• Ei tuloksia

Pääkirjoitus näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Pääkirjoitus näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

pääkirjoitus

Gerontologia 2/2021 119

Pääkirjoitus

T

ätä pääkirjoitusta kirjoittaessani korona- rokotukset ovat hyvässä vauhdissa ja anta- vat toivoa paluusta entiseen. Samaan aikaan THL:n julkistamat Finsote 2020 -ennakko tie -

dot korona-ajan vaikutuksista ikäihmisiin ovat surullista luettavaa. Niiden mukaan van him- mat ikäihmiset ovat kärsineet korona-ajasta eniten. 80 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä lähes kolmasosa on vähentänyt päivittäistä liikuntaa ja yli 40 prosenttia ilmoitti yksinäisyyden lisään - tyneen. Lisäksi joka viides raportoi univaikeuk- sien lisääntyneen, ja yhtä suuri osa iäkkäimmis- tä ikäihmisistä sanoi tuntevansa paljon huolta tartunnan saamisesta. Tunnetusti etenkin fyy- sinen toimintakyky heikkenee ikäihmisillä huomattavasti jo lyhyessä ajassa liikunnan vä- hentyessä tai ollessa kokonaan tauolla. Osa ikäihmisistä voi heikentyneen toimintakykyn- sä myötä mökkeytyä koteihinsa ja osallistua jat - kossakin entistä vähemmän sosiaaliseen toi- mintaan. Siten koronapandemiaan liittyvillä sosiaalisilla ilmiöillä voi olla suuri vaikutus ikääntyneiden toimintakykyyn ja tuleviin toi- minnanvajeisiin. Monenlaista moniammatillis- ta yhteistyötä tarvitaankin jatkossa ikääntynei- den terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja korona-ajan haitoista toipumisessa.

Gerontologia-lehden uusi numero sisältää neljä mielenkiintoista ja ajankohtaista tutkimus - artikkelia, joissa paneudutaan ikääntyvän yh - teiskunnan haasteisiin eri näkökohdista. Aisti- vaikeudet tunnetusti yleistyvät vanhetessa. Ne vaikuttavat moninaisesti ikäihmisen arjessa toimimiseen, yhteydenpitoon omaisiin ja tutta- viin sekä elämänlaatuun. Huonon kuulon on

esimerkiksi havaittu olevan yksi muistisairau- den riskitekijöistä. Huonokuuloinen ikäihmi- nen helposti eristäytyy muista kommunikaa- tion vaikeutuessa. Näkökyvyn heikkeneminen vaikeuttaa olennaisesti toimintakykyä ja arjes- sa selviytymistä, kun taas maku- ja hajuaistin heikkeneminen voi huonontaa ruokahalua ja johtaa vähäiseen syömiseen ja tahattomaan laihtumiseen sekä virheravitsemuksen kehit- tymiseen. Onneksi moneen aistivaikeuteen on olemassa apuvälineitä tai hoitoja, joita käyttä- mällä ikäihminen voi säilyttää elämänlaatunsa ja kykynsä osallistua aktiivisemmin yhteiskun- nan toimintoihin. Linda Enrothin ja Jutta Pul- kin mielenkiintoisessa tutkimuksessa selvitet- tiin vanhimmista vanhimpien ihmisten aisti- vaikeuksien yhteyttä liikkumiskykyyn ja itse- arvioituun toimintakykyyn sekä kokemuksia aistivaikeuksien merkityksestä arjessa. Katja Hautsalo, Jari Pirhonen ja Ilkka Pietilä ovat selvittäneet tutkimuksessaan muistisairauteen sopeutumisen tarinatyyppejä työikäisenä muis- tisairauteen sairastuneilla ja heidän läheisillään.

Kiinnostavassa artikkelissa kerrotaan, kuinka työikäisenä muistisairauteen sairastuminen rikkoo oletetun elämänkulun, vaatien sopeutu- mista ja elämäntarinan uudelleenrakentamista.

Outi Kiljusen ja kumppaneiden artikkelissa kuvataan asukasturvallisuuden edistämistä iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa do- kumenttianalyysin pohjalta. Artikkelissa tuo- daan esille myös omavalvonnan tärkeys pitkä- aikaishoidossa. Alisa Piikin, Henna Saaren ja Eija Lönnroosin tutkimuksessa kerrotaan kuo - lemantapauksista perusterveydenhuollon ly hyt -

(2)

Gerontologia 2/2021 120

aikaisessa saraalahoidossa ja pohditaan, olisiko hyvin lähellä kuolemaa olevien potilaiden hoi- to voitu toteuttaa toisin.

Keskusteluja-palstalla julkaisemme tällä kertaa kolme kirjoitusta. Johanna Eronen kir - joittaa terveyden lukutaidon tärkeydestä. Hele- na Honkanen Vartiainen kuvaa ikääntymistä ja elämän tarkoituksellisuutta. Hanna Varjakoski tarkastelee ikääntyneiden naapurisuhteita ja -verkostoja todeten, että naapurit ovat tärkeä osa ikääntyneiden ihmisten sosiaalista elämää, sosiaalisia verkostoja ja tukiverkostoja. Ajan- kohtaista-palstalla Mia Niemi ja kumppanit esittelevät gerontologista sosiaalityötä, joka

vastaa erityisen tuen tarpeisiin. Kirjaesittelynä on ajankohtainen Minna Zechnerin lukema kirja Hyvinvointivaltion hylkäämät. Lopuksi Kielen päällä -palstalla Pirkko Muikku-Werner pohtii nimitysten valitsemisen vaikeutta.

Tuhti lukupaketti on siis jälleen luvassa Ge rontologia-lehden lukijoille. Lehdessä riit- tää lukemista myös kesälomalle. Toivotan kai- kille lukijoille riemukasta ja mukavaa kesää.

Nauttikaa lomasta, läheisten seurasta, Suomen säästä ja luonnon vehreydestä. Syksyllä taas pa- lataan uudella innolla. Hyvää kesää!

Satu Jyväkorpi, päätoimittaja

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuteen asua kotona vaikuttavat sekä yksilölliset tekijät että ympäristön itsenäistä asumista tukevat tai estävät tekijät (Diehl

Ensimmäistä regressiomallia tarkasteltaessa (Taulukko 8) voidaan havaita, että IADL-toiminnoista ruoan laittamisessa, lääkkeiden annostelussa ja ottamisessa sekä raha-asioiden

Selittyykö elinpiirin laajuuden ja masennusoireiden kokemisen välinen yhteys sillä, et- tä masennusoireita kokevilla ihmisillä on huonompi liikuntakyky, enemmän sairauksia tai

Selittyykö ympäristön esteiden ja yksinäisyyden välinen yhteys sillä, että yksinäisyyttä kokevat ihmiset osallistuvat vähemmän kodin ulkopuoliseen harrastustoimintaan ja

Koskimiehen kirja tarkastelee pappilapuutarhaa ja niihin liittynyttä elämäntapaa sekä sosiaalista miljöötä aikana, jolloin ne ovat olleet jo vakiintunut osa

Vapaaehtoistyöntekijöiden haastatteluissa tuli esille kokemuksia siitä, kuinka he kokivat anta- neensa inhimillisyyttä ikäihmisten vanhuuteen toimiessaan vuorovaikutuksessa

Vaikka lastenhoitaja on tärkeä osa arkea ja lasten elämää, vaikka hän tuntee kodin ja sen asukkaat todella hyvin, hän ei sittenkään ole välttämättä osa perhettä..

Esityksen mukaan tämä vaihtoehto mahdollistaisi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian sekä Ihmisoikeuskeskuksen ikääntyneiden oikeuksia koskevan asiantuntemuksen sekä