8. lk nuorten liikuntatottumukset sekä kokemuksia koulun liikuntatunneista

(1)

Karoliina Juntunen Nette Seitakivi

8.lk nuorten liikuntatottumukset sekä ko- kemuksia koulun liikuntatunneista

Metropolia Ammattikorkeakoulu Terveydenhoitaja

Terveydenhoitotyön tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö

4.11.2021

(2)

Tekijä(t) Otsikko

Karoliina Juntunen & Nette Seitakivi

8.lk nuorten liikuntatottumukset sekä kokemuksia koulun liikuntatunneista

Sivumäärä Aika

21 sivua + 2 liitettä 4.11.2021

Tutkinto Terveydenhoitaja, AMK

Tutkinto-ohjelma Terveydenhoitotyön tutkinto-ohjelma

Ohjaaja(t)

TtT, lehtori Anne Nikula TtM, lehtori Anu Leppänen

Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää ja luoda kysely, jolla selvitimme kahdeksasluokkalaisten nuorten liikuntatottumuksia sekä kokemuksia koulun liikuntatunneista. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada käsitys siitä, miten nuoret kokevat koulusta saamansa liikuntaohjauksen ja mikä voisi lisätä nuorten innostusta koululiikuntaa kohtaan. Opinnäytetyömme oli Vantaan tilaama hanke.

Opinnäytetyössämme oli käytössä metodologinen triangulaatio, eli sovelsimme useampaa, kuin yhtä tutkimusmenetelmää tai aineistonkeruumenetelmää yhden ilmiön tutkimisessa.

Yhdistimme kvantitatiivisen sekä kvalitatiivisen menetelmän. Sovelsimme kvantitatiivisia analysointimenetelmiä suljettujen kysymysten analysoimisessa ja kvalitatiivisia analysointi- menetelmiä avointen kysymysten analysoimiseen. Keräsimme aineiston kyselylomakkeella, joka oli tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun e-lomakepohjaan. Kysely toteutettiin erään Vantaan koulun kahdeksannen luokan oppilaille keväällä 2021. Kyselyyn vastasi 115 hen- kilöä.

Koululiikunta näyttäytyi pääosin miellyttävänä ja yli puolet nuorista ovat aktiivisia koulun liikuntatunneilla. Harva nuori on osallistumatta koulun liikuntatunneille. Vastauksista kävi myös ilmi, että koululiikunnasta tulisi vielä mielekkäämpää, jos oppilaat saisivat itse vaikuttaa liikuntatuntien sisältöön. Osa nuorista toivoi enemmän pallopelejä ja joukkuelajeja, kun taas muutama toivoi pallopelien lisäksi monipuolisempia lajeja, kuten joogaa tai taistelulajeja. Vastauksista nousi esille myös vapaaehtoisuus valita itse joukkueet ja muutama toivoi, että arvostelu toisten liikuntataidoista vähenisi. Kaksi vastaajaa nosti esille, että tyttöjen ja poikien liikunnan tulisi olla erikseen. Kysymykset koskien koulusta saatavaa liikuntaohjausta saivat vaihtelevia vastauksia, joista ei voi suoraan päätellä oppilaiden kokemuksia aiheesta.

Yli puolet oppilaista olivat keskustelleet liikuntaan liittyvistä aiheista opettajan tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Mielipiteitä ja vastauksia oli paljon ja saimme monta hyvää näkö- kulmaa koskien opinnäytetyötämme ja sen tavoitteita.

Avainsanat liikuntatottumukset, liikuntaohjaus, koululiikunta

(3)

Author(s) Title

Karoliina Juntunen & Nette Seitakivi

Physical exercise habits of eighth graders and their experiences of school’s physical education classes

Number of Pages Date

21 pages + 2 appendices 4 Nov 2021

Degree Public Health Nurse

Degree Programme Heath Care degree programme

Instructor(s) Anne Nikula, Senior lecturer Anu Leppänen, Senior lecturer

The goal of this thesis was to develop and create a questionnaire for the purpose of as- sessing the physical exercise habits of eighth graders, as well as their experiences of school’s physical education classes. It aimed at illuminating how young people experience the guidance they receive in school about being physically active and what factors may in- crease their enthusiasm towards it in a school setting. This thesis was a collaboration project with the city of Vantaa.

Methodological triangulation, i.e. using several means of collecting and analyzing data to examine a single phenomenon, was utilized as the basis of conducting this study. Both quantitative and qualitative approaches were used: the closed questions were analyzed quantitatively whereas the open end questions were considered qualitatively. The data set was collected through a Metropolia University of Applied Sciences questionnaire e-form at a school in Vantaa during spring of 2021. The questionnaire was filled out by 115 eighth graders.

According to the data, school’s physical education is mainly seen as a positive construct and over half of the children are active during those classes. Only a very small percentage does not attend physical education classes. It was revealed in the answers that these classes would be considered even more appealing should the students themselves have further say in the class contents. More ball games and team sports were requested frequently but some students also wished for more diversity in the form of yoga and martial arts, for instance.

The answers also emphasized students’ desire to assemble their class teams independently and a few responses hoped that critiquing peers’ sport skills would decrease, too. According to two participants, boys’ and girls’ physical education should be carried out separately. Stu- dents’ experiences of physical activity guidance in school were not explicitly clear in the collected data as the questions pertaining to this topic yielded a wide range of differing answers. Over half of the students had nevertheless had a conversation regarding physical activity with a teacher or a school nurse. The collected data set reflected a vast variety of thoughts about physical education, which provided this thesis with several great viewpoints into its aims and purposes.

Keywords Exercise habits, exercise guidance, school exercise

(4)

Sisällys

1 Johdanto 1

2 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite sekä tutkimuskysymykset 1

3 Aiemmat tutkimukset aiheesta 2

4 Opinnäytetyön teoreettinen tausta 4

4.1 Fyysinen aktiivisuus 4

4.2 Liikunnan vaikutukset terveyteen 4

4.3 Passiivisesti liikkuva nuori & kouluikäisten liikuntasuositukset 5

5 Kouluterveydenhoitaja 6

6 Opinnäytetyön toteutus 7

6.1 Aikataulu 7

6.2 Tutkimusmenetelmä 8

6.3 Aineiston keruu & analysointi 9

7 Tulokset 10

7.1 Liikuntaan liittyvät tulokset 10

7.2 Liikuntaohjaukseen liittyvät tulokset 12

8 Opinnäytetyön pohdinta 13

8.1 Tulosten tarkastelu & luotettavuus 13

8.2 Eettisyys 19

8.3 Ammatillinen kasvu 20

Lähteet 23 Liitteet

Liite 1. Saatekirje Liite 2. Kyselylomake

(5)

(6)

1 Johdanto

Tämä opinnäytetyö käsittelee kahdeksasluokkalaisten nuorten liikuntatottumuksia koulun liikuntatunneilla ja vapaa-ajalla. Halusimme tietää myös nuorten mielipiteitä koulun liikuntatunneista ja mikä voisi tehdä näistä oppitunneista mielekkäämpiä. Lisäksi selvitimme, ovatko 8. lk nuoret saaneet koulusta liikuntaan liittyvää ohjausta ja mitä mieltä he ovat siitä. Opinnäytetyötä varten loimme ja toteutimme kyselyn, jolla selvitimme avoimien ja suljettujen kysymysten avulla laajasti näitä asioita. Opinnäytetyömme on tutkimuksel- linen ja pyrimme tarkastelemaan saatuja tuloksia kahdeksasluokkalaisten nuorten kokemusten kautta.

Teoriapohjana käytämme aikaisempia tutkimuksia aiheesta ja uutta tietoa hankimme kyselylomakkeella. Kouluterveydenhuollolla ja opettajilla on suuri merkitys koulun toimin- nassa ja heidän vaikuttavuutensa terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä on yhteydessä myös nuorten liikuntatottumuksiin.

Liikunta on yksi lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Kou- lussa pyritään ohjaamaan nuoria liikkumaan ja sitä kautta vaikuttamaan heidän koke- muksiinsa liikunnan mielekkyydestä. Koululiikunta voi tuoda yhteenkuuluvuuden tun- netta ja antaa onnistumisen kokemuksia. Kaikki eivät kuitenkaan koe koulun liikuntatunteja näin positiivisesti. Koululiikunta ei voi vastata täysin lasten ja nuorten liikuntasuositusten toteutumisesta ja vapaa-ajalla tulisikin harrastaa liikuntaa säännöllisesti ja monipuolisesti. Pysyvien liikkumistottumusten muodostumisessa on tärkeää löytää aito liikunnan ilo. Opinnäytetyössämme tutkimme, miten kouluterveydenhuolto ja opettajat voivat edistää oppilaiden suhtautumista liikuntaan mielekkäänä toimintana.

2 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite sekä tutkimuskysymykset

Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää ja luoda kysely, jolla selvitimme kahdeksasluokkalaisten nuorten liikuntatottumuksia sekä kokemuksia koulun liikuntatunneista. Opinnäy- tetyön tavoitteena oli saada käsitys siitä, miten nuoret kokevat koulusta saamansa liikuntaohjauksen ja pyrimme selvittämään, mikä voisi lisätä nuorten innostusta koululiikuntaa kohtaan. Opinnäytetyössämme on kaksi keskenään samanarvoista pääkysymystä.

(7)

Kysymys 1: Minkälaiset ovat 8lk oppilaiden liikuntatottumukset koulussa ja vapaa-ajalla?

Kysymys 2: Mikä tekisi 8lk oppilaiden mielestä koululiikunnasta mielekkäämpää?

3 Aiemmat tutkimukset aiheesta

LAB- ammattikorkeakoulun tekemässä opinnäytetyössä (Lonka 2020) on käsitelty fy- sioterapeuttista näkökulmaa kahdeksasluokkalaisten Move! - testissä. Move! testissä ar- vioidaan 5. ja 8. luokkalaisten fyysistä toimintakykyä. Testi on valtakunnallinen tiedon- keruu- ja palautejärjestelmä, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa ja yhdistää sitä muihin laajoihin terveystarkastuksiin 5. ja 8. luokilla. Tämä on oiva keino kannustaa lapsia liikkumaan sekä auttaa heitä huolehtimaan itsenäisesti omasta fyysisestä toimintakyvys- tään. Testien avulla saadaan myös tärkeää tietoa siitä, mihin suuntaan nuorten fyysinen toimintakyky on kehittymässä ja oppilasta autetaan ymmärtämään fyysisen toimintakyvyn yhteys opiskeluun, terveyteen ja yleiseen jaksamiseen.

2020 julkaistussa Move! -mittauksessa on havaittu lasten ja nuorten kestävyyskunnon heikkenemistä, mutta muu fyysinen toimintakyky on pysynyt ennallaan. Tietenkin tuloksissa on maakunnallista vaihtelua, mutta yleisesti Move! -tutkimuksessa näkyy istuva elämäntapa ja haasteita kehon liikkuvuudessa. Move! -mittaukset tehdään osana perus- koulun liikunnanopetusta ja ne koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat voimaa, liik- kuvuutta, motorisia taitoja, kestävyyttä, nopeutta sekä havaintomotorisia taitoja. Syksyn 2020 mittauksissa suurella joukolla oppilaista oli kestävyyskunto toimintakykyä ja yleistä terveyttä haittaavalla tasolla, mutta muut mittauksen osa-alueet näyttivät pysyvän melko ennallaan. (Opetushallitus 2020a.)

Esimerkiksi vuonna 2020, 20- metrin viivajuoksuun osallistui 22 297 kahdeksasluokkalaista poikaa ja 21 230 kahdeksasluokkalaista tyttöä. Poikien mediaaniaika viivajuoksussa oli kahdeksasluokkalaisten kohdalla 5.53 minuuttia ja kahdeksasluokkalaisten tyt- töjen mediaaniaika viivajuoksussa oli 4.26 minuuttia. Pojista 36,8 % jäi alle 4.59 minuuttiin viivajuoksussa ja tytöistä 30,2 % jäi alle 3.29 minuuttiin viivajuoksussa. Ylävartalon kohotukseen osallistui kahdeksasluokkalaisista pojista 23 176 henkilöä ja tyttöjä osallistui 22 873 henkilöä. Pojista 30,6 % ja tytöistä 25,7 % suoriutui tehtävästä alle mediaanin.

Ylävartalon kohotuksessa kahdeksasluokkalaisten poikien mediaani oli 42 kertaa ja tyt-

(8)

töjen mediaani oli 35 kertaa. Muissa osioissa, kuten vauhdittomassa 5-loikassa, etunoja- punnerruksessa, heitto-kiinniottoyhdistelmässä ja liikkuvuudessa ei tulosten kannalta ollut suurta eroa edellisten vuosien tuloksiin. (Move! 2020.)

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä on tutkittu Suomessa väestötasolla LIITU- tutki- muksella ja siihen on kerätty ensimmäisen kerran tietoa kyselytutkimuksena vuonna 2014 eri kouluissa. Tutkimus on toteutettu WHO- koululaistutkimuksen yhteydessä. Li- säksi toinen LIITU- aineisto on kerätty vuonna 2016, jolloin ensimmäistä kertaa kysely- tutkimuksen lisäksi mitattiin kansallisesti paikallaanoloa ja liikkumista liikemittareilla. Kol- mas LIITU- tutkimus toteutettiin WHO- koululaistutkimuksen yhteydessä ja se kohden- nettiin koskemaan myös seitsemänvuotiaita lapsia. Myös kyselylomakkeeseen lisättiin urheilun etiikkaa ja liikkumisen motivaatiota koskevia kysymyksiä. Kyselyyn lisättiin myös terveyteen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi itsearvioitu terveys, yksinäisyys, psyko- somaattiset oireet, kehonkuva, yöunen pituus ja riittävyys sekä aamiaisen syöminen olivat osa kyselyyn lisättyjen kysymysten aiheita. (Kokko & Martin 2019: 9.)

Yhteenvetona enemmistö nuorista kokee liikunnallisen pätevyytensä melko hyväksi ja koettu liikuntamotivaatio sekä pystyvyys liikkua ovat vahvoja liikuntakäyttäytymisen positiivisia ennustetekijöitä. Positiiviset tulokset liikuntamotivaatiosta viestittävät suoma- laisnuorten omaavan hyvät psyykkiset valmiudet liikkumiseen ja sen lisäämiseen. Suku- puolten väliset erot havaittiin pieniksi, mutta pojat kokevat olevansa liikunnallisesti päte- vämpiä ja tytöt arvioivat useimmat liikuntamotivaatiota säätelevät tekijät positiivisiksi. Yh- teenvetona myös liikunnallinen pätevyys, itsekontrolli, motivaatio ja sitä säätelevät tekijät ja liikunta-aktiivisuus laskivat iän myötä. Muutokset aktiivisuudessa voivat selittyä tutkimuksen mukaan sillä, että asenteet liikuntaa kohtaan muuttuvat, tulevaisuuteen suun- taavat aikomukset liikkua muuttuvat sekä henkilökohtainen tunne liikuntaa kohtaan muuttuu. (Kokko & Martin 2019: 83.)

(9)

4 Opinnäytetyön teoreettinen tausta

4.1 Fyysinen aktiivisuus

Fyysinen aktiivisuus määritellään seuraavasti: ”Fyysinen aktiivisuus (physical activity) tarkoittaa lihasten tahdonalaista ja energiankulutusta lisäävää sekä yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa.” (Liikuntaan liittyviä määritelmiä. Käypä Hoito -suositus 2015.)

Arkiliikunta on osa fyysistä aktiivisuutta ja sen tulisi olla monipuolista. Liikunnalliset har- rastukset kuuluvat fyysisen aktiivisuuden tasapainoiseen kokonaisuuteen. Lisäksi fyysi- sellä aktiivisuudella on suuri merkitys tapaturmien ennaltaehkäisyssä. Nuorella, joka liikkuu monipuolisesti, on paremmat kehonhallintataidot sekä korkeampi kunto ja vireystaso verrattuna vähemmän liikkuvaan saman ikäiseen. (TEKO 2020.)

Koululiikunnassa korostetaan oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Fyysinen aktiivisuus on vaihtoehto istuvalle elämäntavalle ja kouluissa suurin osa ajasta istutaan. Fyysinen pas- siivisuus on maailmanlaajuinen ongelma ja liikunnan sekä fyysisen aktiivisuuden lisää- minen ihmisten elämänkulussa on suuri haaste. Koulu eikä etenkään koululiikunta voi kokonaan vastata oppilaiden liikkumisesta ja siitä, liikkuuko perusopetusikäiset voimassa olevien liikuntasuositusten mukaisesti. Liikuntasuosituksiin kuuluu monipuolinen liikunta omaan ikään sopivalla tavalla 1–2 tuntia päivässä. (Opetushallitus 2020b.)

4.2 Liikunnan vaikutukset terveyteen

Liikunnalla on paljon suotuisia vaikutuksia. Koululiikunnan merkitystä esimerkiksi oppi- miseen on tarkasteltu opetushallituksen tilannekatsauksessa tammikuussa 2018. Koulu- menestys tarkoittaa sitä, miten hyvin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa mää- ritellyt tavoitteet. Viime vuosina on julkaistu tutkimuksia integroidun liikunnan ja koulu- menestyksen välisistä yhteyksistä ja tulosten mukaan opetukseen liitetty liikunta on ollut positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen, etenkin matematiikan oppimistulosten osalta. Myös liikuntakerhot ja muu koulupäivän aikana tapahtuva liikunta ovat olleet positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen. (Kantomaa, Syväoja, Sneck, Jaakkola, Py- hältö, Tammelin 2018: 14.) Samassa katsauksessa on käsitelty myös kouluaikaisen liikunnan vaikutusta tiedolliseen toimintaan, jota on tiedon vastaanottaminen, tallentaminen, käsittely ja käyttö. Viime vuosina tehtyjen tulosten perustella voidaan sanoa, että koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa myönteisesti nuoren tiedolliseen toimintaan kuten

(10)

inhibitioon, työmuistiin ja kognitiiviseen joustavuuteen sekä tarkkaavaisuuteen. (Kanto- maa & Syväoja & Sneck, Jaakkola & Pyhältö & Tammelin 2018: 17 & 19.)

On tärkeää kuitenkin tarkastella tekijöitä, joiden kautta oppimista tapahtuu. Liikunta vaikuttaa esimerkiksi motorisiin taitoihin, aivojen rakenteeseen ja toimintaan, uneen, ravin- toon ja vuorovaikutukseen. (Kantomaa ym. 2018: 22.) Aivosolujen kasvutekijän neut- rotropiinin määrä lisääntyy liikunnan jälkeen ja tätä voidaan hyödyntää oppimisessa. Lii- kunta lisää solujen syntymistä hippokampuksen alueella ja usein liikunnan ja kiinnosta- van tekemisen yhdistäminen edesauttaa muistikapasiteetin kasvua. Liikunta myös no- peuttaa ajattelua ja parantaa tarkkaavaisuutta, prosessointinopeutta, toiminnanohjausta ja muistia. Aivojen verenkierto paranee ja happi ja ravinto kulkevat paremmin. Liikunta- suorituksen aikana aivoihin syntyy uusia yhteyksiä, liikunta vapauttaa aivojen välittäjäai- neita ja kohentaa hormonituotantoa. Liikunnalla on suuri merkitys myös mielenterveyden edistämisessä. (Aivot rakastavat liikuntaa 2018.)

4.3 Passiivisesti liikkuva nuori & kouluikäisten liikuntasuositukset

Nuorten passiivisuutta on käsitelty esimerkiksi Jani Mäenpään pro gradu- tutkielmassa

”nuoretko passiivisia”, jossa tutkittiin somerolaisten nuorten liikunta-aktiivisuutta. Tutki- muksen tavoitteena oli selvittää Someron kaupungin Kiiruun koulun yhdeksäsluokkalais- ten liikunta-aktiivisuuden määrää ja intensiteettiä. Tutkimuksessa on selvitetty nuorten asennetta koululiikuntaan sekä mielipiteitä Someron harrastustarjonnasta. Tavoitteena on saada nuoret pohtimaan keinoja liikunnan lisäämiseksi. (Mäenpää. 2007: 2.) Nuorten liikuntakäyttäytyminen on ajankohtainen teema, sillä yhteiskuntamme muuttuu jatkuvasti ja arkiaskareissa käytettävä liikunta vähenee. Nykyisin liikunta perustuu vapaa-ajan omaehtoisiin ja ohjattuihin liikuntaharrastuksiin, esimerkiksi koulumatkat ovat lyhenty- neet ja harrastus- tai sosiaaliset matkat kuljetaan autolla tai muuten ei-liikunnallisesti.

(Halme 2006: 5.)

Kouluikäisten nuorten fyysisessä aktiivisuudessa on tapahtunut positiivisia muutoksia ja kouluterveyskysely- tutkimuksen mukaan 8. ja 9.- luokkalaisten yli tunnin kestävä liikunnan määrä on joko lisääntynyt tai pysynyt samana vuodesta 2017. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.) Myös sosioekonomisella asemalla on vaikutusta liikunnan määrään ja on huomattu, että vanhempien matala sosioekonominen asema on usein yhteydessä vähäisempään liikunnan harrastamiseen jo lapsena ja tähän voi olla syynä esimerkiksi

(11)

monien liikuntalajien korkeat kustannukset tai vanhempien vähäinen liikuntatausta. (Ter- veyden ja hyvinvoinnin laitos 2019a.)

Kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden aiemmat suositukset ovat vuodelta 2008. Uusien suositusten päivittäminen aloitettiin keväällä 2020 usean eri toimijan yhteistyönä ja ne julkaistiin 7.4.2021 (päivitetty 28.4.2021). Suositusten mukaan 7-17 vuotiaiden tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 60 minuuttia päivässä huomioiden ikä sekä yksilöllisyys.

Lisäksi tulisi pyrkiä välttämään pitkäkestoista paikallaanoloa. Liikunnan tulisi olla mielel- lään suurimmaksi osaksi kestävyystyyppistä ja liikuntaa tulisi pyrkiä harrastamaan joka päivä, vaikkei suositukset aina täyttyisikään täysin. Tärkeää pysyvien liikkumistottumusten löytämisessä on liikunnan ilo. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021.)

5 Kouluterveydenhoitaja

Terveydenhoitaja on asiantuntija hoitotyössä ja erityisesti kansanterveystyössä sekä pe- rusterveydenhuollossa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Rohkeus itsenäiseen päätöksen- tekoon, aktiivinen työote sekä vahva terveyden edistämisen näkökulma korostuu tervey- denhoitajatyössä. Terveydenhoitotyö vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti yksilö, yhteisö, sekä yhteiskuntatasolla. Terveydenhoitaja työskentelee lähellä ihmisten arkea esimerkiksi kodeissa, neuvoloissa, kouluissa sekä työpaikoilla. Terveydenhoitajan työssä keskeisintä on asiakkaan tukeminen ja osallistaminen oman terveyden ylläpitä- miseen ja edistämiseen. (Terveydenhoitajaliitto 2021.)

Terveydenhoitajatyön perusta on tieteellinen tutkittu tieto, kokemustieto, uusimman tiedon hyödyntäminen, käytännön hoitotyön osaaminen sekä rohkeus ja taito eläytyä sekä tarpeen mukaan myös puuttua asiakkaiden elämäntilanteisiin elämänkulun eri vaiheissa.

Terveydenhoitajan eettiset suositukset, terveydenhoitajatyön arvot sekä suomen ter- veyspoliittiset linjaukset ja voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ohjaavat terveydenhoitajan toimintaa. Terveydenhoitajatyössä on tärkeää terveyden tasa- arvon lisääminen sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. (Terveydenhoi- tajaliitto 2021.)

Kouluterveydenhoitaja toimii terveyden edistämisen asiantuntijana koulussa ja on vas- tuussa asiantuntijuudesta kouluterveydenhuollossa. Hän toimii lääkärin työparina. Teh- tävät ovat myös yhteisöllisiä, kuten osallistumista opiskeluhuoltoryhmään. Opiskeluhuol- toryhmä suunnittelee, toteuttaa, arvioi sekä kehittää opiskeluhuoltoa. Terveydenhoitaja

(12)

osallistuu myös terveystiedon opetukseen, edistää kouluyhteisön turvallisuutta sekä osallistuu kriisityöhön. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021a.)

Kouluterveydenhoitajan työtehtävät ovat enimmäkseen yksilöllisiä, kuten esimerkiksi oppilaiden kehityksen ja kasvun seuraaminen. Kouluterveydenhoitaja myös järjestää sekä toteuttaa määräaikaiset terveystarkastukset ja huolehtii oppilaskohtaisesta yhteistyöstä opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhoitajalla on yhteistyöhön ja palvelujen kehittämiseen liittyviä tehtäviä, kuten esimerkiksi osallistuminen opetussuunnitelman valmisteluun sekä osallistuminen koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämiseen. (Ter- veyden ja hyvinvoinnin laitos 2021a.)

Terveydenhoitaja toteuttaa yhdessä lääkärin kanssa laajoja terveystarkastuksia kouluterveydenhuollossa luokilla 1, 5 sekä 8. Laajan terveystarkastuksen tarkoituksena on selvittää oppilaan hyvinvointia, kasvua, kehitystä sekä terveydentilaa. Näiden lisäksi sel- vitetään myös vanhempien ja koko perheen hyvinvointia laaja-alaisesti. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019b.)

Kahdeksannen luokan terveystarkastuksessa huomioidaan oppilaan mahdollisia tervey- dellisiä rajoitteita ajatellen ammatinvalintaa ja jatko-opintoja. Tärkeitä keskustelunaiheita ovat myös nuoren ja vanhempien väliset suhteet ja päihteettömyys sekä seksuaaliter- veys. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan oppilaan vanhemmat, mutta tarkastus on järjestettävä niin, että oppilaalla on mahdollisuus keskustella kahden kesken kouluter- veydenhuollon työntekijän kanssa. Ennen terveystarkastusta oppilas saa täytettäväksi esitietolomakkeen. Osa lomakkeen kysymyksistä liittyy terveyteen ja terveystottumuk- siin. Lomakkeessa kysytään esimerkiksi päihteidenkäytöstä sekä liikuntatottumuksista.

(Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021b.)

6 Opinnäytetyön toteutus

6.1 Aikataulu

Opinnäytetyö alkoi suunnitelmavaiheella vuonna 2020 viikoilla 43–45. Opinnäytetyön to- teutusvaihe ajoittui viikoille 5-7 vuonna 2021. Tämän aikana haimme opinnäytetyöl- lemme tutkimusluvan Vantaan sosiaali-, ja terveydenhuollosta, se myönnettiin 9.3.2021.

Haimme tämän jälkeen jatkotutkimusluvan, se myönnettiin 26.4.2021. Sovimme koulun

(13)

yhteyshenkilöiden kanssa aineistonkeruuajaksi toukokuun 2021. Opinnäytetyön rapor- tointivaihe oli viikoilla 40-42 ja valmiin työn palautus oli 4.11.2021. Kypsyyskoe suoritet- tiin 9.11.2021. Lisäksi eri vaiheissa pidimme muutamia ohjauskertoja ohjaavan opettajan sekä opinnäytetyön yhteyshenkilön kanssa. Opinnäytetyön teon aikana pidettiin semi- naareja, joihin osallistuvat opinnäytetyötä ohjaavat opettajat sekä samassa vaiheessa opinnäytetyötään tekevät opiskelijat. Seminaareissa esiteltiin oma opinnäytetyö kans- saopiskelijoille sekä opponoitiin muiden opinnäytetöitä.

6.2 Tutkimusmenetelmä

Opinnäytetyömme tutkimuksen päätyyppi on empiirinen tutkimus. Kyselyllä kerätään täy- sin uusi aineisto, jota analysoidaan. Empiirisessä tutkimuksessa tehdään konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta, jonka jälkeen saatuja tutkimustuloksia analysoidaan sekä mitataan. Keskeistä tutkimuksessa on konkreettinen ja koottu tutkimusaineisto, joka on lähtökohta tutkimuksen tekemiselle. (Koppa 2015.)

Keskeisin merkitys kvantitatiivisessa, eli määrällisessä tutkimuksessa on vahvistaa olemassa olevaa tietoa, eikä niinkään löytää uutta tietoa tai kehittää uutta teoriaa. Kvantita- tiiviselle tutkimukselle on ominaista numeerinen mittaaminen, tilastollisten menetelmien käyttö sekä hypoteesin laatiminen. Tutkimuksessa on yleistä tutkijan ja tutkittavien väli- nen etäinen suhde, suuri otanta sekä strukturoitu tutkimusasetelma. Kvantitatiivista tutkimustapaa suositellaan käytettäväksi silloin, kun halutaan tietää esimerkiksi, miten paljon tai minkä takia jotakin tiettyä ilmiötä esiintyy tietyssä joukossa. Kun halutaan selvittää esimerkiksi, minkälaista riippuvuutta on kahden ilmiön välillä tai millaiset tekijät selittävät tutkittavaa ilmiötä, suositellaan myös käytettäväksi kvantitatiivista näkökulmaa. (Kank- kunen & Vehviläinen-Julkunen 2017: 62, 65.) Tarkastelimme numeerisella mittauksella, kuinka monta prosenttia oppilaista vastasi esimerkiksi olevansa aktiivisia koulun liikuntatunneilla.

Kvalitatiivisen, eli laadullisen tutkimuksen yksi keskeisistä merkityksistä on tutkimuksen mahdollisuus lisätä ymmärtämystä tutkimusilmiöstä. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista yksilöllisyys, induktiivisuus sekä tutkimusasetelmien joustavuus. Tutkimuk- sessa on yleistä syvyys, strukturoimattomuus sekä tulosten ainutlaatuisuus. Kvalitatii- vista tutkimustapaa suositellaan käytettäväksi silloin, kun halutaan esimerkiksi kuvata uusia tutkimusalueita, joista ei vielä tiedetä juuri mitään. Mikäli olemassa olevaan tutki-

(14)

musalueeseen halutaan saada uusi näkökulma tai epäillään teorian tai käsitteen merki- tystä, suositellaan myös käytettäväksi kvalitatiivista näkökulmaa. (Kankkunen & Vehvi- läinen-Julkunen 2017: 66, 73.)

Opinnäytetyössämme on käytössä metodologinen triangulaatio, eli sovellamme useampaa, kuin yhtä tutkimusmenetelmää tai aineistonkeruumenetelmää yhden ilmiön tutkimisessa. Yhdistämme kvantitatiivisen sekä kvalitatiivisen menetelmän. Metodit täydentävät toisiaan tutkimuksessa. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2017: 75, 76.)

Kyselylomakkeessamme oli avoimia kysymyksiä, jotta vastaajat saivat kertoa mielipi- teensä omin sanoin. Halusimme saada vastauksista ilmi, miten oppilaat liikkuvat vapaa- ajalla ja kuinka paljon. Halusimme saada näkökulmaa laadullisella menetelmällä myös siihen, voivatko oppilaat keskustella avoimesti opettajan tai kouluterveydenhoitajan kanssa liikunnasta. Sovelsimme avointen vastausten osalta sisällönanalyysia ja ava- simme lainausmerkkeihin muutamia esimerkkejä havainnollistamaan nuorten mielipiteitä koululiikunnasta.

6.3 Aineiston keruu & analysointi

Aineisto kerättiin survey-tyyppisellä kyselylomakkeella erään Vantaan koulun kahdek- sasluokkalaisilta. Nuorten huoltajilta pyydettiin lupa koulun yhteyshenkilöiden avulla Wil- man kautta nuoren osallistumisesta kyselyyn. Aineistonkeruusta keskusteltiin ja sovittiin koulun virka-apurehtorin kanssa. Aineistonkeruun yhteyshenkilöiksi nimettiin kolme terveystiedon opettajaa. Vastaaminen kesti esitestauksen mukaan noin 3-5 minuuttia. Lä- hetimme linkin sähköpostilla opettajille, jonka opettajat jakoivat oppilailleen tunnilla.

Kyselylomakkeen alussa on saatekirje. Kyselylomakkeessa on eniten suljettuja kysy- myksiä, seitsemän kymmenestä. Lisäksi on kaksi avointa kysymystä sekä lopussa mahdollisuus kertoa omin sanoin mitä tulee mieleen liittyen liikuntaan tai terveydenhoitajaan.

Kyselylomakkeen viisi suljettua kysymystä on muotoiltu väittämiksi, joihin vastataan Li- kertin asteikon mukaisilla vaihtoehdoilla täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Aineisto analysoidaan tilastollisesti ja avointen vastausten osalta sisällönanalyysillä. Tilastollinen menetelmä auttaa aineiston tulkitsemisessa ja arvioinnissa (Opinkirjo kehittämiskeskus). Koimme parhaaksi käyttää sisällönanalyysiä, koska kvalitatiivista aineistoa oli melko paljon.

(15)

7 Tulokset

Kyselyyn vastasi 115 henkilöä. Saimme kattavia vastauksia sekä suljettujen että avointen kysymysten osalta. Vastaajat jakaantuivat sukupuoleltaan melko tasaisesti. Vastan- neista 50,4 % (n=58) oli tyttöjä, ja 42,6 % (n=49) oli poikia. Loput 7 % (n=8) vastasivat

”muu” tai ”en halua vastata”.

7.1 Liikuntaan liittyvät tulokset

Liikuntaan liittyvät tulokset- osiossa kysyimme kuusi kysymystä, joista kaksi olivat avoimia kysymyksiä. Suljetut kysymykset esitimme väittämämuodossa ja niihin vastattiin Li- kert-asteikolla. ”Pidän koululiikunnasta” väittämään suurin osa, 35,7 % (n=41) vastasi olevansa jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä vastaajista oli 23,5 % (n=27). Ei samaa eikä eri mieltä vastasi 25,2 % (n=29) ja 12,2 % (n=14) jokseenkin eri mieltä ja loput 3,5 % (n=4) täysin eri mieltä.

Kuvio 1. ”Pidän koululiikunnasta” väittämän vastausten jakauma.

Väittämään ”Osallistun koulun liikuntatunneille” suurin osa vastaajista 69,6 % (n=80) oli täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä oli 19,1 % (n=22) ja 10,4 % (n=12) vastasi

(16)

ei samaa eikä eri mieltä ja vain 1 vastaaja oli jokseenkin eri mieltä. Kukaan ei vastannut olevansa täysin eri mieltä.

Väittämässä ”Olen aktiivinen koulun liikuntatunneilla” suurin osa vastaajista 46,1 % (n=53) oli täysin samaa mieltä ja 37,4 % (n=43) jokseenkin samaa mieltä. Ei samaa eikä eri mieltä vastasi 13,9 % (n=16) ja loput 2,6 % (n=3) oli jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä.

Kuvio 2. ”Olen aktiivinen koulun liikuntatunneilla” väittämän vastausten jakauma.

Avoimena kysymyksenä kysyimme ”Mikä mielestäsi tekisi koululiikunnasta mielekkääm- pää?” Ainoastaan 14 henkilöä jätti kokonaan vastaamatta ja kymmenen henkilöä vastasi

”En tiedä.” Vastaukset olivat sisällöltään keskenään samansuuntaisia. Monista vastauksista tuli ilmi, että vastaajat toivovat oppilaiden voivan vaikuttaa enemmän liikuntatuntien sisältöön sekä joukkuejakojen toteutukseen. Muutamasta vastauksesta tuli ilmi, että op-

(17)

pilaiden kesken tapahtuu liikuntatuntien aikana arvostelua ja tuomitsemista muiden oppilaiden osalta. Tämän toivotaan vähenevän. Yksi vastaajista vastasi näin: ”Koululiikunta olisi mielekkäämpää, jos yksikään toinen oppilas ei kommentoisi toisen liikuntataitoja”.

Vastaajista 67 % (n=77) kertoi harrastavansa ohjattua liikuntaa vapaa-ajalla ja loput 33

% (n=38) vastasi, että eivät harrasta vapaa-ajalla ohjattua liikuntaa. Avoimella kysymyk- sellä kartoitimme mitä liikuntalajeja vastaajat harrastavat vapaa-ajallaan ja kuinka monesti viikossa. Selvisi, että vastaajilla on monipuolisia harrastuksia kuten esimerkiksi jalkapallo, jääkiekko, ratsastus, tanssi, tennis, joukkuetelinevoimistelu, muodostelmaluis- telu, baletti, cheerleading, yleisurheilu, kuntosali, lenkkeily, lentopallo, alppihiihto, jujutsu, nyrkkeily, pesäpallo, maahockey sekä salibandy. Harrastuksia on 1–7 kertaa viikossa ohjatusti, yleisimmin 3-5 kertaa.

7.2 Liikuntaohjaukseen liittyvät tulokset

Vastanneista 61,7 % (n=71) kertoi keskustelleensa liikuntaan liittyvistä asioista kouluterveydenhoitajan tai opettajan kanssa ja loput vastanneista 38,3 % (n=44) eivät olleet keskustelleet. Väittämässä ”Olen kokenut saamani liikuntaohjauksen hyödylliseksi” täysin eri mieltä asiasta oli 13,9 % (n=16), jokseenkin eri mieltä oli 18,3 %, (n=21), ei samaa eikä eri mieltä oli 23,5 % (n=27). Jokseenkin samaa mieltä oli 16,5 % (n=19) ja täysin samaa mieltä oli 20 % (n=23). Loput 7,8 % (n=9) eivät vastanneet mitään.

(18)

Kuvio 3. Vastausten jakauma kysymykseen ”Oletko keskustellut kouluterveydenhoitajan/opettajasi kanssa liikuntaan liittyvistä asioista?”.

Vastanneista 25,2 % (n=29) oli täysin samaa mieltä siitä, että he kokevat voivansa puhua avoimesti kouluterveydenhoitajalle tai opettajille liikuntaan liittyvistä asioista. Vastaajista jokseenkin samaa mieltä oli 14,8 % (n=17), ei samaa eikä eri mieltä oli 20 % (n=23), jokseenkin eri mieltä oli 19,1 % (n=22) ja täysin eri mieltä oli 10,4 % (n=12). Loput 10,4

% (n=12) eivät vastanneet mitään.

Lopuksi kysyimme avoimella kysymyksellä mitä muuta vastaajille tulee mieleen liittyen liikuntaan tai kouluterveydenhoitajaan. Vastaajista 50 henkilöä vastasi kysymykseen, 32 henkilöä vastasi ”En tiedä” tai muuta vastaavaa esimerkiksi ”Ei mitään”. Vastaajista 18 henkilöä vastasi kysymykseen yhdellä tai useammalla sanalla, osa vastasi lauseilla.

8 Opinnäytetyön pohdinta

Saimme runsaasti analysoitavaa materiaalia opinnäytetyöhön. Vastausten suuri luku- määrä (n=115) tuo luotettavuutta ja lisää vastausten monimuotoisuutta. Vastausten suuri määrä on opinnäytetyön yhteistyökoulun opettajien ansiota. He jakoivat lähettämämme e-lomakkeen linkin oppilaille järjestelmällisesti ja antoivat aikaa oppituntiensa alusta kyselyyn vastaamiseen. Vastauksissa tuli ilmi monia erilaisia näkökulmia koskien koululiikuntaa ja näitä mielipiteitä koulun liikunnanopettajat voivat ottaa huomioon opetukses- saan, mikäli kokevat sen tarpeelliseksi.

8.1 Tulosten tarkastelu & luotettavuus

Enemmistö vastaajista 59,2 % (n=68) oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he pitävät koululiikunnasta. Vain 3,5 % (n=4) kertoi olevansa täysin eri mieltä. Näin ollen voimme päätellä, että ainakin tässä kyseisessä koulussa koululiikunta on suurim- malle osalle oppilaista mieluista. Asian puolesta puhuu myös vastaukset väittämään

”Osallistun koulun liikuntatunneille”. Vastanneista 88,7 % (n=102) kertoi olevansa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä tästä. Liikuntatunneilta ei siis ole kovin moni oppilas

(19)

poissa. Emme tiedä toisin vastanneiden syytä olla pois liikuntatunneilta, sitä emme ky- syneet. Poissaoloon voivat liittyä esimerkiksi tapaturmat tai henkilökohtaiset syyt, joten emme voi olettaa poissaolon olevan aina omasta tahdosta kiinni.

Vastaajista 83,5 % (n=96) kertoi olevansa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he ovat aktiivisia koulun liikuntatunneilla. Vain 2,6 % (n=4) vastaajista oli joko täysin tai jokseenkin eri mieltä. Aktiivinen osallistuminen liikuntatunneilla, kertoo toki oppilaista itsestään, mutta myös liikuntatuntien sisällöstä. Opettajat ovat todennäköisesti osanneet suunnitella liikuntatunnit mielenkiintoisiksi niin, että moni oppilas haluaa osallistua aktiivisesti.

Saimme paljon vastauksia kysymykseen ”Mikä mielestäsi tekisi koululiikunnasta mielek- käämpää?” Vastaajista 24 henkilöä jätti vastaamatta tai vastasi ettei tiedä. Osa vastaajista oli tyytyväisiä nykyisiin liikuntatunteihin. Vastauksiksi saatiin esimerkiksi: ”Ihan tar- peeksi mielekästä”, ”Enpä tiiä, kun tää on aika kivaa nytten” sekä ”Mielestäni se on jo aika mukavaa”.

Vastauksista käy hyvin ilmi se, etteivät opettajat pysty mitenkään miellyttämään kaikkia oppilaita liikuntatuntien sisällöllä. Kaksi oppilasta haluaisi, että liikuntatunneilla pelattai- siin enemmän pallopelejä. Eräs oppilas taas on vastannut täysin päinvastaista: ”Moni- puolisempia lajeja, ei vaan pallopelejä”. Erittäin moni vastaaja toivoi lisää päätösvaltaa oppilaille tuntien sisältöä koskien. Vastauksiksi saatiin esimerkiksi: ”Useammin valinta- lajeja”, ”Kuunneltais viel enemmä oppilaiden toiveita”, ”Ryhmän saisi valita itse”, ”Toive- tunteja aina” sekä ”Saisi tehdä mitä haluaa”. Uskomme, että liikuntatunneilla on toden- näköisesti jo jonkin verran myös vapaammin valittavaa tekemistä. On kuitenkin selvää, etteivät opettajat voi suunnitella liikuntatunteja vain oppilaiden toiveiden mukaan. Heillä on opetussuunnitelma, jonka mukaan liikuntatunneilla tulee opettaa tiettyjä asioita.

Eräs vastaaja toivoi enemmän nuorten ideoimia tunteja. Tämä voisi olla mielestämme ihan hyvä ehdotus. Mikäli mahdollista, opettajat voisivat suunnitella esimerkiksi kerran kuussa yhden liikuntatunnin sisällön oppilaiden kanssa, huomioiden opetussuunnitelman. Tietenkin tämä tuo opettajille lisää työtä, eikä välttämättä ole aina mahdollista. Se saattaisi kuitenkin tuoda oppilaille lisää motivaatiota osallistua aktiivisesti, kun oppilas on itse päässyt vaikuttamaan liikuntatunnin sisältöön. Emme myöskään tiedä, kuinka paljon

(20)

tällä hetkellä oppilaat voivat vaikuttaa asiaan, koska vastaajahan toivoo enemmän nuorten ideoimia tunteja. Tämä saattaa viitata siihen, että osa liikuntatunneista on jo oppilaiden ideoimia.

Jonkin verran vastaajat toivat esiin oppilaiden kesken tapahtuvaa arvostelua liikuntatunneilla. Vastauksiksi aiheeseen liittyen saatiin esimerkiksi: ”Haukkumiseen puututtaisiin herkemmin”, ”Kannustavampi ilmapiiri ja se, ettei sukupuoli vaikuttaisi muiden kohtele- miseen, eli palloa esim. syötettäisiin myös tytöille” sekä ”Se jos oppilaat ei tuomitsis toi- sia, arvostelu oppilaiden kesken on oikeesti tosi ilkeetä”. Vastauksista kävi ilmi, että op- pilaat toivoisivat opettajien puuttuvan tilanteisiin useammin. Toisaalta eräs vastaaja vastasi näin: ”Mielestäni liikuntatunneilla meidän luokka tekee parhaiten yhteistyötä ja muu- tenkin on tosi mukava olo”. Tästä voimme päätellä, että kokemukset aiheesta ovat aina henkilökohtaisia ja näin ollen oppilaiden kokemukset arvostelusta ja liikuntatuntien ylei- sestä ilmapiiristä voivat vaihdella keskenään paljonkin.

Kysymykseen “Harrastatko ohjattua liikuntaa vapaa-ajalla?” 67 % (n=77) vastasi kyllä ja 33 % (n=33) vastasi ei. Enemmistö nuorista siis harrastaa koululiikunnan lisäksi myös ohjattua liikuntaa vapaa-ajalla. Oppilaat saivat seuraavaksi itse kertoa, mitä liikuntaa he vapaa-ajalla harrastavat ja kuinka monta kertaa viikossa. Harrastuksina nuorilla oli mm.

jalkapallo, jääkiekko, cheerleading, tanssi, baletti, joukkuevoimistelu, juoksu, kuntosali, jujutsu & paini, ratsastus, salibandy, tennis, sirkus, pesäpallo, pyöräily ja maahockey.

Useampi oli vastannut harrastavansa jalkapalloa tai jääkiekkoa, ja moni kertoi harrastavansa tanssia. Kaikista vastauksista ei tullut kuitenkaan ilmi harrastuskertojen määrää, mutta keskimääräisesti eri harrastuksissa oppilailla oli harrastuskertoja 3-5 kertaa viikossa. Positiivista oli siis huomata, kuinka moni nuorista liikkuu aktiivisesti myös koulu- ajan ulkopuolella.

(21)

Kuvio 4. ”Harrastatko ohjattua liikuntaa?” kysymyksen vastausten jakauma.

Loput kysymyksistämme liittyi koulun henkilökuntaan ja heidän antamaan liikuntaneu- vontaan. Kysyimme nuorilta, ovatko he keskustelleet kouluterveydenhoitajan tai opettajan kanssa liikuntaan liittyvistä asioista. 61,7 % (n=71) vastasi kyllä ja loput 38,2 % (n=44) vastasi ei. Kysymys on itsessään aika laaja, koska emme eritelleet mitä kaikkea liikuntaan liittyviä asioita opettajan tai kouluterveydenhoitajan kanssa voi keskustella.

Emme myöskään tiedä, kuinka moni vastanneista on puhunut liikunnasta opettajan kanssa ja kuinka moni on puhunut liikunnasta kouluterveydenhoitajan kanssa. Anonymi- teetin vuoksi kysymykseen piti sisällyttää kummatkin, sekä opettaja että kouluterveydenhoitaja. Tästä kysymyksestä emme siis yksinään voi päätellä, että liikunnasta puhuttai- siin myös kouluterveydenhoitajan vastaanotolla tai liikuntatuntien ulkopuolella. Positii- vista on kuitenkin, että oppilaat voivat keskustella opettajan tai kouluterveydenhoitajan kanssa liikunnasta.

Väittämässä ”Olen kokenut saamani liikuntaohjauksen hyödylliseksi” täysin eri mieltä asiasta oli 13,9 % (n=16), täysin samaa mieltä oli 20 % (n=23) ja loput 7,8 % (n=9) eivät vastanneet mitään. Loput vastauksista jakautuivat melko tasaisesti jokseenkin eri mieltä, ei samaa eikä eri mieltä ja jokseenkin samaa mieltä vastausvaihtoehtojen kanssa. Vas- tanneista 25,2 % (n=29) oli täysin samaa mieltä siitä, että he kokevat voivansa puhua

(22)

avoimesti kouluterveydenhoitajalle tai opettajille liikuntaan liittyvistä asioista. Täysin eri mieltä oli 10,4 % (n=12). Loput 10,4 % (n=12) eivät vastanneet mitään. Vastaukset koskien vaihtoehtoja jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä oli myös melko tasaisesti jakautuneita. Liikunnasta keskusteleminen opettajan tai kouluterveydenhoitajan kanssa näyttäytyy neutraalina asiana ja vastauksista tulee ilmi se, että oppilaista vähemmistö oli asiasta eri mieltä koskien kumpaakin kysymystä. Emme kuitenkaan tiedä, mitkä ovat ne syyt miksi eri mieltä vastanneet kokevat asian näin. Liikun- nasta puhuminen pitäisi olla neutraali asia ja jokaisen oppilaan tulisi kokea pystyvän puhua avoimesti liikuntaan liittyvistä asioista koulun henkilökunnan kanssa. Kysymykset koskien koulusta saatavaa liikuntaohjausta saivat siis vaihtelevia vastauksia, joista ei voi suoraan päätellä oppilaiden kokemuksia aiheesta.

Kuvio 5. ”Koen, että voin puhua avoimesti kouluterveydenhoitajalle/ opettajille avoimesti liikuntaan liittyvistä asioista” väittämän vastausten jakauma.

Viimeinen kysymys oli avoin kysymys siitä, mitä muuta oppilaille tulee mieleen liittyen liikuntaan tai kouluterveydenhoitajaan. Eräs vastaajista vastasi näin: ”Meidän koululla on ainakin mukava terveydenhoitaja jolle on mukava jutella ja joka on luotettava, niin voi ihan avoimesti hänen kanssaan jutella liikunnasta”. Yksi vastaajista taas vastasi, että “ei mielestäni mitään, sillä liikunta on jokaisen oma asia ja jos siinä ei tarvitse apua, en näe

(23)

syytä että kouluterveydenhoitajan pitäisi puuttua siihen”. Muita oppilaiden vastauksia oli- vat:

“On ahdistavaa, kuinka terveydenhoitajat pitävät järkyttävänä sitä että ei harrasta vapaa- ajalla ohjattua liikuntaa. Koska voi elää silti melko terveellisesti vaikka harrastaisi liian vähän liikuntaa”.

“Liikunnassa uusia asioita, omassa tahdissa ja taitotason mukaan, eikä kokeneita ja täy- dellisesti osaavia sekä aloittelijoita laiteta aina samaan porukkaan”.

“itselläni on paljon harrastuksia ja koulutehtäviä niin vapaa-ajalla on hankala saada lii- kuntaa”

Yhteenvetona voimme sanoa, että koululiikunta näyttäytyy pääosin miellyttävänä ja yli puolet nuorista ovat aktiivisia koulun liikuntatunneilla. Harva nuori on osallistumatta koulun liikuntatunneille. Vastauksista kävi myös ilmi, että koululiikunnasta tulisi vielä mielek- käämpää, jos oppilaat saisivat itse vaikuttaa liikuntatuntien sisältöön. Osa nuorista toivoi enemmän pallopelejä ja joukkuelajeja, kun taas muutama toivoi pallopelien lisäksi monipuolisempia lajeja kuten joogaa tai taistelulajeja. Vastauksista nousi esille myös vapaaehtoisuus valita itse joukkueet ja muutama toivoi, että arvostelu toisten liikuntataidoista vähenisi. Kaksi vastaajaa nosti esille, että tyttöjen ja poikien liikunnan tulisi olla erikseen.

Mielipiteitä ja vastauksia oli paljon ja saimme monta hyvää näkökulmaa koskien opin- näytetyötämme ja sen tavoitteita.

Tutkimuksen reliabiliteetti tarkoittaa menetelmän luotettavuutta. Se on keskeinen arvon mittari ja reliabiliteettia lisää se, että uudestaan kerätty tieto ja käsitelty data antaisi samat, jo nyt saadut tulokset. Myös otoskoko ja otantamenetelmä vaikuttavat reliabiliteet- tiin. Luotettavuutta lisää myös se, että tutkimukseen valitaan siihen sopivat tilastolliset menetelmät. (Vilpas.) Validiteetti tarkoittaa pätevyyttä. Se ilmaisee sen, millä tavalla tut- kimusmenetelmä mittaa juuri sitä osaa mitä on ollut tarkoitus mitata. Kohderyhmän ja kysymyksien ollessa oikeita tutkimukseen nähden, validiteetti on usein hyvä. Ulkoista validiteettia mietitään silloin, jos tarkastellaan kvantitatiivisen tutkimuksen tulosten yleis- tettävyyttä. Tuloksia tulisi pystyä yleistämään tietyssä populaatiossa ja tietyissä tilan- teissa. Meidän opinnäytetyössämme populaationa on kaikki 8- luokkalaiset, vaikka otos on otettu yhden koulun 8- luokkalaisista. Jos validiteettia ei ole ollenkaan, tutkimus on arvoton. (Hiltunen 2009.)

(24)

Käyttämällämme e-lomakkeella saimme kerättyä kattavasti vastauksia (n=115). Kuiten- kin huomasimme tuloksia tarkasteltaessa, että muutamat vastaukset olivat keskenään identtisiä. Tuloksissa oli yhteensä 9 identtistä vastausparia, eli kaksi vastausta olivat täy- sin samat avointen kysymysten vastausten kohdalla. Neljä näistä identtisistä vastauspareista oli allekkain, eli kellonajan ja päivämäärän mukaan ne on lähetetty identtisesti samaan aikaan. Mietimme, onko e-lomakkeen lähettämisessä voinut tulla oppilaan kohdalla tekninen ongelma ja näin oppilas olisi tehnyt kyselyn uudestaan. Tai ovatko kaverit tehneet kyselyn keskenään samaan aikaan ja laittaneet samat vastaukset sovitusti.

Neljä näistä identtisistä vastauspareista oli lähetetty täysin eri kellonaikaan samana päi- vänä ja yksi identtinen vastauspari oli lähetetty eri päivänä eri kellonaikaan. Mietimme mistä nämä vastaukset voisivat johtua ja miten ne vaikuttavat tuloksiin. Syitä voi olla monia ja edellä mainitut syyt ovat vain meidän olettamuksiamme. Keskenään identtisiä vastauksia oli kuitenkin vähän verrattuna koko otoskokoon, joten emme koe, että nämä identtiset vastausparit vähentäisivät tulosten luotettavuutta merkitsevästi.

Kyselyyn saimme vastaukset aikataulussa eikä tietoomme ole tullut, että kukaan ylimää- räinen henkilö olisi vastannut kyselyyn. Myös alkutestauksen tehneiden henkilöiden vastaukset ovat poistettu, joten olemme käsitelleet ainoastaan kohderyhmän vastauksia. E- lomakkeen käytössä meillä ei ollut ongelmia ja sen käyttö sujui hyvin. Kysely toteutettiin yhden viikon aikana koulussa, mutta jostain syystä 8 vastausta on tallentunut vielä tämän sovitun viikon jälkeen. Otimme vastaukset kuitenkin huomioon, koska myöhemmin vas- tanneilta saatu tieto on yhtä arvokasta.

8.2 Eettisyys

Opinnäytetyö voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa, jos sen pohjalla on hyvä tieteellinen käytäntö. Tutkimuksessa tulee noudattaa tiedeyhteisön tunnistamia toimintatapoja, huolehtivaisuutta ja tarkkuutta tulosten tallentamisessa ja esittämisessä. Tutki- muksessa sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisiä tiedonhankinta- tutkimus ja arviointimenetelmiä. Tutkijat myös ottavat muiden tutkijoiden työn asi- anmukaisella tavalla huomioon ja antaa heidän saavutuksilleen ansaitsemansa arvon ja tutkimus suunnitellaan ja toteutetaan annettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla. On tärkeää myös huolehtia, että kaikki tarvittavat tutkimusluvat on hankittu ja kaikkien työssä mukana olevien henkilöiden suostumus ja hyväksyntä on kaikkien osapuolten hy- väksyttämiä. Mahdolliset rahoituslähteet ja muut merkitykselliset sidonnaisuudet on il- moitettava tutkimuksen osallistuville osapuolille. (Halme 2006.)

(25)

Noudatamme opinnäytetyössämme ohjeistusta hyvistä tieteellisistä käytännöistä, sekä Metropolian yleisiä eettisiä ohjeita. Keräämme ja säilytämme aineiston tietoturvakäytän- töjen mukaisesti ja opinnäytetyön valmistumisen jälkeen hävitämme aineiston asianmu- kaisesti. Valmis opinnäytetyö julkaistaan Theseus-opinnäytetöiden tietokannassa vuonna 2021. Jokaiselle tutkimukseen osallistuvalle henkilölle on annettava mahdollisuus suostua tai olla suostumatta tutkimukseen. Jokaisen oppilaan tietoja on käsiteltävä ammattimaisesti ja tietosuojaa on suojeltava. On huolehdittava oikeanlaatuisesta tietojen keräämistavasta, tallennuksesta ja säilytyksestä sekä tuhoamisesta. (Ammattikorkea- koulujen rehtorineuvosto Arene ry 2020.) Oppilaiden osallistuminen opinnäytetyön tutkimukseen on vapaaehtoista ja kyselylomakkeet täytetään nimettöminä. Kahdeksasluok- kalaiset ovat alaikäisiä, joten heidän osallistumisensa opinnäytetyön tutkimukseen edel- lyttää myös vanhempien hyväksyntää. Käytämme aikamme järkevästi ja suunnittelemme opinnäytetyömme toteutuksen aikataulut kaikille osapuolille sopiviksi. Käytämme opin- näytetyössämme luotettavia lähteitä monipuolisesti. Suunnittelimme kyselylomakkeen kysymykset siten, että se olisi kaikille sopiva. Emme halunneet, että kukaan oppilaista tuntisi alemmuudentunnetta omista liikuntatottumuksistaan. Kyselyssä emme esimerkiksi tiedustelleet kenenkään syitä mahdollisiin passiivisiin liikuntatottumuksiin.

Tiedeyhteisö tunnustaa tiettyjä toimintatapoja, joita jokaisen tutkimukseen osallistuvan tulisi noudattaa. Näitä toimintatapoja ovat yleinen huolellisuus ja rehellisyys, huolellisuus ja tarkkuus sekä tulosten tallentaminen ja esittäminen. Isossa osassa on myös tutkimus- ten ja tutkimustulosten huolellinen arviointi. Eettisesti kestäviä ja tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia arviointi-, tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä sovelletaan tutkimukseen sekä toteutetaan avointa ja vastuullista viestintää tulosten julkaisua koskevissa asioissa. Tutkimusetiikkaan liittyy myös tutkimuksen kulusta ja toteutuksesta raportoimi- nen vaatimusten edellyttämällä tavalla sekä tutkimusluvan hankkiminen (TENK 2021.)

8.3 Ammatillinen kasvu

Tämän opinnäytetyön aihe oli ensimmäinen hakuvaihtoehtomme. Alkuperäisenä ai- heena oli tutkia miten kouluterveydenhuolto voi vaikuttaa passiivisesti liikkuvien oppilaiden liikunnan lisäämiseen kouluterveydenhoitajan näkökulmasta. Hankkeen oli tilannut Vantaan kaupunki. Hankkeen tilaajalla ei ollut yksityiskohtaista toivetta tutkimuksen si- sällöstä, vaan saimme päättää sen itse. Rajasimme tutkimuksen koskemaan kahdeksannen luokan oppilaita, koska tällä luokka-asteella toteutetaan Move! -mittaukset sekä laaja terveystarkastus.

(26)

Haettuamme tutkimuslupaa, selvisi, että emme voi kysyä kyselylomakkeella kysymyksiä koskien ainoastaan terveydenhoitajaa. Tämä vaarantaisi koulun terveydenhoitajan yksi- tyisyyden, vaikka emme mainitse opinnäytetyössä tutkimuskoulun nimeä. Teimme jatkotutkimuslupahakemuksen, jota varten muokkasimme kyselylomakkeen kysymyksiä.

Opinnäytetyön aihe vaihtui tässä kohtaa koskemaan laajemmin nuorten mielipiteitä liikunnasta, heidän liikuntatottumuksiaan sekä kokemuksia koulun liikuntatunneista ja koulusta saatavasta liikuntaneuvonnasta. Aluksi asioita oli tarkoitus tarkastella kouluterveydenhoitajan näkökulmasta, mutta aiheen muutoksen jälkeen pyrimme tarkastelemaan saatuja tuloksia nuorten kokemusten kautta. Opinnäytetyö ei myöskään enää keskity passiivisten nuorten liikunnan lisäämiseen. Teimme kumpikin ensimmäistä kertaa tutkimuslupahakemuksen sekä jatkotutkimuslupahakemuksen. Opimme, miten se tehdään ja mitä kaikkea on otettava huomioon tutkimusta tehdessä.

Opinnäytetyön prosessi on jaettu Metropolia Ammattikorkeakoulussa kolmeen osaan kahdelle lukukaudelle. Tutkimuslupahakemuksissa ja kyselyn toteuttamisessa meni aikaa sen verran, että päätimme ohjaavan opettajamme kanssa siirtää opinnäytetyön vii- meisen, eli raportointivaiheen seuraavalle lukukaudelle. Huomasimme tässä vaiheessa motivaation opinnäytetyötä kohtaan olevan hieman laskusuunnassa. Yritimme suhtautua positiivisesti alkuperäisen aiheen muutokseen sekä aikataulun venymiseen. Koimme ammatillista kasvua pettymysten sietämisen opettelussa sekä työskentelymotivaation yl- läpitämisessä uudessa tilanteessa. Tämä opinnäytetyö on meidän kummankin ensim- mäinen ja olemme saaneet kokemusta opinnäytetyön tekemisestä ja siihen liittyvistä asioista. Toinen meistä opiskelee Laurea Ammattikorkeakoulussa, mutta teimme opinnäy- tetyön Metropolia Ammattikorkeakoulun ohjeiden sekä aikataulun mukaisesti. Emme ha- vainneet ongelmia opinnäyteyön prosessissa, vaikka opiskelemme eri kouluissa.

Opimme käyttämään Metropolia Ammattikorkeakoulun e-lomakepohjaa sekä luomaan oikeanlaisen kyselylomakkeen vastaamaan siihen tarkoitukseen, mitä haluamme opin- näytetyössämme selvittää. Karsimme paljon kysymyksiä ensin pois, jotta jäljelle jäi vain opinnäytetyön kannalta oleelliset kysymykset. Tähän saimme paljon apua ohjaavalta opettajaltamme sekä Vantaan yhteyshenkilöltä. Teimme myös kyselylomakkeen esitestauksen ensimmäistä kertaa. Opinnäytetyön eri vaiheissa meidän piti lähettää useita sähköposteja monille eri ihmisille. Koimme harjaantumista neuvottelutaidoissa sekä ko- konaisuuden aikatauluttamisessa.

(27)

Erityisesti koemme, että olemme oppineet käyttämään valittuna toteutustapana kyselylomakkeella toteutettavaa kyselyä. Opimme myös paljon uutta kvantitatiivisesta, eli mää- rällisestä-, sekä kvalitatiivisesta, eli laadullisesta tutkimuksesta ja näiden kahden yhdis- tämisestä, eli metodologisesta triangulaatiosta. Meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta tämäntyyppisestä tutkimuksesta. Vaikka opinnäytetyön alkuperäinen aihe jonkin verran muuttuikin, sisältö oli kuitenkin edelleen mielenkiintoista ja tulevina terveydenhoitajina koimme aiheen erittäin tärkeäksi.

(28)

Lähteet:

Aivoliitto 2018. Aivot rakastavat liikuntaa <https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/liikunta/aivot-rakastavat-liikuntaa>. Viitattu 28.10.2020.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2018. Ammattikorkeakoulujen opin- näytetöiden eettiset suositukset. <http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Rapor- tit/2020/AMMATTIKORKEAKOULU-

JEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTISET%20SUOSITUK- SET%202020.pdf?_t=1578480382>. Viitattu 24.10.2020.

Hiltunen, Leena 2009. Validiteetti ja reliabiliteetti. Jyväskylän yliopisto. <

http://www.mit.jyu.fi/ope/kurssit/Graduryhma/PDFt/validius_ja_reliabiliteetti.pdf>. Vii- tattu 21.10.2021

Lonka, Elli, Rasp, Heidi & Vuorikoski, Mikaela 2020. Fysioterapeuttinen näkökulma kahdeksasluokkalaisten Move! -testissä. Opinnäytetyö. Lappeenranta: LAB-ammattikorkeakoulu.Fysioterapeuttikoulutus. <https://www.theseus.fi/bitstream/han- dle/10024/342063/Lonka%20Elli%2c%20Rasp%20Heidi%2c%20Vuorikoski%20Mika- ela.pdf?sequence=2&isAllowed=y>. Viitattu 26.10.2020.

Halme, Titta 2006. Nuorten liikuntakäyttäytyminen ja sen tukeminen ammatillisessa pe- ruskoulutuksessa.5<https://www.theseus.fi/bitstream/han-

dle/10024/19672/TMP.objres.196.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Viitattu 24.10.2020.

Kankkunen, Päivi & Vehviläinen-Julkunen, Katri 2017. Tutkimus hoitotieteessä. 3.-5.

painos. Helsinki: Sanoma pro Oy. 62, 65, 66, 73.

Kantomaa, Marko -Syväoja, Heidi - Sneck, Sirpa - Jaakkola, Timo – Pyhältö, Kirsi- Tam- melin, Tuija 2018. Opetushallitus. Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen. Tilanne- katsaus tammikuu 2018. < https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/189075_kou- lupaivan_aikainen_liikunta_ja_oppiminen-2.pdf>. Viitattu 27.10.2020.

Kokko, Sami & Martin, Leena. 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suo- messa- LIITU- tutkimuksen tuloksia 2018. s.9 & 83 <https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-ra- portti_web_28012019-1.pdf >. Viitattu 26.10.2020.

(29)

Koppa. Empiirinen tutkimus. 2015. <https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapol- kuja/menetelmapolku/tutkimusstrategiat/empiirinen-tutkimus>. Viitattu 1.11.2020.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021. Liikkumissuositus 7-17-vuotiaille lap- sille ja nuorille. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han- dle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf?sequence=4&isAllowed=y>. Viitattu 9.10.2021.

Opinkirjo kehittämiskeskus. Aineiston analysointi ja tulosten visualisointi. <https://opinkirjo.fi/tutkimuksen-perusteet/aineiston-analysointi/>. Viitattu 30.10.2021.

Liikuntaan liittyviä määritelmiä. Käypä hoito -suositus 2015. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalai- nen Lääkäriseura Duodecim. <https://www.kaypahoito.fi/nix01203>. Viitattu 24.10.2020.

Move!- fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä- tulokset syksy 2020. <

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/maa.pdf> Viitattu 12.10.21.

Mäenpää, Jani 2007. ”nuoretko passiivisia? <https://trepo.tuni.fi/bitstream/han- dle/10024/94239/gradu01613.pdf?sequence=1>. Viitattu 24.10.2020.

Opetushallitus 2020a. Move!-mittaukset 2020: Lasten ja nuorten kestävyyskunto hiken- tyy, muu fyysinen toimintakyky ennallaan. < https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/move-mittaukset-2020-lasten-ja-nuorten-kestavyyskunto-heikentyy-muu-fyysinen>. Viitattu 12.10.2021

Opetushallitus 2020b. Liikunnan tehtävä. 2020. <https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkin- not/liikunnan-tehtava>. Viitattu 26.10.2020.

TEKO 2020. Fyysinen aktiivisuus. <https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/fyysinen- aktiivisuus/>. Viitattu 24.10.2020.

TENK 2021. Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK). < https://tenk.fi/fi/tiedevilppi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk>. Viitattu 8.2.2021.

Terveydenhoitajaliitto 2021. Terveydenhoitajan ammatti. <https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/ammatti/terveydenhoitajan_ammatti>. Viitattu 5.1.2021.

(30)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019a. Liikunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2019. <https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elintavat/liikunta>.

Viitattu 1.11.2020.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019b. Laajat terveystarkastukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8.11.2019. <https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opis- keluhuolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/laajat-terveystarkastukset>. Vii- tattu 10.10.2021.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Liikunnan harrastaminen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 14.4.2020. <https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/liikunnan-harrastaminen-suomessa>. Viitattu 24.10.2020.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021a. Terveydenhoitaja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 29.6.2021.<https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskelu- huolto/kouluterveydenhuolto/toimijat/terveydenhoitaja> Viitattu 1.11.2020.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021b. 8.lk laaja tarkastus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.6.2021. <https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskelu- huolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/8.-lk-laaja-tarkastus>. Viitattu 10.10.2021.

Vilpas, Pertti. Kvantitatiivinen tutkimus. Metropolia ammattikorkeakoulu.

<https://users.metropolia.fi/~pervil/kvantsu/Moniste.pdf>. Viitattu 17.10.2021

(31)

(32)

Kyselylomakkeen saatekirje

Hei sinä kahdeksasluokkalainen!

Teemme opinnäytetyötämme varten kyselytutkimusta kahdeksasluokkalaisten liikuntatottumuksista sekä kokemuksista kouluterveydenhoitajan antamasta lii- kuntaneuvonnasta. Vastauksesi ovat erittäin tärkeitä opinnäytetyön toteuttami- sen kannalta ja vastauksillasi pystyt vaikuttamaan liikuntaan liittyvän kouluter- veydenhoitotyön kehittämiseen tulevaisuudessa. Kyselyyn osallistuminen on va- paaehtoista. Vastaamalla tähän kyselyyn annat suostumuksen opinnäytetyöhön osallistumisesta. Voit lopettaa kyselyyn vastaamisen missä vaiheessa tahansa.

Kysely tehdään täysin nimettömästi. Opinnäytetyöstä ei pysty tunnistamaan ky- selyyn vastaajia.

Jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää, voitte olla meihin yhteydessä sähköpos- titse.

Menestystä opinnoissa ja kiitos vastauksistasi jo etukäteen!

Terveydenhoitajaopiskelijat

Nette Seitakivi, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Nette.Seitakivi@metropolia.fi Karoliina Juntunen, Laurea Ammattikorkeakoulu, Karoliina.Juntunen@stu- dent.laurea.fi

sekä

Opinnäytetyön ohjaaja TtT, lehtori Anne Nikula, p. 040 630 1497, Anne.Ni-

kula@metropolia.fi

(33)

Kyselylomake 8 lk oppilaille

TAUSTATIEDOT

Aloita kirjoittamalla X oikeaan ruutuun) KYSYMYS 1.

Tyttö Poika Muu En halua

vastata

Liikuntaan liittyvät kysymykset

Kysely sisältää Kyllä/ Ei vastauksia sekä vastauksia asteikolla 1-5, joiden selitykset alla:

1 Täysin eri mieltä 2 Jokseenkin eri mieltä 3 Ei samaa eikä eri mieltä 4 Jokseenkin samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä

Vastaa ympyröimällä oikea numero.

1. Pidän koululiikunnasta 1 2 3 4 5

2. Osallistun koulun liikuntatunneille 1 2 3 4 5

3. Olen aktiivinen koulun liikuntatunneilla 1 2 3 4 5

4. Mikä mielestäsi tekisi koululiikunnasta mielekkäämpää? Kerro omin sanoin.

5. Harrastatko ohjattua liikuntaa vapaa-ajalla?

Kyllä Ei

(34)

6. Jos vastasit kyllä, niin mitä liikuntaa ja kuinka monesti viikossa? Kerro omin sanoin.

Liikuntaohjaukseen liittyvät kysymykset

7. Oletko keskustellut kouluterveydenhoitajan/opettajasi kanssa liikuntaan liittyvistä asioista?

Kyllä Ei

8. Olen kokenut saamani liikuntaohjauksen hyödylliseksi 1 2 3 4 5

9. Koen, että voin puhua kouluterveydenhoitajalle/opettajille avoimesti liikuntaan liittyvistä asioista

1 2 3 4 5

10. Mitä muuta tulee mieleen liittyen liikuntaan tai kouluterveydenhoitajaan? Kerro omin sanoin.

8. lk nuorten liikuntatottumukset sekä kokemuksia koulun liikuntatunneista

Karoliina Juntunen Nette Seitakivi