Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta
Faculty of Science and Forestry
LASTEN JA NUORTEN METSÄSUHDE JA METSÄTIETOISUUS
KYSELYTUTKIMUS 4H-JÄRJESTÖN METSÄPÄIVIEN METSÄKASVATUKSESTA
Elli Hämynen
METSÄTIETEEN PRO GRADU ERIKOISTUMISALA METSÄEKONOMIA JA -POLITIIKKA
JOENSUU 2019
Tiivistelmä
Hämynen, Elli. 2019. Lasten ja nuorten metsäsuhde ja metsätietoisuus, Kyselytutkimus 4H-jär- jestön metsäpäivien metsäkasvatuksesta. Itä-Suomen yliopisto, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, metsätieteiden osasto. Metsätieteen pro gradu, erikoistumisala metsäekonomia ja met- säpolitiikka. 81 s.
Tässä pro gradu -työssä selvitettiin lasten ja nuorten metsäsuhdetta ja metsätietoisuutta sekä tar- kasteltiin 4H:n metsäpäivien merkitystä metsäkasvatuksessa. Kehittämisnäkökulmana oli metsä- päivien vaikuttavuuden kehittäminen sekä parannuskeinojen pohtiminen metsäsuhteen ja metsätie- toisuuden näkökulmasta.
Tutkimusaineisto kerättiin syksyn 2018 aikana sähköisellä kyselylomakkeella, jossa oli moniva- lintakysymyksiä, kyllä/ei -kysymyksiä, Likertin asteikon mielipidekysymyksiä ja avoimia kysy- myksiä. Tutkimukseen osallistui 515 oppilasta. Vastaajat olivat 5.– 9. -luokkalaisia ja eri kouluista eri puolilta Suomea. Kyselyyn osallistui metsäpäivään osallistuneita lapsia ja nuoria, lisäksi toteu- tettiin verrokkikysely. Tutkimuksessa keskityttiin kvantitatiivisen aineiston analysointiin tilastol- lisin menetelmin ja avoimia vastauksia kuvattiin esimerkein. Ristiintaulukointien, faktorianalyy- sien ja ryhmittelyanalyysin avulla selvitettiin, millaisia metsäsuhteita ja metsätietoja lapsilla ja nuorilla on ja miten erilaiset taustatekijät vaikuttavat niihin.
Tutkimuksessa selvisi, että lapset ja nuoret liikkuvat metsässä suhteellisen usein ja heillä on hyvin positiiviset asenteet metsiin ja metsissä liikkumiseen. Vain pieni osa vastaajista koki metsän pelot- tavaksi tai tuntemattomaksi paikaksi. Vastaajille tärkeimpiä asioita luonnossa olivat puhdas ilma, rauhallisuus, maisema ja puuntuotanto. Alle puolet vastaajista halusi oppia lisää metsistä ja vain neljäsosa oli kiinnostunut metsäalan ammateista tulevaisuudessa. Metsäpäivistä pidettiin ja yli 80
% vastaajista viettäisi mielellään välillä koulupäiviä ulkona.
Tutkimuksessa huomattiin, että yli puolella vastaajista oli positiivinen metsäsuhde ja he arvostivat metsässä liikkumisen tuomaa iloa, luonnontutkimista ja tarkkailua sekä metsän itseisarvoa. Vas- taajien metsäsuhteissa ilmeni esteettisromanttisia, arkaaisia ja tiedollisia piirteitä. Pienellä osalla vastaajista oli välinpitämättömämpi suhde metsään. Metsäsuhteeseen on viime aikoina alettu kiin- nittää enemmän huomiota ja lisätutkimukselle etenkin lasten metsäsuhteista on tarve.
Avainsanat: metsäpäivä, ympäristökasvatus, metsäkasvatus, metsäsuhde, metsätietoisuus
Abstract
Hämynen, Elli. 2019. Young people’s relationship to forests, survey about the forest education of forest school days organized by 4H organization. University of Eastern Finland, Faculty of Sci- ence and Forestry, School of Forest Sciences. Master’s thesis Forest Science specialization Forest Economics and Policy, 81 p.
This master thesis is about young people’s relations to forests. Participants (altogether 515) were from the fifth to the ninth grade in Finnish schools around the country. Data was collected with an internet survey during the autumn 2018. Questions were about forest knowledge, habits related to forests, feelings towards forests and recreation in forests. Respondents were also asked about their feelings and attitudes towards forestry and employment in the forest sector. Most of the respondents had participated on forest school days organized by 4H organization but there was also a compa- rable group. Factor analysis, cross-tabulation analysis and cluster analysis was used to answer the research questions.
The results show that young people use to spend time in forests quite often and they have very positive attitudes towards forests and forest activities. Most of the respondents think that forest is not a scary or unknown place for them. Respondents find fresh air, peace, scenery and timber the most important things in the nature.
Less than half of the respondents wanted to learn more about forests and only one quarter was interested in forest related jobs in future. Participants liked forest school days and over 80 % of respondents liked to spend school days outside.
The results suggest that most of the respondents have positive forest relations and they appreciate the joy of forests, investigating forests and the intrinsic value of forests but there is also a small group that has more negative relationship to forest. This study shows that there is a growing need for more studies about the subject.
Keywords: environmental education, forest attitudes, forest education, forest knowledge, forest pedagogics
ALKUSANAT
Eräs kyselyyn vastannut kahdeksasluokkalainen kertoo, että metsänhoidon tarkoituksena on ”tehdä maailmasta parempi”. Tämä kuvaa hyvin omaa ajatusmaailmaani siinä vaiheessa, kun kiinnostuin metsäalasta ja päätin suunnata kohti metsäalan opintoja. Nyt opinnot alkavat olla loppusuoralla ja olen saanut paljon aineksia siihen, miten voin olla tekemässä maailmasta parempaa paikkaa.
Graduaiheeni löytyi 4H:lta, missä tarvittiin tutkimusta lasten ja nuorten metsätietojen ja metsäsuh- teen kehittymisestä metsäpäivien seurauksena. Olen iloinen, että minulle löytyi aihe, jossa kiinnos- tuksenkohteeni, metsäasiat ja ympäristökasvatus, yhdistyivät. Lasten ja nuorten metsäosaaminen on ajankohtainen aihe ja ympäristökasvatuksen kehittäminen tärkeää, jotta lapsille ja nuorille muo- dostuu hyvä luonto- ja metsäsuhde. Tämän työn tekeminen on opettanut minulle paljon ja osoitta- nut, että jokaisella on metsäsuhde, jota voi vahvistaa.
Kiitos kaikille työssä auttaneille ja sen tekemisessä kannustaneille. Kiitokset ohjaajilleni Jukka Tikkaselle ja Sirpa Kärkkäiselle, 4H:n ohjaajalle Juha Ruuskalle sekä kaikille tutkimukseen osal- listuneille kouluille ja luokille sekä ympäri Suomea toimiville metsätiimeille. Kiitokset Ilpo Jäppi- selle tilastoavusta, Harri Silvennoiselle kuvista, Luston Reetta Karhunkorvalle yhteistyöstä, Suo- men metsäyhdistyksen Sirpa Kärkkäiselle ja Suvi Pessalalle vinkeistä ja yhteistyöstä, Pohjois-Kar- jalan metsänhoitoyhdistykselle aiheen löytymisestä, Tanja Kähköselle 4H:n asioihin perehdyttä- misestä, Taina Laaksoharjulle tutkimusavusta sekä perheelle ja ystäville loputtomasta kannustuk- sesta, kärsivällisyydestä ja rohkaisusta.
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO... 7
2 TYÖN TAUSTA ... 10
2.1 Keskeiset käsitteet ... 10
2.2 Ympäristökasvatuksen menetelmät ja periaatteet... 11
2.3 Metsäopetus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa... 12
2.4 Metsäsuhteiden ulottuvuudet ... 13
2.5 Metsäkasvatus 4H:ssa ... 15
2.6 Metsäpäivät ... 16
3 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 16
3.1 Tutkimusmenetelmä ... 16
3.2 Tutkimus käytännössä ... 17
3.3Kyselyn rakenne ja kysymykset ... 19
3.4Aineiston analysointimenetelmät ... 22
3.4.1 Eksploratiivinen faktorianalyysi ... 22
3.4.2Ryhmittelyanalyysit ... 24
4 TULOKSET ... 25
4.1. Vastaajien taustatiedot ... 25
4.2 Metsätottumukset ... 26
4.3 Metsä ja positiiviset tunteet ... 28
4.4 Metsä ja negatiiviset tunteet ... 29
4.5 Metsämaisemien miellyttävyys ... 30
4.6 Metsien merkitys ... 33
4.7 Metsäpäiväkokemus ... 35
4.8 Metsätiedot ja -taidot ... 36
4.9 Metsäsuhde ... 39
5 TULOSTEN TARKASTELU JA POHDINTA ... 44
5.1 Tulosten analysointi ... 44
5.1.1 Metsätottumukset ... 44
5.1.2 Metsään liittyvät tunteet ... 46
5.1.3 Metsien merkitys ... 47
5.1.4 Metsätietoisuus ... 48
5.1.5 Metsäpäivän vaikutukset ... 49
5.1.6 Metsäsuhde ... 51
5.2 Huomioita tuloksista ja tulosten virhelähteet ... 53
5.3 Näkemyksiä tutkimusmenetelmästä ja työstä ... 54
6 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 56
KIRJALLISUUS ... 62
LIITTEET ... 69
Liite 1 Tutkimuskysymykset ja kyselyn osa-alueet ... 69
Liite 2 Kyselyn teoreettinen viitekehys metsäsuhdeteorioihin pohjautuen ... 69
Liite 3 Avointen kysymysten tarkoitusperusta ... 73
Liite 4 Kysely ... 74
1 JOHDANTO
Metsä on aina ollut tärkeä asia Suomessa ja viime vuosina metsien rooli virkistyskäytön voimava- rana on korostunut. 75 % suomalaisista on erittäin tai melko kiinnostuneita metsästä (Halla ym.
2018). Metsät peittävät 75% Suomen maapinta-alasta ja metsillä on kautta aikojen ollut suuri mer- kitys ihmisten hyvinvoinnin kannalta (Matveinen 2017). Suomessa myös jokamiehenoikeudet ovat mahdollistaneet ja mahdollistavat metsissä liikkumisen kaikille (Halla ym. 2018). Luonto voidaan Suomessa yhdistää metsään ja siksi luontoa koskevia ihmistieteellisiä tutkimuksia voidaan hyvin peilata pohjaksi myös metsään liittyvälle tutkimukselle.
Luontoon liittyvien harrastusten on todettu tuottavan muita harrastuksia enemmän mielihyvää ja ne koetaan virkistävämpinä kuin monet muut harrastukset (Korpela & Paronen 2010). Laukkasen (2010) mukaan luonto vaikuttaa ihmiseen kolmella eri tasolla, jotka ovat luonnon kokemisen ja havainnoinnin, luonnon läheisyydessä olemisen ja luonnossa tapahtuvan aktiivisen tekemisen ja osallistumisen taso. Luonnossa liikkumisella on paljon positiivisia vaikutuksia, kuten mielikuvi- tuksen käyttö, itseluottamuksen kasvu ja sosiaalisten suhteiden kehittyminen (Pajanen 2011).
Lasten ja nuorten ulkona viettämä aika on vähentynyt, kiinnostus metsästystä ja kalastusta kohtaan on pienentynyt, ja vapaa-aika on yhä tarkemmin säädeltyä (Ernst & Theimer 2011). Karhunkorva (2016a) kirjoittaa, että metsällä on ollut entisaikoina suurempi rooli lasten ja nuorten kasvussa kuin nykypäivänä. Hänen mukaansa luontosuhde rakentuu nykyään epäsuoremmin koulussa opetetta- van tiedon ja metsäopetuksen kautta. Lapset ja nuoret vieraantuvat luonnosta ja viettävät vähem- män aikaa ulkona, mikä voi myös olla haitallista terveydelle ja hyvinvoinnille (Metsissä mahdolli- suus -raportti 2011, Wells & Lekies 2012 ja Ernst & Theimer 2011, Polvinen ym. 2012). Erityisesti kaupungeissa on vaarana, että luontoleikit korvautuvat tietokonepeleillä ja järjestetyillä harrastuk- silla. Lasten ja nuorten luonnossa viettämän ajan väheneminen saattaa vaikuttaa myös lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen. (Laaksoharju & Rappe 2010.)
Metsiin ja metsässä liikkumiseen kytkeytyy monia arvoja. Suomen metsäyhdistyksen (2018) sel- vityksen mukaan 83 %:lle 18 – 79 -vuotiaista suomalaisista metsä on erittäin tai melko tärkeä.
Suomalaista metsäsuhdetta on haettu Unescon aineettoman kulttuuriperinnän kansalliseen ja kan- sainväliseen luetteloon (Karhunkorva ym. 2017, Elävä Perintö 2018). Suomen metsäyhdistyksen tutkimuksen (2018) mukaan 86 %:lle vastaajista metsien säilyminen luonnonmukaisena oli erittäin tai melko tärkeää. Metsien tehokas hyödyntäminen oli erittäin tai melko tärkeää 55 %:lle ja ei kovin
tärkeää tai yhtään tärkeää 35 %:lle (Suomen metsäyhdistys 2018). Metsien käyttöä, hoitoa ja met- siin suhtautumista ajavat siis monet erilaiset näkökulmat.
Lasten luontokokemukset ovat tärkeitä positiivisen luontosuhteen muodostumisen kannalta (Can- tell 2011, Cheng &Monroe 2012). Ernst ja Theimer (2011) viittaavat tutkimuksessaan Mayerin ja Franzin (2004) tutkimukseen, jossa vahvan luontosuhteen todetaan edistävän ympäristöystävällistä ja luonnon huomioivaa käytöstä. Lasten ja nuorten metsätietämyksen ja luontosuhteen edistäminen kuuluu myös PEFC-sertifioinnin kriteereihin (PEFC 2017). Karvisen ja Nykäsen (1997) mukaan hyvien luontoretkien kautta luontosuhde pääsee monipuolistumaan.
Matveisen (2017) mukaan erilaisten metsäsuhteiden tunnistaminen on tärkeää, sillä se on keino metsäsuhteen vahvistamiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Ympäristöystävällisen käytöksen ja luontoon kytkeytymisen kannalta luontosuhde ja yhteys luontoon on oleellista (Ernst & Theimer 2011 viittaavat Hindsin ja Sparksin (2008) tutkimukseen). Luonnossa liikkuminen lapsuudessa ja nuoruudessa sekä vanhempien, opettajien ja muiden roolimallien innostuneisuus luontoa kohtaan edistävät kiinnostusta luontoa kohtaan. (Ernst &Theimer 2011 viittaavat Chawlan ja Cushingin 2007 tutkimukseen.) Aartolahden (2012) mukaan luontokokemusten kautta lapset oppivat arvosta- maan luontoa ja sitä kautta lapsuuden luontokokemukset ovat merkityksellisiä sosiaalisen ja eko- logisen kestävän kehityksen näkökulmista.
Ympäristökasvatuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioitaessa on hyvä tarkastella oppilaiden suhtautumista ja yhteyttä luontoon (Frantz & Mayer 2013), joten metsäsuhde tutkimuskysymyk- senä on myös sitä kautta perusteltu. Ernst ja Theimer (2011) puolestaan mainitsevat, että tutkimus luontosuhteista on suhteellisen uutta ja keskittynyt ennemminkin ympäristökäyttäytymiseen kuin merkitykselliseen luontosuhteeseen. He myös toteavat tutkimuksessaan, että ympäristökasvatuk- sen kautta on mahdollista edistää luontosuhdetta, mutta tähän tarvitaan tietoa ja tutkimusta siitä, mitkä ympäristökasvatusohjelmien piirteet ovat olennaisia ympäristösuhteen kehittämisen kan- nalta.
Monipuolisen luontoliikunnan on huomattu vaikuttavan lasten motorisiin kykyihin (Fjørtoft 2001).
Erityisesti lapset, jotka leikkivät metsässä, ovat motorisilta taidoiltaan parempia kuin ne lapset, jotka eivät leiki metsässä (Fjørtoft 2001). Lasten leikit ovat monipuolisia vaihtelevassa luontoym- päristössä, ja luontoympäristöt ovat tärkeitä leikkimisen ja oppimisen ympäristöjä (Fjørtoft & Sa- gaie 2000). Häyrinen (2018) puolestaan huomasi, että luontosuhteen muodostuminen on keskeistä lasten ja nuorten virkistäytymisessä. Kodilla sekä opettajan henkilökohtaisilla tiedoilla, taidoilla,
kokemuksilla ja harrastuksilla on merkitystä siihen, millainen lasten luontosuhteesta muovautuu (Häyrinen 2018).
Tämän pro gradu -työn aiheena oli tutkia lasten ja nuorten oppimista 4H:n järjestämissä metsäpäi- vissä ympäri Suomen. Pääpaino oli lasten ja nuorten metsäsuhteen ja metsätietoisuuden tutkimi- sessa. Tutkimuskohteena oli myös vaikuttavuuden mittaaminen ja metsäpäivien sisällön ja peda- gogiikan kehittäminen. 4H:n metsäpäiviin osallistuu vuosittain valtakunnallisesti 35 000 lasta ja nuorta, joten niiden kehittäminen metsätietoisuuden ja metsäsuhteen parantamiseksi on tärkeää.
Metsäalan toimijoiden tekemä metsä- ja luontokasvatus on hajanaista ja siinä on suuria alueellisia eroja. 4H:n alueelliset metsätiimit organisoivat metsäpäivät, mutta päivien sisältö vaihtelee paljon alueittain. Metsäpäivien järjestämiseen osallistuu moninaisia toimijoita ja järjestäminen on hyvin vapaamuotoista, jolloin haasteena on valtakunnallisten tavoitteiden täyttyminen. Tämän tutkimuk- sen avulla pyritään kartoittamaan metsäpäivien merkitystä ympäri Suomea ja luomaan pohja yhte- näisille metsäpäivätavoitteille.
Metsäpäivien yleisenä tavoitteena on opettaa metsien monikäyttöön ja luonnonsuojeluun liittyviä asioita sekä tarjota lapsille ja nuorille kokemuksia metsässä ja metsästä (Metsissä mahdollisuus 2011). Tutkimuksessa selvitetään, mitä lapset ja nuoret metsäpäivissä oppivat ja minkä osa-aluei- den osalta metsäpäiviä pitäisi kehittää. Tässä pro gradu -tutkielmassa mielenkiintoista on luonnon- tieteellisten ja kasvatustieteellisten tieteenalojen yhdistäminen ja työn tulosten tarpeellisuus. Koska metsäpäivät tavoittavat vuosittain paljon lapsia ja nuoria, ne ovat tärkeä osa koulujen ympäristö- kasvatusta. Niiden kehittäminen ja yhtenäistäminen on tarpeellista, jotta metsäpäivien merkitys ympäristökasvatuksessa säilyy ja kehittyy.
Tässä pro gradu -työssä pyritään löytämään vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin (Liite 1):
• Millaiset metsätiedot ja metsätaidot lapsilla ja nuorilla on?
• Millainen suhde metsään lapsilla ja nuorilla on? Miten suhtautuminen metsään muuttuu metsäpäivän aikana?
• Mitä lapsi tai nuori oppii metsäpäivässä?
• Mitä elementtejä metsäpäivässä pitäisi olla lasten ja nuorten metsäsuhteen ja met- sätietoisuuden kehittymisen näkökulmista?
2 TYÖN TAUSTA
2.1 Keskeiset käsitteet
Tutkimuksessa käsitellään lasten ja nuorten metsätietoisuutta ja metsäsuhdetta. Nuorisolain (1285/2016) 3.1 §:n mukaan nuoriksi määritellään alle 29-vuotiaat. Unicefin julkaisemassa YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista jokainen alle 18-vuotias määritellään lapseksi. Mannerhei- min lastensuojeluliiton nettisivuilla 12-vuotiasta aletaan kutsua nuoreksi. Asiasta on erilaisia käy- täntöjä, mutta yleisesti 15-vuotias mielletään ennemmin nuoreksi kuin lapseksi. Tutkimukseen osallistuneet olivat 10 – 16-vuotiaita, joten tässä tutkimuksessa puhutaan lapsista ja nuorista. Tu- loksia verrataan kuitenkin muihin, sekä lapsia että nuoria koskeviin, tutkimustuloksiin.
Matveisen (2017) mukaan metsäsuhde tarkoittaa suhtautumista metsiin ja niiden käyttöön. Ihmi- sellä voi olla erilaisia metsäsuhteita esimerkiksi työssä ja vapaa-ajalla (Matveinen 2017). Metsä- suhde ilmenee eri tavoin ja siinä yhdistyvät eri tekijät, kuten toiminta, henkinen suhde metsään ja metsän taloudellinen merkitys (Karhunkorva ym. 2016b). Matveinen (2017) sanookin monipuoli- sen metsäsuhteen lisäävän metsistä saatavaa hyvinvointia. Suomen metsäyhdistyksen (2018) mu- kaan metsäsuhde muodostuu eri tarpeista ja eri tasoista, joita ovat tunteet, identiteetti ja toiminnal- lisuus. Metsäsuhde on osa luontosuhdetta (Metsäsuhteita-sivusto). Cantellin (2011) luontosuhde- määrittelyyn peilaten metsäsuhteeseen kuuluvat metsän merkitys ihmiselle ja ihmisen metsälle an- tama arvo. Metsäkokemukset, -kontaktit ja metsän havainnointi kehittävät metsäsuhdetta (Karhun- korva ym. 2017). Metsäsuhde on osa yksilön identiteettiä, ja se muuttuu ja kehittyy jatkuvasti (Kar- hunkorva ym. 2017). Jokaisella on omanlaisensa metsäsuhde ja erilaisten metsäsuhteiden tunnis- taminen on tärkeää niiden vahvistamisen ja kehittämisen kannalta (Matveinen 2017). Kuten Kar- hunkorva ym. (2017) toteavat, ” Metsä erityisenä luonnon- ja kulttuuriympäristönä erottaa metsä- suhteen luontosuhteesta”. Karhunkorvan ym. (2017) mukaan aika, paikka, ikä, sukupuoli, tiedot ja kokemukset vaikuttavat siihen, millaiseksi metsäsuhde kehittyy. Metsäsuhteita-sivustolla metsä- suhde kuvataan lisäksi yksilön, yhteisön ja luonnon vuorovaikutukseksi. Opinnäytetyössään Saha (2018) pohtii metsäsuhdetta ja toteaa, että ihmisten erilaiset taustat vaikuttavat vahvasti metsäsuh- teen syntyyn. Karhunkorvan ym. (2017) mukaan muistot ja kokemukset lapsuuden metsästä ovat usein perustavanlaatuisia koko elämälle, mutta metsäsuhde voi ilmetä myös mielipiteinä, käsityk- sinä, asenteina ja arvoina. Suomessa metsien käytöllä on pitkä historia ja metsäkulttuurin moni- puolisuus tarjoaa monia hyvinvointivaikutuksia, mikä tekee suomalaisesta metsäsuhteesta metsä- kulttuurisen ilmiön (Karhunkorva ym. 2016b).
Suomen metsäyhdistyksen (2018) mukaan metsäsuhteita voidaan tarkastella eri ulottuvuuksista.
Ekstrovertissa metsäsuhteessa tärkeää on innostuminen ja uudet kokemukset, kun taas introvertille metsäsuhteelle tyypillistä on rauhoittuminen ja mielenrauhan hakeminen metsästä (Suomen met- säyhdistys 2018). Yhdistävälle metsäsuhteelle avoimuus ja yhdessä oleminen on tyypillistä ja in- dividualistiselle metsäsuhteelle suorittaminen ja tuotto ovat tärkeitä (Suomen metsäyhdistys 2018).
Polvisen ym. (2012) mukaan elämysten ja kokemusten kautta luonnon arvostaminen vahvistuu ja luontosuhde syntyy. Cantell (2011) kertoo positiivisten ja omien luontokokemusten sekä luonnon havainnoinnin olevan tärkeää luontosuhteen kehittymiselle. Luontosuhteessa on aistihavaintojen kerros, tiedon kerros, mielikuvien kerros, suoran hyödyntämisen kerros ja näihin kerroksiin tallen- tuneet asiat muodostavat ihmisen luontosuhteen. Mitä useampaa kerrosta ihmisen luontosuhteessa on, sitä rikkaampi elämä on. (Karvinen & Nykänen 1997.) Takala (2014) puolestaan toteaa, että ympäristösuhde voidaan ymmärtää prosessina, joka on muuttuva ja johon voidaan vaikuttaa.
Harju-Autin (2011) ympäristötietoisuuden määritelmää soveltaen metsätietoisuus voidaan määri- tellä metsiin liittyviksi tiedoiksi ja taidoiksi. Kun lapsi tai nuori alkaa kiinnittää huomiota ympä- ristön asioihin eri tavalla kuin aiemmin, puhutaan ympäristötietoisuuden kasvamisesta (Harju- Autti 2011). Metsätietoisuudessa metsää käsitellään myös yhteiskunnallisena voimavarana ja sosi- aalisena mahdollisuutena (Metsissä mahdollisuus 2011) ja nämä ulottuvuudet ovat läsnä myös ym- päristötietoisuudessa (Heiskanen 2011).
2.2 Ympäristökasvatuksen menetelmät ja periaatteet
Palmerin puumalli (1998) on keskeinen ympäristökasvatuksen malli. Siinä ympäristökasvatuksen sisällöt jakautuvat kolmeen samanaikaisesti toteutuvaan osa-alueeseen. Nämä Palmerin puumallin (1998) osa-alueet ovat tietojen oppiminen ympäristöstä (kognitiivinen ulottuvuus), toiminta ja op- piminen ympäristössä (affektiivinen ulottuvuus) ja toiminta ympäristön puolesta (konatiivinen ulottuvuus) (Koskimäki 2018). Ympäristövastuullisuus vahvistuu, kun ympäristötietoisuus, tiedot, taidot ja asenteet ympäristöstä ja ympäristön puolesta toimiminen kehittyvät. Palmerin puumallin (1998) kaikki osa-alueet ovat yhtä tärkeitä ja kehittyvät tietojen, taitojen, käsitysten ja asenteiden kehittymisen kautta. Palmerin puumallin (1998) mukaan tärkeää on, että lapsille ja nuorille muo- dostuu henkilökohtainen suhde luontoon ja ympäristökasvatuksessa tuleekin huomioida oppijoiden kehitysvaihe ja aiemmat tiedot. (Cantell & Koskinen 2004.) Jerosen (1995) mukaan ympäristökas- vatuksen tavoitteita ovat muun muassa ympäristöherkkyyden kehittäminen, ympäristötietoisuuden
synnyttäminen ja vastuun ottaminen ympäristöstä. Nämä linkittyvät selvästi myös ympäristökas- vatuksen tunnettuun Jerosen ja Kaikkosen (1995) talomalliin, jossa tavoitteita ovat ympäristöherk- kyys, ympäristötieto ja -tietoisuus, toimintavalmiudet ja vastuullisuus (Jeronen 1995).
2.3 Metsäopetus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa
Metsissä mahdollisuus -hankkeen raportti (2011) tiivistää metsäkasvatuksen menetelmiä, joita käy- tetään myös metsäpäivien opetusmenetelmissä. Perusopetuksen vuosiluokkien 1 – 6 kohdalla ker- rotaan, että kokemuksellisuus ja yhteistoiminnallisuus ovat toimivia keinoja. Keskustelun avulla puolestaan voidaan ohjata lapsia liittämään uudet asiat jo opittuihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 – 9 metsäkasvatusmenetelmissä painotetaan enemmän omakohtaisuutta ja esimerkiksi mittauk- set, tutkimukset ja itsenäinen tutustuminen tulevat vahvemmin osaksi metsäopetusta.
Perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet on otettu ja otetaan vaiheittain käyttöön. Näi- den mukaan tavoitteena on innostaa oppilaita ympäristön suojeluun omakohtaisen luontosuhteen kautta ja herätellä kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Perusopetuksen opetussuunnitel- man perusteissa linjataan, että oppimisympäristöjen pitää tukea yksittäisen oppilaan ja koko yhtei- sön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta sekä olla monipuolisia. (Opetushallitus 2014.)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan vuosiluokkien 3 – 6 ympäristöopin ta- voitteena on luonnon kunnioittaminen, ympäristösuhteen vahvistaminen ja luonnon, erilaisten il- miöiden ja ihmisten hyvinvoinnin ymmärtäminen. Tavoitteena on myös opettaa oppilaita kiinnit- tämään huomiota omien valintojen vaikutuksiin sekä ohjata luonnon tutkimiseen ja luonnossa liik- kumiseen. Liikunnassa pyritään hyödyntämään luontoa monipuolisesti ja saavuttamaan positiivisia ja yhteisöllisiä kokemuksia. Vuosiluokkien 7 – 9 tavoitteena on vahvistaa kestäviä valintoja ja elinympäristöjen arvostusta sekä oppia työskentelemään luonnossa. Oppilaita ohjataan pohtimaan ja tarkkailemaan elinympäristöään, sen muutoksia ja omia toimintatapojaan. (Opetushallitus 2014.) Häyrinen (2018) huomauttaa, että luontosuhteen voimistumisen kannalta myös välitunneilla tapah- tuva vapaa luonnossa leikkiminen on merkityksellistä, vaikkei sitä useinkaan mielletä osaksi ym- päristökasvatusta.
Cantellin (2011) mukaan lasten ja nuorten luontoharrastukset ovat olennaisia positiivisen luonto- suhteen syntymisen kannalta. Hän toteaa luontosuhteen vahvistamisen olevan myös opetussuunni- telman perusteisiin kirjattu tavoite, jota pyritään edistämään ainakin luonnontieteellisissä aineissa.
Erilaisten fyysisten ja sosiaalisten oppimisympäristöjen ja vaihtelevien asiantuntijoiden ja ympä- ristökasvattajien avulla voidaan syventää ja monipuolistaa ympäristökasvatusta (Cantell 2011).
2.4 Metsäsuhteiden ulottuvuudet
Metsäsuhde kehittyy ja muovautuu ajan kuluessa, sillä se on osa yksilön identiteettiä (Paaskoski &
Roiko-Jokela 2016). Asenteet voidaan jakaa tunteita koskevaan, käytökselliseen ja kognitiiviseen osa-alueeseen (Azjen 2005). Brodyn (2005) mukaan merkityksellinen luonnossa oppiminen on seurausta suorista kokemuksista ja merkityksellisen oppimisen saavuttaminen vaatii toimintaa, tun- temista ja ajattelua. Pietarisen (1987) mukaan metsäsuhdetta voidaan tarkastella neljän perusasen- teen, utilismin, humanismin, mystismin ja primitivismin, kautta (Taulukko 1).
Utilismissa hyötyajattelu on keskeistä ja pyrkimyksenä on tehokkuus, taloudellisuus, yhteiskunnan hyvinvointi ja raaka-aineiden saanti. Metsä nähdään siis ihmisten hyvinvointia edistävänä raaka- ainelähteenä. Humanismille tyypillistä on, että ihmisen kehityksen nähdään edellyttävän luonnon kehittämistä eli villiä ja luonnontilaista ei arvosteta ja luonto halutaan tehdä ”paremmaksi” ihmis- ten tarpeisiin. Humanismissa ajatellaan, että luonnon tulee turvata toimeentulo ja hyvinvointi, mutta utilismista poiketen luonnossa on tärkeää myös se, että se auttaa saavuttamaan henkisen ta- sapainon ja edistää eettistä tajua ja tiedon saamista luonnosta. Mystismissä etsitään luonnon py- hyyttä ja pyritään ihmisen ja luonnon ykseyden kokemiseen. Primitivismissä kunnioitetaan luon- non itseisarvoa ja monipuolisuutta eikä ihmisellä nähdä olevan oikeutta käyttää luontoa pelkkänä välineenä. Primitivismi pitää ihmistä tasa-arvoisena muiden eliölajien kanssa. (Pietarinen 1987.) Taulukko 1. Perusasenteiden pääpiirteet Pietarisen (1897) perusteella.
Utilismi Humanismi Primitivismi Mystismi
Metsä ihmisen hyvin- vointia edistävänä raaka-ainelähteenä
Tuotannon ja luonnon toi- minnan tasapaino, ihmi- sen henkinen hyvinvointi
Ihminen tasa-ar- voinen muiden eliölajien kanssa
Ihmisen ja luonnon välittömän yksey- den kokemus
Merkityksellinen luonnossa oppiminen koostuu toiminnasta, ajattelusta ja tuntemisesta. Toiminnan fyysinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen ulottuvuus perustuvat luontokokemukseen ja aisteihin.
Merkityksellisen luonnossa oppimisen saavuttamiseen tarvitaan suoria ja henkilökohtaisia koke- muksia luonnossa olemisesta ja tärkeää on eri aistien käyttö ja vuorovaikutus muiden kanssa. Olen- nainen asia luonnossa oppimisen kannalta on se, millainen luontokokemus on tilanteena. Keskeistä on myös tietoisuuden kehittyminen ja uusien ideoiden omaksuminen olemassa olevien tietojen osaksi. Asenteet, arvot ja uskomukset vaikuttavat siihen, millainen kokemuksesta muodostuu ja
mitä asioita opitaan. (Brody 2005.) Kuten Saha (2018) toteaa, ei yksilön metsäsuhdetta voi yksi- selitteisesti luokitella johonkin tiettyyn perusasenteeseen, vaan teemat yhdistyvät. Eri metsäsuhdeteoriat menevät osittain päällekkäin ja niissä ilmanee samankaltaisia ulottuvuuksia (kuva 1).
Kuva 1. Metsäsuhdeteoriat ja niiden ulottuvuudet.
Karhunkorva ym. (2017) jaottelevat metsäsuhteen Karviseen ja Nykäseen (1997) pohjautuen (tau- lukko 2). Tämän jaon mukaan metsäsuhde voi olla arkaainen, hyödyntävä, esteettisromanttinen, naturalistinen, tiedollinen ja tieteellinen tai välinpitämätön, pelokas ja vihamielinen.
Taulukko 2. Karvisen ja Nykäsen (1997) metsäsuhdejaottelun piirteet.
Metsäsuhde Periaate:
Arkaainen Ihminen osa muuta luontoa
Hyödyntävä Aineellisten hyötyjen arvostaminen (metsästys, marjat, metsänhoito) Esteettisromanttinen Luonnon kauneuden ihailu ja merkitykselliset aistikokemukset (mai-
sema, aistien käyttö)
Naturalistinen Ihmisen selviytyminen ankarissa oloissa (vaativat vaellukset)
Tiedollinen ja tieteellinen Luonnon tutkiminen (kerääminen, lajittelu, nimeäminen, tutkiminen) Välinpitämätön, pelokas Metsään ei hakeuduta (pelottava, inhottava metsä)
Pietarinen(1987)
• Utilismi
• Humanismi
• Mystismi
• Primitivismi
Azjen (2005)
• Tunteita koskeva
• Käytöstä koskeva
• Kognitiivinen Brody (2005)
• Toiminta
• Ajattelu
• Tunteminen
Karhunkorva (2017) / Karvinen ja Nykänen (1997)
• Arkaainen
• Esteettisromanttinen
• Tiedollinen
• Hyödyntävä
• Naturalistinen
• Välinpitämätön
2.5 Metsäkasvatus 4H:ssa
4H-liiton tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään mielekästä tekemistä ja monipuolisia harrastuksia. 4H-toiminnan kautta lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia erilaisten tietojen ja taitojen oppimiseen, ideoiden toteuttamiseen (yritystoiminta), työntekoon (siivous, lemmikki- palvelut), kerhotoimintaan ja kansainvälistymiseen (nuorisovaihdot). 4H:n nuorisotyön arvopoh- jana ovat neljä H-kirjainta eli harkinta (oman ajattelun kehittäminen ja oikeudenmukaisuus), har- jaannus (käytännön taidot), hyvyys (toisten ihmisten ja luonnon kunnioittaminen sekä yhteistyö- taidot ja suvaitsevaisuus) ja hyvinvointi (kokonaisvaltainen hyvinvointi). (4H järjestönä 2019).
Metsäkasvatuksessa 4H:lla on iso rooli. 4H:n tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten luonto- ja metsätietoutta, tarjota metsiin liittyviä harrastusmahdollisuuksia ja tutustuttaa metsäalan työmah- dollisuuksiin (Metsissä mahdollisuus 2011). Suomen 4H-liitto toimii valtakunnallisella tasolla ja järjestää metsäpäivien lisäksi metsä- ja luontokerhoja ja tukee nuorten metsäyrittäjyyttä (Metsissä mahdollisuus 2011).
Metsätiimien toiveita ja näkemyksiä metsäpäiviin ja niiden tutkimiseen liittyen tutkittiin metsätii- meille lähetetyn sähköisen kyselyn avulla. Samalla selvitettiin, millaisia metsäpäivät ovat, miten niiden järjestäminen kullakin alueella tapahtuu ja millaisia käytännön tavoitteita metsäpäiviin liit- tyy. Metsäalan toimijoiden tekemä metsä- ja luontokasvatus on hajanaista ja siinä on suuria alueel- lisia eroja. Metsissä mahdollisuus -mallin (2011) avulla pyritään kattavaan ja tehokkaaseen metsä- opetukseen, jolla tavoitettaisiin yhä enemmän lapsia ja nuoria (Metsissä mahdollisuus 2011). Met- sissä mahdollisuus -mallin (2011) avulla 4H pyrkii lisäämään metsäalan toimijoiden yhteistyötä luonto- ja metsäkasvatuksessa toimimalla järjestäjänä ja kontaktien luojana metsäalan organisaa- tioiden, opettajien ja harrastajien välillä (Metsissä mahdollisuus 2011).
Vuosiluokkien 1– 6 metsäopetukseen kuuluvat elämykset, kokemukset ja metsässä liikkumisen ja havainnoimisen taidot. Tarkoituksena on ”luoda pohja kestävän ympäristösuhteen kehittymiselle”
ja oppia ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja ekologisia perusasioita. Vuosiluokilla 7 – 9 tiedon merkitys metsäopetuksessa kasvaa, mutta myös elämyksellisyyden ja metsäkokemusten merkitys positiivisen metsäsuhteen muodostumisessa korostuu. (Metsissä mahdollisuus 2011.)
2.6 Metsäpäivät
Metsäpäiviä järjestävät metsätiimit koostuvat metsä- ja kasvatusalan toimijoista, ja tarkoituksena on yhdistää käytännön tieto metsäasioista tietoihin pedagogisista periaatteista ja käytännön tapah- tumajärjestelyistä (Metsissä mahdollisuus 2011). Metsäpäiviin osallistuu valtakunnallisesti vuosit- tain noin 35 000 lasta ja nuorta (Metsätiimien vastaukset 2018).
Metsäpäivät rakentuvat yleensä rastiradan varaan (Metsissä mahdollisuus 2011) ja usein eväät syö- dään nuotion äärellä. Metsäpäivä voi myös olla rakennettu messutyyppiseksi, jolloin oppilaat kier- tävät eri toimijoiden pisteillä omaan tahtiinsa. Rasteilla/ toimintapisteillä voidaan Metsissä mah- dollisuus -raportin (2011) mukaan perehtyä esimerkiksi riistanhoitoon, luonnossa liikkumiseen, metsänhoitotöihin, luonnonmateriaaliaskarteluun, jokamiehenoikeuksiin, luonnontuotteisiin tai kierrätykseen. Metsäpäivien tarkoituksena on tarjota elämyksellinen, toiminnallinen ja monipuoli- nen retkipäivä koululaisille (Metsätiimien vastaukset 2018).
Metsäpäivien järjestämisestä vastaavien 4H:n metsätiimien vastausten (2018) perusteella metsä- päivän tavoitteita ovat monipuolisten luontokokemusten tarjoaminen, metsä- ja luontotietouden li- sääminen, metsien ammatti- ja harrastusmahdollisuuksien esittely sekä luonnossa liikkumiseen in- nostaminen. Metsäpäivien hyödyiksi nähtiin metsäkokemuksen tuottaminen, opetussuunnitelman tukeminen, uuden oppiminen, metsän arvon ymmärtäminen, tekemällä oppiminen, metsäsuhteen rakentaminen, metsän merkityksen ymmärtäminen ja mukavan koulupäivän tarjoaminen (Metsä- tiimien vastaukset 2018). Metsäpäivissä näkyy siis monia UNESCO:n oppimispilareiden mukaisia oppimistavoitteita. Näitä ovat tietojen oppiminen ja ymmärryksen syventäminen, tekemään oppi- minen, yhteistyön oppiminen, omien valintojen ja elämän oppiminen sekä tiedon jakaminen ja asenteiden kehittäminen (UNESCO & UNEP 2011).
3 AINEISTO JA MENETELMÄT
3.1 Tutkimusmenetelmä
Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus. Kysely tutkimusmenetelmänä tuot- taa laajan tutkimusaineiston ilman, että tutkijan tarvitsee olla paikalla (Hiltunen 2008). Vastaajiksi valittiin otannalla eri puolilla Suomea järjestettäviä metsäpäiviä. Vastaajat olivat 5. – 9.-luokkalai-
sia, jotka osallistuivat metsäpäivään syksyllä 2018. Tutkimuksessa tutkittiin metsäsuhteen kehitty- mistä ja metsätietoisuuden kasvua metsäpäivien seurauksena. Tämän takia kysely toteutettiin myös verrokkiryhmille, jolloin pystyttiin vertaamaan tietoja ja asenteita metsäpäivään osallistuneiden ja osallistumattomien oppilaiden välillä.
Metsäpäivätutkimukseen tuli 553 vastausta, joista 424 voitiin käyttää tutkimuksessa, ja verrokki- kyselyyn tuli 109 vastausta, joista 91 oli antanut luvan vastausten käyttämiseen tutkimuksessa.
Yhteensä tutkimuksessa käytettyjä vastauksia oli siis 515 kappaletta. Tapahtunut kato johtui suu- relta osin siitä, että monet olivat lopussa kieltäneet vastausten käytön tutkimuksessa. Koulutyön tasapuolisuuden kannalta oli kuitenkin perusteltua, että myös nämä oppilaat saivat täyttää kyselyn ja olla osallisena virallisessa oppitunnin ohjelmassa.
3.2 Tutkimus käytännössä
Ennen varsinaista tutkimuskyselyä 4H:n metsätiimejä lähestyttiin sähköpostitse ja selvitettiin met- säpäivien tilannetta eri alueilla. Suomen 4H jakautuu kuuteen pääalueeseen (Lappi, Pohjois-Poh- janmaa & Kainuu, Pohjanmaa & Keski-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi) ja tarkoi- tuksena oli, että kyselyn vastaajat olisivat edustavasti näiltä eri alueilta. Vastaajat olivat Äänekos- kelta, Rovaniemeltä, Kalajoelta, Lemiltä, Kajaanista, Iisalmesta, Pielavedeltä, Heinävedeltä ja Sa- vitaipaleelta. Verrokkikyselyn vastaajat olivat puolestaan Vieremältä ja Kuhmosta. Metsätiimien näkemyksiä metsäpäivistä selvitettiin ennakkokyselyllä (Metsätiimien vastaukset 2018).
Aluksi tehtiin painotettu otanta, jonka avulla saatiin sopiva määrä metsäpäiviä ympäri Suomea.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin yhteyshenkilöiden tavoittaminen ja otantaan jouduttiin ottamaan mukaan myös muita metsäpäiviä. Käytännössä tämä eteni niin, että aluksi metsätiimeihin oltiin yhteydessä, jolloin selvisi, mitkä metsäpäivät voivat osallistua tutkimukseen. Jotkin metsäpäivistä järjestettiin vääränä ajankohtana (kevät 2018 tai kevät 2019) ja joidenkin metsäpäivien suunnittelu oli sillä asteella, ettei tutkimuksen toteuttaminen niissä ollut järkevää. Osassa paikkakunnista jär- jestettiin eri toimijoiden päällekkäisiä metsäpäiviä, jolloin näitä ei voitu ottaa tutkimukseen mu- kaan. Vielä myöhemmässä vaiheessa osa kouluista jäi pois joko edellä mainituista syistä tai kou- luarjen kiireen vuoksi. Verrokkikyselyyn oli vielä varsinaista kyselyä vaikeampi saada vastaajia.
Aluksi yritettiin saada verrokkiluokat samoista kunnista kuin metsäpäiväkyselyyn vastanneet kou- lut, mutta kieltäytymisten ja peruuntumisten takia verrokkikoulut otettiin eri kunnista satunnaisesti ja niiden määrä karsiutui vielä vastausvaiheessa.
Koulujen rehtoreilta pyydettiin suostumus tutkimuksen toteuttamiselle ja tarvittaessa haettiin myös tutkimuslupa kunnan sivistystoimelta. Aineistonkeruu toteutettiin koulun kautta, jotta voitiin var- mistua siitä, että kaikilla vastaajaluokilla oli rehtorin lupa vastata kyselyyn. Osa luokista täytti ky- selyn jo linja-autossa matkalla metsäpäivästä koululle. Opettajille toimitettiin tarkat ohjeet, ja he toimivat tutkimustilanteen ohjaajina. Tutkimukseen osallistumiseen tarvittiin huoltajan suostumus, sillä kyseessä oli alaikäisiä koskeva tutkimus ja huoltajilla tulee olla oikeus kieltää alaikäisen osal- listuminen tutkimukseen (Aarnos 2010). Opettajille toimitettiin huoltajille lähetettävän viestin pohja. Huoltajien luvan pyytäminen toteutettiin koulujen sähköisen viestintäkanavan Wilman kautta niin, että opettaja lähetti huoltajille viestin ja mikäli huoltaja halusi kieltää lapsensa osallis- tumisen tutkimukseen, hän ilmoitti siitä opettajalle. Jos huoltaja salli osallistumisen, hänen ei tar- vinnut ilmoittaa opettajalle. Näin toimittiin, jotta saatiin pienennettyä opettajan työtaakkaa ja vä- hennettyä poisjääntien määrää. Kyselyssä ei ollut arkaluontoisia kysymyksiä ja se linkittyi vahvasti koulun toimintaan kuuluvaan metsäpäivään, joten syytä kieltäytymiselle ei pitänyt olla. Kyselyssä ei pyydetty henkilötietoja eivätkä yksittäiset vastaajat olleet vastauksista tunnistettavissa.
Oppilaat osallistuivat tutkimukseen täyttämällä sähköisen kyselylomakkeen tietokoneilla tai puhe- limilla. Tätä varten opettajat saivat linkin ja qr-koodin kyselyyn. Tarjolla oli myös paperinen ky- selylomake, mutta yksikään luokka ei valinnut sitä. Luokkia muistutettiin vastaamisesta tarvitta- essa ja vastausajan päätyttyä vastaajaluokkien kesken arvottiin 4H-tuotepalkinnot, jotka toimitet- tiin kouluille. Arvonnan oli tarkoitus kannustaa osallistumaan tutkimukseen.
Vastauksia käsiteltiin ensin Excelissä, sillä vastausten muoto ei suoraan ollut IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmaan soveltuva. Vastausten joukosta poistettiin ne vastaukset, joissa vastaaja oli kieltänyt vastaustensa käyttämisen tutkimukseen (yhteensä 145 vastatusta). Lisäksi jouduttiin poistamaan vastauksia, joissa kysymyksiin vastaaminen oli jäänyt kesken jostain, todennäköisesti teknisestä, syystä. Monivalinta-, valinta- ja kyllä/ ei -kysymysten analysointiin käytettiin tilastollisia analy- sointimenetelmiä ja SPSS-ohjelmaa. Avoimia vastauksia on esitetty havainnollistamisen vuoksi.
Ristiintaulukointien ja khiin neliö -testien avulla on selvitetty asioiden välisiä suhteita ja faktori- analyysien avulla hahmotettu lasten ja nuorten metsäsuhteiden jakautumista.
Tutkimuseettiset kysymykset huomioitiin koko tutkimuksen teon ajan. Vastaaja sai kieltäytyä vas- taamisesta tai jättää kyselyn kesken. Tämän lisäksi oli mahdollista täyttää kysely, mutta kieltää vastausten käyttäminen tutkimuksessa. Huoltajilta ja koulujen rehtoreilta sekä tarvittaessa kunnilta
pyydettiin luvat tutkimuksen toteuttamiselle. Kysely oli anonyymi eivätkä vastaajat olleet tunnis- tettavissa vastauksista. Ohjeissa korostettiin, ettei kyselyssä ole oikeita tai vääriä vastauksia ja että epäselvissä tilanteissa voi ottaa yhteyttä missä tahansa tutkimuksen vaiheessa. Työn tulokset lähe- tetään kouluille ja 4H-yhdistyksille, jotta nämä voivat hyödyntää niitä ympäristökasvatuksensa tu- kena. Tutkimuksen vaiheet on esitetty kuvassa 2.
Kuva 2. Tutkimuksen vaiheet.
3.3 Kyselyn rakenne ja kysymykset
Kysely toteutettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella (liite 4). Se koostui määrällisistä ja laa- dullisista kysymyksistä, jotka oli suunniteltu ikäluokalle sopiviksi. Kysymyksenasettelussa pyrit- tiin siihen, etteivät kysymykset ohjaa oppilaiden vastauksia niin sanottujen toivuttujen vastausten suuntaan.
Metsäpäivä- tilanne Suomessa
Kysely metsä- meilletii-
Painotettu otanta metsäpäivistä
- Ympäri Suomen
Lisä- otanta metsä- päivistä
Yhteys metsäpäiviin osallistuvien
koulujen rehtoreihin Tiedottaminen- yhteystiedot ja
suostumukset
Tarvit- tavien tutkimus-
lupien hankinta
Testi- kysely
Kysely- ohjeet ja
kysely- linkit luokkien opettajille Huoltajien
suostumusten pyytäminen
opettajien välityksellä -wilman kautta Metsä-
päivät syys- loka- kuussa
2018 Muistutukset
opettajille Kyselyyn
vastaa- minen Metsä- päivän jälkeen bussissajoko koulullatai
Verrokki- kysely
Kiitosviestit kouluille ja arvonnan
suoritta- minen
Tulosten tilastointi ja analy-
sointi
Tulosten vertailu metsäpäivään osallistuneiden ja
verrokkiryhmän välillä
Tietoa lasten ja nuorten metsä- tietoisuudesta ja metsäsuhteesta ja
tukea 4H:n metsäkasvatukse
n kehittämiseen
Käsitys siitä, mitä
jatko- tutkimuk-
sissa on tarpeen tutkia
Kyselyn toimivuutta testattiin kahdelle 5.-luokalle ja yhdelle 7.-luokalle ja kyselyä muokattiin tes- tikyselystä saatujen havaintojen perusteella. Näin pyrittiin varmistamaan, että vastaajat ymmärtä- vät kysymykset niin kuin ne on haluttu ymmärrettävän (Valli 2015). Testauksen jälkeen muokattiin muun muassa hankaliksi havaittuja sanamuotoja ja kysymyksenasetteluja. Myös joitakin teknisiä ongelmia ja sisällöllisiä epäjohdonmukaisuuksia korjattiin.
Kyselyssä oli avoimia kysymyksiä, kyllä/ei -kysymyksiä, Likertin asteikon kysymyksiä ja tausta- tietokysymyksiä. Osa asenteita mittaavista kysymyksistä oli positiivisia ja osa negatiivisia. Tällä tavalla vastaajille ei niin helposti muodostu mielikuvaa siitä, millaisia vastauksia arvostetaan tai toivotaan (Innanen 2008). Kysymysten asettelulla välillä negatiivislähtöisiksi ja positiivislähtöi- siksi myös kannustettiin vastaajaa lukemaan kysymys huolella ja pohtimaan suhtautumistaan asi- aan. Likert-asteikon kysymyksissä oli myös neutraali vaihtoehto, sillä pakotettu kannan ottaminen olisi vääristänyt tutkimuksen tuloksia (Innanen 2008). Avoimet kysymykset mahdollistivat moni- puolisen vastaamisen ja uusien asioiden esiintuomisen. Ne eivät myöskään ohjanneet vastauksia mihinkään suuntaan (Hirsjärvi ym. 2007).
Kyselyn kysymysten tavoitteena oli saada huomioitua seuraavat näkökulmat: tuotto, luonnossa liikkuminen, metsästys ja kalastus, esteettisyys ja maisema, rauha, luonnontuntemus, sosiaalisuus, luontoarvot, perinteet sekä luonnon itseisarvo (kuva 3). Kysymykset käsittelivät metsätietoja (met- sänuudistaminen), metsätaitoja (nuotiontekotaito), metsässä liikkumisen tottumuksia (ulkoilu eri vuodenaikoina), metsään suhtautumista, mielipiteitä metsästä (metsässä viihtyminen), erilaisten maisemien arvottamista (kuvatehtävä erilaisista metsämaisemista), metsän merkitystä (metsien tär- keys/turhuus) sekä metsään liittyviä tottumuksia (luonnossa liikkumisen yleisyys) (liite 1).
Kuva 3. Metsäkyselyn näkökulmat.
Kysymysten laatimisessa on huomioitu perusasenteet (utilismi, humanismi, mystismi ja primiti- vismi) Pietarisen (1987) luokittelun mukaisesti sekä jaettu kysymykset luonnossa oppimisen teo- rian osa-alueisiin Brodya (2005) mukaillen (liite 2). Asenteet voidaan jakaa tunteita koskevaan, käytökselliseen ja kognitiiviseen osa-alueeseen (Azjen 2005). Brodyn (2005) mukaan merkityksel- linen luonnossa oppiminen on seurausta suorista kokemuksista ja merkityksellisen oppimisen saa- vuttaminen vaatii toimintaa, tuntemista ja ajattelua. Tunteisiin liittyviä kysymyksiä olivat esimer- kiksi maisemanarviointikysymykset, kiinnostus metsässä liikkumista kohtaan sekä metsien itseis- arvon pohdinta. Toimintaan liittyivät esimerkiksi kysymykset, joissa kysyttiin metsässä liikkumi- sen tottumuksista ja asioista, joita metsässä tehdään. Ajattelua koskevia kysymyksiä olivat puoles- taan esimerkiksi kysymykset metsätiedoista (myrkylliset sienet, jokamiehenoikeudet, metsäalan ammatit). Brodyn (2005) luokittelua soveltaen kysymykset on luokiteltu myös henkilökohtaiseen, sosiaaliseen, fyysiseen alaluokkaan.
3.4 Aineiston analysointimenetelmät
Kysely toteutettiin Itä-Suomen Yliopiston Elomake-ohjelmalla. Aineisto saatiin Elomake-ohjel- masta Excel-muodossa ja muokattiin Excelissä IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmaan soveltuvaksi.
Tulokset käsiteltiin pääasiassa SPSS-ohjelmalla, ja taulukot ja kuvaajat piirrettiin Excelissä.
Aineistosta laskettiin keskiarvoja ja suhteellisia osuuksia yleistilanteen hahmottamiseksi ja muut- tujien välisten erojen kuvaamiseksi sekä yhteistuloksissa että metsäpäiväkyselyssä ja verrokkiky- selyssä erikseen. Taustamuuttujien ja vastausten riippuvuuksia tarkasteltiin ristiintaulukointien ja khiin neliö -testien avulla (Laaksoharju & Rappe 2010, Taanila 2019). Khiin neliö -testi on epäpa- rametrinen riippumattomuustesti, joka perustuu frekvensseihin (KvantiMOTV 2004). Tilastolli- sessa merkitsevyyden mittaamisessa kaikissa analyyseissa merkitsevyyden rajana käytettiin ylei- sesti hyväksyttyä p-arvoa 0,05 (Innanen 2008). Nollahypoteesina oli, että eroja ryhmien välillä ei ole. P-arvon ollessa merkitsevä (alle 0,05) voitiin vastauksissa ryhmien välillä todeta olevan tilas- tollisesti merkitseviä eroja. Kyselyiden tuloksia verrattiin myös toisiinsa keskiarvojen, suhteellis- ten osuuksien ja ristiintaulukoiden avulla. Avoimista vastauksista on tässä tutkimuksessa esitetty esimerkkivastauksia havainnollistamisen tueksi. Avointen kysymysten perustelut näkyvät liitteessä 3.
Asenneväittämiä yhdistettiin ja tiivistettiin summamuuttujien avulla (KvantiMOTV 2009). Näin voitiin parantaa tulosten validiteettia ja reliabiliteettia sekä helpottaa empiiristä analyysiä (Mattila 2005). Prosenttiosuuksien laskennassa käytettiin ”valid percent”, koska näin on saatu rajattua puut- tuviksi määritellyt arvot laskennan ulkopuolelle (Mamia 2005).
3.4.1 Eksploratiivinen faktorianalyysi
Metsäsuhteiden tarkastelu toteutettiin eksploratiivisten faktorianalyysien avulla yhdistelmätulok- sille (metsäpäiväkysely ja verrokkikysely) ja tarkoituksena oli selvittää, mitkä kysymykset kuvaa- vat mitäkin metsäsuhteen ulottuvuutta, ja etsiä muuttujajoukosta kokonaisuuksia (Metsämuuronen 2008) eli ikään kuin niputtaa kysymyksiä faktoreiksi. Vaikka analyysi toteutettiin eksploratiivi- sesti, käytettiin myös konfirmatorista lähestymistapaa, sillä eksploratiivisen faktorianalyysin avulla saatuja faktoreita verrattiin metsäsuhdeteorioiden metsäsuhdeluokitteluihin.
Koska faktorianalyysin voi toteuttaa monella eri menetelmällä, sopivan menetelmän valintaa poh- dittiin ja vertailtiin eri analyysimenetelmiä. Pääkomponenttianalyysissä määritellään uudet muut- tujat, jotka ovat lineaarisia yhdistelmiä niistä muuttujista, joita on käytetty ilmiön kuvaamiseen
(Nokelainen). Faktori- ja pääkomponenttianalyyseissä otoskoon täytyy olla vähintään 250 (Cattell 1978 Nokelaisen mukaan), joten tältä osin tämän tutkimuksen aineisto täyttää vaatimuksen hyvin.
Faktorianalyysissä muuttujien täytyy olla vähintään järjestysasteikollisia ja niiden oletetaan olevan normaalisia (Metsämuuronen 2008). Tässä tapauksessa muuttujat olivat järjestysasteikollisia. Pää- komponenttianalyysissä ja pääakselifaktoroinnissa tulosten voidaan olettaa koskevan vain tutki- musjoukkoa, kun taas esimerkiksi suurimman uskottavuuden menetelmä (maximum likelihood) antaa isompaan joukkoon yleistettäviä tuloksia (Field 2014). Pääkomponenttianalyysin ja faktori- analyysin tulokset eroavat epätodennäköisesti toisistaan, jos muuttujia on vähintään 30 ja kommu- naliteetti on suurempi kuin 0,7 (Field 2014). Costello ja Osborne (2005) toteavat, että pääkompo- nenttianalyysin käytöstä on tiedemaailmassa hyvin erilaisia näkemyksiä. He suosittelevatkin käyt- tämään faktorianalyysimenetelmää pääkomponenttianalyysin sijaan. Fieldin (2014) mukaan fakto- rianalyysin avulla on mahdollista selvittää aineiston taustalla olevia malleja. Tässä tutkimuksessa testattiin pääkomponenttianalyysiä ja faktorianalyysia ja valittiin käytettäväksi faktorianalyysi. Ro- taatiomenetelmänä on käytetty Varimax:ia, joka on suorakulmainen rotaatio, jossa faktorit eivät saa korreloida voimakkaasti keskenään (Miettunen 2006). Rotaation tarkoituksena on selventää ja yksinkertaistaa aineistoa (Costello & Osborne 2005). Faktorit on luotu suurimman uskottavuuden menetelmällä, joka sopi analysointiin parhaiten sen antamien selkeiden ja tähän aineistoon sopivien faktoreiden vuoksi. Seuraavat työvaiheet koskevat nimenomaan suurimman uskottavuuden mene- telmällä tehtyä eksploratiivista faktorianalyysiä ja sitä kutsutaan jatkossa nimellä faktorianalyysi.
Kommunaliteetin avulla voidaan selvittää, miten suuri osa muuttujien varianssista pystytään selit- tämään faktoreiden avulla (Heikkilä 2014). Eli faktori selittää muuttujan vaihtelua sitä paremmin, mitä lähempänä yhtä sen kommunaliteetti on (Faktorianalyysi spss:llä). Faktoriratkaisuja rotatoi- daan, jotta päästäisiin ratkaisuun, jossa muuttujien lataukset faktoreilla ovat mahdollisimman suu- ria tai pieniä (Heikkilä 2014). Summamuuttujien tarkastelussa ja jatkoanalyyseissä on käytetty fak- toreiden perusteella muodostettuja summamuuttujia, joiden luotettavuutta on tarkasteltu Cronbachin Alfalla. Ilofaktorin muuttujien osalta Cronbachin Alfan (α) arvo on 0,875. Eli mittaria voidaan pitää luotettavana, koska arvo on yli 0,6 (Reunamo). Myös arvot ”Alpha If item deleted”
ovat pienempiä kuin Cronbachin alfan arvo, joten niitä ei ole tarpeen poistaa ilofaktorista. Teke- misfaktorin muuttujat saavat Cronbachin alfan arvoksi 0,811 ja kaikki Cronbach’s alpha if item deleted -arvot ovat tätä pienempiä ja sopivat näin faktoriin. Itseisarvofaktori saa Cronbachin alfan arvoksi 0,523 ja välinpitämättömyysfaktori 0,469, mikä kertoo siitä, että mittariin tulee suhtautua varauksella.
Vinous (skewness) ja huipukkuus (kurtosis) ovat jakauman muotoa kuvaavia tunnuslukuja (Mamia 2005). Vinous kuvaa jakauman poikkeaa vaakasuunnassa normaalijakaumasta ja huipukkuus ja- kauman huipun muotoa (Nokelainen). Kolmorov Smirnov -testi testaa faktoreiden jakaumia ver- rattuna täydelliseen normaalijakaumaan (Statististics Solutions 2019b). Kolmorov-Smirnov -testin antamat faktoreiden p-arvot ovat alle 0,05 eli faktoreiden jakaumat poikkeavat merkitsevästi nor- maalijakaumasta (Field 2018). Myös faktoreiden frekvenssikuvaajista nähdään, että kuvaajat poik- keavat normaalijakaumasta. Useiden tilastollisten testien taustalla on oletus siitä, että jakauma on normaalinen. Eksploratiivisissa faktorianalyyseissa summamuuttujan normaalius ei kuitenkaan ole edellytyksenä (Statististics Solutions 2019a), kuten ei myöskään Khiin neliö -testissä eikä ryhmit- telyanalyysissä. Myös summamuuttujan pohjalla olevat muuttujat ovat karkeasti normaalisti jakau- tuneita, mikä Fieldin (2014) mukaan on riittävää, jos tuloksia ei ole tarvetta yleistää koskemaan laajempaa joukkoa. Tässä tapauksessa voidaan siis todeta, että tulokset ovat suuntaa-antavia ja ku- vaavat tutkimukseen osallistunutta joukkoa.
3.4.2 Ryhmittelyanalyysit
Metsäsuhdetyyppejä ja niiden jakautumista tutkittiin eksploratiivisen faktorianalyysin perusteella tehdyillä ryhmittelyanalyyseillä, joissa menetelmänä käytettiin K-keskiarvon ryhmittelyanalyysia (K-means klustering). Ryhmittelyanalyysissä selvitettiin sitä, millaisia ryhmiä vastaajat muodosti- vat metsäsuhteidensa perusteella. Summamuuttujia ryhmiteltiin siis ryhmiin, joissa ne olivat mah- dollisimman samankaltaisia keskenään (Metsämuuronen 2005). Ryhmät muodostuivat ryhmien keskiarvopisteiden etäisyyksien perusteella.
K-keskiarvon ryhmittelyanalyysissa tulee määrittää ryhmien lukumäärä. Lopputulosten selkeyden ja tulkittavuuden vuoksi päädyttiin käyttämään 3 ryhmää. Ensimmäiseen ryhmään kuului 154 vas- taajaa, toiseen 55 vastaajaa ja kolmanteen 293 vastaajaa. Kysymykset oli muodostettu Likertin asteikolle ja sama asteikko seurasi myös ryhmittelyanalyysissä. Tämä tarkoitti, että arvo 5 kertoi hyvin positiivisesti suhtautumisesta, arvo 1 hyvin negatiivisesta suhtautumisesta ja arvo 3 oli neut- raali eli vastaaja ei ollut ottanut asiaan kantaa. Ryhmittelyanalyysin pohjalta selvitettiin yleisiä koko vastaajajoukkoa koskevia ominaisuuksia ja kutakin ryhmää koskevia erillisiä huomioita.
Summamuuttujien keskiarvojen ja klusteripistemäärien perusteella tutkittiin eroja metsäsuhteissa eri taustamuuttujaryhmien välillä. Tähän käytettiin khiin neliö -testiä ja tilastollisen merkitsevyy- den rajaa 0,05. Levene-testin p-arvon ollessa vähintään 0,05 käytettiin yhtä suurten varianssien
testiä ja Levene-testin p-arvon ollessa pienempi kuin 0,05 käytettiin eri suurten varianssien testiä.
Kaikilla summamuuttujilla oli merkittävä vaikutus klustereiden muodostumisessa (taulukko 3).
Taulukko 3. Summamuuttujien merkitys klustereiden muodostumisessa.
Faktori Merkitsevyyden tarkastelu
Ilo F(2, 499) = 220,250, p < .001
Tutkiminen F(2, 499) = 245,217, p < .001
Itseisarvo F(2, 499) = 257,335, p < .001
Välinpitämättömyys F(2, 499) = 78,665, p < .001
4 TULOKSET
4.1. Vastaajien taustatiedot
Yhteensä tutkimukseen osallistui 515 vastaajaa, joista 49,9 % oli tyttöjä ja 50,1 % poikia (taulukko 4). Yhteensä vastaajista 74,8 % oli 8.-luokkalaisia, 11,5 % 6.-luokkalaisia ja 11,1 % 5.-luokkalai- sia. Vastaajista 60,8 % asui kaupungissa ja 39,2 % maaseudulla.73,6 % vastaajista kertoi asuvansa alle 100 metrin päässä metsästä.
Metsäpäiväkyselyyn osallistuneista 213 oli tyttöjä ja 210 poikia. Yhteensä metsäpäiväkyselyyn vastasi 553 oppilasta ja mukaan otettuja vastaajia oli 423. Vastaajista 2,1 % oli 5.-luokkalaisia, 8,5
% 6.-luokkalaisia, 1,7 % 7.-luokkalaisia, 86,1 % 8.-luokkalaisia ja 1,7 % 9.-luokkalaisia. 60,8 % vastaajista asui kaupungissa ja 39,2 % maaseudulla. Vastaajista 23,2 % ilmoitti, että kotiovelta on enemmän kuin 100 metriä metsään ja 76,8 % asui alle 100 metrin päässä metsästä. Vastaajia oli Äänekoskelta, Rovaniemeltä, Kalajoelta, Lemiltä, Kajaanista, Iisalmesta, Pielavedeltä, Heinäve- deltä ja Savitaipaleelta. Eniten vastaajia oli Rovaniemeltä (49,9 %), toiseksi eniten Äänekoskelta (16,8 %) ja kolmanneksi eniten Iisalmesta (9,9 %).
Verrokkikyselyyn vastasi 109 oppilasta, joista 92 vastaukset voitiin ottaa mukaan tutkimukseen.
Heistä 44 oli tyttöjä ja 48 poikia. 5.-luokkalaisia oli 52,2 %, 6.-luokkalaisia 25,0 % ja 8. -luokka- laisia 22,8 %. 76,1 % verrokkikyselyn vastaajista asui kaupungissa ja 23,9 % maaseudulla. Vas- taajista 58,7 % kertoi asuvansa alle 100 metrin päässä metsästä. Verrokkikyselyn vastaajat olivat Vieremältä (13,0 %) ja Kuhmosta (87,0 %).
Taulukko 4. Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot.
Metsäpäivä-
kysely Verrokkiky-
sely Vastaajat yh-
teensä Osuus vas- taajista (%)
Tyttöjä 213 44 257 49,9
Poikia 210 48 258 50,1
5. luokka 9 48 57 11,1
6. luokka 36 23 59 11,5
7. luokka 7 0 7 1,4
8. luokka 364 21 385 74,8
9. luokka 7 0 7 1,4
Maaseudulta 166 22 188 36,5
Kaupungista 257 70 327 63,5
Yhteensä 423 92 515 100,0
4.2 Metsätottumukset
Vastaajista 14,0 % liikkui metsässä joka päivä, 41,6 % ainakin kerran viikossa ja 25,8 % ainakin kerran kuussa. Harvemmin kuin kerran kuussa metsässä liikkuvia oli 13,6 % ja vain pakosta liik- kuvia 5,0 % vastaajista (kuva 4).
Kuva 4. Metsässä liikkumisen yleisyys lasten ja nuorten keskuudessa.
Metsäpäiväkyselyn vastaajista 58,8 % ja verrokkikyselyn vastaajista 40,3 % liikkui metsässä joka päivä tai ainakin kerran viikossa. Metsäpäiväkyselyn vastaajista 23,9 % ja verrokkikyselyn vastaa-
14 %
41 % 26 %
14 %
5 %
Metsässä liikkumisen yleisyys
Joka päivä Joka viikko Joka kuukausi Harvemmin Ei muuten kuin pakosta
jista 34,8 % liikkui metsässä ainakin kerran kuussa, mutta ei joka viikko. Metsäpäiväkyselyn vas- taajista 12,3 % liikkui metsässä harvemmin kuin kerran kuussa ja verrokkikyselyn vastaajista 19,6
%. Vastaajaryhmien välillä oli tilastollisesti merkittävä ero khiin neliö -testillä testattuna (p-arvo 0,021).
Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja luonnossa liikkumisen määrässä eikä myöskään vuosiluokka muodostanut merkitseviä eroja. Asuinpaikalla puolestaan oli tilastol- lista merkitystä siihen, miten usein metsässä liikutaan (p-arvo 0,028). Maaseudulla asuvista 60,7
% ja kaupungissa asuvista 52,6 % liikkui metsässä vähintään joka viikko. Kodin etäisyys metsästä vaikutti myös siihen, miten usein metsässä liikuttiin (p-arvo 0,004). Niistä, joilla oli alle 100 metriä matkaa metsään, 57,8 % liikkui metsässä vähintään viikoittain. Kauempana metsästä asuvista 49,3
% liikkui metsässä vähintään viikoittain. Myös huoltajien työ vaikutti metsässä liikkumisen ylei- syyteen (p-arvo 0,028). Niistä, joiden huoltajien/ huoltajan työ liittyi metsään, 62,4 % liikkui met- sässä vähintään joka viikko. Niistä, joiden huoltajan/ huoltajien työ ei liittynyt metsään, 52,7 % liikkui metsässä vähintään joka viikko. Suurin osa vastaajista liikkui metsässä vapaaehtoisesti ja useammin kuin vain kuukausittain.
Vastaajista 16,9 % kertoi, ettei perheessä harrasteta mitään metsään liittyvää. 53,8 %:ssa perheistä harrastettiin metsästystä ja/ tai kalastusta ja 50,3 %:ssa kerättiin marjoja tai sieniä. 35,9 % vastaa- jista kertoi, että perheessä retkeiltiin ja 32,2 %:lla oli muita metsään liittyviä harrastuksia (kuva 5).
Metsäpäiväkyselyn vastaajista 16,3 % kertoi, ettei perheessä harrasteta mitään metsään liittyvää, kun taas 53,2 %:ssa perheistä harrastetaan metsästystä ja /tai kalastusta. 52,2 % perheistä marjastaa ja/ tai sienestää, 36,4 % retkeilee ja 33,3 % harrastaa jotain muuta metsään liittyvää. 27 % vastaa- jista ilmoitti, että huoltajan työ liittyy metsään, ympäristöön tai luontoon. Verrokkikyselyssä 19,6
% kertoi, ettei perheessä harrasteta mitään metsään liittyvää. Verrokkien perheistä 56,5 % harrasti metsästystä ja /tai kalastusta, 41,3 % marjastusta ja /tai sienestystä, 33,7 % retkeilyä ja 27,2 % jotain muuta metsään liittyvää. Maaseudulla asuvista 61,7 % ja kaupungissa asuvista 43,5 % kertoi, että perheessä harrastetaan marjastusta ja / tai sienestystä. Asuinpaikka vaikutti tilastollisesti mer- kitsevästi (p-arvo 0,000).
Kuva 5. Lasten ja nuorten metsäharrastusten määrät metsäpäiväkyselyn, verrokkikyselyn ja yhdis- telmätulosten osalta.
85,2 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että metsässä voi liikkua kaikkina vuoden- aikoina. Khiin neliö -testin perusteella metsäpäivään osallistuneiden ja osallistumattomien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p-arvo 0,025). Metsäpäivään osallistuneista 87,2 % oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että metsässä voi liikkua kaikkina vuodenaikoina, kun taas verrokkikyselyn vastaajista vain 76,1 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
4.3 Metsä ja positiiviset tunteet
Kyselyssä selvitettiin metsään ja siellä liikkumiseen liittyviä tunteita ja näkemyksiä. 73,8 % vas- taajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteen ”luonnossa liikkuminen tekee minut iloiseksi” kanssa. 66,2 % vastaajista meni mielellään metsään leikkimään, liikkumaan tai ulkoile- maan ja 73 % oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että kavereiden kanssa on hauskaa viettää aikaa metsässä. Vastaajaryhmien (metsäpäiväkysely/ verrokkikysely) välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero siinä, mentiinkö metsään mielellään leikkimään, liikkumaan tai ulkoilemaan (p-arvo 0,018).
Metsäpäiväkyselyn vastaajista 67,8 % (verrokkikysely 58,7 %) meni mielellään metsään leikki- mään, liikkumaan tai ulkoilemaan. 82,8 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että met- sässä on mukavaa. Vain 1,2 % vastaajista oli täysin eri mieltä metsässä olemisen mukavuudesta.
0 10 20 30 40 50 60
Metsästys/kalastus Marjastus/sienestys Retkeily Muu Ei mitään
% vastaajista
Harrastus
Metsäharrastukset
Yhteensä
Metsäpäiväkysely Verrokkikysely
80,6 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että välillä on mukava viettää koulupäiviä ulkona tai metsässä. 70,1 % vastaajista koki, että metsässä oleminen rentouttaa ja virkistää. Metsä- päivään osallistuneiden ja osallistumattomien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p-arvo 0,034). Metsäpäivään osallistuneista suurempi osa (72,1 %) koki, että metsässä oleminen rentouttaa ja virkistää (verrokkikysely 60,8 %). Sukupuolen ja metsien tarpeelliseksi kokemisen välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p-arvo 0,012). Tytöistä suurempi osa koki, että metsiä tarvitaan.
4.4 Metsä ja negatiiviset tunteet
Vastaajista 13,6 % oli jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että metsässä on pe- lottavaa ja 69,9 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen ”metsässä on pelottavaa”
kanssa (kuva 6). Riippuvuus pelottavuuden ja kyselyn välillä ei ollut merkitsevä (p-arvo 0,469).
76,1 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen ”metsä on minulle tuntematon ym- päristö” kanssa eli vain 6,6 % koki metsän itselleen tuntemattomaksi ympäristöksi. 14,7 % koki, ettei metsä ole miellyttävä paikka liikkua, kun taas 63,5 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että metsä ei olisi miellyttävä paikka liikkua. Siinä, miten metsä koettiin pelottavaksi ja tuntemat- tomaksi, oli selvä tilastollinen yhteys khiin neliö -testin mukaan (p-arvo 0,000). Eli jos metsä oli tuntematon ympäristö, se koettiin helposti pelottavaksi.
Tytöistä suurempi osa koki metsän pelottavaksi, mutta sekä tytöistä että pojista suurin osa oli sitä mieltä, ettei metsässä ole pelottavaa. Khiin neliö -testin mukaan riippuvuus sukupuolen ja pelotta- vuuden välillä oli merkitsevä (p-arvo 0,000). Tytöistä 20,2 % ja pojista 6,9 % koki metsässä ole- misen pelottavaksi. Mann-Whitney U -testi tuki tätä tulosta, sillä senkin mukaan ero tyttöjen ja poikien näkemysten välillä oli merkitsevä ero siinä, koettiinko metsä pelottavaksi (p-arvo 0,000, U: 22263,5 ja Z: -6,843).
Kuva 6. Metsään liittyvät asenteet ja vastaajien osuudet. Prosenttiosuus kertoo, miten suuri osa vastaajista on ollut täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa.
4.5 Metsämaisemien miellyttävyys
Kyselyssä esitettiin kuvia ja vastaajien piti kertoa, miten miellyttäväksi he kokevat kuvan metsä- maiseman. Taulukossa 5 on esitetty miellyttäväksi tai erittäin miellyttäväksi koetut vastausprosen- tit. Miellyttävimmiksi koettiin kuvat 1, 9 ja 7 (taulukko 5). Vähiten miellyttäviksi vastaajat kokivat kuvat 2, 6 ja 8. Miellyttävimmiksi koetuissa kuvissa korostuu avoimuus, valoisuus ja tasaisuus.
Vähiten miellyttäviksi koetut kuvat ovat synkempiä ja pilvisemmällä säällä otettuja. Miellyttävim- miksi koetut kuvat kuvaavat mäntymetsää ja vähiten miellyttäviksi koetut kuvat kuusimetsää ja hakkuuaukkoa. Vastauksissa kuvaa 1 kuvailtiin esimerkiksi kivaksi talvimaisemaksi, rauhalliseksi, turvalliseksi, kauniiksi, avaraksi, kylmäksi, yksipuoliseksi, sopivan tiheäksi kasvatusmetsäksi, hy- väksi kelkkailupaikaksi ja helppokulkuiseksi. Kuva 9 puolestaan sai seuraavia kommentteja:
”hieno”, ”valoisa”, ”avara”, ”ei metsämainen mutta talouskannalta tuottoisa”, ”puhtaan näköinen metsä”, ”liikaa puita vierekkäin”, ”metsä on hyvässä kunnossa”. Kuvan 9 metsässä haluttiin sie- nestää, hiihtää, lumikelkkailla ja lumikenkäillä. Kuvan 2 metsää kuvattiin karuksi, tuhotuksi, sot- kuiseksi, hankalakulkuiseksi, hyväksi aukoksi, rumaksi, synkäksi, kuolleeksi, tyhjäksi, mutta huo- miota on kiinnitetty myös siihen, että kaadetuista puista on saatu rahaa ja raaka-aineita ja metsä
0 20 40 60 80 100
Välillä on mukava viettää koulupäiviä ulkona
Luonnossa liikkuminen tekee minut iloiseksi Kavereiden kanssa on hauska viettää aikaa
metsässä
Metsässä oleminen rentouttaa ja virkistää Menen mielelläni metsään leikkimään,
liikkumaan, ulkoilemaan Metsässä on pelottavaa Metsä on minulle tuntematon ympäristö
% vastaajista
Väite
Metsään liittyvät asenteet
kasvaa uudestaan. Vastaajat olivat myös todenneet kuvasta 2, että ”metsää pitää uudistaa”, ”on paljon oksia maassa”, ” metsä ei näytä paikalle jossa voi rauhoittua, mutta puista on saatu varmasti rahaa ja tilalle on luultavasti istutettu puuntaimia”.
Vastaajaryhmän (verrokkikysely / metsäpäiväkysely) ja kuvien 3 ja 6 välillä oli tilastollisesti mer- kitsevä ero (p-arvo < 0,05). Metsäpäiväkyselyn vastaajat kokivat kuvan 6 epämiellyttävämmäksi (23,2 % vastaajista) kuin verrokkikyselyn vastaajat (15,2 %). Verrokkikyselyn vastaajista 62 % piti kuvan 6 metsämaisemaa miellyttävänä tai erittäin miellyttävänä, kun taas metsäpäiväkyselyssä vas- taava prosenttiosuus oli vain 45,3 %. Kuvien 1, 2, 6 ja 9 ja sukupuolen välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p-arvo < 0,05). Pojista 39,1 % ja tytöistä 30,5 % piti kuvan 6 maisemaa miellyttä- vänä. Tytöistä 23,8 % ja pojista 33,1 % piti kuvan 1 maisemaa erittäin miellyttävänä. Kuvan 2 metsämaisemaa epämiellyttävänä tai erittäin epämiellyttävänä piti tytöistä 51,9 % ja pojista 35,1
%. Asuinympäristö (maaseutu/ kaupunki) ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi metsämaise- mien miellyttäväksi kokemiseen.
Taulukko 5. Metsämaisemat ja maiseman miellyttäväksi tai erittäin miellyttäväksi kokeneiden osuus vastaajista.
Kuva Miellyttävä
tai erittäin miellyttävä (% vastaa- jista)
Kuva Miellyttävä
tai erittäin miellyttävä (% vastaa- jista)
80,5 48,2
21,1 73,4
56,9
52,6
53,2 78,8
70,2
4.6 Metsien merkitys
Vastaajista 43,7 % määritteli luonnossa tärkeimmäksi asiaksi hapen tuoton ja puhtaamman ilman ja 23,3 % luonnonrauhan ja maiseman (kuva 7). Toiseksi tärkeimpänä 22,7 % piti luonnonrauhaa ja maisemaa ja kolmanneksi tärkeintä 19,8 % vastaajista olivat marjat ja sienet. Metsäpäiväkyselyn ja verrokkikyselyn välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja siinä, mikä luonnossa koettiin tärkeäksi. Yhdistettäessä kolme tärkeimmäksi koettua asiaa (kuva 8), huomattiin, että 74,2 %:lle vastaajista hapen tuotto ja puhtaampi ilma olivat tärkeäitä luonnossa. 63,1 % vastaajista arvosti luonnonrauhaa ja maisemaa, 45,6 % koki metsistä saatavan puuaineksen tärkeäksi ja 44,3 %:lle marjat ja sienet olivat tärkeitä.
Kuva 7. Lasten ja nuorten luonnossa tärkeimmiksi kokemat asiat.
0 10 20 30 40 50
Hapen tuotto ja puhtaampi ilma Luonnonrauha ja maisema Metsistä saatava puuaines Metsästys ja kalastus Marjat ja sienet Luonnossa liikkuminen ja leikkiminen Luonnon tutkiminen ja
luonnontuntemus Ei mikään, ei merkitystä
% vastaajista
Mikä luonnossa on tärkeää?
Tärkeintä Toiseksi tärkeintä Kolmanneksi tärkeintä
