityksissä:
1. Ylemmän johdon tuki uudistushankkeille on olennaista, jotta ikääntyneiden asemaa voitaisiin parantaa työyhteisöissä.
2. Työympäristön kehittäminen kannustavam- maksi parantaa ikääntyneiden mahdolli- suuksia osallistua yrityksen kehittämiseen.
3. Ikääntyneiden on sitouduttava oman ase- mansa parantamiseen työyhteisössä.
4. Uudistusten toteuttamisessa on oltava sekä huolellisia että myös riittävän joustavia.
Olennaista on mm. yksityiskohtainen val- mistelu, riittävä tiedotus, ammattiyhdistys- liikkeen osallistuminen, ikääntyneiden itsen- sä osallistuminen ohjelmien suunnitteluun, alemman johdon kouluttaminen, uudistus- ten vaiheittainen toteuttaminen, jatkuva ar- viointi, välitön tiedotus ongelmista sekä työ- ympäristön kokonaisuudesta huolehtimi- nen.
5. Ikääntyneiden aseman parantaminen osana henkilöstöpolitiikkaa
Ohjelmien ei tulisi kohdistua ainoastaan ikääntyneisiin, koska tuloksena saattaa olla hei- dän leimautumisensa erilliseksi ryhmäksi työ- yhteisössä. Ikääntyneiden asemaa voidaankin parantaa useilla tavoilla. Tavoitteena tulisi olla nimenomaan ikääntymiseen liittyvien ongel- mien ennaltaehkäiseminen, eikä ainoastaan syntyneiden ongelmien ratkaiseminen.
5. Loppupäätelmiä
Tutkimuksen perusteella voidaan esittää jouk- ko toimia, joiden avulla on mahdollista kannus- taa ikääntyneiden aseman huomioon ottavaa henkilöstöpolitiikkaa:
Työnantajien tulisi luoda ympäristö, jossa työn- tekijöillä on mahdollisuus hallita omaa uraan- sa ja ikääntymisen aiheuttamia haasteita. Tut- kimuksessa tehtiin yhteensä neljätoista suosi- tusta työnantajille. Yrityksissä tulisi levittää tie- toisuutta ikääntymisen ongelmista, eikä haki- jan ikää saisi käyttää kriteerinä rekrytoinnissa ja/tai koulutuksessa.
Ikääntyneillä työntekijöillä on velvollisuus käyttää mahdollisuuksia, joita tarjotaan ikään- tymisen aiheuttamien ongelmien ratkaisemi- seen. Ikääntyneille tehtiin yhteensä yhdeksän suositusta. Ikääntyneiden pitäisi käyttää kaik- ki mahdollisuudet oman asemansa parantami- seen esim. kouluttautumalla.
Ammattiyhdistysliikkeen tulisi pyrkiä edis- tää kaikkien ikäryhmien etuja neuvotteluissa yritysten kanssa. Ammattiyhdistysliikkeelle tehtiin kaiken kaikkiaan seitsemän suositusta.
Ammattiyhdistysliikkeen pitäisi ottaa osaa ikääntyneiden ongelmien tiedostamiseen ja pyrkiä sisällyttämään kollektiivisiin sopimuk- siin kohtia, joilla pyritään lievittämään ikään- tyneiden kokemaa syrjintää mm. koulutuk- sessa.
Työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjes- töjen tulisi korostaa työllisyyden ja ikääntymi- sen yhteyttä sekä tiedottaa ikääntyneet huo- mioon ottavan henkilöstöpolitiikan saavutuk- sista jäsenilleen.
Kansallisilla hallituksilla on kolme tärkeää roolia ratkottaessa ikääntyneiden ongelmia.
Ensinnäkin hallituksilla on mahdollisuus tukea aloitteita esim. verohelpotuksilla. Toiseksi hal- lituksilla on mahdollisuus vaikuttaa työmark- kinoiden säännöksiin. Kolmanneksi hallituksil- la on kykyä kannustaa yrityksiä muuttamaan henkilöstöpolitiikkaansa. Hallitusten pitäisikin näyttää esimerkkiä työnantajina, sopimusosa- puolina ja lainsäätäjinä. Tutkimuksessa tehtiin
yhteensä kaksikymmentäkuusi suositusta kan- sallisille hallituksille.
Kansallisten hallitusten pitäisi edistää kou- lutusta, jolla edistetään ikääntymisen aiheutta- mien negatiivisten mielikuvien kumoamista ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Työllisyys- politiikassa keskeisessä asemassa on aktiivinen työvoimapolitiikka, jonka avulla voidaan pyr- kiä siihen, että ikääntyneet pysyvät työelämäs- sä. Eläkepolitiikassa olennaista on sitä vastoin se, että karsitaan kannustimia, jotka edistävät siirtymistä varhaiseläkkeelle. Lisäksi hallituk- sien tulisi edistää onnistuneiden ohjelmien tie- dottamista.
Myös Euroopan Unionilla on roolinsa on- nistuneiden kokeilujen tiedottamisessa. Tutki- muksessa annettiin kaiken kaikkiaan kaksitois- ta suositusta Euroopan Unionille. Komission tulisi poistaa ikääntyneille asetetut rajoitukset
omassa rekrytointipolitiikassaan. Lisäksi Eu- roopan Unionin pitäisi varmistaa se, että ikään- tyneiden asema huomioidaan kansallisissa työl- lisyysohjelmissa aiempaa paremmin.
Tutkimus voidaan kiteyttää kahteen loppu- päätelmään. Ensinnäkin ikääntyneiden huo- mioon ottaminen henkilöstöpolitiikassa hyö- dyttää koko yritystä, eikä ainoastaan ikäänty- neitä työntekijöitä. Toiseksi henkilöstöpolitiik- ka, jossa ei oteta huomioon ikääntyneitä joh- taa inhimillisten resurssien lyhytjänteiseen huk- kaamiseen."
Kirjallisuus
Walker, A. (1997): Combating Age Barriers in Em- ployment – A European Research Report. Euro- pean Foundation, Dublin.
