MOR-Y13-072
3466000
3466000
3467000
3467000
3468000
3468000
7326000 7326000
7327000 7327000
7328000 7328000
7329000 7329000
7330000 7330000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
KIVESAHO RANUA
Tietokantatunnus: MOR-Y13-072 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 4 Karttalehti:3524 02 Alueen pinta-ala: 45,2 ha
Korkeus: 162 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 22 m Muodon suhteellinen korkeus: 17 m Moreenimuodostuman sijainti: Kivesaho sijaitsee Ranuan luoteispuolella, noin 5 km Nuupaksesta
luoteeseen Simojoen varressa.
Geologia
Kivesahon drumliini kuuluu Ranuan drumliinikentän länsiosan muodostumiin. Selänteen suuntaus lähes pohjoisluoteesta eteläkaakkoon kuvastaa viimeistä jäätiköitymistä edeltäneen jäätiköitymisen virtaussuuntaa.
Muodostuma on hieman kyyneltä muistuttavan sukkulamainen ja hyvin kehittynyt drumliini. Sen proksimaalipää on jyrkkä ja distaalipää loiva. Drumliinin pituus on 1400 metriä ja leveys noin 400 metriä. Drumliinin korkeus on noin 17 metriä. Itärinne on hieman jyrkempi kuin länsirinne.
Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen deglasiaation yhteydessä alue peittyi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten drumliinin laki oli noin 57 metrin syvyydessä.
Maankohoamisen seurauksena maasto kohosi vähitellen Itämeren Ancylusjärven peitosta ja noin 9700 vuotta sitten Kivesahon laki paljastui Itämeren peitosta. Muodostuma on rantavoimien heikosti huuhtoma ja selänteellä on ohuita rantakerrostumia. Drumliinin laella on pieni noin metrin syvyyteen rantakerrostumaan ulottuva leikkaus. Pintalohkareisuus on pääasiassa vähäinen, mutta paikoin lohkareita ei ole lainkaan.
Biologia
Kivesahon drumliinilla on pääosin rehevää tuoreen kankaan (MTp) kuusikkoa ja kuusisekametsää.
Sekapuustoisia kuusi-mänty-koivumetsiä on etenkin alueen reunoilla soiden läheisyydessä sekä
proksimaalirinteen kangaskorvessa (KgK), jossa kasvaa myös vanhoja kookkaita haapoja. Karhunsammaleisilla ja rahkaisilla soistumilla kasvaa mustikan ja puolukan lisäksi suopursua, juolukkaa sekä pallosaraa. Itälaiteella on rehevää korpea, jossa kasvaa pihlajan taimia, metsäkortetta sekä korkeaa mustikkavarvustoa. Distaaliosan kuuset ovat vanhoja, kapeita ja naavaisia siperiankuusia. Pohjoisosan metsissä on järeämpää kuusta ja runsaammin lehtipuita. Vanhoja raitoja, ja lahopuuta löytyy jonkin verran. Koillisrinteellä on laajalla alueella soistuneisuutta ja metsäkorte ja mustikka ovat vallitsevat lajit. Kiveskosken jyrkällä kivikkoisella rantalaiteella lajisto monipuolistuu. Kapealla rantavyöhykkeellä kasvaa ruohokanukkaa, metsämaitikkaa, korpikastikkaa, siniheinää, röllejä, rantalemmikkiä, luhta- ja rantatädykettä, vilukkoa, mesimarjaa, kalvaspiippoa, järvikortetta, yökönlehteä, rentukkaa, lehtovirmajuurta, ratamosarpiota ja rantanätkelmää.
Maisema ja muut arvot
Kivesahon drumliini hahmottuu Simojokivarresta kuusikkoisena selänteenä, mutta drumliinilta ei juuri avaudu maisemaa ympäristöön tiheän kuusimetsän johdosta. Simojoki tekee pienen mutkan kiertäessään drumliinin proksimaalipään.
