MOR-Y11-042
3466000
3466000
3467000
3467000
3468000
3468000
7189000 7189000
7190000 7190000
7191000 7191000
7192000 7192000
7193000 7193000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
KORTESELKÄ MUHOS, UTAJÄRVI
Tietokantatunnus: MOR-Y11-042 Muodostumatyyppi: Juomumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:3424 01 Alueen pinta-ala: 50,1 ha
Korkeus: 90 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 21 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Korteselän juomumoreenialue sijaitsee noin 8 km Utajärven
keskustasta luoteeseen, kilometrin verran Likojärvestä kaakkoon.
Geologia
Korteselän juomumoreenialueen pituus on noin 1600 metriä ja leveys noin 750 metriä.
Juomumoreeniharjanteiden muoto on kohtalaisen hyvin kehittynyt, paikoin tosin sekundääriset geologiset prosessit ovat muovanneet alkuperäistä morfologiaa. Proksimaalipuolen eli luoteispuolen rinteet ovat hieman distaalipuolen rinteitä jyrkemmät. Rajauksessa on mukana neljä moreeniharjannetta, joiden koko ja muoto vaihtelee hieman. Yhteistä harjanteille on kuitenkin se, että ne ovat poikittaisia jäätikön liikesuuntaan nähden eli harjanteiden pituussuuntaus on koillisesta lounaaseen. Pintalohkareisuus alueella on välillä kohtalainen, paikoin huuhtoutuneilla alueilla jopa 10-20 kappaletta aarilla. Suurimmat havaitut lohkareet olivat halkaisijaltaan noin 3 metriä. Alueella on syvimmillään noin kolmen metrin syvyyteen kaivettuja tieleikkauksia, joissa oli havaittavissa pinnalla rantakerrostumaa 0-1,5 metriä ja sen alla hiekkaista moreenia. Rantatoiminnan merkkinä oli
havaittavissa selkeä huuhtoutumistaso noin 82 metrin korkeudella mpy (kivikkoa). Kalliopaljastumia ei havaittu.
Biologia
Korteselän juomumoreenialue on tuoretta (VMT), varttunutta mänty- tai sekametsää. Paikoin löytyy myös kuivahkoa (EVT) mäntytaimikkoa tai kasvatusmetsää. Kuusimetsää on vain hyvin vähän. Sivakkamaalla on iso hakkuualue, jonne on myös tehty uusi tie Korteselän, eteläisimmän selänteen läpi. Kasvillisuustyypit sekä niiden kasvilajisto on hyvin tavanomaista. Alueen rajauksen laidoilla on paikoin rämekasvillisuutta (KgR), ja rajauksen ulkopuolelle jää laajahko, paikoin luonnontilainen suoalue.
Maisema ja muut arvot
Harjanteet hahmottuvat ympäristöstä metsäisinä saarekkeina vain ojittamattomien soiden suunnasta eikä sieltäkään erityisen hyvin. Ympäristöön ei juuri avaudu maisemaa, koska kumpareet ovat aika matalia. Sisäinen maisema avautuu paikoin avohakkuiden kohdalla. Vaihtelua luovat topografian muutokset sekä sekundääristen geologisten prosessien jäljet maastossa. Erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että juomumoreenit ovat seudulla kohtalaisen harvinaisia. Alue soveltuu virkistyskäytön osalta metsästykseen ja marjastukseen.
