arvostelupöytäkirja
KANKAAN
Piippuranta
Jyväskylän Kankaan entisen tehdasalueen
aloituskorttelien yleinen arkkitehtuurikilpailu
Järjestäjät Jyväskylän kaupunki
Skanska Talonrakennus Oy
Internetsivut www.jyvaskyla.fi/kangas Taitto Mauri Hähkiöniemi Viistokuvat Lentokuva Vallas Oy Valokuva Petteri Kivimäki Paino Kopijyvä Jyväskylä
KANKAAN Piippuranta
Jyväskylän Kankaan entisen tehdasalueen aloituskorttelien yleinen arkkitehtuurikilpailu
arvostelupöytäkirja
1 Kilpailun järjestäminen
1.1 Kilpailun järjestäjä, tarkoitus ja luonne 1.2 Kilpailuun osallistujat
1.3 Palkinnot ja lunastukset 1.4 Palkintolautakunta
1.5 Kilpailun säännöt ja kilpailuohjelman hyväksyminen 1.6 Kilpailun vaiheet
1.7 Kilpailuehdotusten saapuminen 1.8 Kilpailuehdotusten esittely 1.9 Palkintolautakunnan kokoukset
2 Kilpailun tausta
2.1 Kankaan alue 2.2 Kilpailualue
3 Kilpailun tavoitteet ja arvosteluperusteet
3.1 Kilpailun tavoitteet
3.2 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet
4 Yleisarvostelu
4.1 Yleistä
4.2 Ehdotusten jako luokkiin 4.3 Aukio, yhteispihat ja katutila 4.4 Asuinrakennukset
4.5 Aurinkosähkö, energia-, rakenne- ja talotekniset tavoitteet 4.6 Ehdotusten jako luokkiin
5 Ehdotuskohtainen arvostelu
5.1 Palkintoluokka 5.2 Yläluokka 5.3 Keskiluokka 5.4 Alaluokka
6 Kilpailun tulos
6.1 Kilpailun tulos
6.2 Palkintolautakunnan suositukset 6.3 Arvostelupöytäkirjan allekirjoitus 6.4 Nimikuorten avaus
4 4 4 4 5 5 5 6 6 6
7 7 7
8 8 8
9 9 9 11 11 11 11
14 14 18 23 28
32 32 32 32 32
SISÄLLYSLUETTELO
Yleisen arkkitehtuurikilpailun järjestäjä on Jyväskylän kaupunki yhteistyössä Skanska Talonrakennus Oy:n kans- sa.
Kilpailun tarkoituksena on löytää Kankaan entisen pa- peritehtaan alueen ensimmäisen uudisrakennusvaiheen asemakaavoituksen ja toteutuksen pohjaksi korkeatasoi- nen viihtyisän asuinalueen suunnitelma, joka kunnioittaa maakunnallisesti arvokasta kulttuurihistoriallista teolli- suusympäristöä ja samalla muodostaa kaupunkikuvallisen lähtökohdan ja tavoitetason koko Kankaan toteutukselle.
Kilpailun osallistujalla tai osallistuvan työryhmän jäsenistä ainakin yhdellä tuli olla pätevyys toimia kyseisen kohteen pääsuunnittelijana.
Palkintoina jaettiin yhteensä 120 000 euroa palkintolau- takunnan yksimielisellä päätöksellä seuraavasti:
• 2. palkinto 40 000 euroa
• 2. palkinto 40 000 euroa
• 3. palkinto 20 000 euroa
• sekä kaksi lunastusta, kumpikin 10 000 euroa.
1.1 Kilpailun järjestäjä, tarkoitus ja luonne
1.2 Kilpailun osallistujat
1.3 Palkinnot ja lunastukset
KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN
1
Kankaan alueen sijainti kaupunkirakenteessa
• Marko Tulamo, energia-asiantuntija, Skanska Talonrakennus Oy
• Mikko Herva, aluejohtaja, Skanska Talonrakennus Oy
Palkintolautakunnan sihteereinä ovat Mervi Savolainen, ISS Proko Oy, ja Pirjo Heinänen, Jyväskylän kaupunki.
Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisia am- mattijäseniä palkintolautakunnassa ovat Sandelin, Ström- berg, Mustakangas, Kaukonen, Brunow ja Rönkä.
Kilpailussa noudatettiin kilpailuohjelmaa sekä Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kilpailusääntöjä.
Kilpailu alkoi 20.11.2013 ja päättyi 4.3.2014, mihin men- nessä kilpailuehdotukset tuli toimittaa kilpailun järjestä- jälle tai postittaa.
Kilpailualueelle järjestettiin tutustumiskäynnit 5.12.2013 ja 9.12.2013.
Kilpailijoilla oli oikeus esittää kilpailuohjelmaa koskevia kysymyksiä 10.12.2013 ja 31.1.2014 mennessä. Määrä- ajassa esitettiin yhteensä 20 kysymystä, joihin palkin- tolautakunta antoi vastaukset kilpailun internet-sivulla 18.12.2013 ja 7.2.2014.
1.5 Kilpailun säännöt ja kilpailuohjelman hyväksyminen
1.6 Kilpailun vaiheet
Palkintolautakuntaan kuuluvat Jyväskylän kaupungin nimeäminä
• Timo Koivisto, apulaiskaupunginjohtaja, palkintolautakunnan pj
• Riitta Mäkinen,
kaupunginhallituksen puheenjohtaja
• Jaakko Selin,
kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja
• Juha Jokitalo,
kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja
• Anne Sandelin, hankejohtaja, arkkitehti SAFA
• Leila Strömberg, asemakaavapäällikkö, arkkitehti SAFA
Skanska Oy:n nimeämänä
• Hille Kaukonen, kaavakehitysjohtaja, arkkitehti SAFA
• Jorma Mustakangas, aluejohtaja Arkkitehtiliiton kilpailutoimikunnan nimeäminä
• Anna Brunow, arkkitehti SAFA
• Riku Rönkä, arkkitehti SAFA asiantuntijat
• Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki
• Erkki Jaala, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki
• Timo Vuoriainen / Mika Koliseva,
liikenne- ja kunnallistekniikan asiantuntija, Jyväskylän kaupunki
• Vesa Kantokoski, kaupunkikuva-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki
• Hannu Leskinen, pysäköinnin asiantuntija, Jyväs-Parkki Oy
• Janne Pirttimäki, aurinkoenergia-asiantuntija, Jyväskylän Energia Oy
1.4 Palkintolautakunta
Kilpailun päättymisaikaan mennessä toimitettiin tai jätet- tiin postin kuljetettavaksi 35 kilpailuehdotusta.
1. Timantit on ikuisia 2. Mobile macchina 3. Kirjosiipi
4. Reunaviiva 5. Raameissa 6. Kangastus 7. Samuel
8. Piipun päällä oli hattu 9. Piippurannan kruunu 10. Helminauha 11. Piiput pellossa 12. Poirot 13. Fabregas 14. Maja 15. LuXor 16. Ohoi 17. Superbowl 18. Kangaspuut 19. Kinfolk
20. Brick & mortar 21. Tapiola
22. Korona 23. Terä
24. Ruutua raitaa 25. Bricks
26. Huonetta ja sukua 27. Leija
28. Koukku 29. Piippuset 30. Samaan virtaan 31. Corona
32. Lyhdyt 33. Autour 34. 25 astetta 35. Tour
1.7 Kilpailuehdotusten saapuminen
Kilpailuehdotukset olivat yleisön nähtävillä ja kommentoi- tavissa kilpailun arvostelun ajan kilpailun internet-sivulla:
http://www3.jkl.fi/blogit/kangasjyvaskyla/?page_id=1379.
Palkintolautakunta kokoontui neljä kertaa: 14.11.2013, 12.3.2014, 27.3.2014 ja 10.4.2014.
1.8 Kilpailuehdotusten esittely
1.9 Palkintolautakunnan kokoukset
Kankaan alue luoteen suunnasta
KILPAILUN TAUSTA
2
Kankaan alue sijoittuu Jyväskylän ydinkeskustan koillis- puolella Tourulan ja Taulumäen välille. Aluetta rajaavat itä- ja pohjoispuolella Vapaaherrantie, etelässä Ailakinkatu ja lännessä Tourujoen laakso. Alue on osa maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua rakennettua kulttuuriympäristöä.
Kankaan alueen suunnittelussa tavoitteena on moni- puolinen kaupunginosa, jossa on työpaikkoja, palveluja ja kerrostaloasumista viihtyisässä ympäristössä jalankulkue- täisyydellä ydinkeskustasta. Liikkumisen painopiste on kävelyssä ja pyöräilyssä. Autojen pysäköinti toteutetaan rakenteellisena joko pysäköintitaloissa tai pihakansien alla.
Myös pyöräpysäköintiin kiinnitetään erityistä huomiota.
Kankaan alueen suunnittelun pohjaksi on v. 2012 järjes- tetty arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Voittanut toimisto on laatinut alu- eelle kaavarunkotyön, joka on ohjannut alueen osayleis- kaavan laadintaa. Osayleiskaava on hyväksytty kaupun- ginvaltuustossa 4.11.2013.
Kilpailualueen vieressä sijaitsee vanha paperitehdas, joka tullaan kehittämään vaiheittain Kankaan alueen toimin- nalliseksi sydämeksi. Vanhaan paperitehtaaseen sijoit- tuvat alueen lähipalvelut sekä työpaikkoja ja vähäisessä määrin myös asumista.
Kilpailualuetta rajaa vanha paperitehdasrakennus kanava- rakenteineen pohjoispuolelta. Kilpailualueen ulkopuolelle jää suojeltava piippu. Lännessä aluetta rajaa Tourujoki, jonka toisella rannalla on luonnonsuojelualue. Kilpailualu- een laajuus on n. 2,8 ha.
Kilpailualueelle tulee sijoittumaan noin 550 - 650 asu- kasta sekä vähintään 550 autopaikan alueellinen pysä- köintilaitos. Tavoitteellinen asuntorakentamisen laajuus on vähintään 30 000 kem².
Kilpailutehtävän havainnollistamiseksi on kilpailualue jaettu alueisiin joita on näytetty ns. teemakartassa. Tee- makartan selostus sisältää tietoa sekä lähtötiedoista että tavoitteista.
2.2 Kilpailualue 2.1 Kankaan alue
Teemakartan osa-alueet Kaavarunko 2012, havainnekuva. Kilpailualue rajattu punaisella.
KILPAILUN TAVOITTEET JA ARVOSTELUPERUSTEET
3
Arkkitehtuurikilpailulla haettiin Kankaan alueen ensim- mäisen vaiheen asemakaavoituksen ja toteutuksen poh- jaksi arkkitehtonisesti korkeatasoista, Kankaan vahvaa identiteettiä luovaa suunnitelmaa, joka samalla linjaa tu- levat kaupunkikuvalliset ja kestävän kehityksen mukaiset arvot koko alueelle.
Kilpailun tavoitteena oli löytää toteutuskelpoinen rat- kaisu kolmelle ensimmäiselle toteutusyksikölle (teema- kartan osa-alue 1) sekä laajempaa aluetta (teemakartan osa-alueet 1-4) koskeva suunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi.
Arkkitehtuuriltaan suunnitelman tulee olla ajallisesti kestävä ja sisältää laadukkaita asuntojen toimivuuteen ja joustavuuteen liittyviä ratkaisuja. Suunnitelman tulee osaltaan tukea ja toteuttaa edellä esitettyjä Jyväskylän asumisen strategisten linjauksia.
3.1 Kilpailun tavoitteet
Tärkeimpiä arvosteluperusteita olivat:
• arkkitehtoninen kokonaisuus
• kaupunkikuvallinen merkittävyys, alueen identiteettiä luova ratkaisu
• ratkaisujen sopivuus eri elämäntilanteisiin sekä suvaitsevan, arkiviihtyisän ja yhteisöllisyyttä tukevan kaupungin kehittäminen
• asumisen ratkaisujen toimivuus ja laatutaso
• pihojen ja liikenteen laadukas ja toimiva järjestäminen sekä liittyminen ympäristöön
• aurinkosähkötuotannon luonteva sovittaminen rakennuksiin.
• teknisten ratkaisujen toteutettavuus
• toteuttamiskelpoisuus ja vaiheittainen toteutettavuus
3.2 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet
Kankaan alue kaakon suunnasta
vastanneet kiitettävästi asuntosuunnittelun haasteisiin.
Ehdotusten yksittäisistä oivaltavista ideoista muodostui vahvoja teemoja Kankaan uuden alueen identiteetille – näitä tullaan kaavatyössä hyödyntämään osana rakentu- vaa kokonaisuutta.
Kankaan Piippurannan arkkitehtuurikilpailun ehdotukset olivat lähes poikkeuksetta huolella työstettyjä sekä alue- suunnittelun että rakennussuunnittelun osalta. Tekijät olivat pitkälti noudattaneet annettuja suunnitteluohjeita, mikä teki ehdotuksista vertailukelpoisia.
Kankaan alueelle on laadittu osayleiskaavan viitesuunni- telma vuonna 2012 pidetyn ideakilpailun voittaneen eh- dotuksen pohjalta. Nyt käydyllä arkkitehtuurikilpailulla haettiin Kankaan ensimmäisen vaiheen asemakaavoituk- sen ja aloituskorttelin asuntorakentamisen pohjaksi ark- kitehtonisesti korkeatasoista, alueen vahvaa identiteettiä luovaa suunnitelmaa. Tuomaristo toivoi kilpailuehdotus- ten ottavan kantaa laadittuun osayleiskaavan viitesuunni- telmaan ja jopa haastavan sen kilpailuohjelman puitteissa.
Asuntosuunnittelun toivottiin sisältävän kestäviä ja laa- dukkaita asuntojen toimivuuteen liittyviä ratkaisuja, jotka osaltaan tukisivat Jyväskylän asumisen strategisia linjauk- sia.
Kilpailun satona saatiin monia oivaltavia tulkintoja osayleiskaavasta. Haasteeksi muodostui mielenkiintoisen uuden kaupunkikuvan synnyttäminen asuinrakennuksilla, jotka samalla täyttävät parhaimman asuttavuuden ja ta- loudellisuuden kriteerit. Näin ollen kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisimmissa ehdotuksissa oli selkeitä puutteita asuttavuudessa ja teknisessä toteutettavuudessa. Kilpai- lun laajuus työllisti ehdotusten tekijöitä siinä määrin, että yleisesti tarkastellen yksittäisissä kilpailuehdotuksissa ei pystytty vastaamaan kaikkiin tehtävänannossa esitettyi- hin haasteisiin. Kilpailun satoa kokonaisuutena tarkas- tellen tuomaristo pystyi kilpailuehdotusten perusteella kiteyttämään Kankaan alueen eteläreunan jatkokehittä- miselle ja rakentamiselle asetettavia tavoitteita.
Kilpailuehdotusten arvostelussa painotettiin kaupunkiti- lallista kokonaisratkaisua, jota uudisrakennusten massat, niiden keskinäinen sijoittelu ja luonne muodostivat. Li- säksi arvostelussa nostettiin esille ehdotuksia, jotka olivat
YLEISARVOSTELU
4
4.1 Yleistä
Kilpailun 35 ehdotuksessa otettiin kantaa laadittuun vii- tesuunnitelmaan tavalla, joka hyvin vastasi kilpailun jär- jestäjän toiveita. Kilpailuehdotukset jakaantuivat pääpiir- teittäin kolmeen kategoriaan.
Kaavaa mukailevat ehdotukset
Yli puolet ehdotuksista noudatti pitkälti annettua osayleis- kaavan lähtökohtaa; mahdollisen purouoman puistoa reu- nustaa 5-8 melko identtistä tai keskenään muunneltua pistetaloa, jotka kilpailualueen kaakkoisreunassa muuttu- vat korttelimaiseksi ryhmittymäksi tai joita päättää lamel- leista muodostettu kortteli. Pysäköintilaitoksen kortteli on esitetty vaihtelevasti osayleiskaavaa mukaillen kadun yli liittyvänä korttelikokonaisuutena tai omana erillisenä korttelina. Vanhan tehtaan ja pysäköintilaitoksen väliin jäävän aukio on ehdotuksissa mittakaavaltaan pääosin osayleiskaavan mukainen.
Lähtökohtana annettu pistetalon asuinkerroksen koko ja lappeen kallistusvaatimus tekivät rakennuksista järeitä.
Tämä korostui erityisesti ehdotuksissa, joissa oli monta keskenään samanlaista rakennusta. Lisäksi tällaisen rivis- tön katsottiin poikkeavan liian paljon kortteleista koostu- vasta Kankaan uudesta kaava-alueesta. Kun pääpaino on ollut pistetalojen suunnittelussa ovat sekä pysäköintilai- toksen kortteli että tehtaan edustan aukio jääneet koko- naisuudesta irrallisiksi osiksi.
Ehdotuksissa oli rakennusten korkoja muunneltu joko maastoa mukaillakseen tai elävän silhuetin aikaansaami- seksi. Onnistuneimmissa pistetaloratkaisuissa esiintyi
4.2 Kokonaisratkaisu
muuntelua laajemminkin, jolloin Kankaan reunuksesta jä- sentyi kiinnostava uusi julkisivu koko alueelle, kuten ehdo- tuksessa ”32. Lyhdyt”. Osassa ehdotuksia monotonisuut- ta oli rikottu sillä, että rakennukset olivat epäsymmetrisiä tai niillä oli selkeä suunta ja ne asettuivat kilpailualueelle eri koordinaatistoihin. Taitavasti kallistetulla lappeella, ku- ten ehdotuksessa “22. Korona”, pystyttiin synnyttämään mielenkiintoinen yhtenäinen räystäslinja puistoon rajau- tuvalle aluejulkisivulle.
Osayleiskaavan viitesuunnitelmassa pistetalot muodos- tavat korttelimaisen ratkaisun lamellien kanssa alueen etelä- ja länsireunalla, jossa katualue sijoittuu korttelin keskelle. Tämä ajoliikenteen kannalta hieman ristiriitainen tavoite oli työllistänyt kilpailijoita ja monet ehdotukset olivat tässä kohtaa ajautuneet ahtaisiin tai formalistisiin ratkaisuihin. Osayleiskaavan viitesuunnitelmassa esitet- tyä aluejulkisivun rytmitystä välitilojen avulla ei yleensä oltu noteerattu kilpailuehdotuksissa, mitä pidettiin puut- teena.
Kaavaa varioivat ehdotukset
Osassa kilpailuehdotuksia on kehitelty rakennusmassoja, joilla puiston reuna rakentuu enemmän umpeen tai va- rioituu rakennuksen muototeemaan ympärille. Hyvänä esimerkkinä pistetalon hienoviritteisestä varioinnista pi- dettiin ehdotusta “3. Kirjosiipi”, jossa rakennusmassa on muotoiltu porrastuvaan L-muotoon. Tähän kategoriaan kuuluivat myös ehdotukset “12. Poirot” ja “24. Ruutua raitaa”, joissa ”bumerangeiksi” tai ”salmiakeiksi” muun- nellut pistetalot rivissä toistettuina loivat toivottua vari- aatiota kaupunkikuvaan.
Toisen mielenkiintoisen ryhmän muodostivat ratkaisut, joissa haettiin uudenlaisia pistetalon ja lamellitalon vä- limuotoja tai yhdistelmiä. Ehdotuksessa ”31. Corona ” timantit kytkeytyvät yhtenäisen julkisivulinjan taakse siten, että jokainen rakennuskappale muuntuu. Koko- naisuus muodostaa lopulta alueen reunustalle yhtenäisen koruaiheen. Ehdotuksessa “19. Kinfolk” korttelirakenne
muuntuu idästä länteen mentäessä tiiviistä korttelista pistetaloksi ja tarjoaa vaihtelevia kaupunkimaisia katu- ja puistonäkymiä. Ehdotuksessa ”17. Superbowl” rakennuk- set ryhmittyvät selkeiksi korttelialueiksi, joiden jäsente- lyssä on taitavasti avattu vahvoja näkymäakseleita vierei- seen puistoon.
Kaavaa vapaasti tulkitsevat ehdotukset
Oman ryhmänsä muodostavat kaavasta vahvemmin poik- keavat ratkaisut.
Koko kilpailualueen pituisissa, yhtenäisimmissä rakennus- massoissa esiintyy mielenkiintoisia muunnelmia, kuten ehdotus “9. Piippurannan kruunu”. Kaikissa tämän kate- gorian ehdotuksissa pitkä ”mato” jää kuitenkin Kankaan aluekokonaisuudesta irralliseksi aiheeksi ja jättää takana olevat tilat vailla puistoyhteyttä.
Ehdotuksessa ”11. Piiput pellossa” tekijä ulottaa kortteli- rakennetta aina tehtaan piipun juurelle asti. Kortteli saa voimansa vanhasta tehdasrakennuksesta ja onnistuu ko- rostamaan sen roolia koko kilpailualueelle. Ehdotuksessa
”13. Fabregas” on taitavasti lähdetty tutkimaan ajatusta talopareista, jotka olisivat ikään kuin muodostaneet mini- kortteleita alueen reunalle.
Ehdotuksen “14. Maja” tekijä haluaisi nähdä alueella osallistavia rakentamisprosesseja ja niiden synnyttämiä yllättäviä rakenteita. Ehdotuksessa “7. Samuel” otetaan taitavasti kantaa alueen eteläreunan ongelmaan jossa paikoitustalon reuna, asuinkortteli ja ajotie sijoittuvat ah- taasti. Tekijä sulkee nämä kaikki ympyrän muotoisen talon sisälle.
Laaja kilpailutehtävä aiheutti sen, että itse asuntojen suunnitteluun oli panostettu vaihtelevasti. Viitteellisesti suunniteltuja pohjaratkaisuja sallittiin. Kilpailussa vaadittu pohjien mittakaava 1/100 paljasti kuitenkin turhan paljon keskinkertaisia ratkaisuja tai ratkaisuja, joissa asuttavuus oli saanut väistyä muilta kaupunkikuvallisilta tavoitteilta.
Kilpailijoita pyydettiin esittämään ratkaisuja moninaisiin asuntotarpeisiin Jyväskylän strategisten suuntalinjojen mukaisesti. Useassa ehdotuksessa toistuvien pistetalojen kerrostaso oli esitetty jaettavaksi eri tavoin, jolloin asun- tojakaumaa voidaan tarvittaessa säätää kysynnän mukaan.
Pieniä liitännäisasuntoja tai sisäisesti selkeästi muunnelta- via asuntoja esiintyi vähemmän. Ehdotuksessa “14. Maja”
tekijä esitti tuoreita näkemyksiä asumiskonseptien saralla, jotka eivät kuitenkaan suoranaisesti vastanneet tämän kil- pailun tehtävänantoon.
Kilpailuohjelmassa toivottiin, että toteutusyksikössä oli- si vähintään 35 asuntoa, joiden keskipinta-ala on 55 m².
Pistetalomalli mahdollisti parhaiten erittäin tehokkaan ja toimivan kerrostasoratkaisun, joista hyvänä esimerkkinä voidaan pitää mm. ehdotusta “23. Terä” . Ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettu parhaaseen ilmansuuntaan hyvin myytäviä asuntoja. Asuntopohjat ovat läpi linjan toimivia ja kaikki asunnot on varustettu parvekkeella. Muita an- siokkaita asuntosuunnitelmia nähtiin ehdotuksissa “19.
Kinfolk”, jonka atriumpihatalo koettiin hyväksi talotyy- piksi alueelle ja “29. Piippuset”, jonka varma asuntosuun- nittelun ote oli kilpailun parhaimmistoa.
Katutaso, aputilat ja yhteistilat
Tavoitteena on ollut luoda alueelle elävä katutila. Sijoitta- malla asuntokohtaiset varastot osittain kerroksiin voidaan pohjakerrokseen sijoittaa enemmän tiloja, joissa on jatku- va käyttö. Ehdotuksessa “29. Piippuset” on saatu nostet- tua asuntokohtaiset irtaimistovarastot luontevasti ker- Kilpailualueen maasto laskeutuu n. 8 metriä länsireunalla.
Rakennusten huolellisella sijoittelulla tekijät ovat pysty- neet luomaan tasaisia piha- ja aukiotiloja pitkien kallis- tettujen reittien lomaan. Rakennusten muotoilulla tai sijoittelulla on saatu aikaan selkeästi osoitettuja sisään- käyntipihoja ja yksityisempiä rakennuksiin liittyviä lähio- leskelualueita.
Varsinaisen katutilan jäsentely oli monissa ehdotuksissa kovin “lähiömäistä”. Positiivisena poikkeuksena pidettiin ehdotusta “19. Kinfolk”, jossa ehdotuksen tekijä on on- nistunut luomaan mielenkiintoisen vaihtelevan kaupunki- maisen ilmeen alueen pääkadun varrelle. Hienoviritteinen pistetalon varioiminen esimerkiksi matalammalla tilaa ra- jaavalla sivusiivellä, kuten ehdotuksessa “3. Kirjosiipi”, oli omiaan luomaan katutilaan rytmiä ja vaihtelevaa, alueen tunnusomaiseksi piirteeksi muodostuvaa mittakaavaa.
Kilpailijoita pyydettiin yhtenä osatehtävänä ideoimaan tehtaan ja pysäköintilaitoksen väliin muodostuvaa aukio- ta. Pysäköintilaitoksen reunan korttelilinjaus ei ollut sito- va. Aukio oli useimmissa ehdotuksissa jäänyt toissijaiseen takapihamaiseen asemaan. Vaikkakin aukiolle tulee jat- kossa sijoittumaan pysäköintilaitoksen sisäänajo ja huol- totoimintaa, on se alueen kokonaisuuden kannalta yksi oleellisimpia julkisia tiloja ja tulee muodostumaan yhdeksi alueen pääkulkuväyläksi.
Kilpailijoiden toivottiin esittävän ideoita rakennusten pi- hojen, lähiympäristön ja muodostuvien aukioiden mai- semasuunnitteluun. Vain harva ehdotus sisälsi ajatuksia, joista voisi kehittyä teemoja koko Kankaan alueen pihoille ja lähiympäristölle – osassa ehdotuksia ei esitetty edes välttämättömiä, asuntoja palvelevia ulkoalueisiin liittyviä toimintoja.
4.3 Aukio, yhteispihat ja katutila 4.4 Asuinrakennukset
roksiin, jolloin maantasoon on vapautunut tilaa asunnoille.
Katutasoa on useassa ehdotuksessa aktivoitu yhteistiloil- la tai korttelipajoilla, joiden määrää ja sijoittelua voidaan kaavoituksen jatkosuunnittelussa ottaa huomioon.
Palvelurakennus ja paikoitustalon kortteli
Paikoitustalon kortteli ja korttelin yhteyteen kaavailtu palveluasumisen yksikkö osoittautuivat erittäin vaikeaksi tehtäväksi kilpailijoille. Kilpailu ei tuonut paikoitustalon kortteliin yhtään erinomaisesti ratkaistua kokonaisuutta.
Yksittäisissä ehdotuksissa, kuten “32. Lyhdyt”, on palvelu- talolle saatu luotua luonteenomainen toimintaympäristö, jossa palveluasunnot ryhmittyvät sopiviksi toiminnallisiksi yksiköiksi. Pitkää sivukäytävämallia pidettiin palveluasun- non toiminnan kannalta mahdottomana vaihtoehtona.
Pysäköintilaitoksen ratkaisumallit olivat pääosassa ehdo- tuksia osayleiskaavan mukaisia ja niitä ei kilpailun arvioin- nissa asetettu paremmuusjärjestykseen.
nettavuuteen ja teknisiin yksityiskohtiin. Ehdotusten todettiin olevan toteutuskelpoisia. Kaikissa ehdotuksissa oli yksittäisiä puutteita, mutta ne todettiin kokonaisuutta arvioitaessa vähäisiksi.
Palkintoluokan ehdotuksista teetettiin aurinkosähkö-, energia- ja ekologisuustarkastelu, jossa asiantuntija tote- aa seuraavan:
”Rakennusten massoittelun, geometrian, orientaation ja aukotusten huomioiminen, sekä vaipan kulmien mini- moiminen vähentää energiankulutusta. Näillä toimen- piteillä voidaan vaikuttaa rakennusten lämpö- ja jäähdy- tysenergiankulutukseen. Yleisesti voidaan todeta, että kilpailuehdotusten rakennukset perustuvat pääosin sel- keisiin ja tehokkaisiin massoihin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Tavoitteena on aurinkoenergian hyödyntäminen koko alueella. Lähes kaikki suunnittelijat ovat pyrkineet huo- miomaan tämän. Huomionarvoista on, että aurinkoener- giaa voidaan hyödyntää monien erilaisten katto- ja jul- kisivuratkaisuiden avulla. Osaa kilpailuehdotuksia leimaa kattomuotojen täsmällinen toteuttaminen aurinkokaava- selvityksen pohjalta.
Tarkasteltavista ehdotuksista voitiin todeta, että ne olivat lähtökohdiltaan suhteellisen tasa-arvoisia keskenään.
Yleensä ehdotuksen laatija on perustellut energiatalou- dellisuutta rakennusten massoittelulla ja kulmien elimi- noinnilla sekä rakennusten ja kattopintojen suuntauksilla aurinkoenergian hyödyntämiseksi. Sisäilmaolosuhteiden hallintaa ja kesäaikaista ylilämpenemistä perustellaan var- jostavilla eteläjulkisivun parvekkeilla.
Ehdotuksessa ”19.Kinfolk” on huomioitu myös toimin- nallinen joustavuus ja sosiaalinen kestävyys, jota pidetään yhtenä ekologisen kestävyyden mittarina.”
Yhtenä osateemana kilpailuehdotusten tekijöitä pyydet- tiin tutkimaan rakennussuunnittelutason toteutusmallia alueelle laadittavaan aurinkokaavaan. Aurinkopaneeli- en sijoittaminen rakennuksiin toi parhaimmillaan alueen silhuettiin eloisuutta, joka on omiaan luomaan Kankaan alueelle tunnusomaisen luonteen. Syvärunkoisen raken- nuksen koko kattolappeen kallistaminen etelään teki kat- tomaailmasta kuitenkin liian hallitsevan aiheen. Moni on tyytynyt pienempään kallistuskulmaan tai kattolappeen osittaiseen kallistamiseen etelään, mikä osoittautui kau- punkikuvan kannalta suotavaksi.
Kilpailun järjestäjä pyysi parhaimmista ehdotuksista asiantuntijoilta lausunnot, joissa otettiin kantaa raken-
4.5 Aurinkosähkö, energia-, rakenne- ja
talotekniset tavoitteet
Palkintolautakunta arvosteli kaikki ehdotukset ja jakoi ne luokkiin seuraavasti:
Palkintoluokka 3 Kirjosiipi 11. Piiput Pellossa 17. Superbowl 19. Kinfolk 32. Lyhdyt
4.6 Ehdotusten jako luokkiin
Keskiluokka
1. Timantit ovat ikuisia 4. Reunaviiva
9. Piippurannan kruunu 15. Luxor
16. Ohoi 18. Kangaspuut 20. Brick & Mortar 25. Bricks
26. Huonetta ja sukua 27. Leija
30. Samaan virtaan 34. 25 astetta
Alaluokka
2. Mobile macchina 5. Raameissa 6. Kangastus
8. Piipun päällä oli hattu 10. Helminauha
14. Maja 21. Tapiola 28. Koukku 35. Tour Yläluokka
7. Samuel 12. Poirot 13. Fabregas 22. Korona 23. Terä
24. Ruutua raitaa 29. Piippuset 31. Corona 33. Autour
Kankaan alue lounaan suunnasta
lun pohjaksi. Pysäköintilaitos on osayleiskaavan ratkaisun mukainen.
Lähiympäristön suunnittelu on rouheaa ja materiaaleil- taan onnistunutta. Vapaasti rajautuva pihakatu on mie- lenkiintoinen ja yhdistyy luontevasti osaksi tehdasaluetta.
Ajatus korttelipajoista ja on mielenkiintoinen ja tukee hy- vin Kankaan alueen tehdasmaista luonnetta. Aurinkosäh- kön tuotanto on sovitettu tyylikkäästi osaksi rakennusta, joskin jää energiantuotantoteholtaan tavoitetasosta.
3. Kirjosiipi
Ehdotus ”Kirjosiipi” vakuuttaa tuomaristoa vahvalla kaa- vallisella ja arkkitehtonisella otteellaan. Ehdotuksen te- kijä on huolella perehtynyt osayleiskaavaan ja kilpailun taustoihin, joka näkyy ehdotuksen varmaotteisuutena.
Ehdotus noudattaa pääpiirteissään osayleiskaavaa tuoden siihen oman mielenkiintoisen tulkintansa L-muotoisilla porrastuvilla pistetaloilla. Mittakaava ja materiaalivalinnat ovat onnistuneita ja sopivat hyvin tehdasmiljöön jatkoksi.
Tiilisyys ja tietynlainen tehdasmainen julkisivumaailman jäsentely parvekeruudukkoineen ja yksinkertaisesti jä- senneltyine aukotuksineen koettiin Kankaan alueelle ominaiseksi. Esitetty materiaali- ja väripaletti luo hieno- viritteisen vaihtelevuuden alueen kokonaisilmeeseen. Eh- dotuksessa on kaiken kaikkiaan monia piirteitä, joita kaa- voituksen edetessä voidaan sellaisenaan käyttää Kankaan uudelle alueelle laadittavassa ”laatuaapisessa”.
L-muotoinen rakennusmassa rajaa hienosti pistetalon lounaispuolelle yksityisempää ulko-oleskelutilaa. 1. ker- rokseen on saatu sopimaan parhaaseen ilmansuuntaan avautuvia asuntoja suorine puistoyhteyksineen. Asunto- suunnittelu on varmaotteista ja hyvin kilpailun järjestäjän toiveita huomioivaa. Osassa asuntoplaaneja on tarpeet- toman pitkiä pimeitä eteiskäytäviä. Sivusiivessä olevat kaksikerroksiset townhouse-asunnot koettiin hankaliksi myytävyyden kannalta. Sivusiipien ratkaisumallina voisi toimia ehdotuksen tekijän vaihtoehtoinen malli ateljeeti- loista, pienasunnoista ja/tai yhteistiloista.
Alueen kaakkoiskulman ”puutarhapiha”-kortteli on mit- takaavaltaan onnistunut ja toistaa hyvin pistetalojen kon- septissa kehitettyä porrastuvan massan teemaa. Kortte- liin jäävät avaukset mahdollistavat puistonäkymiä myös taaemmalle pysäköintilaitoksen korttelille. Palveluasumi- sen kortteli ei ole ehdotuksen kiitettävän yleisilmeen ta- soisesti ratkaistu ja ei sovellu sellaisenaan jatkosuunnitte-
EHDOTUSKOHTAINEN ARVOSTELU
5
5.1 Palkintoluokka
Kirjosiipi, havainnekuva
11. Piiput pellossa
Kilpailualueen eteläpuolella, Ailakinkadun päässä sijaitsee neljä massiivista pistetaloa jokipuiston itäreunalla. Eh- dotus ”Piiput pellossa” poikkeaa useimmista muista eh- dotuksista siinä, että tämä rakennusryhmä on näytetty selkeästi ehdotuksen rakeisuuskaaviossa. Näin tekijä on- nistuu hyvin havainnollistamaan, että hän kyseenalaistaa viitesuunnitelmassa esitetyn tavoitteen, missä Ailakinka- dun pistetalojen riviä on jatkettu kilpailualueen puolella.
Tekijä löytää tähän oivallisen vastauksen. Hän onnistuu muodostamaan aloitusvaiheesta vahvan korttelirakenteen
integroimalla vanhaa tehdasta tähän. Seuraavaan kortte- liin hän integroi paikoitustalon. Kolmas kortteli on osa uu- den kaava-alueen reunakortteleita.
Tämä selkeä jäsentely tuo useita lisäarvoja. Jokipuistosta tulee osa koko aluetta sen sijaan että se jäisi reuna-alu- eeksi. Aloituskortteli muodostaa yhdessä tehtaan kanssa pohjoisen portin uudisrakennusalueelle. Ratkaisu tukee alueen jatkosuunnittelua, mikä perustuu kortteleihin.
Ratkaisussa näkyy, että tekijän fokus on ollut aloituskort- telissa. Ajatus nykyaikaisesta urbaanista korttelista on erittäin toimiva. Arkkitehtoninen ote on vahva ja omalei- mainen. Yhtenäiset parvekkeet toimivat ”aurinkosuojina”.
Julkisivumateriaaliksi on ehdotettu puuta, mikä teknisesti toisi rakentamiselle tarpeettomia haasteita, joita tuoma- risto ei pitänyt toivottavina.
Alueelle kehitetyt rakennustyypit perustuvat moduu- limaiseen mitoitukseen ulkokuoren osalta. Tämä hyvin shemaattinen ote ei riittävästi pystynyt reagoimaan ra- kennusten keskenään hyvin erilaiseen sijaintiin, mikä toi ongelmia asuntojen avautumissuuntiin.
Asuntojen pohjaratkaisut ovat selkeät ja toimivat, mut- ta niissä esiintyi yllättävää alimitoitusta makuuhuoneiden osalta. Isoimman lamellin porrashuoneen pitkä käytävä olisi voitu välttää toisenlaisella asuntojen sijainnilla.
Ehdotuksen kerrosala ylittää vähimmäistavoitteen huo- Kirjosiipi, havainnekuva
Piiput pellossa, havainnekuva
mattavasti. Aluejulkisivut AA ja BB osoittavat, että ky- seinen kerrosalamäärä tekee ratkaisusta turhan massiivi- sen.
17. Superbowl
Ehdotuksessa onnistutaan luomaan erilaisia laadukkaita rakennusryhmiä tai korttelikokonaisuuksia kilpailualueen sisällä. Itäisessä ”korttelissa ” syntyy selkeä katutila, rau- halliset isot piha-alueet ja puistonäkymät kaikista asun- noista. Pohjoisimpana erottuu kolmen sopivan korkuisen rakennuksen ryhmä omaksi kokonaisuudekseen piipun läheisyydessä. Piipunaukion eteläpuolelle on yllättävästi sijoitettu alueen korkein rakennus. Ratkaisu on toimiva, kun rakennus hahmottuu piipun pariksi, edellyttäen että se on suhteellisen hoikka. Samalla rakennus peittää pai- koitustalon seinää.
Superbowl, havainnekuva
Superbowl, havainnekuva Piiput pellossa, havainnekuva
Paikoitustalon eteen rakennetut massat ovat toimivia katkosten ansiosta.
Eteläisimpien lamellien ja seuraavien läntisten pistemäi- sempien rakennusten tulisi erottua toisistaan, jotta ra- kennukset eivät yhdessä paikoitustalokorttelin kanssa muodosta suurkorttelia.
Rakennusten ilmeet ovat yhteneväiset Kankaan kaavan luonteen ja mittakaavan kanssa, joskin esitetyssä muo- dossa levottomat. Asuntojen pohjat ovat osittain viitteel- liset. Aloituskorttelin asunnot ovat toimivat, joskin osa parvekkeista on esitetty ranskalaisina parvekkeina.
19. Kinfolk
Tekijä kehittää erittäin mielenkiintoisen kokonaisratkaisun omintakeisen typologian avulla. Kilpailualueen koillispää- hän muodostettu perinteinen kortteli muuntuu taidok- kaasti luoteispäähän mentäessä lähes pistetaloksi. Ote on rento ja hallittu. U-muotoinen rakennus on tutkittu eri porrasratkaisuilla ja avautumisperiaatteilla. Muunnelmat ovat onnistuneita ja tavoite intiimin pihan luomasta yhtei- söllisyydestä uskottava. Sisääntulopihat tekevät katutilan mielenkiintoiseksi.
Asunnoissa on hyvät pohjaratkaisut. Rakennusmassoissa on runsaasti ulkoseinää suhteessa pohjapinta-alaan, mikä tekee asunnoista erityisen viehättäviä mutta lisää energi- ankulutusta.
Piipunjuuren alue on luonteva paikka korkeammalle ra- kentamiselle maaston laskeuman takia. Tekijä on oivalta- nut, että tästä syntyy ristiriita matalan tehdasympäristön kanssa. Vaakasuuntainen materiaalinvaihto ja ulkoseinän kallistaminen toimii vastauksena tähän.
Paikoitushalli on ”verhoiltu” asuinrakennuksilla. Tämä tekee sisäisestä käytävästä erityisen tympeän, varsinkin
ryhmäkodin arkiympäristönä. Kinfolk, havainnekuva
Kinfolk, havainnekuva
7. Samuel
Ehdotuksen tekijä on osuvan analyysin kautta päätynyt mielenkiintoiseen, osayleiskaavaa taitavasti tulkitsevaan lopputulokseen. Ehdotus osoittaa kuitenkin, miten hiuk- senhieno raja voi olla veistoksellisuuden ja formalismin vä- lillä tai trendejä luovan ja trendeja toistavan välillä.
Ratkaisu nojaa pitkälti asetelmaan, joka on kaava-alueelle mittakaavaltaan liian iso ja dominoiva. Valittu soikea kort- telimuoto asettaa ylimääräisiä rajoituksia asuntosuunnit- telulle. Korttelin viitteellisessä esityksessä lähes kaikki asunnot avautuvat vain yhteen ilmansuuntaan.
Pisaranmallisten korttelien avulla pysäköintilaitoksen staattinen hahmo on saatu osayleiskaavan hengen mukai- sesti sovitettu luontevaksi osaksi aluekokonaisuutta. Va- paamuotoisen korttelin rakentaminen pysäköintilaitoksen päälle on hyvin haastavaa. Tämä on kuitenkin huomioitu porrashuoneiden sijoittelussa.
Sommitelmaa säestää taitavasti sijoitetut neljä kurinalais- ta tornitaloa, jotka ovat mittasuhteiltaan onnistuneita.
Asuntojen pohjat ovat paljolti porrashuoneratkaisun sa- nelemana jääneet keskenkertaisiksi.
Kokonaisuus on varmaotteinen ja materiaalivalinta on- nistunut. Tiilen käyttö pysäköintilaitoksen julkisivussa on hienoa ja pisarakorttelin julkisivu on kilpailun hauskimpia.
Lyhdyt, havainnekuva
Lyhdyt, havainnekuva
32. Lyhdyt
Erittäin taitavasti kehitetty ”Lyhty” muodostaa kilpai- luehdotuksen ytimen. Pohjaratkaisut ovat erinomaiset.
Keskiporras saa päistä valoa. Rakennusmassaa on keven- netty viistetyin sisäänvedoin Julkisivut ovat juhlavat. Lyh- tyjen kokonaisuus on ilmava, pihat avarat ja ajoliikenteeltä suojatut. Kerroskorkojen satunnaiselta tuntuva vaihtelu on onnistunut. Tehdasrakennuksen eteen syntyvä tila on oivallisesti jäsennelty pelkästään kolmannen rakennuksen koordinaatistoa kääntämällä.
Yhdeksän lyhdyn yhtenäinen nauha luo kaava-alueelle kuitenkin liian itsenäisen, korttelirakenteesta poikkeavan kokonaisuuden. ”Lyhty” ei esitetyssä muodossa riittävästi myötäile asuntojen avautumissuunnille asetettavia vaati- muksia.
Paikoitustalon tontille rakennettavat palvelu- ja pien- asunnot ovat kilpailun parhaimmat.
5.2 Yläluokka
Taloparien rakennusmassojen kattolappeet ovat tarpeet- toman voimakkaasti viistettyjä, vaikkakin tällä teemalla on tavoiteltu mahdollisimman optimoitua auringonsäteiden keräyspintaa. Pienkortteliteemaa on korostettu ulkovai- pan punatiilisellä ja sisäpihan vaalealla yleisilmeellä, mitä voidaan pitää Kankaan alueelle luontevana ratkaisuna.
Asuntosuunnittelu jää yleispiirteiseksi, mutta on hyvin kehityskelpoista.
Fabregasin kohdalla tuomaristo on painottanut ehdotuk- sen oivallisen idean laatua asiakirjojen puutteellisuudesta huolimatta.
Poirot, havainnekuva
Fabregas, havainnekuva Samuel, havainnekuva
12. Poirot
Ehdotuksen kokonaisilme perustuu mielenkiintoiseen bumerangin malliseen talotyyppiin, joka varioi osayleis- kaavaa. Talotyyppiä on kehitetty pitkälle, plaanit ovat erinomaiset ja julkisivut huolella sommitellut. Ainoa yk- sittäinen tuomariston silmiin pistänyt virhe oli pienen asuinhuoneen sijoittaminen koko bumerangitalon par- haalle oleskelutilan paikalle.
Materiaalinvaihto pohjakerroksissa on omiaan antamaan pihalle ja kadulle pienempää mittakaavaa ja omaa luon- netta. Bumerangin muotoiset rakennusmassat luovat maantasolle mittakaavaltaan miellyttäviä sisäänkäyntitas- kuja sekä talojen väliin jääviä oleskelupihoja.
Sama rakennustyyppi toistuu alueen reunalla yhdeksän kertaa, puolet peilikuvana. Tästä syntyy massiivinen koko- naisvaikutelma siitä huolimatta, että tekijä taitavasti varioi rakennuksen korkeutta ja kattomuotoa.
Monotonisuutta lisää hyvin yhdenmukainen ehdotus julkisivuiksi. Vaakasuuntaista materiaalinvaihtoa sokke- likerroksissa pidettiin mielenkiintoisena aiheena, mutta esitettynä koko alueelle turhan kaavamaisena.
Bumerangi muuntuu itäreunassa taitavasti kaava-alueen tavoitteisiin erinomaisesti istuvaksi kortteliksi. Paikoitus- talo on luontevasti integroitu kokonaisuuteen.
13. Fabregas
Kilpailuehdotus rakentuu mielenkiintoisen talopari-tee- man ympärille. Taloparit muodostavat ikään kuin pien- kortteleita puiston reunalle. Pienkorttelien sisään muo- dostuu miellyttävän kokoinen yksityisempi piha-alue, kun taas pienkorttelien välinen alue jää julkiseksi puisto- alueeksi. Omalaatuista ajatusta olisi voinut kehittää vielä pidemmällekin. Ehdotusta vaivaa koko alueen lupaavaa massoittelua esittävän havainnemateriaalin puute.
22. Korona
Kilpailuehdotus noudattaa pitkälti kaavan viitesuunnitel- maa. Tekijän mainitsema Bulevardi on vaikea tunnistaa.
Katu on huolellisesti linjattu, rakennusten sijoittelu on ilmava ja rytmi on miellyttävä.
Rakennuksen pohjaratkaisu on tehokas ja järjestelmäl- linen. Liiallista monotonisuutta ja raskautta vältetään kääntämällä rakennuksia eri kulmaan ja sijoittamalla ra- kennuksia riittävän väljästi. Vapaasti sijoitetut parvekkeet saavat turhan hallitsevan roolin.
Tekijä luo paikan aurinkopaneeleille kallistamalla lappeis- ta vain puolet. Tämä osoittautuu ehdotusten vertailuissa kaupunkikuvallisesti onnistuneeksi ratkaisuksi. kun käyte- tään syviä rakennusrunkoja.
Tekijä paneutuu ansiokkaasti paikoitustalon luomaan il- meeseen tulevalle Piipputorille. Paikoitusrakennuksen kolmen sivun eteen on rakennettu asuntoja. Ylipitkiä pimeitä sivukäytäviä on osittain onnistuttu välttämään.
Asuntojen avautumisen ilmansuuntia ja ryhmäkodin yh- teistilojen tarpeita on huomioitu.
23. Terä
Kilpailualueelle ehdotetaan seitsemän identtistä, vapaasti seisovaa pistetaloa. Näin vahvasti avattu reuna antaa nä- kymiä takana olevalle lamellille, mutta vie voimaa tulevan Kankaan alueen korttelirakenteesta. Pistetalojen ryhmä on rajattu erittäin taitavasti koilliseen kolmella yhdistetyl- lä lamellilla. Ongelmana on niiden yhdessä muodostama alueelle vieras mittakaava. Alueen oma identiteetti koros- tuu idästä saapuville sisäänajoportin myötä.
Tekijä ansaitsee kiitosta ratkaisunsa esittämisestä alue- mallina.
Pistetalojen sijoittelu on luontevaa, mutta vailla jänteitä.
Pihatilat eivät tue yhteisöllisyyttä eikä pohjakerroksen passiivinen suhde pihatilaan vastaa alueelle asetettuja ta- voitteita.
Asunnot on huolella suunniteltuja ja niiden avautumis- suunnat toimivat. Julkisivujen jäsentely ja materiaalin käyttö on hallittua. Rakennusten pohja-ala on parvekkei- neen kuitenkin iso, mikä antaa massoille optista raskaut- ta, jota korostaa ulkonevat kulmat ja sommitelman tietty staattisuus.
Paikoitustalojen eteen rakentamisessa pimeiden käytävi- en suhteellinen osuus kerroslukuja nostaessa pienenee.
Etelään avautuva lamelli on luvattoman laitosmainen.
Kokonaisratkaisu osoittaa, että pienikin räystäslinjan pu- dottaminen piipun ja tehtaan ympäristössä antaa näille vahvemman aseman.
Korona, havainnekuva
Terä, havainnekuva
24. Ruutua raitaa
Tekijä luo hauskan salmiakkimuotoisen rakennustyypin, jonka olemus leimaa ehdotusta.
Talotyyppi on huolella tutkittu. Asuntojen pohjaratkaisut ovat hyviä. Kysymys kustannuksia aiheuttavista sisään- vedetyistä parvekkeista ja pyöreistä rakennuskulmista on nokkelasti hoidettu. Lisäksi pyöreät kulmaparvekkeet edesauttavat eri ilmansuuntien huomioimista rakennus- ten sijoittelussa. Usean materiaalin käyttö julkisivuissa antaa niille omaa luonnetta ja leikkisän mittakaavan. Pis- tetalo muuntuu itäpuolella luontevasti lamelliksi, jonka taitettu muoto on omiaan voimistamaan tilanmuodostus- ta. Lamellien plaanisuunnittelu jättää toivomisen varaa.
Pistetalon toistossa syntyy mielenkiintoisia ulkotiloja. Tä-
män näyttää tunnelmallinen katuperspektiivi. Aluejulkisi- vu ja asemapiirros osoittavat kuitenkin, että ehdotuksen kannanotto yleiskaavaan on vahvasti sidottu rakennusten muotoon ja se muuttuu muotoilun muuttuessa. Tämä hei- kentää ehdotuksen kaupunkitilallista antia.
Rakennusten korkeuden rajaaminen viiteen ja puoleen kunnioittaa vanhaa tehdasympäristöä ja asettuu hyvin jo- kilaakson puuston korkeuden lomaan.
Rakennusten sisäänkäynnit on sijoitettu niin, että ne määrittelevät pihan yhteistilaksi ja ovat aurinkoisia. Silti olisi toivonut, että porrashuoneet olisi esitetty sijoitetta- van rakennuksen varjopuolelle.
29. Piippuset
Erittäin ammattitaitoisesti laadittu ehdotus. Tekijä ke- hittää rakennustyypin, jossa on hyvät asunnot ja joissa asuntojen suuntaaminen huomioi alueen potentiaalia. Ta- loa hieman kääntelemällä onnistutaan näin saamaan puis- tonäkymä kaikille asunnoille. Rakennusta on taitavasti jäsennelty pystysuunnassa tummaan ja vaaleaan osaan, mikä keventää sen ilmettä.
Tekijä sijoittaa yhdeksän keskenään samanlaista raken- nusta reunustamaan Kankaan uutta kaava-aluetta. Joen puoleiset rakennukset ovat 7- ja 8-kerroksisia, minkä ylä- puolelle nousee kahdeksan metrin kallistettu kattokerros.
Maaston noustessa rakennus madaltuu niin, että alueen räystäslinja säilyy samana. Tästä syntyy kokonaisilme, joka on mittakaavaltaan alueelle raskas ja olemukseltaan monotoninen. Ratkaisu jatkaa kilpailualueen eteläpuolella toteutettua pistetalojen sarjaa ja jättää näin korttelialu- een liian erilliseksi.
Ruutua raitaa, havainnekuva
Piippuset, havainnekuva
31. Corona
Ehdotus eroaa kaavan viitesuunnitelmasta siinä, että te- kijä lähtee ansiokkaasti hakemaan uutta ilmettä asunto- rakentamisella. Julkisivujen jäsentelytapa ja materiaaliva- linnat voidaan hyvin ajatella sisällytettävän alueen tuleviin rakennustapaohjeisiin.
Tekijä työstää pistetaloista toimivia rakennuksia, jotka kaikki eroavat toisistaan, mutta kommunikoivat keske- nään kuin selkärangan nikamat. Kaikkien rakennusten vahva veistäminen samaan omaleimaiseen asuun tekee kokonaisuudesta kuitenkin liian itsenäisen osan Kankaan aluetta. Asuinrakennusten viistetyiltä muodoilta ja mas- sojen keskenäisiltä suhteilta olisi toivonut pidemmälle vietyä otetta. Muotokieli on vahvimmillaan ryhmäkotira- kennuksessa. Itäinen kortteli on ahdas.
Asuinrakennusten pohjaratkaisuissa on useita heikkouk- sia, kuten pitkät porrashuonekäytävät, kapeat olohuo- neet tai avautumissuunnat.
33. Autour
Erittäin vähäeleinen, ohjelman mukainen ja toimiva eh- dotus, joka ilmeellään ammentaa vanhasta teollisuusym- päristöstä. Tämä ilmenee myös korttelin näkymäkuvassa.
Kankaan alueen aloituskorttelina ehdotus kuitenkin jättää toivomisen varaa. Isot kallistetut lappeet ja jämerä ote rakennusmassasta viittaa liian raskaaseen kaupunkiraken- teeseen. Tätä korostaa kaikissa rakennuksissa toistettu ilme. Ehdotus ei varsinaisesti tuo lisäarvoa viitesuunni- telmaan, mutta osoittaa sen toimivuutta erittäin ammat- titaitoisella tavalla. Erityisenä ansiona pidettiin huolella laadittua maisemasuunnitelmaa.
Asuntojen suunnitteluun on paneuduttu ja ne sisältävät hauskoja yksityiskohtia. Asuntojen parvekkeiden sijoitta- minen vastakkaisille seinille ei anna parhaimpia avautu- missuuntia.
Paikoitustalon asuinrakennuksia leimaa vääjäämättä erit- täin pitkät käytävät.
Corona, havainnekuva
Autour, havainnekuva
5.3 Keskiluokka
1. Timantit ovat ikuisia
Ehdotuksessa on pyritty muodostamaan alueen sisäisen kadun yli jatkuvia mielenkiintoisen särmikkäitä korttelei- ta. Korttelihahmoa on korostettu rakennusten julkisivun jäsentelyin ja katutasoon piirtyviin materiaalirajauksin.
Kaupunkikuvallinen ajatus on lähtökohtaisesti hyvä, mut- ta rakennusten väliset suhteet jäävät kuitenkin liian väljik- si ja kortteleista ei todellisuudessa muodostu tavoitellun kaltaista suurhahmoa. Jonkinlainen mittakaavan uudel- leen tarkistaminen ja vaikkapa välittävän viherrakenta- misen tuominen osaksi kokonaisuutta olisi voinut viedä suunnitelmaa pidemmälle.
Arkkitehtuuri on alueelle hyvin sopivaa, joskin hieman persoonatonta. Ajatus muottipintaisesta betonisand- wichelementistä on hieno ja nykyisillä muottitekniikoilla täysin mahdollinen. Asuntosuunnittelu on ehdotuksessa luontevaa, joskin peruskerroksessa ainoastaan kahteen asuntoon on saatu jäsenneltyä ulko-oleskelutilat. Asun-
Timantit ovat ikuisia, havainnekuva
Reunaviiva, havainnekuva
tokohtaiset varastot on esitetty kerroksiin, jolloin maan- tasokerroksesta vapautuu tilaa asunnoille. Tätä pidettiin hyvänä lähtökohtana, joskin tässä ehdotuksessa varasto- jen sijoittelutapa tekee porrashuoneesta kovin ”kellari- maisen”.
Pysäköintilaitoksen kortteli on pyritty liittämään osaksi aluekokonaisuutta, joka koettiin erittäin hyväksi ajatuk- seksi (edellä mainituin huomauksin). Pysäköintilaitoksen kortteliin liittyvä palveluasuntojen yksikkö on toimiva.
Rakennusten massoittelu mahdollistaa hyvin aurinko- sähkön ja tekniikan sijoittamisen katolle. Lähiympäristön suunnittelu on viherrakentamisen osalta puutteellista.
4. Reunaviiva
Tekijä lähtee ansiokkaasti hakemaan useampaa typologi- aa alueelle, mutta päätyy kuitenkin käyttämään vain yhtä talotyyppiä koko näkyvimmän reuna-alueen osalla. Tämä jättää toisen typologian, paikoituskorttelin arkkitehtuurin toisarvoiseksi.
Aurinkosähkötuotanto on esitetty toteutettavaksi pysä- köintilaitoksen yhteydessä ja on ajatuksena hyvä, joskin tuotantoteholtansa tavoitteisiin nähden riittämätöntä.
Näistä lähtökohdista tekijä ei ole sovittanut aurinkopa- neeleita puiston reunan rakennusten katolle.
Kompakti tasakattoinen rakennusmassa tuo reuna-alu- eelle kahdeksan hyvin massiivista kuutiomaista raken- nusta. Ilme muuttuu ajatellusta tehdasmaisesta miljööstä kohti ei-toivottua asuntojen aluerakentamista. Paikoitus- talon ratkaisu sen sijaan tarjoaa sopusuhtaisempia raken- nusmassoja ja vastaa arkkitehtuuriltaan paremmin Kan- kaan korttelirakenteelle asetettuja tavoitteita.
9. Piippurannan kruunu
Piippurannan kruunu on ”matokategorian” paras ehdo- tus. Piippurannan äärelle jäsentyvä rakennusmassa on itsessään mittakaavaltaan, suhteiltaan ja materiaaleiltaan erittäin onnistunut. Esitetty (kilpailualeen ulkopuolella oleva) vanhan tehdasrakennuksen purkamisen määrä on sopiva ja samalla pysäköintilaitoksen kortteli on sovitettu luontevalla lisärakentamisella osaksi tehdaskokonaisuutta.
Näin tekijä avaa mahdollisuuden pysäköintilaitoksen siir- tämiselle hieman lähemmäksi tehdasrakennusta, mitä hän ei kuitenkaan tässä esitä.
Tekijä ymmärtää muuriaiheen asettamia rajoituksia takan olevalle rakentamiselle. Hän luo näille asunnoille näkymiä rakentamalla paikoitustontin kulmat pitkien sivujen sijas- ta. Tämä johtaa mm pohjoiseen avautuviin asuntoihin.
Asetelman ehdottomuus, joka on sen voima, koituu sen ongelmaksi. ”Suojamuuri” puiston ja asuinkorttelin välissä on tarpeeton. Muurirakennelma tuo alueelle liian rajaavan suurimittakaavaisen aiheen, joka vahvasti poikkeaa alueen korttelirakenteesta. Muurin takana olevat kortteli-, katu- , ja pihatilat jäävät toisarvoisiksi.
Kompromissiton punatiilisyys yhdistyneenä hienovirit- teiseen detaljimaailmaan on hyvä esitys Kankaan alueen uudeksi ilmeeksi.
Lähes kaikkien asuntojen ulko-oleskelutilat on saatu avat- tua parhaaseen ilmansuuntaan. Asuntojen suunnittelussa on puutteita. Palveluasumisen yksikkö pysäköintilaitok- sen korttelissa on sellaisenaan toimimaton.
Aurinkopaneelien sijoittaminen rakennuksiin on luonte- vaa ja tavoiteltua kokonaisilmettä hyvin tukevaa. Aurin- kopaneelien määrä jää kuitenkin selvästi toivotusta.
15. Luxor
Luxor noudattelee pääpiireissään osayleiskaavaa. Eteläi-
nen osa-alue 2 on ratkaistu vastaavilla pistetaloilla kuin läntinen puiston reunusta, jota ei pidetty hyvänä ratkaisu- mallina. Ehdotuksen parhainta antia on tarmokas paneu- tuminen pysäköintilaitoksen korttelin ongelmanratkai- suun. Pysäköintilaitos on pakattu kokonaan maanalaiseksi tehokkaaksi kaksikerroksiseksi laitokseksi. Rakentaminen osoitetaan suoraan pysäköintilaitoksen päälle, mikä on teknisesti erittäin haasteellista.
Ehdotuksen asuntoarkkitehtuuri on toimivaa ja sisältää elämyksellisiä yksityiskohtia erityisesti paikoituskortte- lissa. Asuntokohtaiset irtaimistovarastot on ansiokkaasti sijoitettu kerroksiin, jolloin ensimmäiseen kerrokseen on vapautunut tilaa asunnoille. Julkisivuarkkitehtuuri on
Piippurannan kruunu, havainnekuva
Luxor, havainnekuva
varmaotteista, mutta materiaalipaletin osalta kuitenkin alueelle hieman vierasta. Aurinkopaneelien asettelurat- kaisussa näkyy tekijän leikkisä ote arkkitehtuuriin – näin yksinkertaisesti esittäen aurinkopaneelit saadaan kyllä Jy- väskylän Energian toivomaan asennuskulmaan, oli raken- nusmassa sitten millainen hyvänsä.
16. Ohoi
Kaavanmukaista ratkaisua varten tekijä kehittää oivalta- van talotyypin, jossa matala tiiliosa liittyy tehdasmiljöö- hön ja korttelirakenteeseen. Korkealla tornilla täyttyy kerrosalatavoite.
Tekijä sijoittaa n. 10 000 as-kem² aloituskorttelin kol- meen rakennukseen. Tätä pidettiin kuitenkin alueelle hy- vin massiivisena ratkaisuna. Katutilan ilme jää raskaaksi.
Suunniteltu pistetalo on varsin toimiva, joskin mitta- suhteiltaan hieman pönäkkä. X-kerroksisuutta pidettiin yleisesti alueelle liian suurena ja se tuo mukanaan myös teknis-taloudellisia haasteita.
Arkkitehtoninen ote jää shemaattiseksi. Aluejulkisivujen monitonisuus korostuu, kun maaston vahvaa vaihtelua ei
ole huomioitu. Eteläinen kortteli on sekin varsin toimiva, joskin esitystavaltaan viitteellinen. Pysäköintilaitoksen ratkaisumalli ei tuo juuri mitään uutta kilpailuun.
18. Kangaspuut
Tekijä luo alueelle erittäin onnistuneen kokonaisratkaisun, jossa kutakin osa-aluetta on lähestytty sen ehdoilla. Eh- dotuksen paras anti on eteläisimmissä kortteleissa, joissa katutila jäsentyy selkeästi ja joissa on taitavasti huomioitu paikoituskorttelin lamellin näkymätarpeita.
Rakenteen vaihtuminen länsireunan puolella muuri-kort- teliksi ja pistetaloiksi on jäsentelyltään ansiokkaasti vaih- televainen. Piipun juurelle ryhmittyvät talot muodostavat toisen selkeän rakennusryhmän. Kehitetty pieni kasois- kerrostalo on muodoltaan hauska. Keskikorttelin rooli ti- lan ja identiteetin muodostajana jää hieman ristiriitaiseksi.
Aukion varrella oleva tornitalo on ylimittainen. Alueen ra- kennuksia yhdistävä puistonpuoleinen sokkeliaihe on tälle paikalle keinotekoinen.
Asunnot on tutkittu koko alueella. Ne ovat kaikki toimi- via.
Ohoi, havainnekuva Kangaspuut, havainnekuva
20. Brick & Mortar
Ratkaisu perustuu aluetta varten kehitettyyn kolmisaka- raiseen rakennusmassaan. Näin tekijä pystyy vastaamaan haasteeseen, jossa toisaalta toivotaan toistoa toteutusyk- siköissä, toisaalta monipuolista tilanmuodostusta ja ilmet- tä. Tuloksena on kuitenkin suunnitelma, jossa talotyyppi sanelee kaavaa eikä päinvastoin. Tämä saattaa tuoda on- gelmia koko alueen identiteetille ja pitkän tähtäimen to- teutukselle.
Ehdotus jää osittain puolitiehen. Kaikki rakennukset on esitetty samannäköisinä. Kattolappeiden kallistukset näyttävät vaikeilta. Aluejulkisivuissa esitetty vahva vaa- kajako muodostuu vain materiaalinvaihdosta eikä korreloi rakennusmassan olemuksen kanssa.
Asunnot on huolella suunniteltuja ja kaikki pitkillä näky- millä varustettuja. Rakennusten väliin jää mielenkiintoiset pihatilat ajotien varrelle. Pysäköintilaitoksen ratkaisua lei- maa hyvin pitkät sivukäytävät.
25. Bricks
Tekijän ote tehtävästä on hyvin dynaaminen. Pitkä raken- nusmassa on taitavasti kehitetty. Rakennusmassan liiket- tä korostavat korkoerot ja parvekkeiden rasterijulkisivut.
Massan katkot on sijoitettu strateegisiin kohtiin. Asun- toihin on syöttö luhtikäytäviltä tai venytetyiltä porras- huoneilta . Käytävien ongelmalliseen luonteeseen tekijä tarjoaa lääkkeen. Porrastasanteella liikkuvan ohikulkijan ja asunnon luhdinpuoleisen ikkunan välissä on erottava valokuilu.
Paikoitustalon pohjoispuolelle on taitavasti sijoitettu pal- velutaloyksiköt taskupihojen avulla.
Ehdotuksen ongelmaksi jää, että se on mittakaavaltaan paikalle liian iso ja haastaa yksin alueen muita dominant- teja, kuten jokilaaksoa, tehdasta ja muuta korttelialuetta.
26. Huonetta ja sukua
Taitavasti kehitetty pistetalo antaa ehdotukselle voimaa.
Rakennus on harvinaisen kompakti. Porrashuone on pi- meä. Asuntojen pohjaratkaisut ovat hyvin mielenkiintoi- sia. Ympärikuljettavuus tekee niistä erityisen joustavat.
Rakennuksen ilme on alueelle sopiva ja jonkunlainen vä- rikirjo hyvin ajateltavissa. Matalammissa ”paritaloissa” on myös omaperäinen luonne, joka myös soveltuu paikoitus- talon eteen rakennettaessa.
Ehdotus on kaavan viitesuunnitelman mukainen, mutta ei tuo siihen uusia vastauksia. Identtisten pistetalojen rivi on hyvin monotoninen.
Brick & Mortar, havainnekuva Bricks, havainnekuva
Huonetta ja sukua, havainnekuva
27. Leija
Ehdotuksen nimimerkki viittaa rakennuksen pohjamuo- toon. Tekijä osoittaa, miten hän on lähtenyt liikkeel- le kuutiomaisesta ratkaisusta, mutta kattoa taittamalla muuttanut massan luonnetta. Tämä on osa aurinkopa- neelien tuomaa lisäarvoa silloin kun sitä on osattu käyttää.
Alueleikkaukset antavat vinkin hyvin mielenkiintoisen muotoisista rakennuksista, mutta perspektiivipiirros kui-
tenkin kertoo muuta, mikä mm. johtuu itse aurinkopa- neeleista.
Leija-talon yhdeksän asunnon kerrostaso tuntuu jo levot- tomalta kaksijakoisuudesta huolimatta.
Asuinpihat eivät suoranaisesti tue yhteisöllisyyttä.
Eteläinen kortteliratkaisu on toimiva ja mittakaava miel- lyttävä. Paikoitustalon reunan rakennukset jäävät toisar- voiseen asemaan.
30. Samaan virtaan
Kankaan uuden kaava-alueen korttelirakenne hajoaa eh- dotuksessa kilpailualueen osalta mielenkiintoisella taval- la yksittäisiksi rakennuksiksi. Rakennukset muodostavat keskenään pareja ja tilanmuodostus saattaisi olla hieno.
Tämän havainnollistamiseksi olisi aksonometrinen kuva tai mallivalokuva ollut tarpeen.
Pistetalon porrashuoneet on sijoitettu taitavasti. Asunto- jen pohjat ovat toimivat ja asunnoista on hyvät näkymät.
Julkisivujen jäsentely on raikas.
Ehdotus kärsii aluejulkisivujen jäsentymättömyydestä ja niitä hallitsevista mustista kattopinnoista.
34. 25 astetta
Tekijä lähestyy tehtävää melko pragmaattisesti. Hän ke- hittää toimivan pistetalotyypin, jota hän sijoittaa alueelle tehtaan koordinaatistoa noudattaen ja etäisyyksiä hiukan varioiden. Kokonaisuutta hallitsevat paitsi identtiset ra- kennukset myös isot kallistetut lappeet ja ilme muuttuu pelkistetystä monotoniseksi.
Ehdotuksessa esitetään erittäin mielenkiintoinen vaihto- ehto hieman ongelmalliseksi osoittautuneelle suunnitel- lulle paikoitustalolle. Paikoitustalon katto on tässä integ- roitu maisemaan sillä, että paikoitustalon toinen reuna on muutettu istutetuksi rinteeksi.
Asuntojen pohjaratkaisut ovat toimivat ja avautumis- suunnat hyvät.
Leija, havainnekuva
Samaan virtaan, havainnekuva 25 astetta, havainnekuva
2. Mobile macchina
Ehdotuksen tekijä on lähtenyt selkeästi liikkeelle osayleis- kaavan havainnekuvan mukaisesta mallista, jossa kortte- leita on pyritty muodostamaan sisäisen kadun yli. Kort- telimuodostukseen on tuotu mukaan vinoja suuntauksia alueen kaaren jäsentämiseksi. Ajatus on mielenkiintoinen mutta ei esitetyllä tavalla toimi pistetalojen kanssa. Eh- dotuksessa esitetty pienirunkoinen kerrostalotyyppi on epärealistinen toteutusta ajatellen eikä tuo ehdotukseen kaupunkikuvallista lisäarvoa.
Asuntosuunnittelu on vaikeutunut korttelien vinouksien takia. Pistetalon esitetyt asuntotyypit ovat parhaimmil- laan hyvin toimivia, mutta kokonaisuutta tarkastellen var- sin tavanomaisia. 1.kerros on pakattu täyteen yhteistiloja, jolloin kadulta koettava maantasokerros on varsin myk- kä. Ulkoarkkitehtuuri materiaaleineen ja aukkosommit- teluineen on asiallista, joskin luoteenpuolen julkisivusta jää kovin umpinainen vaikutelma. Esityksessä on pientä epäloogisuutta kattomaailman suhteen aurinkopaneelin sijoittamisen kannalta.
5. Raameissa
Ehdotus asemakaavatasoisessa otteessa on jotain kekse- liäisyyttä. Alue jäsentyy neljään osa-alueeseen kilpailun tehtävänantoa mukaillen, minkä tuomaristo koki ansi- okkaana. Osa-alueen 1 pistetalot ovat tehokkaita, mutta mittakaavaltaan turhan vahvoja. Osa-alueen 2 talopari on mielenkiintoinen ja kehityskelpoinen ajatus. Alueen kaak-
5.4 Alaluokka
koiskulman U-kortteli on osayleiskaavan mukainen.Ulkoarkkitehtuuri on ilmeeltään tarpeettoman synkkää.
Tummanharmaa julkisivulevy yhdistyneenä vaakalaudoi- tukseen eivät tuo Kankaan alueelle uutta miellyttävää il- mettä. Asunnot ovat toimivia mutta sijainnit näköalojen ja ilmansuuntien kannalta puutteellisia. 1. kerroksen to- teutus pelkillä yhteistiloilla luo umpinaisen vaikutelman katutasolla tarkasteltuna eikä luo miellyttävää alueym- päristöä. Idea luistinradasta torille on hyvä idea, muutoin lähiympäristön suunnittelu on keskeneräistä.
Mobile macchina, havainnekuva
Raameissa, havainnekuva
6. Kangastus
Kangastus piirtyy katsojan silmiin reippaalla värityksel- lään. Voihan teemassa toki nähdä ”tiikereitä raitoineen”, mutta tuomariston näki vahva värileikittelyn alueelle vie- raana.
Pistetalojen mittakaava on XV-kerroksineen alueelle liian iso ja rakennussuunnittelun tasolla on kautta linjan tarpeetonta pönäkkyyttä. Julkisivujen jäsentely on yksi- oikoista. Asunnot ovat toimivia, joskin mm. pienempi wc puuttuu isoista asunnoista ja parvekkeet eivät aina avaudu toivottuun ilmansuuntaan. Pistetalojen katoilla on hyvät tilat aurinkokeräimille, joskin lappeiden suuntaukset jät- tävät hieman toivomisen varaa.
8. Piipun päällä oli hattu
Tekijä lähtee liikkeelle kaupunkitilan analyysistä pääty- en ansiokkaasti alueen korttelirakenteen jatkamiseen omaleimaisella tavalla. Ehdotus on hyvin tutkittu ja esi- tykseltään helposti arvioitavissa. Rakennusten mittakaa- va on alueelle hyvin sopivaa. Arkkitehtuurissa on ajalle tunnusomaisia piirteitä parvekevyöhykkeiden tasaisesti vaihtelevine rytmeineen, mikä ei kuitenkaan tue valittua kaariaihetta. Kattomaailma aurinkokeräimineen on py- ritty sovittamaan luontevaksi osaksi kokonaisuutta. Tämä tuntuu kuitenkin keskeneräiseltä ja hallitseva kattoaihe jää nyt erillseksi elementiksi.
Helminauha, havainnekuva
Piipun päällä oli hattu, havainnekuva Rakennusmassan vahvat kaariaiheet kaupunginosaa hal- litsevana aiheena ei vakuuta. Aihe palvelee tilanmuodos- tusta parhaiten paikoitustalon puolella. Puistolta katsot- tuna jäsentely on raskas ja piipun juuressa kaariaihe tuo näkymiä asunnoille mutta varjostaa piha-aluetta pahasti.
Muodot vaikeuttavat osittain rakennussuunnittelua.
Asunnot on huolella tutkittuja koko alueen osalta ja hyö- dyntyvät osittain myös kaaren muotoa. Ulkoarkkitehtuu- rissa on kunnianhimoisia tavoitteita ja hyvää materiaali- suutta.
10. Helminauha
Tekijän ote on ryhdikäs. Hän yhdistää määrätietoisesti alueelle sopivaa matalampaa rakentamista korkeilla yk- sittäisrakennuksilla. Täysin yhtenäinen nauhamainen ra- kennusmassa rakentaa alueen reunan liian umpinaiseksi.
Tähän yhdistyvät ylimittaiset pistetalot tekevät Kankaan uuden alueen reunasta massiivisen. Esitetty ratkaisumalli on kaupunkikuvallisesti huono, jättäen alueen sisäisem- mät osat takapihamaiseen asemaan. Katutasolta esitetyt havainnekuvat luovat alueesta varjoisan ja hiukan pelotta- vankin vaikutelman.
Arkkitehtuuri on jäänyt hieman viitteelliseksi, vaikka- kin tekstissä on mainittu käytettävän väribetonipintoja.
Asuntoarkkitehtuuri on varsin puutteellisesti esitetty ko- rostaen valitun matomallin ongelmia.
Kangastus, havainnekuva
14. Maja
Ehdotuksen tekijät ovat, kilpailun koko satoa tarkastel- lessa, valinneet täysin oman polkunsa ja lähteneet teo- reettisen analyysin kautta hakemaan alueelle jotain täysin muuta. Tuomaristo koki lähestymismallin kiinnostavaksi ja esitetyn analyysin huolella tehdyksi sekä hyvin perustel- luksi. Ajatus ikään kuin itse rakentuvasta ja jatkuvassa ke- hityksessä olevasta kaupunginosasta on erittäin mielen- kiintoinen. Analyysin pohjalta tehty aluesuunnitelma on mittakaavaltaan osuva ja ”pöhinäindeksiltään” suorastaan kiehtova. Esitetty 70-lukua romantisoiva arkkitehtuurin ilme on kokonaisuuden kannalta perusteltu ja kenties en- teilee tulevia tyylivirtauksia.
Lopputulos ei kuitenkaan vastaa kilpailun tehtävänan- toon, jossa haettiin alueelle toteutuskelpoista aloitusyk- sikköä ja lähtökohtia koko Kankaan alueen kaavoitukseen.
Kumpikin kilpailun järjestävä osapuoli koki, ettei kilpailu- ohjelmassa asetettuihin haasteisiin oltu vastattu. Näistä puutteista johtuen kilpailuehdotusta ei voitu arvostaa ala- luokkaa korkeammalle.
21. Tapiola
Tekijä kehittää taitavasti hyvin systemaattiseen toteutuk- seen perustuvan aluesuunnitelman.
Kaupunkitilallisesti ehdotus luo matalilla rakennuksilla intiimimmän lähiympäristön. Näiden lamellien päälle si- joittuu isot tornit. Lähestymistapa on erittäin mielenkiin- toinen mutta ratkaisu ei reagoi paikan ehtoihin tarpeeksi.
Kankaan alueelle syntyy vieras, konttisatamalle parem- min sopiva ilme. Tätä korostaa rakennusten reipas väritys.
Ehdotus jää kovin vieraaksi mittakaavaltaan erilaisen tiili- sen tehdasarkkitehtuurin rinnalla.
Asuntoarkkitehtuuri perustuu tilayksiköihin, joita yhdis- telemällä voidaan säätää asuntojakaumaa halutunlaisek- si. Esitetyt asuntotyypit ovat kooltaan oikean suuntaisia mutta toiminnallisesti osittain puutteellisia. Pysäköintilai- toksen kortteliin esitetty asuinrakentaminen on epäinhi- millistä.
Tapiola, havainnekuva Maja, havainnekuva
28. Koukku
Osayleiskaavaa varioiva kilpailuehdotus, jossa tekijä käyt- tää vain lamellitaloja. Näin hän saa länsireunan kaikki asunnot avattua puiston suuntaan. Eteläreunassa syntyy läpiajolta suojattuja toimivia kortteleita, joissa rakennuk- set kuitenkin ovat liian lähellä toisiaan. Mittakaava on eh- dotuksessa onnistunut, joskin X-kerroksiset lamellitalot näyttävät jo kovin massiivisilta. Julkisivujen vahva vaaka- aihe antaa luonnetta matalille lamelleille mutta istuu vai- keammin korkeilla lamelleilla ja jättää osittain aurinkopa- neelihatun irralliseksi aiheeksi.
Hoikan lamellitalon peruskerroksen ns. syöttöteho on huono. Kilpailuehdotuksen tekijän asemapiirroksessa an- tamat pinta-alat lienevät bruttoaloja eikä kerrosaloja.
Pysäköintilaitoksen korttelia on pyritty ratkaisemaan omintakeisella mallilla, jossa pysäköintilaitosta muotoile- malla on saatu lisää tilaa korttelin eteläsivulle. Väljyyttä on pystytty hyödyntämään niin, että rakennuksilla on vain pimeä päätyseinä. Ongelmaksi jää edelleen, että asuntonäkymiä ei varsinaisesti synny kun rakennukset katselevat toisiaan.
Tour, havainnekuva Koukku, havainnekuva
35. Tour
Ehdotus on niitä harvoja, jossa tekijä pääpiirteissään noudattaa osayleiskaavaa, mutta käyttää vain perintei- siä lamellitaloja. Näin hän saa länsireunan kaikki asunnot avattua puiston suuntaan. Eteläreunassa syntyy läpiajol- ta suojattuja toimivia kortteleita. Rakenne poikkeaa liian paljon Kankaan korttelikaavasta. Kerrosluvut ovat maltil- lisia josta alueelle syntyy rauhallinen, mutta toiston takia monotoninen kokonaisilme.
Parvekejulkisivu on ajateltu toteutettavaksi merialumii- nista toteutetuin verhoseinäkkein, jolloin alueen länsijul- kisivun ilmeestä muodostuu varsin metallinen. Lisäksi ma- teriaalipalettiin kuuluu harmaasävyinen väribetoni, joka yhdessä merialumiinin kanssa muodostavat tarpeettoman kylmän kokonaisilmeen Kankaan alueelle.
Pysäköintilaitoksen korttelin yhteyteen on esitetty sisä- kujannetta pysäköintilaitoksen ja asuinrakennuksen väliin.
Sisäkujanteen ilmeestä tulee helposti varjoisa ja hieman pelottavakin pysäköintilaitoksen puristuksessa. Pysäköin- tilaitoksen päälle perustettavaan kattopuutarhaan on pa- neuduttu huolella.
Kilpailun arvostelussa palkintolautakunta totesi kahden ehdotuksen parhaiten täyttävän kilpailulle asetetut ta- voitteet.
Palkintolautakunta päätti yksimielisesti jakaa palkinnot kilpailuohjelmasta poiketen seuraavasti:
• 2. palkinto, 40 000 €
ehdotukselle nro 3 nimimerkki Kirjosiipi
• 2. palkinto, 40 000 €
ehdotukselle nro 11 nimimerkki Piiput pellossa
• 3. palkinto, 20 000 €
ehdotukselle nro 19 nimimerkki Kinfolk
• lunastus, 10 000 €
ehdotukselle nro 17 nimimerkki Superbowl
• lunastus, 10 000 €
ehdotukselle nro 32 nimimerkki Lyhdyt
• kunniamaininta
ehdotukselle nro 13 nimimerkki Fabregas
• kunniamaininta
ehdotukselle nro 24 nimimerkki Ruutua raitaa
• kunniamaininta
ehdotukselle nro 29 nimimerkki Piippuset
• kunniamaininta
ehdotukselle nro 31 nimimerkki Corona
Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon em. arvoste- luissa esiintyneet esitykset ehdotuksen kehittämiseksi.
KILPAILUN TULOS
6
6.1 Kilpailun tulos
6.2 Palkintolautakunnan suositukset
Palkintolautakunta hyväksyi arvostelupöytäkirjan.
Jyväskylässä 10 .4.2014
6.3 Arvostelupöytäkirjan allekirjoitus
Nimikuoret todettiin avaamattomiksi.
Palkintolautakunta avasi palkittavien ehdotusten tekijöi- den nimikuoret. Ehdotusten tekijöiksi osoittautuivat seu- raavat henkilöt tai työryhmät:
2. palkinto
ehdotus 3, nimimerkki ”Kirjosiipi”
Tekijät:
• UKI Arkkitehdit Oy
• Sasu Alasentie, arkkitehti
• Sampo Ojala, arkkitehti Avustajat:
• Nina Hokka, arkkitehti
• Kimmo Mansisto, arkkitehti Tekijänoikeus:
• UKI Arkkitehdit Oy
2. palkinto
ehdotus 11, nimimerkki ”Piiput pellossa”
Tekijät:
• Lunden Architecture Oy
• Ron Aasholm, arkkitehtiylioppilas
• Eero Lunden, arkkitehti SAFA
• Maija Parviainen, arkkitehtiylioppilas
• Annamiia Suominen, arkkitehti SAFA Avustaja:
• Heini-Emilia Saari, arkkitehtiylioppilas
6.4 Nimikuorten avaus
Kirjosiipi, havainnekuva Piiput pellossa, havainnekuva
Lunastus
ehdotus 17, nimimerkki ”Superbowl”
Tekijät:
• Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy
• Jesse Anttila, arkkitehti SAFA
• Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA
• Leena Holmila, arkkitehti SAFA
• Lassi Hackman, arkkitehti
• Jukka Timonen, arkkitehtiylioppilas
• Marius Savickas, arkkitehtiylioppilas Tekijänoikeus:
• Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy
Lunastus
ehdotus 32, nimimerkki ”Lyhdyt”
Tekijät:
• Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy
• Ilmari Lahdelma, professori, arkkitehti SAFA
• Rainer Mahlamäki, professori, arkkitehti SAFA Työryhmä:
• Hanne Savolainen, arkkitehti SAFA
• Minna Lahdelma, arkkitehti SAFA
• Jukka Savolainen, arkkitehti
• Petri Saarelainen, arkkitehti SAFA
• Anis Soussi, arkkitehti Tekijänoikeus:
• Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy 3. palkinto
ehdotus 19, nimimerkki ”Kinfolk”
Tekijä:
• Sanna Meriläinen, arkkitehti SAFA
Kinfolk, havainnekuva
Lyhdyt, havainnekuva
Superbowl, havainnekuva
Kunniamaininta
ehdotus 13, nimimerkki ”Fabregas”
Tekijä:
• Juha Pakkala, arkkitehtiylioppilas
Kunniamaininta
ehdotus 24, nimimerkki ”Ruutua raitaa”
Tekijät:
• JKMM Arkkitehdit
• Johanna Raukko, arkkitehti
• Kristian Forsberg, arkkitehtiylioppilas
• Juha Mäki-Jyllilä, arkkitehti SAFA
• Asmo Jaaksi, arkkitehti SAFA
• Teemu Kurkela, arkkitehti SAFA
• Samuli Miettinen, arkkitehti SAFA Avustaja:
• Edit Bajsz, arkkitehti SAFA Tekijänoikeus:
• Arkkitehtitoimisto JKMM Oy
Kunniamaininta
ehdotus 29, nimimerkki ”Piippuset”
Tekijät:
• Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
• Kirsti Sivén, arkkitehti
• Asko Takala, arkkitehti Työryhmä:
• Tatu Pärssinen
• Jaakko Isosomppi
• Stefan Vara
• Heidi Turunen
• Alex Torres Tekijänoikeus:
• Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy
Kunniamaininta
ehdotus 31, nimimerkki ”Corona”
Tekijät:
• Valtteri Heinonen, arkkitehti SAFA
• Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti MARK
• Tommi Tuokkola, arkkitehti SAFA
Fabregas, havainnekuva Piippuset, havainnekuva
Ruutua raitaa, havainnekuva
Corona, havainnekuva
