Alueellinen vesistötiedon raportti: Lestijoki

AWEE1Lfl VESIflYIED RARFrI:

Sinikka Jde1a

MONISTESARJA

o84

UJEELLfl VISItIrIED RPJf?PrI:

LESTIJCI

Sinikka Jd1a

Vesi- ja ynpäristäia11itus

Kakkolan vesi- ja ynpäristiiri Helsinki 1988

Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siiJn voida vedota vesi- ja ynpä ristöhallituksen virallisena kannamttaa

Julkaisua saa Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiristä.

ISBN 951-47-0299—9 ISSN 0783—3288

Painopaikka: Vesi- ja ynpäristöhallituksen nnistaxnc, Helsinki 1988

Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri, vesi- ypristöhaI1itus

t : L.cen iohtai

Sinikka Jokela

JH] jtn in

Alueellinen vesistötiedon raportti: Lestijoki

-‘s ita ia T::;uc•r-.

jo} on syntynyt ennen jääkautta. Keskivaan on 11,5 m3/s ja jisvys 6,3 %.

Vesistö on säilynyt suhteellisen luonnontilaisena. Sitä kuonnittavat eniten natalous ja turkistarhaus, Lestijärven alueella rrtsätalous. Joen alaosalla on voimalaitos

(1920-luvulta) joka harjoittaa lyhytaikaissäännöstelyä. Joen alaosalla on tehty tulva suojelutöita ja koko joella kevyitä uittoperkauksia. Lestijäiven tila oli kriittinen 1981-82, jolloin metsälannoitukset ja turvetuotantokuivatukset yhdessä suuren sadannan kanssa kuormittivat järveä. Lestijoen tila on ollut heikoiinnillaan 1970-luvun lopussa.

Nytteimtin vesistön tila on vähän parantunut. Lestijärvi ja joen yläosa ovat paremnassa laatuluokassa kuin keski- ja alaosa. Vesistön laaturiskit liittyvät kalatalouden kan nalta happamuuteen ja rrtalleihin ja kiintoaineeseen ja vixkistyskäytön kannalta lie vään rehevyyteen. Vesistö tarjoaa hyvät edellytykset tronipuoliselle tutkimukselle.

tsiasanat (avainsanal)

Lestijoki, valuma-aluetiedot, vesistökuormitus, veden laatu, laatuluokittelu, ongelma analyysi, tutkimustarve, VEKSI-raportti

uut tiedot

Sarjan i4januro ISBN ISSZJ

Vesi- ja ynpäristöhallituksen

nonistesarja nro 84 951-47-0299-9 0783-3288

Kokonaissivumr ^Hinta LuottamukscIiisuu

- 133 suani julkinen

Jakaja ^ntae

Kokkolan vesi- ja yrräristöpiiri Vesi- ja ympäristöhallitus

SISÄLLYS Sivu

1

2 VM1J--AUJE11A KDTAT TIEDOT. ^. 2.1 Lestijo synty. ^..

2.2 Vesistöalui yleislowaus,,,.. ^{,. ...}

2.3 Eaperä, maan käyttö ^.

2.4 tsäoj itukset ja turvettantoa1tt 2.5 Stje1ualit ja täriät pdijavesia1it 2.6 Sääolot,

2.7 Jäätniii, jääpeittean kesto

3 HYD1ISET TIEDOT. .,.... . ... . ... ...

4 VEDIS1N TIlAA ‘UJfTA lt)DfflA,, 4,1 Pistdrmittajat

4.1.1 Lestijätvi ^{... .,}

4.1.2

4.1.3 Kannus. ....,,,,,...,. , ,

4.1.4 IJilIBnka,... ^{. , ,, ,. .. .}

4.1.5 Istijda1usan teo11isiuis1aitdset ^{.. ..}

4.1.6 &illisvienärissä olevan t1lisnudan lcuoniiitus 4.1.7 Kaatopaikat.. ^{. . .. . . ....}

4.1.8 Teeriiievan ivatuksan aiheuttama kuonnitus. ^{, .}

4.2 Aixvirtaamat ^{,,,.,. . .}

Hajakuonnitus ja lnan Icuormitus 4,4 Muu nwttava toiminta...

4,4,1 Katsaus Lestijoan suuimittehm vailmisiin,, ^{.. .}

4.4.2 Sääntöstely ja san vainutus vixtaamiin ja jään paksuutean

4.4.3 Tulvasuojelutyöt ^{, , . .. .}

4.4.4 Uittopeiaukset ^.

5. LEIJOE VIS1t TILA JA Sl TAKIIW

5,1 Vesi ja ynpäristöha11iimi havaintotoixninta..^{. .} 5.1.1 Iitosanjärvi. ^{. . . . . .}

5.1.2 Valkeii ^{,. ,.,,, , , .. . ,}

5.1.3 Teerinevan Iadvautuksan vesistövailmtukset

5.1.4 lestijärvi... ^.

5.1.5 Lestijoan kesId ja alaosa ^{. ..}

5.1.6 lestijoan ja sivi.aojan vedan laatu 1979’-80 ja 198586

5.1.7 Lestijoan vedan laatu Kaimiiksessa 1918’21...,...

5,1.8 Tulvasuojelutäidan vesistövaiiv.itukset..., 5.1.9 HiIIBngan edustan veden laatu.

5.2 Lestijdd1aaksc kansanterveystyön kuntainliitcn

ve1ilaatuainei..

5.3 Lestijo ja s edustan velvoitetarkkailu 5.4 Erillistutkinukset

5.4.1 Kasviplanktcxi, pijae1äinet ja vesikasvilhisuus 5.4.2 ICa1akltutJdnus. ^,..,..

5.4.3 Rapu ^.

5.4.4 Nahkiairi 5.4.5 Vaellussilka

5.4.6 Idii, harjus, talitEn.

5.4.7 4iu kalatalcxis

5.4.8 Taiiikannan heiJdanise jtart tekijät

6 LSIJOE2 VISI4 KÄYYELPOIS1.I

6.1 Yleisluokitus, virkistyskäyttöluddtus ja kalavesiluddtus 6.2 Raakavesiluokitus

63 VH:n hituksi ja lidtuksen tu1dsix axviointia 6.4 kntah1ituks ja ‘JH n uiniavesi1udtus

6.5 Kalatalousluddtus.

7 EU’-AU&LYYSI ^..

7.1 Kalatalcis 7.2 Virkistyskäyttö 7.3 Tutkiiius

Kirjallisuus Liitteet

1) Virtaann mittauspaikat ja vedEkorkisasnat 2) HavaintqxLsteet

3) Vsi 1979-80 hava ^ntcisteet

4) Teerbian vaikituksiin liittyvän tarkkaihiin havaintisteet 5) Lestijoi edustan takailupisteet

6-13) Lestijo vedi laatu Hi.inangaila ja Tc1anuil1a

14-17) Lestijo vedEnlaadun käyttikelpoisuus1ucdtuksiin liittyvät vedlaatutau1ukot

JOHDANTO

Vesihallitukseen parustettiin v 1979 työrytnä, jonka tehtävänä oli tetx3ä ehlotus vesistöUedon hyväksikäytön kehittämiseksi (VEKSIryhmä).

Nyt laadittu “A1ueellirn vesistötiedon raportti: Lestijoki” rudatte lee pitkästi V SI—työryhuän suosituksia vesistöä koskevan aiseiston kokoamisessa

Raportissa on käsitelty Lestijoen valtim&-aluetta koskevia tietoja, vesistön hydmlogiaa, tilaan vaikuttavia tekijöitä, tarkkailutoimintaa ja niiden tuloksia sekä referoitu vesistöstä tehtyjä erillisselvi tyksiä Lisäksi on tehty vesistän veden laadulliset käyttökelpoisuus luokitukset ja laadittu vesistön tilaa ja tarkkailutoindntaa koskeva ore1aa—analyysi.

Raportissa on käytetty paitsi vesi- ja päristöhallinmn ania myös irni. kansanterveystyön kuntainliiton sekä velvoitetarkkailussa eri konsulttien tuottamia analyysituloksia

Raportti täydentää osaltaan Lestijoen luonuontalouden kehittämissuunni telinaa varten laadittua raporttia (Jokela & Saastanoinan, 1988), jossa veden laadun tarkastelutapa on ollut creiiiekeskeiri,

VEKSI-raportoinnin suositusten vastaisesti raportissa on käsitelty myös kalataloudellisia selvityksiä. Syynä on ollut se, että Lestijri kalataloudellinen serkitys on poikkeuksellisen suuri:

j

oessa on vielä

flTfl haikko aiicuperäinen neritainenkanta ja testij ärvessä muil&ukanta, lohansukuisten kalojen viihtymiseen liittyy tai voi tulevaisuudessa tulla lilttyiiään vedenlaaturiskejä, jotka on syytä tiedostaa,

2 VALUMA-ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT

2.1 LIJO SYrrIY

Suaten geologisen yleiskartan mukaan (Okko, 1949) Lestijoki on syntynyt jo ennen jääkautta

Kddco toteaa, että ‘useat alueen joista kinurtelevat marta kden rnatalissa, maalaj ipeitteiseen kulurissa uanissa, mutta toiset joista ovat hakeutunueet kalliqerässä esiintyviin loivarinteisiin laaksoihin (kuva 1). Tällaista laaksoa pitkin virtaa Lestijdd. yli k1ire pea-[n kulmaa pitkän taipaleen Sykärä’sten ^ja Rlvikosken välillä. Laaksa loiva vakanDto osoittaa laakscn syntyrn muinaisen jddjculutuksen tulcJsena.”

120’”

no

90

fOO 2 3 0 W0 200 500 ‘OOOtn

Kttva

1. Letjoeri avara, stditnetittieit täyttäniä laakso Miotan ltLf)rla Toltolammilla. Valo—

kuvanrmt ja vaakintiut G. Btander. Piirrokscssa 1

⁼

kivikkoa, 2

⁼

moreenia, 3

⁼

tulvaker

rostttniia ja 4 savea.

^-

2.1 VESIS’1WEEN YLEIf1PJ

Lestijdci rajoittuu etelässä Viirrejeen ja Perixnjoen, idässä Kijoen sekä pjoisessa fkntijoen ja Kalajoen vesistöihin. Lestijoen vesis

tö laskee Peränreen. ^-

in 10 km enuen Peräaerta Lestijdci haarautuu kahtia. ^Ijoista haaraa santaan Hillilän väyläksi ja eteläistä Taiujeen väyläksi.

Väylät yhtyvät n. 4 km enrn jdcistiuta.

Vesistn valunia-alue oa 1 ^{404 km2} ja järvisyys 6,3 %.

Vesistn eteläisin latvahaara, Lehtosenjdd, aikaa Kinnulan, Kivijär ven, Perlxn ja Lehtijärven rajamailla olevista järvistä, joista hixxnat tavin a Lehtosenjärvi (4 km2). Se oa 162 niatriä nrenpinnan yläpx>

leila.

Lestijdd saa alkunsa Lestijäxvestä, Sixnselän vienjakajasexkilta 140,8 netrin korkeudelta nerenpinnasta.

Lestijäxven pinta-ala a keskivien korkeudella 64 Jan2 ja Ulavuus 170 ^{milj, nt.} Keskisyvyys cn 2,65 m ja tsoreettiren vilpyinä m. 2 v.

- LLestijoki 862rn.,mp.•—

Valur-alueen pinta-ala on järven luusuassa 380 km2 ja järvisyvyys 20,2 %.

Lestijdd virtaa pääasiassa kaakosta luoteeseen ja laskee n, 110 km:n matkan Lestijärven, Tohalamin, Kanneksen ja Hiinarigan kuntien halki a1asuanaisena 20-40 levyisenä, niatalana (keskisyvyydeltään 1-2 m) ja kosldsena.

LesUjaen yläosafla enxn Tdxlaniiiin kirkorikylää on 22 km:n matkalla putousta 66 m. Tärkeiiunät kosket ovat Kalliokosld, Tomikoski, Hirvi koski, Sykäräisten koski sekä Kallisenkoski. Joen keskiosa on suvanto maixn. Tohalaninin kirkonkylän alapuolella sijaitsee Lestijoen kes kiosan kosldjakso, johan kuuluvat m. Polvikoski, Korpelankoski ja Jäväj änkoski. Lestij oen alaosan koskij akso alkaa Kannuksen kirkonkylän alapuolelta. Tärkeijnnät kosket tällä jaksolla ovat Kattilakoski, Niskakoski ja Marj anieienkoski. Maanpinnan korkeussuhteet Keski-Poh jamiaalla esitetään kuvassa 2 sekä Lestijoen pituusleikkaus kuvassa 3.

Maanpinnan kohaamioen on Keski-Pohjanmaan rannikolla 9 m/vuosi ja alueen itäosissa 7 nin/v.

Kuva 2. Maanpinnan koikeussuhteet Keski-Pohj amiaalla 50

0

50

100 150

Kuva 3. Lestijoen pituusleikkaus

HMANKA

KorkeusN 60 ^m 140

120

ja KinareenDja.

Lestijärveä ^cxi laskettu 1800-luvun lcpussa ja 1900-luvun alussa maata 1cxielUsista syistä.

Lestijoen vesistöalu1la cxi yli 0,1 km :n kokoisia järviä seuraavasti (VH, 1977):

Vesistalueen n:o Sijainti

Järven nimi 1cm2

02 Iso ‘1rvapirkko Kid&ojäxvi Viitajärvi 03 Härkilä

Iso—Iirxxn Nrarn Vähä-1kinxn 04 Iso—Lirnistö

Iso-Vaiidaiin LesUj ärvi Syrjänjäxvi Taklolanpi Valkeirn Väläj ärvi

100

60 60 20

0 60 50 60 70 80 90 100 110 120

) 20 )

Lestijärvn laskevat hucmattavhmat sivupirot ovat Lehtosenjdd ja Papilanjdd ja Lestij dn Mato-oja, Harkaoja, Sarkaoja, Pirttioja

51 LFSTIJcCI

Ä

To1ampi 0,1 119,4

“ 0,5 74,6

“ 0,2 87,1

I\x1anpi 0,1 127,6

Lestijäxvi 0,1 143,9

Tdolanpi 0,6 135,5

Lestijärvi 0,2 147,7 Lestijärvi 1,2 158,5

“ 0,4 149,3

65,0 140,8

0,3 149,3

“ 0,4 142,1

1 0,9 165,1

0,3 147,4

05 Haukilanpi Lestijärvi 0,2 173,8

Iso-Ruonarn 0,4 158,4

Iso Salmijäxvi 0,2 168,2

Jatkcxijärvi 0,1 164,7

Kivestönj ärvi 0,9 173,3

Lehtosenj ärvi 4,0 162,2

krras1anpi 0,1 162,8

Sääksjäivi Perto 0,7 162,3

Tynnyrijärvi Lestijärvi 0,2 177,6

Vähä Valvatti 0,5 171,8

06 Saijanjärvi Td1anpi 0,1 108,4

07 ^Iso Pisi Tdolanpi 0,2 124,8

Särkij ärvi 0,9 128,4

08 ÄlinTn. Kalliojärvi Kälviä 0,1

Vesajärvi 0,8 129,6

09 Loukkuunj äxvi Totolampi 0,4 121,4

Ypyänj ärvi Kannus 0,2 79,9

2.3 MAAPERÄ,

Lestijoen vesistöalue on mreenipohj airn. Harjuj a esiintyy jonkin verran yläjuoksufla. Keski- ja alajuoksulla rannat ovat yleisesti hietaa ja hiesua; vähäisiä saviRoita tavataan pääasiassa kesldjuoksulla (SuarEn kaxtasto, 1960) Kuvassa 4 esitetään kaavio Lestijokilaakson sodimanttipeitteestä (Okko, 1949), Kuvasta i]Jier flflL, että Uto rinasavea esiintyy Totolamin kirkonkylän yläpuolella asti. Paikoin kesldjuoksulla vesi

j

aituu kosketuksiin happamia kvartsi- ja grarxxlio riitteja sekä kiteisiä liuskeita sisältävän prekambrisen peruskallion kanssa

Vesistöalueen laitamaat ovat ränvaltaisia soita (pefttävyys ylä—

juoksulla 60 %, 2/3 hapanvetisiä rärritä) ja noreenipohjaisia karuja mäntynetsäalueita (Aario, 1960). Lehtipuut ja pensaat reunustavat rantoja kapeina, rehavinä, lehtanaisina kasvustovöinä; aivan ala juoksulla on tavattavissa alunamaita.

tsät ovat pääasiassa karuj a Vacxfrihirn-tyypin mäntynetsiä. fatilata lous on hakeutunut joenvarren hiesinaanuokselle. Pelloista oli 40 % salaoj itettu vuoden 1985 tilanteessa (Keski-Pohjanmaan maatalouskeskus, 1986).

NW NN•OOOOOOO•O•OOO•—_•q j Ok, Kaavakuvaj fl1enttJpejttees1]OtJiaakso,isedi savea,3SyvänvedenOreerna,2kerraljista vedenAneylussave•3”’ssavea,4matalan savea,6SUOI55CavmurtoLitorjna pUutttornerensavea.Kuvasta Branderjn

Maankäyttö jakaantuu eri kuntien osalta seuraavasti (Upkin, 1982):

Pinta- Peltoa Kasvul- x)Muuta Vesiä

ala (ha) % lista maata (ha) %

(km2) ntsä- (ha)

maata %

Hianlca 246,0 2 856 11,6 9 823 39,9 11 501 46,8 420 1,7 Kannus 410,0 5 645 13,8 14 755 36,0 20 343 49,6 257 0,6 Tololanpi 563,2 7 564 13,4 18 990 33,7 20 106 51,2 660 1,2 Lestijärvi 62g,s 1 451 2,3 25 383 40,3 28 446 45,2 7700 12,2 (x suot, niltyt, tonttimaat yms.)

2.4 MLS&)JflJKSEr JA JRVflUfAN1OWEEE’f

Lestijoen vesistäalueella nEtsätaloudelliset toinenpiteet ovat olleet käyn nissä hakkuun osalta ainakin 1940-luvulta alkaen ja ojituksen osalta 1950- luvun lopulta lähtien. in kolmannes vali.mia-alueesta on ojitettu. Vualen 1981 loppuun nennessä oli netsänparannuspiiri oj ittanut Lestijokialueella kaikkiaan 38 047 ha seuraavasti:

Lestijärvi (kunta) 9 201 ha

TotDlanpi ^“ 13 610

Kannus 10 372

Himanka 4864”

Matsähallitus on ojittanut Lestijoen valune-alueella vuosina 1966-81 yhteen sä 3 526 ha, joista Lestijäxvellä 3 260 ha ja ToIolarmiilla 255 ha, Matsäo

j

^itukset testijokilaakson kuntien alueilla vuosina 19 65-1985 esitetään kuvassa 5.

Uudisoj itustoiminta on nyttenndn voiinakkaasti vä1ntynyt. Tulevaisuudessa tullaan erenevässä määrin silitymään vantxjen ojastojen kunuostukseen.

Lestijddvaxren kunnista Lestij ärven ja Tolxlarwnin alueet ovat suurinniaksi osaksi joen valuma-aluetta, Kannuksen kunnan alue alle 50-prosenttisesti ja Hiiiiarxjan kunnan alue vain piereltä osaltaan (kuva 6).

t. LESTI]dKILAAKSONMEISÄO]ITUKSEIha

!v

1966—1985 olirur.siha011TI1311ha 20002000 133?I1311 18001elo 16001600 14ANtÅ 14001400 ‘12001200 10001000 600600eoo

L.

800 400400 200

__________________________________________ 00 65707580856570758085 01ITULSETh011151? 2000To%oLLp;2000 16001600 14001400 12001200 1000100018001800 800800 600600 400400 200200 0.

______________________ 657075806570758085 HDN6ELL1986

Kuva6

Peräjo k i

LESTIJOEN VESISTÖALUE

)

VEDEN LAADUN TARKKALUPSTE KUNNANRAJA

LÄÄNINRAJA

VESSTÖALUEEN RAJA

0 10 20km

,%

Lestijoen vesistäalueella ei ole rt?rkittäväksi katsottavaa turvetuotantoa.

Turvetuotantoa varten on kunuostettu Lestijärveen laskevan tehtosenjoen varrella oleva Teerfrva. V?O: n kunnDstustoimanpiteet alkoivat ^v. 1979.

Matkaa Teerirevalta järveen on ^n. 7 km. Suota on ojitettu n. 400 ha, Kunms tustoirrt on 1.6.82 lähtien toistaiseksi lopetettu.

ftiivetuotantoa ei ole aloitettu. Suo sijaitsee Lehtosenj oen nolennin puolin.

Toiselta puolen jokea kuivatusvet joletaan joen ali toiselle puolelle, missä re roin 1 km:n pituista kanavaa pitkin kulkeutuvat laskeutusaltaan kautta Lehtotosenj okeen.

2.5 S(I)3ELWWEET

sxÄ

T)RKET PCRIJAVESIAUJEET

Karttakuvassa 7 koleluetteloirn esitetään Lestijokialueen suojelukohteet, jotka sisältyvät Vaasan laanm seutukaavaan, vaiteseen 1 (1981, vahvistettu 1982), M1:n valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (1982, vahvis tettu 1982) ^t4vN:n valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan (1981) ja YM: n valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan (1984, vahvistettu 1984).

Karttakuvassa 8 ko1eluetteloirn esitetään Lestijoen vesistöalueen esihis—

torialliset kiinteät muinaisjaanrokset (Vaasan laanm Seutukaavaliitto, 1986). Muinaismuistolaki (295/1963) kieltää kaiken muinaisjaanroksⁱⁱⁿkajoa misen, kuten kaivamisen, peittämisen, muuttamisen, vahingoittamisen ja poistamisen ilman lain rojalla anrettua lupaa. Muinaisjäanrx)kset ovat rau Iitettuja suoraan muinaisnuistolain roj alla ilman lisätoiinpiteitä. Laki suojaa myös aikaiseninin tuntenattanat muinaisjaanrokset hati kun na tode taan.

Lestijdd on mukana kaniteanmietinr’5ssä “Erityistä suojelua vaativat vedet”

(ro 49, 1977).

Nyttenniin voimaan tullut koskiensuojelulaki (ro 35/1987) säätää, että uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitettua lupaa nri. Lestijoen vesistössä Himangan, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan ja Totolaninin kunnissa sekä Kannuksen kaupungissa.

Per meri

Kuva 7 Lestijcn ves±stöalueen suojelu- ja virk±styskäyttökdxteet

L

HIMANKA

KANNUS

virkistysalue. joka on tarkoitettu päasiasa liihiulkoilua ja virkis tyskeskuksia ^varten

virkistysalue, joka on tarkoitettu pääasiassa tehokasta retkeilytui intaa varten

suojelualue lintuvesi

suojelualue, joka on lain nojalla ruodostettu rakennuslafn

(

135) nojalla suojeltavaksi tarkoitettu alue

a

5

0

d e

\

0 10 20 km

Kuvaan 7 liittyvä kotdeluettelo avstt

Suluissa oleva (Vi- 1) viittaa Vaasan laanin Seutukaavaliiton seutukaavan 1. vaileen virkistysalueiden seurantaan (1981).

1. Htaaaka, Isa-t4ansikka (24,5 ha), ulkoilu- ja vixkistysalue (Vi-1) 2. Hiinanka, Mikkcnlahti ja RiranlahU, suejelualue (Vi-1)

3. Himanka, LesUjcen suu (18 ha), u]Roilu- ja virkistysalue (Vi-1) 4. Hiinanka, ksinkallio (19 ha), uiRoilu- ja viridstysalue (Vi-;) 5. Kannus, Kitinkaras (17 ha), ulkoilu- ja virkistysalue (Vi-1)

6. Kannus, Lestijokivarsi (n. 9 km rantaviivaa), •r1lituksen hy väksysä lu ^ir s1x)je1ua1ue (vahvistettu 1987)

7. Kannus, Viitajärvi (117 ha, josta vettä 19 he), valtakunnallisestj arvokas lintuvesi (Kaidtaamietintö 1982:32)

8. To1anpi, Jämsäii kallio (19,5 he), ulkoilu- ja virkistysalue (Vi-1) 9. ‘Ik±alanpi, r4tLxva (305 he), lain nnjalla rauheitettu stioalue (Valta

kunnalliuen soidensixjelun pruanhjeiina 1981)

10. I’ct1anpi, Hirvikoski (7 ha), ulkoilu- ja virkistysalue (Vi-1) 11. ‘1tta1anipi-Lestijärvi, Paukarva (830 he, josta suejelun piirissä 30

he), suejelusnn (Valtakunna1Hrn seidenslxjelun erusdje]na 1981) 12. Tohelampi—Lestijäivi, Kiviuevan-Ptrndkkavan—Iscri Lampinevan alue

(1400 he, josta suejeltua 1330 ha), suejelusuealue (Valtakunnallinen seidenslx)jelun rutije1na 1981) ^-

13. Lestijärvi, Isxava (370 he, suajelun piirissä kuitenkin 390 he), hxixx1xitoTetsä ja sunjelusue (ValtakwinalUmn seidenslx)jelun ^- ru±zjelnia 1981)

14. Lestijävi, Iselamidnueva, ks kdx3e 12.

15. Lestijäxvi, Ldiilahti- Sarvrcrilahti, retkeilyelue (Vi-1), E.estijär, Vasikkesaari, retkeilyalue (Vi-1)

16. Lestijärvi, Viitaniaasisaaret-Pukkisaaren alue, ret}ceilyalue (Vi-1) 17. t.estijäxvi, kirkaky1än alue (13,5 he), ulkoilu- ja virkistysalue

(Vi—1)

Lestijärvi, Antinsaari (9 he), ulkoilu- ja virkistysalue (Vi-1) 18. testijär.ri, Edussaaren-Hakkrisensaaren alue, retkeilyalue (Vi-1) 19. Lestijärvi, t4istalahti-Ilolanlahti, retkeilyalue (Vi-;)

20. Lestij ärvi, Kajakallmen-Kotiraflrk3fl välinen alue, retkeilyeluetta (Vi—1)

21. Lastijälvi, Isu—Rixnannfl, lain nnj alla rauheitettu kosteikko (Vi-1) 22. Lestijärvi, Linjasaiiienrva (800 he), oj itusrahaitusalue (Valtakunnal

lirn sidens1x)jelun p3rus±Ije]Jna 1981)

23. Lestijärvi, Lehtosenjärven alue ^, rakannusidellossa oleva sixlue (Vi—1)

24. Lestijärvi, Valkeisharju, sunjelualue (Vi-1)

Esihistorialliset kiinteät nuimisj äännökset

lestijoen valuna-alueeila (Vaasan iäänihSeutukaava1ijtto, 1986) Kuva 8

Perämeri

KA

L

0 10 20 30 km

KuV,ilfl

8

1iittyV kheiuettelØ

Esihistoria]lit kiinteät nluirk31S3 anflDkost

1nMr\NKA 1.

rärl0 lwrk3nka.

1<ulla P:o 24:0

3rykkiöta.

II

turk.

1985, irtv.

1984

2.

P)98(A1-A ilimanka, jd<ipalto RN:o 119,

2rtiykkiötä.

II

tari<.

1985, mv.

1984

4.

tTF}CALLJ0 Hillilä, Rantala RN:o 4:2,

röykkiö.

II

inv.

1984

5.

HAAKNS HiUilä, Kinaret RN:o 7:4,

kivi1atcfflus/r’ö

7II

mv.

1984 (Kdxe n:o

5Lvoskari

sisältyy

Iriitajan kel’-stte]-fl)

6. Pemu, KattilakcSki RN:o 128,

röykidö.

II

ijw.

1984

7.

JOE ÄKALLIO

Oja-Matti, Oja RN:o 27:10,

5räykkiötä

II

ixw.

1984

1.

R.T’NTANFI4 NieTrrfl, f3:0 11:6,

kivikautiosfl asuinpaikka.

II

inv.

1980

2.MANIYIÄ Perttu,

:o 13:48

kivikauti1fl asuinpaikka.

II

i,w. 1980

3.

SUVÄNIO Ylikannus, RN:o 29:1, FikkiläflkOSkl,

kivikautiosfl asiinpaikka.

II

jjw.

1980

4.

UUSITALO Ylikaflflus, PN:o 28:6,

kivikautir asuinpaikka.

II

irw.

1980

5.

FOLVlKKI YURa00US, RN:o 28:13,

kivikautinan asuinpaikka.

II

inv.

1980

6.

KIVIKAN3.S YliJcannUS, 811:0 22:6,

5röykkiötä.

II

jjw.

1980

7.

PÄ.KANS Ylikannus, RN:o 28:6,

2röykkiötä.

II

mv.

1980

8.

ISOt Pfl4KI

Petäjä, 811:0 5:17,

2röylddötä.

II

irw.

1980 10.

VNK»S Petäjä, PN:o 11:4,

2räykkiätä.

II

mv.

1980 11.

HAPPN4ÄNKAAs Väli—Kannus, 811:0 6:12,

räylddö.

II/inv.

1980

12.

PA

X4KN’3S

Petäjä, 811:o 6:3,

röykkiö.

II

irw.

1980 10.

Al-OPELTO Sykäräinu,

RN:o 60:70

kivikautiren li.suta (osittain

tulcutunut).

II

tark.

1983

Kckteita

6,7ja11ei

ole nerkitty

luettelcx eikä kartalle, lkka III.

LESTIJ)UWI 1.

ANTIIta Yli—Lesti, 811:0 11:74

pm’.ssikautftn asuinpaikka.

II

osittairen tutkittu)

kaiv.

1966, 1967, iiw.

1982

2.

VAUCEINE2I W-RAWPA

I4istikankylä, valtmnn osa,

rt5ykldö.

II

tark.

1972, mv.

1982

11.

SILTÄLA Kirkcxikylä,

EN:a 187:2

kivikautisen asuinpaikka.

II

inv.

1982 12.

KUSIAISNEVA Kirknnkylä,

RN:o 71,

kivikautiren asuinpaikka

?II

irw.

1982

16.

JÄ)SK)NIi.811I Vähä-Valvatti,

valtmos osa,

röykkiöitÄ

ja

kivilalxnluksia.

II

iiw.

1896, 1982

20.

PIKKU-KAM Kirkaikylä,

F1N:o 19:1,

Idvikautiren asuinpaikka.

irw.

1982 22.

VMEEINEN N’4-RM’Ä

t1istikankylä, valticxnea,

kivikautiren asuinpaikka.

II

mv.

1982 27.

JOKELA Yli-Lasti,

RN:o 11:72,

prtrissikautiren asuinpaikka.

mv.

1982 28.

ViLIVAINIO Yli-Lesti,

valticr osa,

räykkiöitä.

II

mv.

1982 29.

LINJAKN’GS Yli-Lesti,

811:0 179,

röykidöitä.

II

inv.

1982

32.

V7SIKKASAARI Nienky1ä,

valticri osa,

röykkiö.

II

mv.

1896, 1982

33.

ANAKKALk Kirknnkylä,

EN:a 18:35,

röykkiö.

II

iziv.

1982 38.

URPINEN Nieienkylä

tai Iti,

röykkiö.

II

iiw.

1896, 1982

K.ctrteita

3—

10,

13

15,

17

21.

23-

26, 30,

34-37ei

ole

luettelcxxi eikä kartalle, ovat

nuinaisesireic3en loytnpaikko

ja.

13.H’cK0fPI Peinj4,RN:o11:8, kivikautirnasuinpaikka.II mv.1980 14.PAHIKPJSHARJU Väli-Kannus,RN:o9:2, 6r5ykkiÖtä.II ixw.1g80 15.KARJPSItL?NKI itkalpi,RN:o6:10, 3röykidötä.II irw.1980 16.LINNAMCN’AS kitkalampi,RN:o7:9, 4röykidötä.II mv.1980 17.vÄÄRI’Vfl’MKI f4itkalsipi,RN:o6:22, röykidö,II irw.1980 18.1AUT?KCMCAN3S 4itka1anpi,RN:ot2:4,5:23, 5roykkitä.II mv.1980 19.HANASKANS !4itkalanpi,RN:o2:4, röykidöjakiviaitaus.II mv.1980 20.HIETAKRYDPINKAI4AS Ftäjä,RN:o6:4, röykidö.II iis,.1980 22.KAPJAKN4AS2 Ylä-Viirre,RN:o8:26, risykidö,II tark,1982 23.iKKIM2\T1NTÄIW.,S Ylä-Viirre,f:o8:33, 2röykldötä?II tark.1982

23.NAVETAPELLcN’S Ylä-Viirre,RN:o8:27, röykkiö?II tark.1982 25.HE1NIStCÄ1’S Mutkalampi,PerttulaPN:o6:8, 3röykkiötä,II tark.1984 Ki±taita9ja21eioleneildtty httalcxneikäkartalle,hxka III. 1.SYK.PkSTE1KN’3AKWW Sykäräiri,TämäPN:o66:77, RN:o66:32, kivikauUr?nasuinpaikka.II mv.1973 2.KLNPULA Tciolanpi,PN:o41:53,KlnaTnla, kivikautirenasuinpaikka? mv,1973 3.HAiJÄKN93AS ‘Idxlanpi,RN:o36:3,Särkin, kivikautirenasuinpaikka.II mv.1973 4.LIrNALA ‘IttD1attpi,RN:o28:6,Linna, kivikautirnasuinpaikka.II irw,1973 5.AFK3—MKI ‘I±zirtpi,PN:o27:19,Pericola, kivikautirenasuinpaikka.II inv.1973 8.KFRIU1A Tdolerpi,F’I:o23:27, kivikautimnasuinpaikka. mv.1973II 9.M•iI€1I Tdlsi,RN:o25:15, kivikautirenasuinpaikka. irw.1973

Karftakuvassa 9 esitetään Lestijddlaaksossa esiintyvät tärkeät ohjavesia lueet.

Seuraavassa tietoja pohj avesialueista:

Pohjavesialue Kokaais- Muodostu- Kdaiais- Käytös- % antoi- pinta-ala misalue antoisuus sä v. 1980 suudesta k km2 m3/d m3/d

TilUpruukinkaras 3,02 0,94 500 380 76,0

Hietakaras 5,62 2,90 1 500 1 180 79,0

Narii&a 1,34 0,68 500* 450 90,0

Syrinharju 9,13 5,23 3 500 1 240 35,0

Parannankanjas 8,69 5,69 4 000 100 2,5

Kasalankanjas 6,40 3,50 2 400 55 2,3

Yhteensä 34,20 18,94 12 400 3 405 27,5

Suurimiiista pohj avesialueista cn t&okkaimnin käytössä Kannuksen Hietakarjas ja vähiten Lestij ärven Parannankaras ja Kasalankangas.

Sisäasiainidniteriön ytessä musvirastcri kanssa 1980 julkaisenaan luefte locxi valtakunnallisesti nerkittävistä kulttuurihistoriallisista impäristöis tä kuuluvat tutkiniusalueella Ramiankarin kulttuuriynpäristö ja Lestijokisuu Himangalla sekä Lestij oen ku1ttuurimaiseia Kannuksessa ja Toiolantiiilla.

1,

Kuva9

LESIIJOKILMKSON TPRKEPJ POHJAVESIALUEET JA KAATOPAIKAT

Perämeri

\

Poli] avesialueet:

1. Tiilipruukinkanqas 2. Hietakangas

3. Narikka 4. Syrinharju 5. Parannankangas 6 Kasalankangas

Kaatopaikat:

O

toiminnassa

o

^lopetettu

4 l.i RV 1

ärvi

2.6 sÄowr

Siantaa ja luin vesiarvoja havainnDidaan vesi- ^ja ynpäristalli tuksen 1ydxologian taiinistcn toinsta sekä LesUjäxven luusuassa että

Kes1d-jarnaan kesidiänpitila a aikavälillä 1g31-196o ollut noin

+ 3° C. Kuvassa 10 a esitetty tämän alueen vixden keski1äiitilat sekä Iinäkuun ja 1mikutm keskilänpötilat. Tiot a saatu nroio gisen laitdsen Ulastoista.

Kuva 10. LnpöUedot ja sä&vainixpisteet

4 +

+

+ _.4

+

Lestijärven alueella keskilänp5tila a 2,5°, kun se rannikolla ^ai 0,50 korkeampi. Heinäkuun keskilänpötila a Lestij äxvellä astetta korkeanpi (± 15,9°) kuin rannikolla (14,7°) ja liinikuussa l&s 2°

kylneri,

KesId-Pdijarnaan keskiinäaraiset kuukausi- ja vsisannat i)irvt seuraavasta taulukosta (1) ja kuvasta (11).

TANKAR

ULKOKALLA ULKO KALLA

750

-9

30

Vuoden keskilänpötila Heinäkuun keskilänpitila Helmikuun keskilämpötila

TAULUKKO 1 Keskimääräiset korj aaniattaat kuukausisadannat ja vuosisadanta nteorologisiua asni1la w ^{1931.. .1960 (VH 1977)}

HavtcaiRka KuukauSisadaflnat

i ii iii

iv v

^VI VII VIII DC X

tanin

Alavieska Kaustinen Kniuntmlcylä lestijärvi

23 18 28 20 27 20 35 26

Kuvassa 11 cxi v,.x)tuiset sadäärät korjattu oikeiRsi. Koko alueen vi.xtuinen keskirnaarainen sad&näärä cri 1x)in 550 ^‘ni.

Kuva 11 Sadehavainrot v. ^{1931 1960}

Bao

Vixisioa 1931 ^- 1960 virisisadanta cxi ollut Lestijäivellä ^ja Lestijoen yläjudcsuua yli 600 xmi, Joen keskijuecsulla n. 550 mii Ja rnni]colla 450 ^mii.

XI XII

14 23 29 55 70 64 55 41 30 25 447

18 28 31 52 73 68 61 48 37 30 494

15 25 30 54 69 62 64 47 38 29 480

21 32 35 60 76 69 62 51 42 36 545

650

10

1

1stijärven vuosisadanta-arvot vuodesta 1961 lähtien esitetään seuraa—

vassa kuvassa (12).

Kuva 12 Lstijäxven vuosisadanta SQdanta (mm)

517 468 6 538 475 514 610 614535 28 70 551 3’1 76 7682

f— H H

LO .ø D D D D ‘D D D D D ‘0 D D D ‘D D ‘D

oi ⁱ G c3 —J —) -•i co co cn

N) Ui Ui O\ U 0) .0) H- tU Ui Ui 0) -J 0) D 0 H Ui Ui

2.7 3ÄrMINF2T, JipEnTrEEN icio

Lestijoen alajuoksun ilmasto cn viäjuoksua irereis€atipää pJ ranniRkd-caistaleelle tyypilhisesti. Tuntuvinpana ero näkyy pysyvän 1tteen ka1umaara_ ^{•O _O}ankohdassa ^- Lestijärvellä 25.

marraskuuta, rannikolla 5. jcxilukuuta ja vastaavasti jäänlälx3össä

j

^{ärvistä —} 9. tcgjkdcuuta ja 25. huhtikuuta.

Mn. vesihallituksen (1980) mukaan Lesti järven pysyvän jääpeftteen tuJrn ja jään lähtaaisen ajankotat ovat ollest vuosina 1931 ^- 1960 kesldrnäärin 14,11 ja 12.5 sekä vuosina 1961 ^— 1975 15.11 ja 11.5.

Y1nsä Ekjaniiaan ilmastolle cn aidnaista se, että sisämaahan päin tapahtuvan absoluuttisen korketxlen kasvun rmjötä tapahtuu kUmatolo gisesti jdamiukaisia muutoksia keskilämpötiloissa ja sadeiärissä (Snn maantietsen käsikirja, 1951). Näiden vaikutus naJx1a&i ^sitten m. selviriä e.roina pysyvän lunipeitteen ja

j

äiden1äIn ajankdiissa, joista osittain riliu vesien vuotuLrn pirkautmistapa ja länp5tilan kehitys.

Hro1ogian toimistxri (hyt) jään paksuuden mittausasnat Himangan Saarenpäässä ja Tch1a-rniin ‘sä aloittivat toimintansa talvella 1978/79. Saarenpaassa !yt : n havaintotoiininta lcpetettiin kun todettiin, että yläpo1isen voiirkalaitdksen harjoittama lyhytaiRaissäänr-ste1y aihautta veden rousemista jään päälle. Viiniset havalnnDt ovat tai velta 1983. Tuloksia käsitellään kohuassa saann:5stely. Jäänpaksuuden mittausasnat ovat liltteessä 1. Kokkolan vesi- ja ipäristipiiri cn mitaruut jään paksuuksia rpelan alaD1e11a 5 pisteessä talvina

1986 ^- 1988. Tulokset käsitellään koliassa 4,2,

3 HYDROLOGISET TIEDOT

Lestijoen virtaan- ja vedenkorkeusaseiat on esitetty liitteessä 1.

Lestijärven luusuan virtahavainto- javedenkorkeusasesa aloitti toimin tansa vuonna igig ja se toimii edelleen hydmlogian toimiston valvon nassa. Siltatöiden yhteydessä on asteiickoa jouduttu korjailnaan muuta man kerran.

TIxlanITdn Sykaraisten asteikko on toiminut vtxxiesta 1936 lähtien. Se on Kokkolan vesi- ja päristpiirinana asesa, joka mittaa vain veden korkeuksia.

Kannuksen maantiesillan virtaama- ja vedenkorkeusasama on toiminut vuosina 1910 ^- 1974. Sieltä saaduissa tuloksissa on kuitenkin ilmennyt runsaasti epätarkkuuksia ja jopa virlllisyyksiä.

Hydrologian toimiston Himargan Saarenpään Tirmigrafi-asema aloitti toimintansa vuonna 1979,

testijoen valuma-alue- sekä virtaamatietoja aikavälillä 1960 ^- 75 esitetään seuraavassa (VH, 1977):

Vesistöja Valuma- 3äxvi- Virtaama m3/s

havaintokohta alue syys

km2 % HQ MHQ fvIr4Q

1/20 1/20

Perämeri 1409 6,3 150,0 92,0 11,5 1,6 0,9

Kannus 1264 6,9 135,0 82,0 10,4 1,6 0,8

T±xlampi 806 10,7 70,0 6,6 1,2

testijärven luusua 380 20,2 9,8 5,0 3,0 1,7 0,7

Lehtosenjdd 144 5,8 11,0 1,2 0,2

Kivioja 90 0,2 12,0 0,8 0,1

Sarkoja 90 1,2 10,0 0,8 0,1

Vesoja 115 1,1 13,0 1,0 0,1

Ypyärja 97 0,2 12,0 0,8 0,1

Vesistö ja havaintokohta

r4 rvu

1/20

Korkeasta järvisyysprosentista johtuen virtaarna Lestijärven iuusuassa on suhteellisen tasainen. Keskiylivirtaama on 5,0 m3 /s ja keskialivir taama 1,7 m3 /s. Koko Lestijoen vesislfri kesidylivirtaama on 92 m2 /s, kesidvirtaania 11,5 r& /s sekä keskialivirtaana 1,6 rn3^/5,

Sykäräisten vedenkorkeusaineiston 1958 ^- $1 perusteella ylivirtaamat ovat havaintoaikana kasvaneet (kuva 13).

Lestijärven luusuan virtaamien kuukauskeskiarvot ovat jatkuvasti xxus seet. Vuosien 1921 ^- 1950 tasoon varrattum vuosina 1961 ^- 1975 virtaa mat ovat olleet korkeampia, selvisiinin toukokuun tilanteessa. Virtaamat ovat edelleen russeet 1980-luvulla (kuva 14).

Suurin Lestijoen alaosalla mitattu virtaanl3 on ollut vuonna 1982 ke väällä Saarenpäässä 186 n /s ja pieniimiät virtaamat ovat olleet alle 1 m3 /s. Pohjanmaan joille tunnusanaisesti vucxenaikaIset erot Lestijoen virtaamissa ovat siis suuret.

Kokkolan vesipiirin keväällä 1982 suorittaman virtaamamittauksen perus teella joen alaosalla virtasi Hillilän väylässä 47 % ja Tamijoen väy iässä 53 % Lestijoen virtaamasta (Kokkolan vesipiirin vesitoimisto, 1983).

Lestij ärven vesiensuojelusuunnitelman yhteydessä on laadittu selvitys virtausnittauksista Lestijäxveilä talvella 1982 (Sarkkula, 1983)

Valuma l/skm2

HQ flQ

1/20

Peräri 106,0 65,3 8,1 1,1 0,6

Kannus 94,0 64,9 8,2 1,2 0,6

Tdianpi 87,0 8,2 1,5

Lestijärven iuusua 24,5 12,5 7,5 4,2 1,7

Lehtosenjoki 76,4 8,5 1,4

Kivioja 133,3 8,4 1,1

Sarkoja 111,0 8,5 1,1

Vesoja 113,0 8,7 0,9

Yräroja 124,0 8,0 1,0

Vedkorkei vuotuiii kulku

Vedenkorkeuden lasku sjksyn keskiveden yht äv ä tilanteesta kevät talven rriRo vaidosuuruiseen minimiin a hida. ja saanrillftien. Eri vuosina kevättalven minimipäivä ajoittuu varsin vaihtelevasti ^maalis kuun puolenvälin kahta puolta. Kevät saa aikaan uopeasti saren vaihte levansuuruisen, mutta jokseenkin tavannukaisesti huhtikuun lopulla tapahtuvan tulvan. Tämän jälkeen vedenkorkeus tasaisesti laskee keski- veden alapuolelle saavuttaen kesäalkaisen minindkaudeninä-eIokuu1la.

Eri vuosina tämä alivesi sekä suuruutensa että ajoittumisensa suhteen näyttää Irkästi rilppuvan loppukesän sateista. L&es aina vuoden alinniat arvot mitataan vaieueelta Kun verrataan kevättalven ja kesän minimitilanteiden toistuvuutta kesldveteen ja aliveteen nälxlen, hual!ataan aj ankdan korkeusaivoj^en haj onnan perus teella, että vesi alenae keskiveden alapuolelle varnnnin, mutta toisaalta keskimaaräisen aJiinnan veden alle epävarsemnin kevättalvella kuin kesällä (Valtan & Kuusela, 1976).

VJcarkend pysyvyys

Vedenkorkeuden vuotuisen kulun käyrän pe.rusteella voidaan arvioida ljRimaaraiseksi kesldveden alittavaksi kestoksi n. 8 kk.

1501 1.’. 130- 120- 110 100 - 80— 70 60 50 40- 30- 20 10 O -

—-. 1956596061626364656667689707172737475

Vedenkorlceuksjeii

ähri-

ja

keskiarvot Sykäriistex

asteikolia

vv, 1958

—

81.

767778790••1vuosi

Ovo H

‘iv y34.8G+x

/\

/

/MW

•L•

y=24.O4÷O

8 rn3Is

7 uE6

d

4-.z 5

>

6 Kuva 14

1921 1950

1961 ^— 1975

0

1982 ^— 1987

— 1981

1987

3 2 1

1 II 111 IV V VI VII VIII IX X XI XII kuukausi

Virtaamien kuukausikeskiarvot Lestijärven luusuassa

(=

Niskakosken asteikko) vuosina 1921 ^— 1950, 1961 ^— 1975 ja 1981

31

4 VESISTÖN TILAA MUUTTAVA TOIMINTA

4.1 PIsrExIJOM’rn’AJAT

Pistekuormittajien purkupai]cat esitetään joen osalta liitteessä 2 ja rannikon osalta liitteessä 5. Kannuksen kunnan

j

^äteviet

j

^olxletaan

Viirxejokeen.

4.1.1 Lestijärvi

Taajaman II eisyydessä on toiminut 1970 ^- $5 suoimayttano josta jäte vodet ovat 1askeret Pappilanjoen kautta Lestij ärveen, Laitoksen toi minnan telEostamiseksi alettiin kesällä 1982 syöttää kemikaaleja jäte vesiin. Lestijärvellä oli vuoden 1981 lopussa uoin 200 asukasta kunnal lisen viemäriverkon ^piirissä.

Sucmimayttarrolie asetettiin ennakkoiinoitusveivoite 14.6.1980 ja 1.7.1982 lähtien on puhiistanm te1n oltava BHK7 :n osalta vähintään 65 % ja fosforin osalta vähintään 80 %. lestijärven kunnalta udellytet tiin biolcxjista puhiistarroa vuoteen 1985 manrssä. Kunta otti käyttöön biologis-kemiallisen koepuldistanm elokuussa 1985. Vuonna 1987 valmis tui uusi bioroottori-tyyppirn putxlistarro. Nyiset put1istusvaati- mukset ovat BHK7Alli 20 nj/1 ja fosfori 1,5 ng/1. Ikilx1istustelo nolem pien suhteen tulee olla vähintään 85 %. Uuden puhiistanun purkupai]ka on jokseenkin sama kuin entisellä.

Vuosina 1984 ja 1985 puhiistanm kuormitus- ja puhiistustelx)t olivat seuraavat:

(Q 50 ^m3/d)

Tu1c

1984 1985 1986 1987 19841985 1986- 19871984 1985 1986 1987

2 480 3 139 3 403 3 176 1 350 694 803 1 241 45 78 76 61

950 584 803 913 803 475 703 913 15 19 22 0

183 • ¹⁸³ 190 183 44 15 80 73 76 92 60 60

LesUjäxven luusuassa on toiminut kalankasvatuslaitos, Lestin tohi Oy, jonka kuormitusluvuksi on laskettu rehunkäytön (11 13 t/a) ja siitä aiJutuvan fosforiRuormituksen (6 ^- 8 g) ja typpiRuormituksen

(25 30 g) perustlla

fosfori 66 104 kg/a typpi 275 ^- 390 kg/a.

Lestin Ldii Oy sai tcxiiidluvan Länsi-Sixtin vesioikeudelta 3.9.1979, mutta se tuli valitusten takia lainvoimaiseksi vasta 12.6.1980 korkeirn man hallinto-oikeuden päätöksellä. Luvan mukaan saa Lestin Lohi kasvat taa kalaa enintään 20 000 kg/v ja johtaa Lestijoesta vettä korkeintaan 400 l/s tai enintään 50 % kulloisestakin virtaamatilantsta. Yhtiöllä on tarkkailuvelvoite ja sen toimilupa on voimassa toistaiseksi. Vuoden 1985 loppuun nnrssä on KHO edellyttänyt uutta lupahakemusta veden juoksuttamiseksi Lestijoesta kalaskasvatuslaitokselle. Laitos on lopet tanut ainakin toistaiseksi toimintansa. Vilninan toimintavuosi on ollut 1982.

4.1.2 Toholampi

Tc±olartndn kunnassa oli viemäriverkostoon liittynyt 1981 loppuun man rssä 1 100 asukasta. Tdlaimiilla toimii rinnakkaissaostusputiistan, jonka lisana on ToblaxTnin Juustolan jätevesille erillixn biosuodin ennan varsinaista puidistusta. Juustolan

j

ätevedet edustavat uoin 70

% kaiidsta Tdolaninin jätevesistä.

Tololaimin pu1-istano valmistui 1972 ja pui1istanm laajennus vuonna 1978. 1970-luvun puolivälissä ja lopussa laitoksella oli käyttövai keuksia ja puhlistusteI oli haikko, Vesioikeuden päätöksessä 3.4.1980 on laitoksen telx)lle asetettu vaatimukseksi BHK7 n osalta korkeintaan 50 ng/l ja fosforin osalta korkeintaan 1,5 n/l putdistanDlta lähteväs sä vedessä sekä, että noleliTiat pu1listuvat vähintään 90 % n te±lla.

Nykyinen lupa on voimassa vuoden 1987 loppuun. Uusi lupahakemus on jätetty V0:lle. Alkukökous on pidetty kesällä 1988.

Tdolainnin rinnakkaissaostuslaitokselta tulevan kuonnituksen kehitys vuosina 1972 ^- 1982 on esitetty kuvassa 15 ja taulukossa 2.

17

16

15

16

13

12

90

80

70

60

so

60

30

z0

10

0

Kuva 15

TohotQmmin kunta:

Vesistöön menevä kuormi tus vuosikeskaryoina 1972 ^— 1982

/ /

Ihnistominnosta oiheutuva joen koko kuormitus (N

1 / 1

BHK 1100

1000

900

800

700

600

N 100

/ 1

/ /

11

0

TAIJIIIKK() 2

TLnpi, rirukkssictus1aitos

Vrirn iri, 1(X) (1981

(0 IfXX) m’/d(

Tuleva Lähtev5 Puhi. teho L4htev4 wex

t/a tie % t/a

1972

001S 1,4

Np 0,5

HIfK,1974 40,8

5P 2,4

818<,1975 136,6 243,1

5 _33,5 69,4

p 5,0 10,7

1976818<, 434,9 744,6

5 33,1 59,1

P 6,2 9,3

645,0 187,6 71 2500,0

KcR-N 88,7 30,3 66 170,0

Kd—P 10,6 6,6 38 26,3

818<,1978 598,2 215,0 64

95,3 25,6 73

12,3 3,8 69

1979

461,0 36,1 92

117,2 10,3 91

Kdc—P 10,8 2,2 80

818<,1980 331,1 7,3 98

45,6 8,8 81

5,5 0,6 89

1981

818<, 254,4 15,7 94

Kdc-N 42,3 13,2 69

16*—? 5,2 0,4 98

81-8<,1982 250,0 7,0 97

40,4 10,2 75

16*-? 5,2 0,4 92

1983

408,8 8,9 98

16*-? 44,2 8,5 81

16*-? 7,8 0,5 93

1984

330,7 6,8 98

16*-? 33,0 6,9 79

16*-? 6,3 0,5 92

811985 376,7 0,6 98

16*-? 39,5 10,5 73

16*-? 6,8 0,4 94

1986

00<, 311,6 10,5

16*-? 45,5 11,3 75

16*-? 7,6 0,7 91

1987

281,0 4,7 99

Kd—N 36,5 12 4

Viasärin piirissä 1 420 asukasta (1981 lopuSsa)

(Q 350 n/d)

eva kahtesä PuhS. te

t/a t/a

1977 35,4 1,2 97

18,6 4,1 78

Kck-P 4,0 0,3 92

1978 24,0 3,1 87

5,8 3,0 48

1,1 0,2 82

1979 21,0 1,6 93

Kuk-N 5,8 3,6 38

Kck-P 1,2 0,3 75

1980 23,4 2,6 89

Kd<—N 5,8 3,7 36

1,3 0,3 77

1981 105,1 14,2 86

Kd<-N 14,0 8,2 41

KdcP 1,9 0,7 63

1982 150,7 12,0 92

Kdt4 10,5 5,3 50

1,7 0,4 76

1983 28,8 5,5 81

5,8 3,6 35

Kdo-F 1,2 0,4 64

1984 27,4 9,3 66

Kd<-N 5,9 4,5 23

Kdc-P 1,3 0,7 50

1985 24,5 1,8 98

Kuk-N 5,4 3,2 38

1,2 0,07 94

1966 29,9 2,7 91

kukN 6,8 3,9 42

kkP 1,5 0,11 93

1987 20,0 1,2 94

kukk 4,7 3,5 28

kukP 1,0 0,04 96

To1J1anTTdn Sykäräisten kylällä on rin 400 asukasta, jotka eivät kuulu kunnalliseen viäriverkostocn.

4.1.3 Kannus

Kunnauiseen vienäriverkostoa-i oli Kannuksessa liittynyt 1981 lopulla rin 3 400 asukasta. Kannuksessa on rinnakkaissaostuslaitos, ^joka laskee vetensä Viirrejokeen, eikä näin kuormita Lestijokea.

4.1.4 Himanka

Himangalla oli kunnallisen vieäriverkoston piirissä 1 420 asukasta vuoden 1981 lopussa, Hillilän kylän rxin 400 asukasta eivät kuulu viäriverkostoon. Hiiiiangaila toimii rinnakkaissaostuslaitos, joka otettiin käyttöön vuonna 1972.

Himangan puhiistanon kuormituksen ja puhlistustelxn kehitys onesitetty taulukossa 2.

Puhistus1aitokseen alettiin johtaa v. 1978 paikallisen rehusekoitta ncn, Himangan Kala ja Minkld Oy:n jätevesiä. t?ehusekoittanon osuus näkyy erityisesti vuosien 1981 ja 1982 BHK-kuormituksessa. Nyttemdn laitoksen jätevesiä ei enää joMeta kunnan vienäriin. Himangan puMis tano on sanserattu v. 1984.

4.1.5 Lestij okialueen teollisuuslaitokset

Seuraavassa esitetään Lestijddalueen tllisuuslaitokset:

laitos jätevesien tuotanto liittynyt

laskuvesistä viäriin

HJia

HJiriarxjan Osuusiij eri LesUjdd maidaksittely +

Himangan Kala ja man minkinrehu ^-

MiiJd

Hätälä Oy man kalanjalostus

laitos

Kari Väkeväirn man kalankasvatus

laitos

Kannus

Pouttu & Pojat Teu- Viirrejold liha ⁺

rastam

Kannuksen Minkinrehu Oy SalinDja ^-> minkinrehu Lestijdd

Kes)dpohjaniiaan maa- Viirrejdd ^{-“- +}

talouskoulu

Osuuskunta Maitokolmio Lestijoki maidonkäsittely ⁺

Kesld-Pohj ari Juustdcunta ^{-“- -“- +}

Keski-Pohjan Juustdcunta ^{- - -}

(lautevet)

4.1.6 Enillisviemärissä oleva teollisuuden

kuormitus

Keski-Pohjan Juustokunnan lautdevesiin kc±dLstuvan velvoitetarkkailun perusteella sen kuonnitus ai ollut seuraava:

BOD7 t/a ^{kokP t/a kokN t/a}

1982 1,4 0,7 22,6

1983 12 0,07 16,8

1984 5,5 0,1 0,7

1985 5,5 0,1 0,8

1986 30,7 0,4 1,3

1987 3,6 0,3 1,2

Kannuksen Minkinrehu Oy toimii Lestijdn laskevan Saliruj an varrella.

Laitoksen jätevedet jo1etaan hiekkasuodattiiin kautta SaliIx)jaan.

Kuoiitus on ollut vuosina 1981 ^- 1985:

300 t/a kokP t/a kokN t/a

1981 0,7 0,02 0,1

1982 1,5 0,05 0,3

1983 6,9 0,1 1,0

1984 4,4 0,1 0,7

1985 14,6 0,5 3,0

1986 34,6 0,8 3,7

1987 11,0 0,2 1,5

Varsinkin viiit aikoina puhiLstanon tet on ollut olematon, amnnastaan kiintoainekuormitus on vä1ntynyt. Laitos tull liittymään kunnan viEnäriin,

Joen edustalla olevissa saarissa on toiminut Hätälä Oy:n kalanj alostus laitos vuodesta 1981 ja Kari Väkeväisen kalankasvatuslaitos vuodesta 1983.

tkjois-SuanVesitutkiixiustoimisttn laatimanvelvoitetarkkailuraportin (1988) mukaan Hätälä Oy:n kuormitus on ollut seuraavan1airn:

Kok P Kok N KiJntreire

3ODg/vrk/ÅVL kg/d, kg/a /AVL kg/d/ÄVL kg/d/ÄVL 1982 15, 5/206 0,33

/

120/ 110 1,7/ 142 9,4/85 1983 5,1/ 68 0,49

/

179/ 163 3,9/ 325 4,2/38 1984 64

/

^{853 1,0}

/

365/ 333 4,9/ 408 2,7/245?

1985 43

/

^{579 0,78}

/

285/ 260 4,3/ 358 40 /364

1986 20

/

^{267 0,15}

/

^{50 1,3/ 108 11 /100}

1987 94 /1233 1,2

/

^{400 9,5/ 792 40 /363}

Kari Väkeväisen kalankasvatuslaitoksella on ennakkoilnoituksn perus tuva lupa kasvattaa enintään 20 ta kalaa/a ja käyttää enintään 40 tu/a kuivarehua. Rehimäärän perustlla kuonnitus on 240 kg P/a ja 1200 kg N/a. Vastaavasti on ruokintakauden kuonidtus (4 kk) 2 kg P/d ja 10 kg N/d.

Hiiingan Kala ja Mink)d Oy:lla cxi aktilvilietelaitos-tyyppiin pu1is- taito, joka cxi v. 1986 toiminut BHK:n suhteen 97 %:sti, P:n ^suhteen 59

%:sti ja N:n suhteen 36 %:sti. Vesistöön cxi nnnyt v. 1986 BHK:ta tarkkailun mukaan kesidinäärin n. 4 t, typpeä 8,4 t ja fosforia 1 t, vina 1987 BHK:ta 5,8 t, typpeä 3,5 t ja fosforia 0,8 t.

Kuvassa 16 esitetään graafisesti Lestijdceen tuleva fosforikixnnitus kuntien ja t&llisuuslaitosten osalta.

4.1.7 Kaatopaikat

Lestijokilaakscxi kaatopaikat esitetään kuvassa 9.

/ \1

ToholamminjaHimangankuntien pfosforikuormitus1972-1985t/a

Lestijoenvesistööntuleva pistekuorma19801985 p t/ Via 7 s

07 ci. 2

Lestijoenedustanrannikolle tulevapistemäinenfosfori kuormitust/a 10—— Minkfl 1\ /‘ cl Vubevoin.n / / / / 444

03

0 02 0.1

02 01 0lII?8687

4.1.7 Teerinevan kuivatuksen aiheuttama kuormi tus

Teerix?van kuivatusvedet on jdettu 1 km:n pituista kanavaa pitkin laskeutusaltaaseen, joka prkautuu tehtosenjokeen. Allas ei tulvan aikana ole pystynyt pidättamaan kiintoainasta vaan vesi on virrannut suoraan jokeen. Kevätkausina 1980 ja 1981 tulvat ovat aiIuttaret suojapadoissa murb.mda, jolloin ylimaaraistä kiintoairtta on lähtenyt liikkeelle.

Keväällä 1981 Lehtosenjdd tulvi Teerirvalle jolloin suuret maarat kivennäis- ja turvemaata pääsi vesistöäx.

Syksyllä 1981 Lehtosenjdd purkautui VAFO:n kuivatusojaan, joka on jokea syvempi. Seurauksena Lehtosenjoki virtasi väärään suuntaan rin 300 matrin matkalla. Myös laskeutusaltaassa tapahtui jälleen syksyllä 1981 murtumia ja vesi purkautui sieltä useana eri uaana vesistöön.

Teerirvan ylä- ja alapuolisten pisteiden veden laatua vertaamalla ja Pahkaoj an vaJamia-arvoj a soveltamalla saadaan turvetuotantDalueen ai luttamaksi fosforikixximiaksi keväällä 1981 600 kg.

Kuorma on tullut pääs iassa kivennäinaan muodossa,

4.2 LFSTIJO AINEVIRTAT

Waftiovaaran (1978) mukaan Lestijoen airvirtaamat vuosina 1974—

1975 ovat olleet rxaliöldlaietriä ja vuotta kohti (alaiuassa rivissä arvot ovat koko valuma-aluetta kohti laskettuna) seuraavat:

EOD7 t DD 02 t OrgC’t Väri pt t kiintoaina t

0,4 9,$ 7,7 72 3,1

x1400 560. 13 720. 10 780 100 800 4 340

Kok P kg Kok N kg elektrolyytit t vesi 10 m3

21,5 310 14 371

x1400 30 100 434 000 19 600 591 400

Ruotsalan (1983) laskeniat Lestijoen kokcraiskuormitukset ovat olleet vuosina 1979 ^— 1980

P 28 500 kg/a

N 460000kg

kiintoair 4 900 t anncniakki 72 000 kg

Hänan mukaansa fosforivirtaama on testijärven luusuassa 1200 kg/a, Purontakasessa 6400 kg/a, Iso-Papuassa 14700 kg/a, ‘Iblx’lanin pu1dLsta- nm alapuolella 18500 kg/a ja Himaral1a 26900 kg/a (kuva ^17).

Käyrän jyrkirnain xxisevat osat ovat taajamien ja viljeltyjen peltoa lueiden kotxal1a.

Edelleen Ruotsalan arvion mukaan Lestijärven fosforikuouna on 4400 kg P/a. Järveen sedinentoituu 3200 kg/a, sillä luusuassa on fosforia 1200 kg/a. Lestijokeen taas sediiientoituu 2200 kg, joka jakaantuu eri jddosuuksille seuraavasti:

Luusua-Sykarairen 28 kg P/a Sykäräire-Tolxlarnpi 248 kg P/a Tctolampi-Kannus 1 670 kg P/a

Kamus-Hiiiarila 4g/a

Yhteensä 2 200 kg P/a

4.3 I1AJA)Rt1Ifl)S JA umi K1X)E{E’fl

flniisen toiminnan ai±euttan hajakuormitus on laskettavissa kuormitus lähteiden maarastä, -laadusta ja sijainnista riippuen. Kotieläinten ja turkiseläinten sekä turkistarhjen marat lestijokilaaksossa ilnere vät taulukoista 3 ja 4.