Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio

(1)

Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio

Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4krs Aika: 30.5.2012 klo 13:00-15:05

Läsnä: Hannes Manninen Lapin liitto

Timo Alaraudanjoki Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen Lapin ELY-keskus Timo Rantala Lapin pelastuslaitos Markku Koivisto Kemijärven kaupunki Aapo Mäenpää Keminmaan kunta Jari Kinnunen Kittilän kunta

Hannu Oikarinen Pelkosenniemen kunta Olli Peuraniemi Rovaniemen kaupunki Antero Miettinen Sallan kunta

Kari Kilpimaa Savukosken kunta Arja Mäkitalo Sodankylän kunta Asiantuntijat:

Anna Kurkela Lapin ELY-keskus

Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskus

1. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen 30.5.2012 klo 13:00

2. Pidettiin paikalla olijoiden esittelykierros ja todettiin, että Enontekiön ja Tervolan kunnan edustajat eivät olleet läsnä kokouksessa. Sallasta ja Sodankylästä paikalla oli varaedustaja.

Valittiin Kemijoen tulvaryhmän varapuheenjohtajaksi Timo Alaraudanjoki Lapin ELY- keskuksesta.

Niina Karjalainen Lapin ELY-keskuksesta ja Maiju Hyry Lapin liitosta nimettiin Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän sihteereiksi. Ja todettiin, että valmistelutehtävät kuuluvat ELY-keskukselle.

Todettiin, että jokainen osanottaja perii matkakulut omalta taustayhteisöltään.

Päätettiin, että pyydetään tulvaryhmään pysyvä edustaja Lapin luonnonsuojelupiiristä, Kemijoki Oy:stä ja Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksestä. Lisäksi voidaan pyytää kokouksiin kokouskohtaisia asiantuntijoita asiasta

3. Hyväksyttiin asialista (liite 1)

4. Timo Alaraudanjoki esitteli tulvaryhmän toimintamallia (liite 2)

Todettiin, että laajempien selvitysten tekemiseen voisi nimetä työvaliokunnan/jaoston.

(2)

käsiteltiin monitavoitearviointia tulvariskien hallinnassa (Anne-Mari Rytkönen esitteli, Liite 5)) ja kevään 2012 tulvatilannetta (Timo Alaraudanjoki esitteli). Merkitään esitykset tiedoksi.

9. Seuraavat kokoukset

Alustavat tavoitteet on päätettävä vuonna 2012. Päätettiin tulvaryhmän seuraavien kokouksien ajankohdaksi 24.9.2012 klo 13 ja 26.11.2012 klo 13.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:05.

Rovaniemellä 8.6.2012

Niina Karjalainen

LIITTEET

LIITE 1. Kokouksen asialista

LIITE 2. T. Alaraudanjoen esitys tulvaryhmien toimintatavoista

LIITE 3. A. Kurkelan esitys tulvariskien alustavasta arvioinnista ja tulvakartoituksen tilanteesta

LIITE 4. T. Alaraudanjoen esitys tulvaryhmien tehtävistä ja tavoitteita vuodelle 2012 LIITE 5. A-M. Rytkösen esitys monitavoitearvioinnista

JAKELU

Tulvaryhmän jäsenet ja varajäsenet

Maiju Hyry (Lapin liitto, Kemijoen tulvaryhmän 2. sihteeri) Pysyvät asiantuntijatahot

Kokouksessa läsnä olleet asiantuntijat

(3)

Aika: 30.5.2012 klo 13:00-15:30

Kemijoen tulvaryhmän aloituskokouksen asialista

1. Kokouksen avaus (Hannes Manninen, Lapin liitto) 2. Järjestäytyminen ja jäsenten esittely, liitteet 1 ja 2 3. Asialistan hyväksyminen

4. Ryhmän toimintatavat, liite 3 (Timo Alaraudanjoki, Lapin ELY-keskus)

5. Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset ja palautteet (Niina Karjalainen, Lapin ELY- keskus)

6. Tulvavaara- ja tulvariskikartoitusprosessi (Niina Karjalainen, Lapin ELY-keskus) 7. Tulvaryhmien tehtävät ja tavoitteet vuodelle 2012, liite 4 (Timo Alaraudanjoki, Lapin

ELY-keskus) 8. Muut asiat

 Asiantuntijoiden nimeäminen tulvaryhmään

 Monitavoitearviointi tulvariskien hallinnassa (Anne-Mari Rytkönen, Suomen ympäristökeskus)

 Kevään 2012 tulvatilanne Kemijoella (Timo Alaraudanjoki, Lapin ELY-keskus)

9. Seuraavat kokoukset

LIITTEET

LIITE 1. MMM Merkittävät tulvariskialueet ja tulvaryhmien asettamiskirje LIITE 2. Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän jäsenet ja varajäsenet LIITE 3. Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän toimintatavat

LIITE 4. Valtakunnalliset tulvariskien hallinnan tavoitteet

(4)

Tulvaryhmien toiminta

Pekka Kemppainen

Maa- ja metsätalousministeriö Tulvatyöpaja

SYKE 23.3.2012

TULVARYHMIEN TOIMINTA

1 Tulvaryhmien tarkoitus

2 Tehtävät ja päätöksenteko

3 Käytännön toimintatavoista

(5)

TULVARYHMÄT

- tarkoitus

• Viranomaisten yhteistyön järjestäminen

- ELY-keskukset, maakuntien liitot, kunnat, alueiden pelastustoimet

- Näkemysten yhteen sovittaminen, asiantuntemus

• Muiden viranomaisten ja etutahojen kytkeminen suunnitteluun

- Vuorovaikutus

• Yhteisen tahtotilan luominen

- Miten suunnittelualueen vesistö- ja meritulvariskit hallitaan parhaiten

Yhteinen tahtotila

^(1/2)

- tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet

• Toimenpiteet

, kuten - maankäytön suunnittelu

- vesistörakenteet ja niiden käyttö

- tulvan leviämisen ja tulvavahinkojen estäminen - pelastustoiminta

- varoitusjärjestelmät

- tulvatietoisuuden lisääminen

- kiinteistönomistajien ym. omaehtoinen varautuminen

• Tavoitteet

- Tulvariskeihin varautumisen taso

(6)

- toimenpiteet

• Mittavaa rakentamista tai investointeja vaativat toimenpide-ehdotukset

- Arvio toteuttamisedellytyksistä:

tekniset, taloudelliset, oikeudelliset - Mahdolliset toteuttajat / rahoittajat

• Toimenpiteiden sovittaminen yhteen vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa

Tulvaryhmän tehtävät

(tulvariskilaki 16 §)

• Käsittelee tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset

• Asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet

• Hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi

• Järjestää riittävän vuorovaikutuksen suunnittelun aikana

- Muut viranomaiset - Elinkeinonharjoittajat

- Maa- ja vesialueiden omistajat - Vesien käyttäjät

- Järjestöt

(7)

Päätöksenteko

•

Tulvaryhmä pyrkii ehdotuksen laatimisessa yksimielisyyteen

MMM:n päätös

•

Tulvaryhmän ehdotuksesta poikkeaminen vain perustellusta syystä

•

Riittävä valtakunnallinen yhdenmukaisuus

- esim. hallintasuunnitelmien ja vesienhoitosuunnitelmien yhteensovittaminen

•

Jos yksimielisyyttä ei joltain osin saavuteta

-

Selostus erimielisyyden aiheuttaneista seikoista - Tulvaryhmän jäsenten kannanotot

- MMM ratkaisee hyväksymispäätöksessään

Tulvaryhmien käytännön toiminnasta

^(1/2)

• Tulvaryhmä päättää itse toimintansa järjestämisestä

• Jäsenet

- Ei erillistä päätöstä henkilöiden nimeämisestä * osallistujataho ilmoittaa päätösvaltaisen jäsenensä (ja varajäsenen)

- Tulvaryhmässä tasapuolisesti naisia ja miehiä * puheenjohtaja koordinoi

- Jäsenet antavat toiminnalle kasvot

* tiedottaminen, vuorovaikutus suunnittelussa

(8)

Tulvaryhmien käytännön toiminnasta

^(2/2)

• Asioiden käsittely

- Jäsenten lisäksi käsittelyyn voi osallistua myös muita edustajia - Sihteeri(t) voidaan nimetä jäsenten ulkopuolelta

- Ulkopuoliset asiantuntijat; kokouskohtaiset tai pysyvät

• Jaostot

- Tietyn aihealueen valmistelua varten

- Vesistöaluenäkökulma myös jaostojen työssä - Organisointi mahdollisimman kevyesti

yhteystiedot

Pekka Kemppainen vanhempi hallitussihteeri Maa- ja metsätalousministeriö Yleinen osasto / Vesitalousyksikkö p. 040 173 0249

pekka.kemppainen@mmm.fi

(9)

Tulvariskien hallinta

Kemijoen tulvaryhmän aloituskokous 30.5.2012

Lapin ELY-keskus/Vesivarayksikkö/ Anna Kurkela

Miten tähän on tultu?

 Tulvadirektiivi voimaan 26.11.2007

 Laki (620/2011) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta voimaan kesällä 2010

 Tulvariskien alustavan arviointi 2009-2011

– ELY-keskukset arvioivat vesistöjen ja rannikon tulvariskit – kunnat arvioivat hulevesitulvariskit

 Ehdotukset merkittävistä tulvariskialueista kuultavina 1.4.-30.6.2011

 Päätökset merkittävistä tulvariskialueista ja tulvaryhmien nimeäminen 20.12.2011

Vuoden 1968 tulva Pellossa. (Esko A. Ylitalo) Rovaniemen kotisaari 23.5.2012

(10)

Suomessa 21 merkittävää tulvariskialuetta

Nimi Asukkaita

Helsingin ja Espoon rannikkoalue 25 000

Loviisan rannikkoalue 500

Huittinen 1 200

Pori 20 000

Salon keskusta 500

Turun, Raision, Naantali ja Rauman

rannikkoalue 1 500

Riihimäen keskusta 2 800

Haminan ja Kotkan rannikkoalue 1 000

Kymijoen alaosa 1 000

Jyväskylä 1 700

Ilmajoki-Seinäjoki 1 300

Laihia-Runsor 1 100

Lapua 700

Ylistaro-Vähäkyrö 700

Alavieska-Ylivieska 800

Pudasjärven keskusta 700

Ivalon taajama 1 000

Kemijärven keskusta 1 500

Kittilän kirkonkylä 700

Rovaniemi 10 000

Tornio 3 000

Tulva-alueilla asuu yhteensä yli 70 000 asukasta

Tulvaryhmät



Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti 16 tulvaryhmää – 12 vesistöalueille

– 4 rannikkoalueille



Neljällä vesistöalueella useampi kuin yksi merkittävä tulvariskialue – Kymijoki

– Kokemäenjoki – Kyrönjoki – Kemijoki



Tulvaryhmien puheenjohtajat – 11 maakunnan liitoista – 5 ELY-keskuksista

(11)

Kemijoen tulvaryhmä

– Lapin liitto (puheenjohtaja) – Lapin ELY-keskus – Lapin pelastuslaitos – Enontekiön kunta*

– Kemijärven kaupunki – Keminmaan kunta – Kittilän kaupunki – Pelkosenniemen kunta – Rovaniemen kaupunki – Sallan kunta

– Savukosken kunta – Sodankylän kunta – Tervolan kunta

*ei ole nimennyt jäsentä

Kuva. Lapuanjoen tulvaa vuodelta 1984. (Unto Tapio)

Kemijoen vesistöalueen tulvariskialueet

Käytännön työ alueilla alkaa



Tulvaryhmät järjestävät vuorovaikutuksen alueen sidosryhmien ja toimijoiden kanssa



Työ sovitetaan yhteen vesienhoidon suunnittelun kanssa



Aikataulut

– alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet 2012 – tulvavaara- ja tulvariskikartat valmiiksi 2013 – tulvariskien hallintasuunnitelmat valmiiksi 2015



Valtakunnan tasolla

– oppaita kartoitukseen, suosituksia suunnitteluun – MMM apunaan tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä

suunnittelee, seuraa ja aikatauluttaa työtä

(12)

Tulvariskien hallinnan työvaiheet ja aikataulu

I vaihe: Tulvariskien alustava arviointi (22.12.2011)

Uudelleentarkastelu 22.12.2018, jatkossa joka 6. vuosi

II vaihe: Tulvakartoitus (22.12.2013) Uudelleentarkastelu 22.12.2019, jatkossa joka 6. vuosi

III vaihe: Tulvariskien

hallintasuunnitelmat (22.12.2015) Uudelleentarkastelu 22.12.2021, jatkossa joka 6. vuosi

Tunnistetaan ne vesistö- ja rannikkoalueet, joilla tulvariski on merkittävä

Tunnistetut vesistö- ja rannikkoalueet, joilla tulvariski on merkittävä -> tehdään tulvavaara- ja tulvariskikartat rajatuille alueille

Tunnistetut vesistö- ja rannikkoalueet, joilla tulvariski on merkittävä -> tehdään tulvariskien hallinnan suunnitelmat valuma- aluekohtaisesti

Tulvariskien alustavan arvioinnin tulokset

30.5.2012

(13)

Laki tulvariskien hallinnasta 625/2010 8§

merkittävät tulvariskialueet

Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset:

1) Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle;

2) Välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon,

tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen;

3) Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen;

4) Pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle; tai 5) Korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle.

Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon myös alueelliset ja paikalliset olosuhteet

Tulvariskin merkittävyyden arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita Vahinkoryhmä Indikaattori

Ihmisten turvallisuus tulva-alueella asuvat ihmiset, vaikeasti evakuoitavat kohteet (mm. sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit)

Ihmisten terveys vedenottamot, jätevedenpuhdistamot Elintärkeitä toimintoja turvaava

taloudellinen toiminta elintarvike- ja lääketeollisuus, satamat, lentokentät Välttämättömyyspalvelut voimalaitokset, sähköasemat, tietoliikenteen rakennukset,

tie- ja rautatieverkosto

Ympäristö ympäristölupavelvolliset kohteet

Kulttuuriperintö kulttuuriympäristö ja suojellut rakennukset, kirjastot, arkistot, museot

(14)

Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen

vesistöalueella

Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella

(1/3)



Kemijoen vesistöalueelta nimettiin kolme merkittävää tulvariskialuetta – Rovaniemi, Kittilä ja Kemijärvi



Lisäksi esille nousi yksi muu tulvariskialue – Sodankylä

Ei täyttänyt kriteerejä ja säännöstelyn vaikutuksesta alueen tulvariski todettiin pieneksi



Rovaniemi ja Kittilä tarkasteltiin tulvavaarakarttojen perusteella

→ tarkastelu tarkempi kuin muualla vesistöalueella

– Muualla vesistöalueella tarkastelu perustui SYKE:n tulvan leviämismalliin, johon liittyy epävarmuutta erityisesti säännöstellyissä vesistöissä

(15)

Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella

(2/3)



Epävarmuustekijöitä (1/2):

– Tarkastelussa SYKE:n tulvanleviämismalli antoi selkeästi virheellisiä vedenkorkeuksia Ala-Kemijoella

→ Tulvariskien alustavan arvioinnin 2. kierroksella Ala-Kemijokea sekä muita voimakkaan säännöstelyn vaikutuksessa olevia vesistöjä tulisi tarkastella toisilla menetelmillä

– Vanhojen tulvien vedenkorkeuksista ja vahingoista oli hyvin vähän dokumentoitua tietoa ja olosuhteet ovat muuttuneet voimakkaasti nykypäivänä

→ Vanhojen historiallisten tulvien vahinkojen ja toistuvuuden arvioiminen on epävarmaa

Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella

(3/3)



Epävarmuustekijöitä (2/2):

– Kohteita on tarkasteltu eri rekisterien perusteella ja esim. RHR- rekisterissä havaittiin virheitä ja puutteellisuuksia, joka voi vaikuttaa asukkaiden määriin ja erityiskohteisiin



Rovaniemellä mm. Saarenkylän terveyskeskus puuttui rekisteristä, Arktikum oli merkitty myymälähalliksi



Kemijärvellä muutamia kohteita puuttui rekisteristä tai kohteet olivat lopettaneet toimintansa



Kittilässä vanhainkodin ja Metsolan palvelutalon rakennukset on merkitty rivitaloiksi, terveyskeskuksen piste oli rakennuksen yläpuolella → piste ei sijannut tulva-alueella, vaikka itse rakennus sijaitsee

(16)

Rovaniemen tulvariskialue

(1/3)

Rovaniemen tulvariskialue

(2/3)



Perusteet merkittäväksi tulvariskialueeksi:

− Tiheää asutusta taajamassa



Lähes 10 000 asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella



Noin 3 000 rakennusta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella

− Alueella useita vaikeasti evakuoitavia kohteita



Saarenkylän terveyskeskus, 2 vanhainkotia, päiväkoteja, kouluja yms.

− Merkittäviä tie- ja rautatieliikenneyhteyksiä voi katketa



Valtatie 4, kantatie 79 (Kittiläntie), kantatie 81 (Kuusamontie)



Rautatieaseman eteläpuolella ja rautatieasemalla vesi rautatielle

(17)

Rovaniemen tulvariskialue

(3/3)

− Tulva-alueella sijaitsee lämpövoimalaitos



Suosiolan lämpövoimalaitoksen kohdalla noin 0,5 m vettä

− Haitallisia seurauksia ympäristölle:



Useita ympäristöluvallisia toimijoita (polttonesteen jakeluasemia, konepajoja, kyllästämö yms.)

− Alueella arvokkaita kulttuuriperinnön kohteita:



Mm. Arktikum, Saarenkylän kirjasto, Pöykkölän kotiseutumuseo

− Muita vaikuttavia tekijöitä:



Alueella on aiemmin esiintynyt isoja tulvia

Historialliset tulvat: mm. Räisäsen jääpatotulva 1807, Saulin tulva 1859 ja vuoden 1910 tulva

Säännöstelyn jälkeen esiintyneet tulvat: mm.1966, 1973 ja 1993

Saarenkylän vanhainkoti 1993

(Kuva: Veikko Näsänen)

(18)

2. Kittilän

tulvariskialue

(1/3)

2. Kittilän tulvariskialue

(2/3)



Perusteet merkittäväksi tulvariskialueeksi:

− Tiheää asutusta taajamassa



Noin 700 asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella



Noin 300 rakennusta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella

− Alueella useita vaikeasti evakuoitavia kohteita:



Mm. Kittilän terveyskeskus, vanhainkoti, palvelutaloja

− Vaikutukset ihmisten terveydelle:



Alueen molemmat pohjavedenottamot uhkaavat kastua

(19)

2. Kittilän tulvariskialue

(3/3)

− Merkittäviä liikenneyhteyksiä voi katketa:



Kantatie 79 (Kittilän päätie), Sodankyläntie

− Tietoliikenneyhteyksien katkeaminen

− Vaikutukset kulttuuriperinnölle



Kittilän kotiseutumuseo uhkaa kastua

− Muut vaikuttavat tekijät:



Aiemmin esiintynyt vahinkoja aiheuttaneita tulvia (Kittilän tulva vuonna 2005)



Tarkasteltua tulvaa yleisemmätkin tulvat aiheuttavat vahinkoja

Kittilä vuonna 2005

(Kuva: Sauli Koski/Studio Tunturi-Lappi Oy)

(20)

2. Kemijärven tulvariskialue

(1/2)



Perusteet merkittäväksi tulvariskialueeksi:



Tiheää asutusta taajamassa

– Noin 1500 asukasta – Noin 400 rakennusta



Alueella vaikeasti evakuoitavia kohteita

– Terveyskeskus, palvelutalo, 2 koulua ja päiväkoti

2. Kemijärven tulvariskialue

(2/2)



Haitallisia seurauksia ihmisten terveydelle – Tulva-alueella 2 pohjavedenottamoa – Tulva-alueella Kemijärven jätevedenpuhdistamo



Tieliikenneyhteyksien katkeaminen



Vaikutukset kulttuuriperinnölle

– Kemijärven kulttuurikeskus (kirjasto)



Muita vaikuttavia tekijöitä

– Alueella säännöstelyn yläraja ylitetty useita kertoja

– Ennen säännöstelyä on ollut isoja tulvia, joista voisi aiheutua nykypäivänä huomattavia vahinkoja.



(Lisäksi Kemijärven lämpövoimalaitos sijaitsee tulva-alueella)

(21)

Kemijärvi vuonna 1943

(Kuva: Juhanna Stolt/ Kemijärven Kotikiekerö ry)

3. Kuuleminen tulvariskien alustavasta arvioinnista



Kuuleminen oli 1.4 - 30.6.2011



Palaute:

– Varsinaiseen ELY-keskuksen ehdotukseen merkittäviksi tulvariskialueiksi ei tullut palautetta

– Uusia alueita ei ehdotettu eikä rajauksia korjattu

– Kittilässä, Kemijärvellä ja Rovaniemellä tarkistettiin, lisättiin tai poistettiin muutamia virheellisiä tietoja muutamista kohteista

(22)

Tulvavaara- ja tulvariskikartoitus

30.5.2012

4. Tulvavaara- ja tulvariskikartoituksen tilanne



Rovaniemi:

– Uusi korkeusmalli saadaan viimeistään syksyllä 2012, jonka jälkeen tulvavaarakarttoja päivitetään

– Riskikartoitus vuonna 2013



Kittilä:

– Tulvavaarakartat valmiina, lisää toistuvuuksia tehdään tarvittaessa, raportointi kartoituksesta vielä kesken

– Tulvariskikarttoja on tehty eri toistuvuuksille Suomen ympäristökeskuksessa

– Tulvariskikartoitusraportista on tehty luonnos ja raportti valmistuu kesäkuussa 2012



Kemijärvi:

– Uusi korkeusmalli saadaan ensi keväänä, heti sen jälkeen tehdään tulvavaarakartat ja tulvariskikartat tehdään syksyllä 2013

(23)

4. Tulvavaara- ja tulvariskikartoituksen tilanne

Osa Kittilän tulvariskikartasta

• Toistuvuus 1/100a

• Virtaama 1 144 mᶟ/s

Tulvavaarakartat:

www.ymparisto.fi/tulvakartat

Lapin ELY-keskuksen tulvariskien hallinnan suunnittelu www.ymparisto.fi/tulvat

> Tulvariskien hallinnan suunnittelu > Tulvariskien hallinnan suunnittelun sivut ELY-keskuksittain > Lappi

Tulva Torniossa 1990 Rovaniemi Lainaan ranta 23.5. 2012

(24)

Lapin ELY-keskus\Vesivarayksikkö, Niina Karjalainen ja Timo Alaraudanjoki

Tulvaryhmät 2012



Tulvaryhmien jäsenten nimeäminen alkukevät 02-04/2012



Tulvaryhmien järjestäytyminen ja toimintatavoista sopiminen 05-06/2012



Valmistellaan alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet merkittävillä tulvariskialueilla



Alustavista tavoitteista päättäminen ja tarkasteltavien toimenpiteiden tunnistaminen



Tulvavaara- ja tulvariskikartoitukset aloitetaan

Lapin ELY-keskus\Vesivarayksikkö, Niina Karjalainen

(25)



Tavoitteissa tulisi huomioida mm.

– Erilaiset tulvariskien hallinnan näkökulmat, tulvien ehkäisy, tulvasuojelu, valmiustoimet, vesistön erityispiirteet yms.

– Riittävä vuorovaikutus sidosryhmien kanssa – Kestävien maankäyttötapojen edistäminen

– Ensisijaisesti muut kuin uusiin tulvasuojelurakenteisiin perustuvat keinot

Tulvariskien hallinnan tavoitteet yleisesti



Yleisinä tulvariskien hallinnan tavoitteina kaikilla vesistö- ja merialueilla (620/2010, 1§ mukaan)

– Tulvariskien vähentäminen ja ehkäisy

– Tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten lieventäminen – Tulviin varautumisen edistäminen

– Vesistötulvien vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena mahdollisimman vähäisiksi (11§)



Tarkoituksena yhtenäistää tulvariskien hallintaa kansallisesti

(26)

Erittäin harvinainen tulva

≥250a; <0,4%

Normaali vedenkorkeus Melko harvinainen 1/50a; 2 % Harvinainen 1/100a; 1 % varoitusjärjestelmät

Evakuointi, omatoiminen varautuminen, vedenjakelu

Merkittävät liikenneyhteydet, ympäristöriskikohteet, vesihuolto

Uudet rakennukset, kulttuuriperintö

Kevyet rakennukset

Tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet



Toimenpiteiden valinta tavoitteiden perusteella



Suunnittelun myöhemmässä vaiheessa arvioidaan erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta

Tulvariskien ja mahdollisten vahinkojen arviointi

Tulvariskien hallinnan tavoitteet Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

Toimenpiteiden priorisointi Toteutus

Toimenpiteet, esimerkiksi

• Maankäytön suunnittelu

• Vesistörakenteet ja niiden käyttö

• Tulvan leviämisen ja tulvavahinkojen estäminen

• Pelastustoiminta

• Varoitusjärjestelmät

• Tulvatietoisuuden lisääminen

• Kiinteistönomistajien ym.

Omaehtoinen varautuminen

Valmis tulvariskien hallintasuunnitelma

(27)

- Rovaniemen pilottihankkeen kokemuksia

Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskus Kemijoen tulvaryhmän I kokous

30.5.2012, Rovaniemi

(28)

järjestelmällistä ja

läpinäkyvää arviointia + sidosryhmäyhteistyötä

• Tarkasteltiin Rovaniemen kaupunkialueen

toimenpiteitä

• Arviointiin osallistui

”Rovaniemi-foorumi”:

viranomaisia, vesien käyttäjiä, asukkaita…

VARAUTUMIS- TULVA- VIESTINTÄ

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN TULVAVESIEN PIDÄTTÄMINEN

JNE…

(29)

esittely

TYÖPAJA II, 17.2.2012

- Foorumin näkemysten selvittäminen

TYÖPAJA III, 3.5.2012

-Tulosten esittely

-Keskustelu jatkotoimista

(30)

TALOUS SOSIAALISET TOTEUTETTAVUUS KUSTANNUKSET

•Turvallisuus ja asukkaille

aiheutuva haitta

•Terveysriskit

•Maisema ja viihtyisyys

•Kulttuuriperintö

•Virkistys

•Vedenlaatu

•Kalat ja vesieliöt

•Natura- alueet

LUONTO

•Asuin-

rakennukset

•Muut

rakennukset

•Pelastustoimi

•Liikenne

•Vesi- ja

energiahuolto

•Kiinteistöjen arvo

• Tekninen

• Juridinen

• Rahoitus

• Hyväksyttävyys

VE0+ VE1

(31)

(32)

(33)

(34)

VE0+ n.1 milj. €

Onnistumiseen liittyy riskejä: lyhyt aika ennakoida, paljon vastuuta

yksityisille.

3.  13 vastaajaa 4.  5 vastaajaa

VE1 2-7 milj. €

Teknisesti ok.

Tilapäisiin tulvasuojelurakenteisiin liittyy epävarmuutta.

1. 15 vastaajaa 2. : 3 vastaajaa

VE2 5-13 milj. €

Tiivis rakentaminen hankaloittaa toteutusta. Vaatii maanomistajien suostumuksen ja maisematyöluvan.

2.  14 vastaajaa 1.  4 vastaajaa

VE3 55-165 milj. €

Rahoitus ongelmallista, suurten

massamäärien sijoittaminen, 4.  13 vastaajaa

(35)