Lounais-Suomen vesien käytön kokonaissuunnitelma. Vesihallituksen asettaman työryhmän ehdotus. II osa: vesien käytön nykytila ja ennusteet

VESIHALLITUS—NA11ONAL BOARD OF WATERS, FINLAND

Tiedotus Report

LOUNAISSUOMEN VESIEN KÄYTÖN

KOKO NAISSU U N N ITELMA

VESIHALLITUKSEN ASETTAMAN TYÖRYHMÄN EHDOTUS

II osa

Vesien käytön nykytila ja ennusteet

ISBN 951-46-2683-4 (koko teos) ISBN 951-46-2685-0 (II osa)

HELSINKI 1977 ISSN 0355-0745

3 SUUNNITELMAN PÄKOHDAT

OSA 1 Suunnittelualue ja vesivarat ALKUSANAT

JOHDANTO

1. YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA

1.1 Suunnittelualueen rajat ja hallinnollinen jako 1. 2 Luonnonolosuhteet

1.3 Elinkeino- ja yhteiskuntakehitys 2. VESIVARAT

2.1 Vesivarojen suunnittelussa käytetty aluejako 2.2 Sisävedet

2.3 Merialue

2,14 Pohjavesivarat

OSA II Vesien käytön nykytila ja ennusteet

3.

VESIEN KYT5N NYKYTILA JA ENNUSTEET 3.0 Vesivarojen hyväksikäytön muodot 3.1 Vedenliankinta

3,2 Viemäröinti ja vesien kuormitus 3.3 Vesivoimatalous

3,14 Tulvasuojelu ja maankuivatus 3.5 Vesiliikenne ja uitto

3.6 Kalatalous

3.7 Virkistyskäyttö

3.8 Vesiluonnon ja vesimaiseman suojelu 3.9 Tutkimus

OSA III Vesien käytön tavoitteet, suunnittelu ja suositukset 14. VESIEN KÄYTöN JA SUOJELUN TAVOITTEET

14.1 Yleisiä periaatteita

14.2 Vesien käytön tarpeet ja vesiensuojelun yleiset päämäärät 5. VESIEN ERI KÄYTTöMUOTOJEN JA VESIENSUOJELUN SUUNNITTELU

5.0 Suunnitteluperusteet 5.1 Vedenhankinta

5.2 Vesien kuormitus 5,3 Vesivoimatalous

5.14 Tulvasuojelu ja maankuivatus 5.5 Vesiliikenne ja uitto

5.6 Kalatalous

5.7 Virkistyskäyttö

5.8 Vesiluonnon ja vesimaiseman suojelu 5.9 ^Tutkimus

6.

TOIMENPIDESUOSITUKSET

6.0 Suunnittelun lähtökohdat 6.1 Suositukset käyttömuodottain 6.2 Suositukset vesistöalueittain 7, SAMMANDRAG

OSA II SISXLLYSLUETTELO Suunnitelman pääkohdat

Kuva—, taulukko- ja liiteluettelot SiVu

5. VESIEN KÄYTÖN NYKYTILA JA ENNUSTEET

5.0 Vesivarojen hyväksikäytön muodot 11

5.1 Vedenhankinta 15

5,10 Käsitteet ja jaotteluperusteet 1]

5.11 Vedenhankinnan nykyinen toteutus 17

5.12 Vedenkulutuksen kehitysarvio 25

5.15 Vesivarojen riittävyys 40

5.14 Lähdeluettelo

5.2 Viemäröinti ja vesien kuormitus 19

5,21 Käsitteet ja jaotteluperusteet 51

5.22 Taajamajätevedet 511

5.25 Teoliisuusjätevedet 72

5.24 Hajakuormitus 90

5.25 Kokonaiskuormitus ja sen jakautuminen 104 5.26 Muu kuormittava ja muuttava toiminta 110

5.27 Lähdeluettelo 122

5.5 Vesivoimatalous 125

5.51 Pintapotentiaali 127

5.52 Rakennettu vesivoima 127

5.55 ^Energian käytön kasvu 127

5.4 Tulvasuojelu ja maankuivatus 131

.4i Yleisiä näkökohtia 155

5.42 Paikalliskuivatus 154

5.45 Peruskuivatus 156

5.114 Peruskuivatustöiden kustannukset 1115 5,45 Kuivatustoimenpiteistä aiheutuvat haitat 1116 5.46 Kuivatustoimenpiteiden tarve 147

5.5 Vesiliikenne ja uitto 155

5.51 Laivaliikenne 155

5.52 Uitto ja sen kehitysennuste 161

5.6 Kalatalous 167

5.60 Käsitteet ja jaotteluperusteet 169

5.61 Kalasto 169

5.62 Kalastus 171

5.65 Suoritetut kalanhoitotoimenpiteet ja

-velvoitteet l7

5.64 Kalataloudellisia haittoja aiheuttavat tekijät 176

5.65 Lähdeluettelo 160

5.7 Virkistyskäyttö 185

5.71 ^jr\ret ja rantaviiva 185

5.72 Virkistystoimintojen nykytila i6

5,75 Rantakaavoitus 205

3.74 Virkistystoimintojen kehitysennuste 208

5.75 Lähdeluettelo 212

5

Sivu

3.8 Vesiluonnon ja vesimaiseman suojelu 215

5.81 Suojeluperusteet ja suojelumahdollisuudet 21(

3.8? Suunnittelualueen ]uonto ja suojelun tavoitteet 219

5.83 Suojelun nykytilanne 224

5.84 Lähdeluettelo 22;

3.9 ^Tutkimus 229

3.90 Määrittelyt ja jaotteluperusteet 231 3.91 Vesivaroihin kohdistuvat tutkimukset 231 3.92 Vesien käyttöön kohdistuvat tutkimukset 251 3.93 Maankäyttöön liittyvät tutkimukset 232 3.94 Väestöön ja elinkeinoeflmään liittyvät

tutkimukset 252

3.95 Erityiset tutkimukset 232

3.96 Lähdeluettelo 253

6

KUVALUETTELO Sivu

1/3.0 Vesivaroihin kok distuvat toiminnat. 14 2/3..0 Vesiin vaikuttava toiminta ja sen vaiheet. 14 1/3.1 Nykyinen kuntien välinen yhteistyö vedenhankinnassa. 19

2/3.1 Kastelualan kehitys Suomessa. 27

3/3.1 Runsaasti vettä käyttävän teollisuuden makean veden

kulutusennuste. 33

4/3.1 Pohja- ja pintavesivarat sekä asutuksen, teollisuuden ja maatalouden vedentarve LounaiseSuomen suunnittelu-

alueella. 41

5/3.1 Pohjavesivarojen riittävyys yhdyskuntien tarpeisiin

Lounais-Suomessa. 43

6/3.1 Turun kaupungin pohjavesivarat, nykyisin toteutetuilla vesistötoimenpiteillä Aurajoesta ja Paimionjoesta käyt töön saatavat pintavesivarat sekä Turun kaupungin asu tuksen ja teollisuuden vedentarve ja kasteluveden tarve Aurajoen ja Paimionjoen vesistöalueflla.

45

7/3.1 Raision ja Naantalin kaupunkien pohjavesivarat,nykyi sin toteutetuilla vesistötoimenpiteillä Ruskonjoesta käyttöön saatavat pintavesivarat sekä Raision ja Naan talin kaupunkien, .Juurikassokeri Oy:n, Neste Oy:n ja Raision Tehtaat Oy:n vesivarojen tarve ja kasteluveden

tarve Ruskonjoen vesistöalueella. 45

8/3.1 Rauman kaupungin ja Rauman maalaiskunnan pohjavesivarat, nykyisin toteutetuilla vesistötoimenpiteillä Lapinjoesta ja Eurajoesta käyttöön saatavat pintavesivarat sekä

Rauman seudun asutuksen vedentarve, Rauman, Euran ja Säkylän alueitten teollisuuden vedentarve sekä Lapin—

joen ja Eurajoen vesistöalueiden kasteluveden tarve.

46

1/3.2 Yhdyskuntien nykyiset ja suunnitellut jätevedenpuhdis

tamot Lounais-Suomessa. 57

2/3.2 Merialueisiin kohdistuva ravinteiden ja orgaanisen aineen kokonaiskuormitus ja sen jakautuminen alku

perän mukaan Lounais-Suomessa. 109

3/3.2 Rikkakasvien torjunta-aineiden käytön laajuus viljan

viljelyssä maatalouskeskusalueittain Suomessa. 103 4/3.2 Maaölj yvahinkoj en torj unta Lounais-Suomen kunnissa.

Kuntien luokitus öljyvahinkoriskin ja tarvittavan

ölj yntorj untavarustuksen mukaan. 119

5/3.2 Kaatopaikat Lounais—Suomessa. 121

8

Sivu 4/3.1 Kulutusluvun kehitys taajamissa Kaupunkiliiton

mukaan. 26

5/3.1 Vedenkulutuksen kehitys taajamissa vesihallituksen

mukaan. 26

6/3.1 Yli 10 000 asukkaan taajamien vedenkulutusennuste

taajamaväestön osalta Lounais-Suomessa. 27 7/3.1 Yhdyskuntien vesilaitosten nykyinen vedenkulutus

Lounais-Suomessa sekä vedenkulutusennuste. 30 8/3.1 Teollisuuden vedenkulutuksen kehitysarvio Lounais-

Suomessa. 32

9/3.1 Pääuomien varrella oleva peltoala sekä arvioitu

kasteluala ja kasteluveden tarve Lounais-Suomessa.

39

1/3.2 Yhdyskuntien

j

ätevedenpuhdistamot Lounais-Suomessa

rakentamisvuosittain ja puhdistamotyypeittäin.

55

2/3.2 Tietoja jätevedenpuhdistamoista ja niitä koskevista

vesioikeudellisista luvista. 64

3/3.2 Nykyinen taajamajätevesien aiheuttama orgaanisen

aineen ja ravinteiden kuormitus Lounais-Suomessa. 67 4/3.2 Teollisuuslaitosten määrä, tuotanto ja jätevesimällrät

tuotannonaloittain Lounais-Suomessa. 73 5/3.2 Nykyinen teollisuusjätevesikuormitus vesistöalueittain

Lounais-Suomessa.

87

6/3.2 Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit ja niihin myön—

netyt lainamäärät tuotannonaloittain ja investointi—

lajeittain Lounais-Suomessa.

89

7/3.2 Kotieläinten jätteiden sisält&nät ravinnemäärät eläin—

lajeittain Lounais-Suomessa. 92

8/3.2 Sikaloiden

määrä,

kapasiteetti ja lantalatyyppi sekä

lantalan kunto vesistöalueittain Lounais—Suomessa. 94 9/3.2 Kotitalousjäteveden sisältämät orgaanisen aineen ja

ravinteiden määrät henkilöä kohden.

97

10/3.2 Ravinteiden ja orgaanisen aineen hajakuormitus sekä kiintoaineen kokonaiskuormitus vesistöalueittain aine

valumina Lounais—Suomessa. 100

11/3.2 Postorin kokonaiskuormitus ainevirtaamina Lounais- Suomen vesistöalueilla ja rannikkovesialueilla sekä kuormituksen jakaantuminen eri kuormituslähteiden

suhteen. 105

7

Sivu 1/3.3 Vesivoimalaitokset Lounais—Suomessa. 129 1/3.4 Valtion rahoittamina toimeenpannut kuivatustyöt

Kiskonjoen ja Aurajoen välisillä vesistöalueilla

Lounais-Suomessa. 139

2/3.4 Valtion rahoittamina toimeenpannut kuivatustyöt Ruskon—

joen ja Eurajoen välisillä vesistöalueilla Lounais-

Suomessa. 141

1/3.5 Vesiliikenneyhteydet saaristossa. 157

2/3.5 Yleisimmin käytetyt uittoväylät, nipun pudotuspaikat

sekä uitetut puumäärät lounaisessa saaristossa. 163 1/3.7 Rantaviivan määrä asukasta kohti Suomessa. 186 2/3.7 Merenrannan sulkeutuneisuus Lounais-Suomessa. 187 3/3.7 Loma-asutuksen kasvu Varsinais—Suomen seutukaava—

liiton toimialueella. 191

4/3.7 Loma-asuntojen sijainti 1960-luvun lopulla Lounais-

Suomessa. 193

5/3.7 Uimarannat, leirintäalueet, lomakylät ja täysihoitolat

Lounais-Suomessa. 195

6/3.7 Venesatamien luokitus ja palvelutasovaatimukset. 198 7/3.7 Veneliikennevirrat Saaristomerellä heinäkuisena vii

konloppuna. 202

8/3.7 Veneliikennevirrat Rauman edustalla heinäkuisena vii

konloppuna. 203

9/3.7 Vahvistetut rantakaavat Lounais-Suomessa. 207 10/3.7 Suunnittelualueen loma—asuntomäärän kehitysennuste. 209

TAULUKKOLUETTELO -

1/3.1 Yhdyskuntien vesi- ja viemärilaitoksin liittynyt asukasmäärä ja vesilaitosten veden käyttö Lounais-

Suomessa. 20

2/3.1 Teollisuuslaitosten keskimääräinen veden käyttö

Lounais-Suomessa. 23

3/3.1 Kastelulaitteistot, kasteluala ja käytetty vesimäärä

vesistöalueittain Lounais-Suomessa. 23

9

Sivu 12/3.2 Typen kokonaiskuormitus Lounais-Suomessa (kuten tau

lukko 11/3.2). 105

13/3.2 Orgaanisen aineen kokonaiskuormitus Lounais-Suomessa (kuten taulukko 11/3.2) sekä kiintoainekuormitus eri

vesistöalueilla. 107

111/3.2 Ruopattavien pohjasedimenttien myrkkyainepitoisuuksia

Raisionlahdessa ja luonnontilaisella vertailualueella. 111

1/3.3 Lounais-Suomen päävesistöjen teoreettinen pintapotenti

aali ja keskimääräinen energian tuotanto. l2b 2/3.3 Tietoja Lounais—Suomen vesivoimalaitoksista. l23

1/3.11 Valtion rahoittamina toimeenpannut ja keskeneräiset kuivatustyöt sekä nykyinen salaojitustilanne Lounais—

Suomessa. 155

2/3.11 Metsänparannuspiirien toimesta suoritetut metsäojituk

set Lounais-Suomessa. 137

3/3.11 Toteutettujen ja keskeneräisten kuivatustöiden hyöty- alat ja arvioitu kehitys kymmenvuotiskausittain Lou

nais-Suomessa. 140

;/3.5 Puun hinausmäärät Saaristomerellä. 165

1/3.6 Ammattikalastajien määrä merialueella Lounais-Suomessa

sekä heidän pyyntivälineensä. 170

2/3.6 Säkylän Pyhäjärven ammattikalastajien pyyntiväline

määrät. 170

3/3.6 Arvio vapaa-ajan kalastajien ja heidän pyyntivälineidensä määristä eräillä Lounais-Suomen järvillä. 172

11/3.6 Merialueen saalis Lounais-Suomessa ja koko maassa. 172

5/3.6 Ammattikalastajien saaliin prosentuaalinen jakaantumi

nen Lounais-Suomen merialueen eri osa-alueilla 175

6/3.6 Saalisarvioita eräistä Lounais-Suomen järvistä. 175

7/3.6 Kalanhoitovelvoitteet Lounais-Suomessa. 177

1/3.7 Rantaviivan määrä talousalueittain. 185 2/3.7 Loma-asuntojen määrä ja rantaviivan pituus kunnittain

Lounais-Suomessa.

10

Sivu 3/3.7 Loma-asutuksen vetovoimaindeksit talousalueittain

Suomessa. 191

14/5.7 Uimarannat ja niiden kävijämäärät sek4 ulmahailit ja

maauimalat Lounais-Suomessa. 1914

5/3.7 Toimilupaa anoneet leirintäalueet Lounais-Suomessa

sekä niiden käyttövuorokausien määrä. 196 6/3.7 Lomakylät ja täysihoitolat Lounais—Suomessa. 196 7/3.7 Vene- ja laivaliikenne suunnittelualueen laskenta—

paikoilla heinäkuun viikonloppuna. 2014 8/3.7 Veneliikenne Ruissalon ja Hirvensalon välisessä

salmessa. 205

9/3.7 Vahvistetut rantakaavat Lounais-Suomessa. 206

LIITELUETTELO

1/3.14 Valtion rahoittamina toimeenpannut ja keskeneräiset

kuivatustyöt Lounais-Suomessa. 1149

1/3.8 Lakien, asetusten ja viranomaisten päätösten nojalla rauhoitetut vesiin liittyvät suojelukoliteet Lounais

Suomessa, 227

11

5. ^{VESIEN KÄYTöN NYKYTIL} JA

E N N U 5 T 5 E T

5.0 VESIVAROJEN HYVÄKSIKÄYTöN MUODOT

Vesien käytön kokonaissuunnittelun lähtökohtana on vesivarojen moni käyttöperiaate. Tämä merkitsee, että suunnittelussa pyritään optimi ratkaisuihin, joissa otetaan huomioon yhtäältä kaikki vesiin kohdis tuvat tarpeet ja toisaalta kaikki vesivarojen tarjoamat mahdollisuu det.

Vesivarojen käytön suunnittelu voidaan tarkastelutahosta riinnuen ja kaa eri tavoin osiin ja vaiheisiin. Eräänä pääjakona voidaan pitää seuraavaa kahtiajakoa (kuva 1/5.0):

1) Vesivarojen käytön edellytyksiin vaikuttavien toimenpiteiden suun nittelu

2) Vesivarojen välittömään hyväksikäyttöön (vesien eri käyttömuotoi hin) kohdistuva suunnittelu.

Vesivaroihin kohdis tuvassa suunnit t e 1 u s s a tavoitteena on muuttaa pinta- ja pohjavesivarat aiRai sempaa paremmin vesistön ja maan käyttöön soveltuviksi. Vesivarojen tilaan ja välittömän hyväksikäytön edellytyksiin voidaan vaikuttaa monilla erilaisilla toimenpiteillä. Näitä ovat säännöstely, järjeste ly, kunnostustoimenpiteet, muu vesistöön rakentaminen sekä haitalli sen pohjaveden korkeuden alentaminen ja pintavalunnan johtamisen te hostaminen (ojitus).

Vesistön säännöstelyllä tarkoitetaan vesistön luonnollisten virtaami en muuttamista, joko varastoimalla vettä luonnollisiin tai tekoaltal sun taikka johtamalla vettä vesistöstä tai sen osasta toiseen.

Vesistön järjestelyllä tarkoitetaan maa- ja vesialueen kuivattamisek si suoritettavaa vesistön vedenkorkeuden alentamista. Oikeudellises—

sa mielessä järjestetyksi luetaan myös vesistön tai sen osan täyttä minen sekä maa- ja vesialueen kuivattaminen pengertämällä. Vesistö jen jrjestelytehtävät ovat täten läheisessä yhteydessä tulvasuoje—

lutoimintaan.

Vesistön kunnostus on yhteisnimike toimenpiteille, joilla ryritään jo pilaantuneen vesistön tilan tai muuten vesistön käyttökelpoisuuden parantamiseen.

Vesi varoj en käy ttömuodot voidaanymmärtää vesivarojen ja ihmisen välisiksi jatkuviksi vuorovaikutusyhteyksiksi.

Täten vesien ns. käyttömuotosuunnittelussa pyritään vesivaroja hy väksikäyttävät toiminnat sijoittamaan ja mitoittamaan mahdollisimman edullisesti yhteiskunnan toimintayksikön (taajama, kunta, talousalue yms.) kannalta. Tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon käytettävissä olevien vesivarojen asettamat rajoitukset. Edellä esitetystä johtuen käyttömuotosuunnittelu tapahtuu kiinteässä yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa.

12

Tässä suunnitelmassa vesivarojen hyväksikäytön tarkastelu on ryhmi—

telty seuraavasti:

1. Vedenhankinta yhdyskuntien, teollisuuden, haja-asutuksen ja vilje—

lytoiminnan (kastelu) tarpeisiin.

2. Vesien kuonitus, jolla tarkoitetaan tuotanto-, yhdyskunta

ja yksilötoiminnoissa syntyvien ja toiminnoissa tarpeettomien ja samalla usein haitallisten aineiden johtamista vesistöihin.

3.

Vesistön voimatalouskäytön tarkoituksena on vesistön. veden asema- energian, vesivoiman, hyväksikäyttö muuttamalla se käyttökelpoi seen muotoon.

4. Tulvasuojelu ja maankuivatus. Tulvasuojelun tarkoituksena on vesi en ylivirtaama-aikaisen varastoinnin, vesiuomien perkauksen ja suojapenkereiden avulla estää veden haitallinen kohoaminen maa alueille. Tulvasuojelu ja maankuivatus ovat luonteeltaan maan käyttömuotoja ja. suoritustavasta riippuen myös muita vesien käyt tömuotoja palvelevia toimintoja.

5.

Vesiliikenteen yhteydessä tarkastellaan vesiä kulku- ja kuljetus—

teinä. Vesiliikenne on jaettu laivaliikenteeseen ja uittoon.

6.

Kalatalous ammatti-, sivuammatti- ja vapaa-ajankalastukeem. kan nalta.

7. Virkistyskäyttö loma-asutuksen, matkailun, retkeilyn ja veneilyn kannalta.

8.

Vesiluonnon ja vesimaiseman suojelu. Toisin sanoen vesiin liitty vien suojelua vaativien luonfion- ja maisemakohteiden kartoittami—

nen.

9.

Tutkimus. Siinä on tarkasteltu vesivaroihin kohdistuvaa tutkimus ta sekä tutkimustarvetta.

Osa vesivarojen välittömästä hyväksikäytöstä kohdistuu veden nestee—

nä käyttöön. Tällaisia tarpeita ovat mm. veden käyttö erilaiseen vedenhankintaan. Pääosa vesivarojen hyväksikäytöstä kohdistuu itse vesistön käyttöön, johon luetaan mukaan myös rantojen käyttö sekä vesistön merkitys maisematekijänä.

Vesivarojen ja maan käyttö asettavat yhtäältä vaatimuksia vesistön tilalle ja laadulle ja toisaalta muuttavat niitä. Erityisesti veden—

hankinta, kalatalous ja virkistyskäyttö asettavat vaatimuksia useim mille vesien tilaa ja laatua kuvaaville tekijöille. Jätevesien joh taminen vaikuttaa useimmiten haitallisimmin vesien tilaan ja laatuun.

V e s i e n s u o j e 1 u 1 1 a yleiskäsitteenä tarkoitetaan kaik kia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään ihmisen toimin nasta vesivarojen tilassa ja laadussa aiheutuvia muutoksia. Vesien- suojelun suunnittelulla pyritään säilyttämään vesivarojen käyttökel poisuus tai parantamaan sitä eri käyttötarkoituksia varten. Tämä voi tapahtua joko käyttömuotoihin tai välittömästi vesistöön tai sen va luma—alueeseen kohdistuvilla toimenpitei llä.

15

Vesivarojen hyväksikäytön muodot Lounais-Suomessa

Vedenliankintakysymykset ovat muodostuneet Lounais-Suomessa ongelmal lisiksi paitsi epäedullisten luonnonolosuhteiden vuoksi (savimaaoer ja vähäjärvisyys) myös siitä syystä, että parhaat vesivara—alueet sijaitsevat kaukana huomattavimmista vedentarvealueista. Kasteluve den käyttötarve on myös voimakkaasti lisääntymässä.

Vesiensuojelutoimenpiteiden tärkeyttä korostaa Lounais-Suomessa huo mattavimpien likaavien toimintojen sijoittuminen suurten asutuskes kusten yhteyteen. Tämän laatuisen kehityksen seurauksena taajaan asuttujen alueitten lähivesialueet ovat menettäneet suurelta osalta virkistyskäyttöarvonsa. Ainutlaatuisen saaristoalueen suojelu edel lyttää niinikään tehokkaita vesiensuojelutoimia paitsi luonnonsuo—

jelun erityisesti virkistyskäytön ja kalastuksen eduksi.

Kaiken tyyppisen virkistyskäytön merkitys korostuu saaristoalueel la, johon kohdistuvan kiinnostuksen odotetaan elintason kohoarnisen seurauksena edelleen lisääntyvän. Manneralueella taas järvien vähäi syys korostaa niiden käytön ja suojelun suunnittelun tärkeyttä.

Tulvasuojelu, vesiliikenne, uitto, kalatalous ja vesivoimatalous ovat aiheuttaneet Lounais-Suomessa yleensä vähemmän suunnittelutar vetta kuin vedenhankinta ja jätevesien johtaminen. Saaristoalueella tapahtuva vilkas alusliikenne ja veneily asettavat tosin tärkeitä suunnittelutehtäviä (esimerkiksi öljykuljetusten turvallisuuden ke hittäminen).

Vesistötoimenpiteistä ovat Lounais-Suomessa tärkeimpiä maankuivatuk seen liittyvät vesistöjen järjestely- ja ojitustyöt. Järvien kunnos—

tustyöt ovat tärkeitä etenkin alueen vähäjärvisillä osilla. Järvien saannostelyilla tulee Lounais-Suomessa olemaan merkitysta lahinna ve denliankintaan ja virkistyskäytön edellytysten parantamiseen.

Vesivaroja koskeva suunnittelu vesihallinnon telitäväkentässä

Vesihallinnosta aretun lain (18/1970) mukaan vesihallituksen ja sen piiriorganisaation tehtävänä on edistää vesistöjen ja muiden vesi- alueiden sekä vesivarojen käyttöä, hoitoa ja tutkimusta. Edelleen nii den tulee huolehtia vesien ja niiden käytön valvonnasta sekä vahin kojen ja haittojen torjunnasta. Myös yleisten vesialueiden hallinto ja hoito on luettu vesihallinnon tehtäväksi.

Saman lain mukaan vesihallinnon tulee erityisesti:

1) huolehtia vesien eri käyttömuodot huomioon ottavasta kokonaissuun—

nittelusta;

2) huolehtia vesien suojelusta;

) kehittää vedenhankintaa ja viemäröintiä;

) edistää vesien käyttöä virkistystarkoitukSiifl

5) edistää vesivoiman käyttöä;

6) huolehtia tulvasuojelusta;

7) huolehtia vesiin ja niiden käyttöön kohdistuvasta samoin kuin muusta toimialaansa kuuluvasta valvonnasta; sekä

8) edistää ja suorittaa vesittitkimusta

Vcs ht 1 Ii rinon t?ivi kiiti !j on t oLi,y k ^{.t) 1} o tfl flfl0 t.

tain. Timn mukaan ves haJ 1 inn’1 1 on laajin as Luo veden ha ttavai—

kutusten torjunnassa ja vesien hoidossa.

Ves voimat

Jatese

Z

TutvasuJ Vesit kenne

-

ataZZ

Vstyskaytto

Er tyiskaytto

-

Kuva 2/5.0 Vesiin vaikuttava toiminta ja sen vaiheet toimeenpanovas tuun kannalta tarkas teltuna.

;nno

Jarjestety

Muutvesiston takentamis

ia kunnostustoimenpiteet

Kuva 1/5.0 Vesivaroihin kohdistuvat toiminnat.

ON KOXONAISVASTUtJ vOLLA ON OSAVTW

ON PÄÄVASTUU

__________VE5IHAt.LINtO

VOI O%AI.USTUA

sivu 11 3.1 yDKNHt4WS

eteet

17 3.10 Käsittflt ja jaotte1’1”

eutUS

i8

3 11 veaeet% ^tot

gaattot

24

‘1i

^dyaunnat

25

t

^iaeasuthl8

25 3.115 Iaste

25 XebitY8ar’°

28 28 .12

hitysanho

28 teet

ukseni ite .121

29 3.1211

jo

29 3.1212

ehitV”

29 3.122

!ut15tflt

tukeent 1c

29 vedefhøl3»

3.1221

36 3.1222

uai aea51ttÅS

1uved’ tarpeen a

ipenøtflt

38 atta11’iskutet7t

anj0it

38 3.121

elmaasB 3.123

3.1242

ni Icehit758thi0

3. 1243

edeflbaun1ta

40 3.l24

riittbhhY5 Lounai.5.5b0m 3.125

Ve5iVax’03’

ys kok° suUflnhttCh1’

3.13

a1uee1I.

riittI”’

Vesiv8103 en

rjittavns

osaalhleil’6 3.131

3.132 VeSivar0i’

abdelette3.

3. j4

t

i 7 3.1 VEDENHANKINTA

3.10 Käsitteet ja jaotte.luperUsteet Vedenhankinnassa vedentarve muodostuu yhdyskuntien, teollisuuslaitos ten, haja-asutuksen ja kastelun vedentarpeesta. Yhdyskunnilla tarkoi tetaan tässä taajamamuotoista asutusta, jolla vedenjakeluverkosto on nykyisin hyvin pitkälle rakennettua. Haja-asutus käsittää taajami en ulkopuolisen asutuksen. Yhdyskuntien vesilaitokset toimittavat vettä myös teöllisuuden käyttöön. Suuret teollisuuslaitokset hankki vat kuitenkin tarvitsemansa veden pääasiallisesti omatoimisesti. Haja—

asutusalueilla vedenhankinta on yleensä järjestetty tilakohtaisista kaivoista. Myös yhden tai useamman kylän käsittäviä vedenjakeluver kostoja on rakennettu. Vedenhankinnan suunnittelua ja rakentamistoi menpiteitä pelkästään kastelua varten on toteutettu toistaiseksi hy vin vähän. Kasteluvesi otetaan pääasiallisesti järvistä ja jokien luontaisesta virtaamasta.

Yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten käyttämä vesi palautuu vesistöi hin likaantuneena. Sen sijaan kasteluun käytetty vesi haihtuu pää asiassa ilmakehään kasvien elintoimintojen vaikutuksesta. Teollisuus laitokset käyttävät vettä prosessivedeksi, jäähdytysvedeksi ja sosi aalitiloissa saniteettivedeksi. Jäähdytysveden teollisuuslaitokset hankkivat poikkeuksetta omatoimisesti.

Yhdyskuntien vedenkulutuksen tunnuslukuna käytetään kulutuslukua (aikaisemmin käytetty käsitettä “ominaiskulutus’9. Se ilmaisee kes—

kimääräisen vedenkulutuksen vesilaitokseen liittynyttä asukasta koh ti (1/as d) ja muodostuu asutuksen ja yhdyskunnan vesilaitokseen liittyneen teollisuuden veden käytöstä. Useimmissa taajamissa kulu tusluku muodostuu pelkästään tai pääasiallisesti asutuksen ve4en käy töstä, mutta joissakin taajamissa vesilaitoksen teollisuudelle toi mittama vesimäärä on suurempi kuin asutuksen veden käyttö.

‘1

3.11 Vedenhankinnan nykyinen toteutus 3.111 Yhtei styöorganisaatiot

Lounais -Suomen suunnittelualueella on yhteistoimintaa vedenhankirinan toteuttamisessa ja suunnittelussa seuraavien kuntien ja laitosten välillä (kuva 1/3.1):

- Kaarinan ja. Liedon kunnat ovat muodostaneet Littoistenjärven sään nöstely-yhtiön, joka hoitaa järven säännöstelyä vedenhankintaavar ten. Toistaiseksi järven vettä käyttää pääasiassa Kaarinan kunta.

- Turun kaupunki myy vettä Kaarinan kunnan reunaosiin. Kaupunki on osakkaana Vahdolla sijaitsevassa pohjavesilaitoksessa, josta ote taan vettä Paattisten alueelle.

- Naantalin kaupunki ja Raision kauppala ovat perustaneet v. 1956 vesilaitoskuntainliiton, joka huolehtii alueen yhdyskuntien ja te ollisuuden vedenhankinnasta ja käyttöveden puhdistuksesta.

.

- - . ...— a..L. aL

-1

18

-

Turun seudulle on perustettu v. 1974 Turun Seudun Vesi Oy. Siihen kuuluvat Turun kaupunki, Raisio-Naantaj vesilaitoskuntainliitto sekä Kaarinan, Liedon ja Piiklciön kunnat. Osakeyhtiön tehtävänä on hankkia ja toimittaa vettä Turun seudulle.

-

Maskun ja Nousiaisten kunnat hoitavat vedenhankian yhteisesti.

-

Auran ja Pöytyän kunnat hankkivat yhteistyönä vettä Oripään harju-

O alueelta.

-

Uudenkaupungin kaupunki myy vettä Kalannin kunnan Orivon taajaman käyttöön

-

Rauman kaupunki ja Rauma—Repola Oy hoitavat raakavedenhankinnan yhteishkk5 Kaupunki myy lisäksi puhdistettua vettä Rauman maalais kunnalle.

3.112 Yhdyskun

Yhdyskunj vesilaitoksiin oli Lounais-suomen suunnittelualueella liittynyt v. 1975 lopussa 297 000 asukasta eli 65

%

alueen väestöstä.

Koko maan väestöstä vesilaitoksjin liittyneitä oli saman vuoden lo pussa 67

%.

Suunnittelualueen vesijaito vedenkäyttö oli v. 1975 keskimäärin 110 000 m3/d. Tästä oli.pohjavettä 22 250 m3/d ja pintavettä 87 750 m3/d. Kulutusj oli keskimäärin 370 las d. Turun kaupungin veden—

käyttö oli v. 1975 keskimäärin 64 600 m /d. Pintaveden osuus (80

%)

kokonaisvedenkäytöstä oli suunnittelualueella koko maan arvoa (62

%)

huomattavasti suurempi. Lukumääräjsesj useimmat suunnittelualueen vesilaitokset käyttävät kuitenkin pohjavettä. Pintavesivaroja käyt tää tällä hetkellä 9 kuntaa. Niihin lukeutuvat Salon kaupunkia lukuun ottamatta mm. alueen kaupungit ja kauppalat.

Yhdysjcunj vesilaitoksiin liittyneen teollisuuden osuus oli v. 1975 noin 25 000 m3/d eli 23

%

vesilaitosten veden kokonaiskäytöst

Vuosina 1974 ja.l975 kulutuslussa ei ole tapahtunut kasvua. Tähän on vaikuttanut mm. energiakustan55 kohoaminen ja jätevesimaksun periminen. Veden kokonaiskäyttö on kuitenkin lisääntynyt vesflaitok sun liittyneide kiinteistöjen lukumä.än kasvun takia.

3.113 Teollisuus

Pieniä vesimäärjä käyttävä teollisuus on useimmiten liittynyt yhdys—

kunnan verkostoon. Myös runsaasti vettä käyttävä teollisuus saa yleen sä osan tarvitsemastaan makeasta vedestä yhdyskunnaj Yhdyskunj veden käyttöä koskevassa taulukossa 1/3.1 on esitetty yhdyskunti5 vesilaitosten teollisuudelle toimittama vesimäärä.

Runsaasti vettä käyttävä teollisuus hoitaa kokonaisvedenhankintansa pääosin omatoimisesti Taulukossa 2/3.1 on esitetty runsaasti vettä käyttävät teollisuuslaitokset sekä niiden vedenkäyttö v. 1975. Teol—

l4suuslaitokset käyttivät mainittuna vuonna vettä eskimäärin 357 000 mfld. Tästä oli makeaa vettä noin 40

%

(145 000 m’/d). Taulukossa

Veden siirto kunnOStO toiseen o siirtofl suunta

Turun Seudun Vesi Oy:n lösenkunnat

\ /

KCR j

;KoR

:i

rERI

SJÖN

_lääninraja

kunnanrala vesStcaI0e raja

— — —— suunflitteIu&6 raja NVKYINEN KUNUEN VÄUNEN

YHTEISTY0 VEDENHANt5

pohjakclrttQ @) MaflmttQU5hdhit

— ON — ON 0 03 .— CU ON 4 ON ON 0 .3- ON • ON — ON ON

ON — 0 ON — ON -3- ON t— ON 0 • 0 0 0 0 • 01 .3-. ON

0 01 401 401 -3- 04 401 401 ON 01 ON 04 — 04 401 .—. ON. 04 — c’

— ^{—4—+ — —-——-————}

:io -% .

‘0 0 0 ON 0 0 ON — t- 0 ON —. 401

-.. 0 ^4C\ ON ON d 0 401 ON ON 101 ^— 401

401 -4 Ci UI •-4 ON 3-) 0 ‘- ö r01 ^{ON —4}

0 —4 0

0—4 UI ^{— —} .—• —

:0 C

• E-V—.

:0

. — 03 ON ON — — ON ON 0 UCN ON ON ON t— 10 0) 0 0’- 0 — 03 0’ 0

u’ o c ^{101 ‘.3 ON 0 ON 4 10 ON • 30 0) 0”- Ci) 0’ ON ON 10 Cl 03 0’-’ 04 10 ‘.3}

C 0.. .—. ON -3- 0 ON (‘.3 10 .—. 0- Cl .3- ‘0 ON ON O-4 • Ci)

0’ ON 101 ON ‘.0 0 101 ON -4 —

‘.0

0- Ci) ‘.0 ON 0-ON -3-10 ON 0-

p ., ^{401 ON ON .— ‘* 10 .—. ON CNJ 0}

0 0 3.’ ON ‘‘ 0- -3- (‘ji ‘.C\ 0— ‘0 ON

1001 ON

0 0) ON 0) (0 3’. 0— ON (ii 0 CD 03 0) ,— ON (ii

, 0’— 0 0’— ON 0- Cii 0— ^Cii ON • • — ‘.13 0— 04 00 ‘.0

o d ^{, 0 3- 3- -4 — .3- ‘.0 ‘.0 .-. ON}

ON .-

—_______________

OlON ON ON ON 0- ONON ONC0

.00L.JLON ^{. ‘.1 0- ON ON Ci ON ON ON 401 ‘ 0. ON ON .}

4)

‘ ON 0 0 ON. 0 01 0

-. —1 ^{0 0 0 0 CD 0 0 401 ON 0 ON 0 0- 0 C Cl Ci 0 0) 0- 0’- (‘1}

0 • ^{C 0 0 401 0 0 0 .- 0 0 0 ON CD ON 0) 0’. ON ON O1 4•4 (‘.1 ON}

i,—1j---jUlU3 ^{00 4—ON ONON 03} .3.—.0.—ION 0,0140’.

,—.-..- 41 0—

413 ON. 4— ON ON — 0- ‘‘ ‘•I ON’. ^{r4 40’.} 401

ON •

.0•HL -

.0

f

^{‘.0 ON Cii Cl ON • 43) ON) 0’. ON ON ON 3- ‘.0 ON 01 0- ON ON ON}

> :o ON Cl ON ON 00 0” ON ON ON ON ON ON 10’. 0) ‘. ON

«i “00 ——————-—

_ ^, 0 0 0 0 0 0 0 11’. 0 0 0 3- ^-0 0 0 0 0 0— 0 0 3- ON ON 0)

‘. ‘. 0-”. 0 0 0 ON 0 4-— 0 .—. ‘.0 0 ‘.0 0— ON ON 0 ON 0 ON ON 0 3- ON

0 0 4-— ON 0 • ON ON 413 0 1 ON 4— 0 0) ON • 0— ON tri ON CC) ON 0

• 03 0 4— ‘-0 ‘-4’ • 4-- ON ON ON -‘. ON ON ON

i-! — ON4 ON-

N-4H

^—

00 0 0 0 0 :3

UI -‘-4

m

:3 0

.33 6-ON

:0 4) 4)

>4

0 .00 CI

‘0 Ci 0’

43Cl UI 0 4) -1 UI

‘-4 -4 UI Cl 0’

0

‘-3 :0

0 :0 0CC 0

CC UI

+‘

0

>4 4-’

4) -4

—4 r-1 --40

CC .0 0 -4 .-1UI --4 :0 0 Cl 0’

•4•3:3

CC Cl 0’

0 Cl -44) 0 :3 CC

>4

‘0

•0’

-4—0 :3.0’

0-

ON

‘-0 6— ON 3- ON ON 03 ON 1!’. 0— ON ^.‘ 4— ‘.0 0) 0’. • tri Ci) 4— Cy’ ON 0

ON 0’. ON ON ON ON ON 0 -3- ON 4)4 3- 101 ^.‘O ON 0-- ON 0— ON (0 ON 0 -0-

ON 0 0 ON 4— Cii 0 ON ON ON 4— .43 ON 4— Ci) 0 ON lo Ci ‘.0 40’. 0’. 3-

0- 4— 0 0. 0’ ON .‘ ON .3 (ii ON ON ON Ci) ON 0

4 ON Cl ‘-4

-4

:303 .04-

4.) CC (4 .0 CC 01 4”.

CC

3.

CCc

4) -4

0 :3-4 4.

-4 C -.-4 :3.0

010 .0-4

:3 :3 :3

-001^:3 0. :3

UI 2 0.

-.0

.0 «1

UI C- ^1’ 4)

—1 ^{:- —}

0) 0) 0 UI

CD ^6-.

-4 .0 :3 :301, 0

:3 -4

UI Cl

-4.0 01 ^{3-’ -}

.0 0. .0 Ui

42 2) >4:3

:3—’ 40 ‘4)

.0 :3

:3 :3 3) ‘43 Ci

-1 ^{( 4, 4.’}

.0 0, Cl 0 43 2)’

:1 CC .0 ^- -‘.

01 ^4243,

3’.! .ii •4 -4 — CC “4 .0 ,-‘4 ^;‘, 40 4” 01

4-0 ^{1’ 1} .0. C-- ‘--

:3 Ui •)

4—! lii, ‘0 . 1—.,

.0CC ,0

-4F

0 00

3 4) 00 :331 Cl :3

3-’

:3

:0 :3 3.’

r0 .0,(2

10,0 10,

.0J0 -

42 :3

3.0 •0’.C

34 01.0

4-. ^- ‘.‘i4.S

:3 :-Jc

4:! 1)1=

:3

:3 3)

4) :3

CC 0000

43 -‘ i-) .o .‘

- 062 :3

-0.0.0:3-:3.44

-4 :3 ‘.1)

4.:- *

4 .0 0!—!—’ 0

.0 :3 ‘j ^{:3 -4’}

CC 42, 0 :3,

3’! :0. 4.! ⁰ -.—1 ——3

:3 .‘.-‘. —-1 ^{-- 4,!}

o ;‘, 4’ UI .0’

loi i1 ^0’-!

:3 4)

:3 :3

1-’

:3:3:3.0 3) :3 3•)

:3 .44 :3 -

o o

.0 .1 2.4 0, UI! :3

- —t ^‘-4

:0! 0! UI

-

-I

^‘

1234567891011 Ka1sjoki,kunta530 .IP•20•Lkunta1108 K05k1Ti,kunta2978967328062718918919195 ustav1,kunta1374 j4qj,kunta20223121513878080256 IQy’1.yht.363929348151115518518176 Venihuc’ltrv2934518 54; Laltila,kunta8619166819319037495495297 kunta32977562355317289289382 Lernu,kunta803 L1fn,kunta9003260029240027807807310 Lna1aht1,kunta1057747180171515204 Luvla,yht.29261450505802016416455113C) kunta58o vesicsuuskunta1450164 Mnrtt11,kunta24058503525010153153180 4nku,kunta31319503085027350350368 kunta64110717-—1919176 Mt’en,kunta159613797759966 tuur1a,kunta12599273531212130 Myni,kunta49471240028155027356356254 Navo,kunta15743002230022123123411 Noua1e,kunta323175023450148282110 0riä,kunta1530745300201414189 ?aiin,kunta7671478662•2170061339133941280 Pern1,yht.‘69942$5041187027718718134252 kirknnkv122501570603 Teijo600300115 Pertte1ikunta330098330593182)723736241 Piikki3,kunta53001385261384263033035219 yjranta,‘kunta21292101015073636170 kunta368243901136010$888225 auramlk791224803125083217317370

12345678o11 Ruskn,kunta190762635934499191132 t1%kunta1689450274002415315338341 auvn,kunta274$520194001518618622357 7onrpkuntajaVealOy922322002422902511371137517

__________ 1450 Snus1Nrvikunta1468305212651870705229 ykt502526925428815715371537571 kunta19792168255255 varuskunta71371312831283 sain,kulta10377574141616201 Talvasnakunta20825382%432219696178 Tarvjoki,kunta171910069761515150 kunta103120119203201919gB Vehmaa,kunta31416502151016108108165 Veikua,kunta153 tanrärj,kunta900 Yläne,kunta259870044017104104149 455530297052°2575222318774410997524995370 1)NesteOy:iie 2)RaisionTehtdatOy:iieja JuurikassokeriOy:lie 3)SalonSokeritehtaalie 4)OySaabValmetAb:lie 5)AAhiströmOy:npaperinjaiostustehtaaiie 6)KuivamaitoOy:iie

Taulukko 2/3J Teollisuuslaitosten keskimtZträinen veden ktlyttl v. 1975 Lounais-Suomessa

Hakea vesi (s) Merivesi Veden käyttö JäZthdytys yhteensä veden osuus

ALUE Teollisuuslaitos Yhdyskunnan Yhteensä edellisestä

Teol1isuuslaitos hankkinut vesilaitos

3 3 3

itse toimittanut m /d m /d m /s

SALO

Salon Sokeritehdas, Salo 480 iSO 630 ^— 630

TURUN SEUTU

Juurikassokeri Oy, Naantali 455 60 515 4 750 5 265 2 790

Neste Oy, Naantali 2 600 2 600 67 000 69 600 64 000

Raision Tehtaat Oy, Raisio 175 1 770 1 945 6 100 8 045 6 100

UUSIKAUPUNKI

Kemira Oy, Uusikaupunki — 2 870 2 870 37 200 40 070 38 100

Oy Saab-Valmet Ab, Uusikaupunki — 1 300 1 300 ^— 1 300 300

RAUMAN SEUTU

Rauma -Repola Oy, Rauma 105 000 105 000 96 770 201 770 64 540

EURA-SÄKYLÄ-KUYLIö

A. Ahlström Oy, Kauttua 21 000 700 21 700 ^— 21 700 10 800

Lännen tehtaat Oy, Säkylä 2 500 ^- 2 500 2 500 2 500

Köyliön Kalanviljelylaitos 6 000 ^- 6 000 ^— 6 000

Yhteensä 135 610 9 450 145 060 211 820 356 880 189 130

Taulukko 3/3.1 Yli 5 sadettimen sadetuslaitteistot, kasteluala ja käytetty vesimäärä vesistöalueittain Lounais-Suomessa v. 1972 (Varsinais—Suomen seutukaavaliitto 1973).

Vesistö Peltoala Kastelu

Vesistö- 0—500 m Sadetus- Kastelu Vedenotto Keskimäärin aluee11a1 etäisyy— laitteiden ala kastelukau- 20 vuoro—

yhteensä ‘ dellä pää- lukumäärä den aikana kauden

uomasta aikana

ha ha kpl ha 1 000 m l/s

Kiskonjoki 23 000 6 570 50 1 450 580 340

Uskelanjoki 23 850 4 150 30 1 180 470 280

Halikonjoki 11 600 2 625 10 400 160 95

Sauvonjoki 4 000 845 15 350 140 80

Paimionjoki 39 250 8 725 40 800 320 185

Aurajoki 32 600 7 850 65 1 500 600 2S0

Ruskonjoki 4 615 1 805 5 200 80 47

Hirvijoki2 9 220 4 285 20 340 144 85

Mynäjoki 6 515 2 140 10 180 72 42

Laajoki 6 710 1 845 5 40 16 10

Puttaanjoki 3 420 880 10 200 80 47

Velluanjoki 3 060 920 5 20 8 5

Sirppujoki 11 070 2 370 25 420 168 100

Lapinjoki 10 400 3 000 20 500 200 120

Eurajoki 30 800 9 700’ 40 820 328 195

Yhteensä 220 110 57 710 350 8 400 3 366 1 981

1) Turun vesipiirin vesitoimiston inventoinnin mukaan (vrt, taulukko 1/1.2) 2) Hievanen 1974

3) Vesihallitus 1975

4) Satakunnan seutukaavaliitto 1974