VELHO
Vesien- ja luonnonhoidon
alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
Elina Joensuu
Pro Saaristomeri -ohjelmakokous 16.01.2012
Esityksen sisältö
1. Mikä VELHO?
2. Vesienhoidon toteutus
3. Natura 2000 -kohteiden hoito ja käyttö
4. Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu
Mikä VELHO?
•
VELHO-hanke = vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla•
Kytkeytyy Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivin sekä luonto- ja lintudirektiivin tavoitteisiin•
Toteutusaika 1.7.2010-31.12.2013•
Budjetti noin 3 milj. euroa– EU-rahoitus 93,5 % Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma – omarahoitus 6,5 % Varsinais-Suomen ELY-keskus
•
Toiminta-alue Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat•
Toteuttaja Varsinais-Suomen ELY-keskus•
Projektihenkilöt (10,5 + tilapäiset suunnittelijat) sijoittuvat Turun ja Porin toimipisteisiinPiirros: Mirja Kortesharju
Mikä VELHO?
•
Hanke koostuu kolmesta toiminnallisesti erilaisesta osiosta:– Vesienhoidon toteuttaminen vesistöalueilla – Natura 2000 –verkostoon kuuluvien kosteikko-
ja vesistöalueiden osallistava hoito- ja käyttösuunnittelu
– Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen
•
Tehdään sektorirajat ylittävää yhteistyötä– viranomaiset, asiantuntijat, yrityselämä, yhdistykset, kansalaiset, …
– valtion työnä, kunnan työnä, hankkeina, talkoina, …
•
Kehitetään myös vesien- ja luonnonhoidon integroitumistaVesienhoidon toteutus 1/3
•
Pro Saaristomeri ja Satavesi –yhteistyöohjelmat– Vesistöalueryhmät ja teemaryhmät kanssakäymisen foorumeina
– Neuvonta hankevalmistelusta rahoitukseen
– Demonstraatiohankkeet
•
Vesienhoidon yhteistyön organisoituminen – ”Säätiöanalyysit”•
Suunnittelumenetelmien kehittäminen:vesienhoidon kustannustehokkaat menetelmät ja vedenlaatu-mallityökalu (Suomen ympäristökeskus)
Kuva: Sanna Tikander
Vesienhoidon toteutus 1/3
•
Pro Saaristomeri ja Satavesi –yhteistyöohjelmat– Vesistöalueryhmät ja teemaryhmät kanssakäymisen foorumeina
– Neuvonta hankevalmistelusta rahoitukseen
– Demonstraatiohankkeet
•
Vesienhoidon yhteistyön organisoituminen – ”Säätiöanalyysit”•
Suunnittelumenetelmien kehittäminen:vesienhoidon kustannustehokkaat menetelmät ja vedenlaatu-mallityökalu (Suomen ympäristökeskus)
Kuva: Sanna Tikander
OLET TÄSSÄ
Vesienhoidon toteutus 2/3
Vesienhoidon suunnittelun ja paikallisen toiminnan yhdistäminen
VHA 3 vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Pintavesien toimenpideohjelmat vuoteen 2015
Vesienhoidon toteutusohjelmat, seurantaohjelmat ….
- Tavoitteet
- Yleiset toimenpiteet
- Seuranta
7
VELHO
Pro Saaristomeri ja Satavesi –ohjelmat
- Paikalliset ideat ja aloitteet
- Teemahankkeet
- Paikalliset hoito- ja kunnostushankkeet
Vesistöalueiden päivittyvät kehittämisohjelmat
Vesienhoidon toimenpiteiden seurantaohjelmat
Vesienhoidon toteutus 3/3
Omat vedet paremmiksi –kampanja
•
Oman vesistön seuranta– Vesistöseurantakurssit keväisin – Välineet ja lomakkeet
– Vesien tilan raportit
•
Kummikoulut– Koulujen teemapäivät – Opetusmateriaalit
•
Vesiensuojeluaiheiset koulutukset– Kurssit ja seminaarit – Opastus kentällä – Materiaalit
Kuva. Kati Javanainen
Natura 2000-kohteiden hoito ja käyttö 1/3
Hoito- ja käyttösuunnitelmat (HKS)
Sisältö
I Alueen nykytila ja käyttö - Suojeluarvot ja muut arvot
II Alueen mahdolliset uhat ja tulevaisuuden näkymät
- Kunnostus ja hoito - Käytön ohjaus
- Retkeilyrakenteet ym.
III Työnjako ja vastuut
- Tarvittavien resurssien arviointi - Vaikutusten arviointi
- Varsinais-Suomi 5 kohdetta - Satakunta 4 kohdetta
Karvianjoen kosket, valuma- alueen yleissuunnittelu
2012-2013
Vesipuitedirektiivin ja luontodirektiivin tavoitteiden
yhdistäminen
VELHO-KEHKEYTYMÄ!
Natura 2000-kohteiden hoito ja käyttö 2/3
Osallistava suunnittelu yhdeksällä alueella
•
Yleisötilaisuudet– Kirjeet maanomistajille, sähköpostit sidosryhmille, lehti-ilmoitukset, internet ja tiedotteet
–
Katsaus Natura 2000 –kohdealueeseen–
Hoito- ja käyttösuunnitelman sisältö ja aikataulu•
Suunnitteluryhmät– Alueen tahot valitsevat itse edustajansa
Natura 2000-kohteiden hoito ja käyttö 3/3
Hoitopilotit: esimerkkinä poistokalastus Salon Viurilanlahden vanhoilla jätevesialtailla
•
Linnusto hävinnyt tärkeältä vesilintujen levähdys- ja sulkasatoalueelta – Kalat ja vesilinnut kilpailevat samasta kasviplanktonravinnosta– Kalat syövät myös kasviplanktonia laiduntavaa eläinplanktonia ja pöyhivät pohjaa
– Levät runsastuvat, vesi samenee ja vesikasvit vähenevät
•
Ruutanoiden ja hopearuutanoiden poistokalastuksella pyritään linnuston palauttamiseen sekä luontoharrastusmahdollisuuksien parantamiseen•
Poistokalastuksen vaikutukset linnustoon, pohjaeläimiin, vedenlaatuun ja kasvillisuuteen selvitetäänRuovikoiden ja merenrantaniittyjen luontoarvot ja ruo’on hyödyntäminen
•
Suunnittelua usealla tasolla– Mynälahden yleissuunnitelma valmistumassa
– Oukkulanlahden suunnitteluryhmä kokoontumassa – Satakunnan ranta-alueiden esiselvitys tekeillä
Ranta-alueiden
monikäyttösuunnittelu 1/3
Kuva: Terhi Ajosenpää
Tukikehittely
•
Ruovikko- ja merenrantaniittyjen hoidon tukikehittely maatalouden ympäristötuen alatyöryhmissä– Lisäksi selvitetään muut tukimahdollisuudet, esim.
maaseudun kehittämisohjelma
•
Ympäristöministeriön asettaman ranta-aluetyöryhmän työ – VELHO-hankkeen kokemuksia hyödynnetäänvaltakunnallisten suunnitteluohjeiden ja oppaan laatimisessa
•
Osallistuminen perinnebiotooppien hoidon asiantuntijaryhmään (PerinneELO)Ranta-alueiden
monikäyttösuunnittelu 2/3
Ruo’on hyötykäyttökokeiluja
•
Eurajoella ja Paneliassa ruo’on talviniitto, paalaus ja paalin polttokoe– yhteistyö Satakunnan ProAgria ja Prizztech Oy
•
Taivassalossa ruo’on polttokokeita lämpölaitoksessa – Mahdollisesti samassa yhteydessä leikkuutyönmaastonäytös/seminaari, yhteistyö Turun AMK
•
Mahdollisesti yksi leikkuualue myös Oukkulanlahdelta ja pelletöintikokeilu•
Aumatun ruo’on biokaasutuskokeilut– yhteistyö SUSBIO, Mzyme Joensuusta
