Suun terveydenhuollon koulutusohjelma
Suun hoidon ohje astmaatikoille Terttu Virtanen
Opinnäytetyö
Syyskuu 2007
30.10.2007
Tekijä(t)
Terttu Virtanen
Julkaisun laji
Opinnäytetyö
Sivumäärä
39
Julkaisun kieli
suomi
Luottamuksellisuus
Salainen _____________saakka Työn nimi
Astmaatikon suun hoito
Suun hoidon ohje astmaatikoille
Koulutusohjelma
Suun terveydenhuollon koulutusohjelma
Työn ohjaaja(t)
Ilvonen Raija Tuomi Sirpa
Toimeksiantaja(t)
Allergia- ja Astmaliitto
Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys Ry
Tiivistelmä
Allergia- ja Astmaliiton verkkosivuilla tietoa allergiasta osioon on koottu potilasohjeita ja oppaita.
Astma ja suun hoito ohje tulee liitettäväksi ko. osioon. Kyseisestä portaalista löytyvät kaikki Allergia- ja Astmaliitossa käytettävät hoito-ohjeet. Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys on valtakunnallisen Allergia- ja Astmaliiton jäsenyhdistys.
Potilaan ohjauksessa kirjallisen ohjaus on tarpeellista suullisen ohjauksen tueksi. Potilaat kaipaavat enemmän tietoa suun sairauksien ehkäisemisestä ja suun ja hampaiden itsehoidosta.
Ohjetta tullaan käyttämään astmaatikon omahoidon ohjauksen tukena suun terveyden edistämiseksi. Astmaatikon ohjauksessa kirjallista suun hoidon ohjetta ei ollut saatavilla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa yhteistyökumppanin toivomuksesta toimiva kirjallinen ohje astmaatikon suun ja hampaiden kotihoidon tueksi. Ohjeen hyödynsaajana ovat astmaatikot ja astmaatikon hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset. Kyseinen potilasohje oli
tarpeellinen, koska astmaatikoille suunnattuja ohjeita tai oppaita suun hoidosta ei ollut saatavilla ja tieto astmaatikkojen suun hoidosta on ollut hajanaista. Ohjeita ei ole ollut sähköisessä
muodossa.
Työn teoriaosuudessa lähdekirjallisuutta apuna käyttäen selvitettiin millainen on hyvä potilasohje.
Mitä pitää huomioida tehdessä potilasohjetta? Ohjeen tavoitteena on tukea potilaiden suun
terveyden edistämistä. Ohje Astma ja suun hoito tehtiin Allergia- ja Astmaliiton laatimien ohjeiden mukaiseksi sähköiseen muotoon liiton kotisivuille. Allergia- ja Astmaliitto päivittää potilasohjetta säännöllisesti.
Avainsanat (asiasanat)
Astma, suun terveyden edistäminen, hyvä potilasohje.
Date 30.10.2007
Author(s)
Terttu Virtanen
Type of Publication
Bachelor´s Thesis
Pages
39
Language
Finnish
Confidential
Until_____________
Title
Oral health care for asthma patient
Instruction of oral health care for asthma patients
Degree Programme
Degree Program in Oral Hygiene
Tutor(s)
Ilvonen Raija Tuomi Sirpa
Assigned by
Allergy and Asthma Federation
Allergy and Asthma Association of Central Finland
Abstract
On their website the Allergy and Asthma Federation (Allergia- ja Astmaliitto) has collected various selection of instruction material for patients. Asthma and oral health care will be incorporated with the mentioned material. The material can be found in the Internet portal of Allergy and Asthma Federation.
Allergy and Asthma Association of Central Finland (Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys) is Allergy and Asthma Federation's affiliated organization.
When instructing a patient, it is vital to use written material to get the best results in verbal instructing.
The patients are in need of more information about how to prevent oral problems and how to care for the mouth and teeth on their own. This instruction will be used for further support of oral health of an asthma patient. Before this instruction there has not been any written material or introductions about oral health care to support verbal instructions for a patient suffering from asthma.
By the request of the partner the objective of this thesis was to produce a functional written material to support the home care of an asthma patient's mouth and teeth. This instruction will profit asthma patients and the healthcare professionals involved in the healthcare of an asthma patient. There has been no instructions or manuals on oral health care for a patient suffering from asthma and the information has been scarce and difficult to find. There has been no instructions in electronic form available either. Thus this instruction was necessary.
When working on the theory part of the work various sources such as literature were used to find out what was a good patient instruction like. What has to be observed when writing a patient instruction?
The aim of this instruction is to support the oral health of the patient. The publish was made in electronic form to meet the requirements of the Allergy and Asthma Foundation website. Allergy and Asthma Foundation will be updating the instruction on a regular basis.
Keywords
Asthma, support of oral health, good patient instruction.
Miscellaneous
SISÄLTÖ
1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS ... 3
2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN ... 5
2.1 Suun terveyden edistäminen ... 6
2.2 Terveyden lukutaito... 9
2.3 Voimavarakeskeisyys... 10
2.4 Terveysviestintä ... 11
3 ASTMAATIKON SUUN TERVEYDENHOIDON HAASTEET ... 12
3.1 Astmaa sairastavan suun terveyteen vaikuttavat tekijät ... 12
3.2 Astmalääkkeiden vaikutus suussa... 13
3.3 Suun kotihoito... 14
4 ASTMAATIKON OMAHOITOA TUKEVA POTILASOHJE ... 17
4.1 Astmaatikon omahoito... 17
4.2 Kirjallisen materiaalin tuottamisprosessi ... 18
4.3 Potilasohjeen laatiminen... 20
5 POHDINTA ... 26
LÄHTEET ... 31
LIITTEET ... 36
LIITE 1 HAMPAIDEN JA SUUN KOTIHOITO-OHJE ... 36
LIITE 2 ALLERGIA JA ASTMALIITON OHJE... 37
LIITE 3 ALLERGIA- JA ASTMALIITON KOTISIVU... 38 LIITE 4 LUPALOMAKE PIIRROSTEN KÄYTTÖÖN ... 39
1 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS
Astma on yleisimpiä kansantautejamme. Lasten pitkäaikaissairauksista astma on ylei- sin, ja myös muissa ikäryhmissä astma on yleistynyt. Suomessa noin 6% väestöstä saa sairausvakuutuksen perusteella korvausta astmalääkkeistä ,nuorilla ja lapsilla allergi- an ja astman esiintyvyys on vielä hieman suurempi kuin aikuisväestöllä. Kaikkialla teollistuneessa maailmassa astmaa sairastavien määrä on lisääntymässä, noin 5 % vä- estöstä sairastaa astmaa. Merkittävä osa astmasta on lievää eikä tarvitse lääkehoitoa.
(Meurman & Autti 2003, 1146.)
Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus (inflammaatio). Sairaus aiheut- taa keuhkojen toiminnan häiriöitä ja erityisesti keuhkoputkien ahtautumista. Limakal- von reagoinnin taustalla on allergian (allergeenien) tai mikrobien (virukset, bakteerit) aiheuttamaa tulehdusta tai tuntemattomien tekijöiden laukaisemaa pitkäaikaista ärsy- tystä. Sekä keuhkoputkien limakalvojen tulehdus että siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen ovat puolustusreaktioita, jotka torjuvat hengitettäviä vieraita aineita.
Astmassa hengitystiet puolustautuvat liian voimakkaasti ja jatkuvasti, vaikka elimistöä ei uhkaa todellinen vaara. (Haahtela, 2004, 4.)
Suun terveyden edistäminen on tärkeää astmaatikolle. Astmalääkkeiden tyypillisimpi- nä haittavaikutuksina mainitaan suun ja nielun hiivatulehdukset, äänen käheys ja on- gelmat äänen käytössä. (Nieminen & Kankaanranta 2000, 33.)
Opinnäytetyöni tarkoituksena on tehdä toimiva, selkeä ja käytännössä hyödynnettävä kirjallinen suun hoidon ohje Allergia- ja Astmaliitolle. (Liite 1), joka on kohdennettu astmaan sairastuneille potilaille sekä ohje (Liite 2), josta hyötyvät useat astmapotilaan omahoidon ohjaukseen osallistuvat terveydenhuollon ammattiryhmät; astmahoitajat, lääkärit sekä astmaatikon hoidonohjaukseen osallistuvat suun hoidon ammattilaiset.
Allergia- ja Astmaliitto on kansanterveysjärjestö, jonka perustehtävänä on allergioista ja astmasta kärsivien elämänlaadun parantaminen. Ohjeeni tulee käyttöön Allergia- ja Astmaliiton verkkosivujen etusivulle ”Tietoa allergiasta” otsikon alle. Ko. otsikon alle on koottu erilaisia ohjeita allergiaa ja astmaa sairastavien avuksi. (Liite 3).
Ohje on tarpeellinen, koska vastaavaa ohjetta astmaatikon suun hoidosta ei ole aikai- semmin tehty. 2000-luvulla Allergia- ja Astmaliitolla on noin 25 000 jäsentä perhei- neen, 31 allergia- ja astmayhdistystä kautta Suomen ja terve talo -periaattein rakennet- tu toimitalo Helsingin Meilahdessa. Allergiatietokeskus hankkii ja jalostaa allergiatie- toa luomalla ja ylläpitämällä yhteyksiä tiedontuottajiin sekä keräämällä, muokkaamal- la että jakamalla tietoa. Allergiatietoa ja neuvontaa tarvitsevien ihmisten määrä on jatkuvassa kasvussa. (Repo, 2007.) Toinen ohje on tehty astmahoitajien ja muun ast- mapotilaan hoitotiimiin osallistuvan henkilöstöryhmän toiveista samalla omakohtai- sesti miettien, mitä suun terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä huomioida astma- potilaan suun terveysneuvontaa antaessaan.
Opinnäytetyöni tavoitteena on edistää astmaan sairastuneen suun terveyttä. Suun ter- veyden edistäminen on osa astmaatikon kokonaisvaltaista terveysneuvontaa. Ohje tuo astmaan sairastuneelle tietoa suun omahoidon tärkeydestä kokonaisterveyden kannal- ta. Astmaatikon hoidon ohjauksen tulee tukea astmaatikon suun terveyden omahoitoa.
Ohje astmaatikon hoitotiimille suun hoidosta vahvistaa astmaatikon hoitoon osallistu- van hoitohenkilöstön tietämystä hampaiden ja suun hoidosta.
Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnallinen opinnäytetyö tavoit- telee ammatillisesti käytännön toiminnan opastusta, ohjeistamista, toiminnan järjestä- mistä tai järkeistämistä. Siinä korostuu työelämää kehittävä toiminta. Toteutustapana voi olla kirja, kansio, vihko, opas, portfolio, kotisivut, cd-rom tai johonkin tilaan jär- jestetty tapahtuma. Toiminnallisessa opinnäytetyössä on tärkeää, että käytännön toteu- tus ja sen raportointi tutkimusviestinnän keinoin yhdistyvät. Toiminnallisena osuutena työssäni on ohje Allergia- ja Astmaliiton kotisivuille astmaan sairastuneen suun hoi- dosta sekä ohje astmaatikon hoitotiimille suun hoidosta. Ammattikorkeakouluopin- noissa opitaan yhdistämään ammatillinen teoreettinen tieto ammatilliseen käytäntöön ja pohtimaan alan teorioita sekä niistä nousevien käsitteiden avulla opitaan tekemään käytännön ratkaisuja ja siten kehittämään ammattikulttuuria omalla alalla. (Vilkka &
Airaksinen 2003, 9, 56–57.) Teoriaosuutena on kirjallinen raportti, jossa perehdyn tarkemmin astman vaikutuksista suun terveyteen, suun terveyden edistämiseen ja poti- lasohjeen tuottamiseen; millainen on hyvä potilasohje, mitä kaikkea se voi sisältää, ja mitä asioita pitää huomioida laadittaessa potilasohjetta. Toiminnallisen opinnäytetyön raportointiosa on tutkimusviestintää. Siinä tulee näkyä tiettyjen tutkimustekstien omi-
naisuuspiirteitä; argumentointi (perustelu), käsitteiden tai termien määrittely ja käyttö, lähteiden käyttö ja lähdeviitteiden merkitseminen, persoona- ja aikamuotojen tarkoi- tuksenmukainen valinta, tiedon varmuuden asteen ilmaisu ja metateksti, jonka avulla kirjoittaja kommentoi tekstiään ja antaa lukijalle luku- ja tulkintavihjeitä. (Parkkunen, Vertio & Koskinen – Ollonqvist 2001,19.)
2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Terveys ei ole määriteltävissä yksiselitteisesti, koska sen taustalla on erilaisia terveys- käsityksiä, jotka voidaan jakaa tieteenaloittain, voimavarakeskeisesti sekä yksilöllises- ti ja yhteisöllisesti. Maalilaman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan vuodel- ta 1948 terveys ei ole ainoastaan sairauksien ja toimintavajavuuden puuttumista, vaan se on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Tätä määritel- mää on kritisoitu siitä, että sen asettamaa tavoitetta on vaikea saavuttaa. Ottavan asia- kirjassa vuodelta 1986 WHO on määritellyt terveyden jokapäiväisen elämän voimava- rana, eikä elämän päämääränä. Terveyttä pidetään kaikkien oikeutena. Näin terveys nähdään myönteisenä käsitteenä sen korostaessa sosiaalisia ja henkilökohtaisia voi- mavaroja sekä fyysisiä voimavaroja. (Savola, Koskinen-Ollonqvist 2005, 10-11).
Suun terveyden hoitoa ohjaavaa toimintaa on terveyden edistäminen, jonka keskeisiä periaatteita ovat kokonaishoito, yksilöllisyys, omatoimisuus, terveyskeskeisyys, tur- vallisuus ja hoidon jatkuvuus. Sen tarkoituksena on uudistaa ja yhdistää perinteistä ehkäisevää työtä ja terveyskasvatusta. Terveyden edistämisen päämääränä on lisätä ihmisten kykyä ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja yhteisönsä terveyteen. Tervey- den edistämistä ei voi jättää yhden tai kahden ammattikunnan vastuulle. Terveyden edistäminen on laaja ja monenlaista toimintaa sisältävä alue, jonka määritteleminen on vaikeaa sen moninaisuuden vuoksi. ( Kähärä 2003, 48; Raatikainen 2003,11.)
Raatikainen on kuvaillut Rimpilän (1994) näkemystä terveyskasvatuksesta siten, että se on ihmisten auttamista muuttamaan elämäntyyliään terveyden suuntaan. Rimpilän mukaan näitä elämäntyylimuutoksia voidaan tukea vahvistamalla tietoisuutta, muut- tamalla käyttäytymistä ja luomalla ympäristö, joka suosii terveyttä. (Raatikainen 2003,11.)
Raatikainen on nostanut tutkimuksessaan esille Perttilän (1999), joka jakaa terveyden edistämisen eri käsitteisiin, joita ovat yksilö-, yhteisö-, terveyspalvelujärjestelmä-, ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikkatasoinen käsite. Yksilötasoisen terveyden edistämi- sen määrittelyssä yksilö on toiminnan kohde, jolloin terveyden edistäminen on tietois- ta vaikuttamista yksilön asenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseksi. Tällöin toimin- tamenetelmänä on riskiryhmiin kuuluvien sairauksien ehkäisy, jolloin sisältönä on ongelmien tunnistaminen ja terveyttä uhkaavien tekijöiden vähentäminen. (Raatikai- nen 2003, 11-12.) Suun hoidon ohjeessa astmaatikolle on suun sairauksien ehkäisyllä pyritty vähentämään astmaatikon yleisterveyttä uhkaavia tekijöitä suusairauksien osal- ta.
Yksilötasoisessa terveyden edistämisessä voidaan yksilö nähdä myös toimijana, jol- loin terveyden edistäminen määritellään ihmisen omaksi vastuuksi ja valinnaksi. Täl- löin ihmiselle tarjotaan tietoja terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja luodaan mahdolli- suuksia terveisiin valintoihin., tuetaan oppimisen ja itsehallinnan kasvua sekä ediste- tään positiivista terveyskäyttäytymistä. Yksilö nähdään aktiivisena yhteisön jäsenenä, jonka ympäristö otetaan myös huomioon terveyden edistämisessä. Tällöin riskiryhmi- en terveyteen voidaan ajatella vaikuttavan vähentämällä terveyseroja ja takaamalla palvelujen monipuolinen saatavuus. (Raatikainen 2003, 11-12.) Astmaatikon mo- niammatillisen hoitotiimin kautta astmaatikko saa palveluja laajasti.
2.1 Suun terveyden edistäminen
Yhtenä pääkäsitteenä työssäni on suun terveyden edistäminen. Luokittelin suun ter- veyden edistämisen abstraktiksi käsitteeksi. Jotta pystyisin välttämään terveyden edis- tämisen kapea-alaisen tulkinnan, pyrin ottamaan työssäni huomioon eri tieteenalojen ja ammattiryhmien näkemyksiä. Suuhygienistin toteuttaman hoidon päämääränä on väestön suun terveyden edistäminen ja potilaan hyvän olon turvaaminen, jolloin asia- kasta on pystyttävä lähestymään ”tässä ja nyt” - elämäntilanteessa. Suuhygienisti pys- tyy tukemaan toiminnallaan asiakkaidensa tasavertaista ja aktiivista roolia oman ter- veytensä edistämisessä. Suuhygienistillä on valmiudet osallistua yhteisölliseen ja yh- teiskunnalliseen suun terveyden edistämiseen. Eri määrittelyissä tulee esille terveyden edistäminen osana jokapäiväistä työtä, toimintana, joka tuottaa onnellisen ihmisen,
onnistuneen vuorovaikutuksen ja tavoittelee sairauksien ehkäisyä. Kunkin työntekijän tapa hahmottaa ja määritellä terveyden edistäminen riippuu hänen omista arvoistaan, ihmiskäsityksestään ja näiden toteuttamisesta omassa hoitotyössä. (Murtomaa & Roos 2003, 1052 -1053.)
Suun terveyden edistämiseen vaikuttaa se miten hyvin väestö käyttäytyy terveysta- voitteiden suuntaisesti ja miten tutkimuksen ja teknologian saavutuksia tällä alueella sovelletaan. Terveyden edistäminen on yksilöillä erilaista toimintaa, koska terveys on hänen ainutkertaista elämäänsä. Tietoisuus terveydestä osana elämänlatua on kasvanut ja ihmiset tarvitsevat nyt enemmän tietoa sairauksien ehkäisemisestä ja terveyden edistämisestä kuin aikaisemmin. Näin he pystyvät huolehtimaan paremmin suunsa terveydestä. (Keto & Murtomaa 2003, 1070.)
Suun terveyden edistäminen on arvokas sijoitus. Terveys on inhimillinen perusarvo ja välttämätön sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Terveyden edistäminen on prosessi, jossa ihmisten mahdollisuudet hallita ja vaikuttaa päätöksillään ja toiminnal- laan terveyteen lisääntyvät. Terveys 2015 yhteistyöohjelma toimii eräänlaisena kehyk- senä terveyden edistämistoiminnalle yhteiskunnan eri alueilla. Se ei koske pelkästään terveydenhuoltoa, sillä väestön terveyteen vaikuttavat ennen kaikkea terveydenhuol- lon ulkopuoliset asiat, kuten ihmisten elintavat ja ympäristö. Eri strategioilla voidaan kehittää ja muuttaa elintapoja ja ympäristöolosuhteita. Ihmiset vaikuttavat itse päätök- sillään ja toiminnallaan terveyteensä. Terveyttä voidaan edistää tai vahingoittaa myös arkielämän ympäristöissä kuten päiväkodeissa, kouluissa, liikenteessä ja asuma- alueilla sekä työpaikoilla. Tulevien vuosien haasteena on ylittää rajoja eri hallinnon alojen välillä, kuten julkisen ja yksityisen sektorin sekä valtion hallinnon ja kansalais- järjestöjen välillä. Näin voidaan vapauttaa niitä terveyden edistämisen voimavaroja, jotka kätkeytyvät monille yhteiskunnan aloille. Silloin kunnilla on itsehallintonsa ja laajan toimivaltansa vuoksi mahdollista edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
(Sosiaali– ja terveysministeriö 2001.)
Suun terveyden edistämisen tavoitteet pyritän saavuttamaan terveyskasvatuksella.
Sillä pyritään vaikuttamaan siihen, että asiakkaat tietävät, millainen on terve suu, ha- luavat säilyttää suunsa terveenä, tietävät miten suun terveys voidaan säilyttää ja osaa- vat käyttää palveluja. Terveyskasvatusta järjestetään yhteistyössä ei tahojen kanssa.
Yksilöllisen terveyskasvatuksen ohella myös medialla on suuri merkitys tapojen ja
tottumusten muuttajana myös hammashoidon alueella. (Widström , Suominen-Taipale 1997,22.)
Terveyden edistämistä ei voi jättää yhden tai kahden ammattikunnan vastuulle. ter- veyden edistämisessä tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä. (Kähärä,2003,48.) Moniam- matillinen yhteistyö tarkoittaa monen ammattiryhmän yhteistyötä päämääränä asiak- kaan/potilaan ongelmien ratkaiseminen ja hyvän olon saavuttaminen kunkin oman ammattitaidon mukaisesti. Suun terveyden edistämisen lähtökohtana on koko ham- mashoitohenkilökunnan sitoutuminen ja positiivinen suhtautuminen terveydenedistä- mistyöhön. Suun sairauksien hallintaan tarvitaan hammashoitohenkilöstön lisäksi ammatti- ja sektorirajat ylittävää terveyden edistämisen yhteistyötä. Näin toteutuu hyvän hoidon periaatteet ja asiakas/potilas otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti käy- tännön hoitotyössä. (Hautamäki 2003, 1278.) Astmaatikon suun terveyden edistämi- sessä moniammatillisesta työryhmällä saavutettaisiin em. tavoitteet.
Terveyden edistäminen tulisi nähdä laajasti terveysosaamisena, jota kehitetään monin eri tavoin sekä menetelmällisesti että sisällöllisesti. Terveysosaaminen todentuu Leh- tosen (2003) mukaan oppimisen avulla, terveyden lukutaitoa kehittämällä. Terveyden lukutaitoa kehittämällä voidaan lisätä yksilön valmiuksia hallita terveyteensä vaikut- tavia ja terveyttä määrittäviä tekijöitä sekä siten pystytään tukemaan asiakkaan tasa- vertaista ja aktiivista roolia oman terveytensä hallinnassa. (Lehtonen 2003, 1054.)
Terveys 2015- kansanterveysohjelman mukaan korostetaan ihmisten omaa vastuuta terveydestään, jolloin myös terveyden lukutaito ja sen kautta terveysosaamisen kehit- tyminen ovat keskeisiä asioita. Terveyden lukutaidossa on kyse luovasta ajattelusta, uusien ajattelutapojen ja näkökulmien keksimisestä sekä yhteisestä pohdinnasta. Ter- veyden lukutaitoa on jokaisella yksilöllä oikeus oppia kyetäkseen tekemään valintoja, jotka edistävät omaa, toisten ja ympäristön hyvinvointia ja terveyttä. (Jakonen
2003,130.)
2.2 Terveyden lukutaito
Terveyden lukutaidossa on lähinnä kysymys siitä, kuinka asiakas kykenee etsimään, analysoimaan, ottamaan selville, jäsentämään ja yhdistämään erilaista tietoa ter- veyteensä vaikuttavista asioista. Asiakkaan kannalta ongelmia aiheuttaa terveystiedon sirpaleisuus, koska terveyteen liittyvää tietoa on paljon saatavilla mm. internetistä, terveyslehdistä, erilaisista puhelinpalveluista ym. tiedon määrän kasvaessa, vaikeutuu sen arviointi ja hallittavuus. (Sirkiä 2003,3.)
Terveyden edistämisessä terveyden lukutaidolla ymmärretään tiedollisia ja sosiaalisia taitoja, jotka määrittävät yksilön motivaation ja kyvyt saada tietoa, ymmärtää ja käyt- tää sitä terveyttä edistävällä ja ylläpitävällä tavalla. Terveyden lukutaidossa ei ole niinkään kysymys tiedon määrästä, vaan yksilön mahdollisuudesta terveystietoa hyö- dyntämällä osallistua ja vaikuttaa omaan ja yhteisönsä terveyteen. Terveyden lukutaito viittaa senlaatuiseen tiedon, henkilökohtaisten taitojen ja luottamuksen saavuttami- seen, jolloin yksilö voi toimia oman ja yhteisönsä terveyden parantamiseksi muutta- malla elämäntyyliään ja vaikuttamalla elinolojen kehittämiseen. Terveyden lukutaito on elinikäinen prosessi, johon vaikuttavat ympäristö ja kulttuuri. Terveyden lukutai- toon liittyy tietoisuuden lisääminen, jossa yksilöille ja yhteisöille viestitään terveyteen vaikuttavien tekijöiden olemassaolosta ja näin saatua tietoa käsitellään palautteen (ref- lektion) avulla. (Savola ym. 2005, 84-85.)
Tämän vuosikymmenen keskeisenä haasteena terveyden edistämisessä pidetään ter- veyden lukutaitoa. terveyden lukutaito käsittää luku- ja kirjoitustaidon lisäksi myös laskutaidon sekä koulutuksen ja sivistyksen laajemmin. Tämä käsite esiteltiin Jakar- tassa 1997 kansainvälisessä terveyden edistämisen kongressissa. Terveyden lukutai- don avulla on mahdollisuus tehdä terveyttä koskevia valintoja. WHO on määritellyt terveyden lukutaidon sosiaalisiksi ja kognitiivisiksi, tiedollisiksi taidoiksi, jotka luon- nehtivat ihmisen motivaatiota ja kykyä saavuttaa, käyttää ja ymmärtää tietoa tavalla, joka sekä edistää että ylläpitää terveyttä. (Lindholm 2004,15-17.)
2.3 Voimavarakeskeisyys
Terveydenedistämistoiminnassa ja potilasohjauksessa tulisi asiakkaalle mahdollistaa empowerment eli voimaantuminen eli voimavarakeskeisyys, se on viime vuosina tun- nistettu yhdeksi potilasohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi. Voimavarakeskeisen ohja- uksen tavoitteena on potilaan sisäisen voimantunteen saavuttaminen, joka syntyy siitä, että potilaalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa terveyteensä liittyvään toimin- taan ja päätöksentekoon. Lähestymistavan avulla pyritään maksimoimaan ihmisten mahdollisuuksia terveyteen, itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen. Lähestymistavan mukainen terveyden edistämisen prosessi voi toimia sekä yksilö-, ryhmä- että yhteisö- tasolla Vuorovaikutus on tasavertaista, ilmapiiri turvallista, luottamuksellista, arvosta- vaa ja kunnioittavaa (Kettunen, Poskiparta & Karhila 2002,213)
Voimavarakeskeinen potilasohjaus rakentuu potilaan aikaisempien tietojen ja koke- musten pohjalle auttaen häntä löytämään voimavarojaan, jotta hän voisi asteittain ot- taa enemmän vastuuta sairautensa itsehoidosta ja omasta terveydestään. Voimavara- keskeisen ohjauksen keskiössä ovat potilaan arkipäivän tarpeet ja selviytyminen, hä- nen piilevät voimavaransa, toimintatavat ja tukiverkot. Oleellista on, että sairaudes- taan huolimatta potilas voi asettaa itselleen tulevaisuuden päämääriä ja vaikuttaa oman tulevaisuutensa suunnitteluun. Oleellista on jakaa vuorovaikutustilanteessa valta osal- listujien kesken. (Liimatainen L., Hautala P., Perko U. 2005, 12 -13.) Terveydenhuol- lon ammattilaisen ja asiakkaan suhteet ovat muuttumassa hierarkisesta auktoriteet- tisuhteesta kumppanuussuhteeksi, jossa korostuvat potilaiden itsenäisyys ja itsemää- räämisoikeus (Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, 8).
Yksilötasolla tämä tarkoittaa yksilön tunnetta siitä, että hän pystyy aiempaa enemmän hallitsemaan oma elämäänsä (esim. itsehoitoryhmän jäsenyys). Yhteisötasolla se tar- koittaa sitä, että sama prosessi on koettava ensin yksilötasolla sekä se lisäksi on tavoit- teellista yhteisöllistä, poliittista toimintaa, johon yhteisön jäsenet aktiivisesti osallistu- vat. (Liimatainen, Poskiparta & Sjögren 1999, 99 -110.)
2.4 Terveysviestintä
Tässä terveysviestintää käsittelevässä kappaleessa painotan hyvän terveysaineiston ominaisuuksia, koska pyrin käyttämään siihen liittyviä tietoja laatiessani esitettä. Ter- veysviestintä on tavoitteellista toimintaa, jossa pyritään lisäämään suuren yleisön ter- veystietoisuutta, jotta yksilöiden ja yhteisöiden terveydentilaa voitaisiin parantaa. Ter- veysviestintä on menetelmä tiedottaa terveyteen liittyvistä asioista väestölle ja saada tärkeät terveyskysymykset keskusteltaviksi. Terveysviestinnässä ei päämääränä ole ainoastaan tiedon levittäminen, vaan terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, hoi- to tai kuntoutus. (Savola ym. 2005;78.) Se voi olla joukkoviestintää suurelle yleisölle esimerkiksi television tai lehdistön välityksellä. Joukkoviestinnän mahdollisuudet yk- silötasolla ovat kuitenkin rajalliset, koska sanoma kilpailee muiden sanomien joukos- sa. Terveysviestintää voi olla myös yksittäisten henkilöiden välillä. Henkilökohtaisella viestinnällä eli keskinäisviestinnällä on periaatteessa suuremmat vaikutusmahdolli- suudet kuin joukkoviestinnällä. (Wiio & Puska 1993, 16, 113.)
Terveysviestinnän avulla voidaan vahvistaa terveyteen liittyviä uskomuksia ja asentei- ta, sen avulla voidaan innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa ja saada aikaan terveellisiä elämäntapoja. Terveysviestintä sisältää henkilökohtaisen terveysneuvonnan, terveys- journalismin (terveyskirjoittelun lehdissä), yhteisöviestinnän, riskeistä viestimisen, sosiaalisen viestinnän ja markkinoinnin. Terveysviestintä voidaan nähdä myös laa- jemmin, tällöin laaja-alainen terveysviestintä sisältää kaikenlaisen joukkoviestinnän kuten terveysvalistuksen, terveysmainokset, terveysjournalismin ja terveyttä käsittele- vän viihteen, kohdeviestinnän kuten potilasohjeet ja terveydenhuollon sisäisen vies- tinnän sekä interpersonaalisen viestinnän kuten lääkärin tai hoitajan ja potilaan välisen keskustelun. (Savola ym. 2005, 78.)
Terveys pitäisi kokea arkipäivän voimavaraksi. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan terveyden edistämisen prosessissa ihmisille luodaan edellytyksiä hallita, yllä- pitää ja edistää terveyttään. terveyttä edistettäessä korostuu terveyden ammattilaisen ja asiakkaan avoin ja tasavertainen vuorovaikutus, mikä luo pohjan toimivalle yhteistyöl- le. (Lehtonen 2003,1054.)
3 ASTMAATIKON SUUN TERVEYDENHOIDON HAASTEET
Astmapotilaan hoidon tavoitteena taudin alkuvaiheessa on oireettomuus ja tervehty- minen. Krooninen vuosia kestänyt astma tulee harvoin oireettomaksi. Astman ohella on usein hoidettava myös allergista nuhaa. Nuhan hyvä hoito voi lievittää myös ast- maa. Niin astman kuin allergisen nuhan ensi- ja peruslääkkeitä ovat limakalvon tuleh- dusta hoitavat lääkkeet, joita hengitetään keuhkoputkiin tai nenän limakalvoille.
(Haahtela, 2004, 9.)
Limakalvojen tulehdusta hoitavana peruslääkkeenä käytetään yleensä hengitettävää kortisonia (inhaloitavat kortikosteroidit), joka vähentää oireita muutamassa päivässä.
Lääke ehkäisee astmakohtauksia, mutta sitä ei käytetä varsinaisena kohtauslääkkeenä.
Lääkettä hengitetään keuhkoihin astman vaikeusasteesta riippuen päivittäin muutaman viikon tai muutaman kuukauden jaksoina. Kroonisessa astmassa sitä käytetään jatku- vasti päivittäin. (Haahtela 2004, 5.)
Astmalääkkeet annostellaan pääasiassa suun kautta inhalaationa erilaisia annossumut- timia käyttäen. Suun kautta hengitettävä kortikosteroidi on ensisijainen lääke. Osa lääkkeestä jää suuonteloon. (Laurikainen 2003, 484.)
3.1 Astmaa sairastavan suun terveyteen vaikuttavat tekijät
Astma sairautena ei aiheuta haitallisia vaikutuksia suun terveyteen. Sen sijaan astman hoitoon suun kautta inhaloitavat eli sisäänhengitettävät kortikosteroidit altistavat hammas- ja suusairauksille, koska osa lääkeaineesta jää suoraan suuhun. Ne lisäävät hiivakasvua suussa, mikä altistaa hampaiden reikiintymistä. Merkittävimmät lääkkei- den suuhun kohdistuvat vaikutukset ovat vähenevä syljen eritys eli hyposalivaatio. - 2-adrenoreseptoriagonistit ovat näistä lääkkeistä yleisimpiä astman hoidossa. Syljen erityksen vähenemisestä aiheutuva suun kuivuminen aiheuttaa myös hampaiden kiin- nityskudosten sairautta (=ientulehdusta). On tärkeää ehkäistä hammasperäiset tuleh- dukset, jotka voivat pahentaa perussairautta. Moitteettoman suuhygienian ylläpito korostuu. (Tenovuo 2003, 376.)
Vaikka huono suun terveys ei yleensä aiheuta välitöntä sairautta tai hengenvaaraa, on sen merkitys yleisterveyteen oleellinen. Suun terveys on osa ihmisen kokonaisterveyt- tä, joka osaltaan lisää hyvää oloa ja elämän hallintaa. tietoisuus terveydestä osana elämän laatua on lisääntynyt. Ihmiset kaipaavat tietoa suun sairauksien edistämisestä, jotta he siten kykenisivät huolehtimaan suunsa terveydestä. Suun terveyden lähtökoh- tana on mitä ihminen tuntee, kokee, miten hän itse toimii ja minkälaisia valintoja hän tekee suunsa terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Vastuullinen hoitohenkilö- kunta hyväksyy nämä valinnat varmistuttuaan, että potilas on tietoinen terveyttä edis- tävistä sekä sitä vaarantavista valinnoista. Hyvänä kannustimena toimii tunne puhtaas- ta ja terveestä suusta. (Meurman ym. 2003, 1148.)
3.2 Astmalääkkeiden vaikutus suussa
Laurikainen selvitti tutkimuksessaan astman, allergian ja astmalääkityksen vaikutusta suun terveyteen. Hänen mukaansa allergiaa ja astmaa sairastavilla, säännöllistä astma- lääkitystä käyttävillä henkilöillä on kohonnut riski erilaisten suuoireiden esiintymisel- le. Aikuisilla astmaa sairastavilla todettiin olevan vähäisempi syljen eritys kuin ter- veillä verrokeilla. Suun kuivumisen katsotaan liittyvän selkeästi astman hoidossa käy- tettäviin lääkkeisiin. (Laurikainen 2003, 485 - 486.)
Astmaatikoilla esiintyy usein kuivan suun tunnetta. Nenän tukkoisuus aiheuttaa suu auki hengitystä, joka varsinkin yöllä lisää kuivan suun tunnetta. Kuiva suu vaikeuttaa puhumista, nielemistä ja/tai pureskelua. Suussa voi tuntua epämiellyttävää makua.
Hengitys tuntuu pahanhajuiselta. Suun limakalvot saattavat olla syljen erityksen vä- hentyessä hauraan tuntuiset ja kirvelevät. Joskus suun limakalvot voivat punoittaa ja muuttua kiiltäviksi. Suussa voi esiintyä helpommin tulehduksia. Sylki saattaa olla kuplivaa tai sitkeää ja suunpohja on kuiva. Sylkirauhaset saattavat suurentua ja käydä kosketusaroiksi. Hampaiden reikiintyminen lisääntyy. Hammasproteesien käytössä ilmenee vaikeuksia. Kuiva suu myös alentaa elämänlaatua. (Meurman ym. 2003, 1148.)
Syljen merkitys suun terveyden ylläpitäjänä perustuu sen bakteereja huuhtovaan vai- kutukseen (virtausnopeus), sen sisältämiin puolustusmekanismeihin (synnynnäiset
tekijät ja immunoglobuliinit) ja remineralisaatiovaikutukseen (epäorgaaniset aineet;
kalsium, fosfaatti, fluori). Sylki huuhtoo bakteereita hampaiden pinnoilta, limakalvoil- ta ja poistaa ruuantähteitä suusta. se myös kostuttaa suuta, liukastaa hampaiden ja li- makalvojen pintoja muokaten pellikkelin (= hampaan pinnassa oleva soluton ja bak- teeriton kalvo, joka muodostuu suunesteen glykoproteiineista muutamassa minuutissa puhdistuksen jälkeen) koostumusta ja estäen bakteerien kiinnittymistä. syljellä on myös luontainen kyky vastustaa happamuuden lisääntymistä suussa (puskurikapasi- teetti). Sylki myös helpottaa makujen astimista ja käynnistää ruuan sulatuksen.(Keto ym.2003,1071.)
Syljenerityksen vähentyessä syljen suoja-aineiden määrä vähenee ja suun kosteustasa- paino häiriintyy. Suu ei huuhtoudu kunnolla, kun sylkeä ei ole riittävästi. Sen vuoksi suun luonnollinen puhdistautuminen heikkenee ja suuhun jää ruoan tähteitä sekä lima- kalvolta irtoavia kuolleita soluja. On mahdollista, että syljen erityksen väheneminen ja mahdollinen kariesta aiheuttavien bakteerien runsaus on syy astmalääkkeiden aiheut- tamaan plakin pH:n laskuun eli suun emäs-/happotasapaino muuttuu happamammaksi ja bakteerit lisääntyvät.. Syynä pH:n laskuun on ilmeisesti mutans streptokokkien lak- toosista tuottamat hapot, koska pH:n lasku on suoraan verrannollinen lääkkeen sisäl- tämään laktoosimäärään. Monet Suomessa käytettävät inhaloitavat kortikosteroidit sisältävät myös laktoosia kantaja-aineena. (Lenander – Lumikari 2000, 356-358.)
Seuraukset näkyvät suun terveydessä. Hampaat saattavat reikiintyä, suun limakalvoille tulee haavaumia ja suun sienitulehdukset voivat lisääntyä. Sisäänhengitettävät korti- kosteroidit aiheuttavat suun ja nielun hiivatulehdusta, äänen käheyttä sekä ongelmia äänen käytössä. (Nieminen & Kankaanranta 2000, 33.)
3.3 Suun kotihoito
Terveen suun tunnuspiirteitä ovat mm. ehjät hampaat, terveet hampaiden kiinnitysku- dokset ja limakalvot sekä riittävä syljeneritys. Suun kotihoidon lähtökohtana suun terveydenhuollon ammattilaiset pitävät hampaiden huolellista puhdistamista. Suun mekaaninen puhdistus vähentää bakteeripeitteitä hampaiden pinnoilta mikä ehkäisee hampaiden reikiintymistä, ientulehdusta sekä kiinnityskudossairauksia.
Suun mekaanisella puhdistuksella tarkoitetaan hampaiden harjausta, hammasvälien puhdistusta hammaslangalla tai hammastikulla ja tarpeen mukaan suun limakalvojen ja kielen puhdistusta kostealla suun puhdistukseen tarkoitetulla vanupuikolla. Kielen puhdistukseen on saatavana erilaisia kielenpuhdistimia tai joissain hammasharjoissa on kielenpuhdistukseen soveltuva esim. kuminen karhennus. Joskus mekaaninen puh- distus joudutaan korvaamaan kemiallisella puhdistuksella, mikä tarkoittaa suuveden käyttöä suun terveydenhuollon henkilöstön neuvojen mukaisesti. (Keto ym. 2003, 1070.)
Tärkeää on, että asiakas saa joskus tunteen siitä, millainen on puhdas suu. Puhtaan ja terveen suun tunne tuottaa meille mielihyvää ja se kannustaa jokaista hyvään suuhy- gieniaan. Perushoitona on huolellinen harjaus kaksi kertaa päivässä pienellä pehmeällä hammasharjalla fluorihammastahnaa käyttäen sekä hammasvälien tikutus tai lankaus kerran päivässä. Tenovuo (2003) suosittelee natriumfluoridia sisältävää tahnaa jossa on mukana 10% ksylitolia. Ksylitolin lisähyöty reikiintymisen ehkäisyssä fluoriham- mastahnassa on jopa 10-12% (Tenovuo, J. 2003, 1047.)
Astmapotilasta neuvotaan purskuttelemaan suunsa vedellä huolellisesti inhaloitavien kortikosteroidien käytön jälkeen sekä kurlaamaan nielunsa perusteellisesti, huuhtelu- vettä ei tulisi niellä, vaan se sylkäistään pois. Tuolloin lääkeaineen paikallinen Candi- dan (hiivan) kasvua edistävä vaikutus suun limakalvoilla vähenee. Sienitulehdus aihe- uttaa limakalvojen polttelua, arkuutta ja pahanhajuista hengitystä sekä arkoja ja punai- sia suupieliä. Limakalvo voi olla punainen proteesin alla.(Meurman ym.2003,1146.)
Suun kuivuuden haittoja on mahdollista lievittää. Suuta voidaan kostuttaa puhtaalla vedellä. Kotihoitokeinoina ovat suun huolellinen puhdistaminen, vaahtoamattoman fluorihammastahnan (NaF/Xyl) käyttö ja lisäksi hampaita voi vahvistaa fluorihuuhte- lulla, -geelillä tai –imeskelytableteilla. Jos hammastahnan makuaine tuntuu ärsyttävän suuta voidaan kokeilla apteekeista saatavia miedompia tahnoja. Layryylisulfaattia (=vaahtoava aine hammastahnassa) sisältävien hammastahnojen on osoitettu rikkovan hampaidena limakalvojen suojana olevaa musiinikerrosta ja siten mahdollistavan mm.
antigeenien helpomman tunkeutumisen limakalvoille. Tahnoilla, jotka eivät sisällä layryylisulfaattia on oletettu olevan myös aftoja ehkäisevää vaikutusta (Biotene®, BioXtra®, Yotuel®, Salutem® mm.). Happamia ruoka-aineita ja juomia tulisi välttää.
Suun limakalvoille voidaan myös levittää oliiviöljyä, Tenovuon mukaan oliiviöljy
voitelee suun limakalvoja ja sillä ajatellaan olevan antimikrobivaikutusta, koska lipidit (=rasvat) estävät mikrobiadheesiota. (Tenovuo 2003, 1045.)
Hyposalivaatiopotilasta pidetään aina riskipotilaana reikiintymisen suhteen. Hän tar- vitsee yksilöllisen profylaksin (karieksen ennaltaehkäisyn). Yleisohjeina Tenovuo (2003) suosittelee kuivasuisia potilaita huolehtimaan hyvin hampaistonsa puhtaudesta sekä käyttämään fluorihammastahnaa. Tarpeen mukaan voi turvautua erityisesti hy- posalivaatiopotilaille valmistettuihin tuotteisiin. Tärkeää on kaikin tavoin lievittää potilaan subjektiivisia oireita. Kipeä suu voi vaikeuttaa tai jopa estää omakohtaista puhdistamista ja tilanne suussa pahenee. Myös suunkostutusaineista on apua.(Tenovuo 2003, 385.)
Hyposalivaatiopotilaille (= vähäisestä syljenerityksestä kärsivät potilaat) tarkoitetut Biotene® - ja BioXtra® - suuvedet käyvät hyvin suun kostutukseen. Ne rajoittavat mm. anaerobibakteerien kasvua suussa. Nämä suuvedet sisältävät laktoproksidaasisys- teemin (= syljen antimikrobitekijä) lisäksi lysotsyymiä ja laktoferriiniä (ovat syljen antimikrobiproteiineja), joita Tenovuo kutsuu elimistön limakalvoja (ja samalla ham- paita) puolustaviksi proteiineiksi ns. elimistön omiksi ”antibiooteiksi”. Nämä puolus- tusproteiinit on eristetty lehmänmaidosta ja siten puhdistettuna niitä on lisätty moniin suunhoitotuotteisiin. Nämä suuvedet ovat alkoholittomia, joten ne eivät kuivata eivät- kä ärsytä limakalvoja. (Tenovuo 2003, 385.)
Ksylitoli tehostaa lisäksi puhdistuksen vaikutusta. Ksylitoli ei tuota juuri ollenkaan happoja hammasplakissa. Se ei myöskään toimi mutans streptokokkien kasvusubst- raattina (kasvualustana), vaan sen sijaan se inhiboi (estää) niiden kasvua. Bakteereiden kasvun estäminen perustuu mikrobeille tärkeisiin aineenvaihduntareaktioihin. Ksylito- li estää myös hammasplakin bakteerimassan muuttumista kariogeeniseksi (hammaska- riesta aiheuttavaksi). (Mäkinen 2001, 26.)
Astmaa sairastava kuuluu karieksen suhteen riskiryhmään. Vuonna 1995 julkaistun, osittain suomalaisvoimin University of Michican`issa toteutetun, tutkimuksen mukaan ksylitolipurukumin käyttö alensi merkittävästi plakin ja syljen mutans streptokokkien määrää. Ksylitolin suositeltava käyttötiheys on kolme - viisi käyttökertaa päivää kohti.
Ksylitolia suositellaan käytettäväksi välittömästi aterioiden ja välipalojen jälkeen.
Toisinaan, lisäsuojan aikaansaamiseksi, ksylitolia voidaan käyttää myös ennen ateriaa.
Tavallisesti ksylitolipurukumin pureskeluajaksi suositellaan noin kymmentä minuut- tia. (Mäkinen 2001, 60 - 61.)
Laurikaisen (2002, 486) tutkimusten käytännön merkitys on, että astmaatikot, joilla on samanaikainen allergia ja säännöllinen inhaloitava kortisonilääkitys, tarvitsevat eri- tyistä seurantaa myös hammashoidossa. Heistä muodostuu hammaslääketieteellinen riskiryhmä. Tämä on huomioitava suunniteltaessa potilaiden ehkäisevää hoitoa. Ast- mapotilaan hoitoon osallistuvien lääkäreiden ja hoitajien olisi hyvä ottaa tämä huomi- oon astmapotilaiden ohjauksessa eli tarvitaan yhteistyötä hammashoito- ja astmahoito- tiimien välillä, väittelijä toteaa. (Laurikainen, 2003. 486.)
Perushammashoitoon liittyvät asiat, kuten hampaiston ja suun tutkimukset, hammas- kiven poisto jne. hoidetaan potilaan oman kotikunnan terveyskeskuksen hammashoi- tolassa tai omalla yksityishammaslääkärillä.
4 ASTMAATIKON OMAHOITOA TUKEVA POTILASOHJE
Omahoito perustuu kansalaisen omavastuun kasvattamiseen terveyden edistämisessä ja terveyspalveluiden käytössä sekä asiakasnäkökulman kehittämiseen palvelujärjes- telmässä. Tieto on aina ollut yksi tärkeimpiä hoitotyön elementtejä. Kun terveyden- huollon haasteisiin haetaan ratkaisuja, tiedon merkitys korostuu ja sen rooli muuttuu.
Yksi suurimmista muutoksista on potilaan kasvava oma rooli hoitoprosessissa. Tie- don avulla häntä voidaan myös ohjata ja motivoida omatoimiseen terveydenedistämi- seen (Ahlsten 2006)
4.1 Astmaatikon omahoito
Astman ohjattua omahoitoa keskeisenä astman hoitokeinona suosittavat useat kan- sainväliset ja kansalliset astmaohjelmat, niin myös sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1994 julkaisema kansallinen astmaohjelma. Astman ohjatussa omahoidossa on
kaksi tärkeää osatekijää tehokas potilasohjaus ja potilaiden suorittama oireiden seu- ranta. Potilasohjaus sisältää perustiedot astmasta ja sen aiheuttamasta keuhkojen toi- minnan häiriöstä, astmaa pahentavista tekijöistä, astmalääkkeistä ja niiden käytöstä ja vaikutustavoista sekä tiedot omahoidon periaatteista. Sisäänhengitettävän lääkehoidon oikean toteutuksen ohjaus on erittäin tärkeää. (Lahdensuo 2000, 56 -57.)
Potilas on sairautensa paras asiantuntija. Niin sanottu ohjattu omahoito on tärkeä edis- tysaskel. Astman omahoidossa potilas ei ole passiivinen osapuoli vaan aktiivinen vointinsa havainnoija ja oman hoitonsa toteuttaja. Kun hän ymmärtää, miten oireet syntyvät, ja miten lääkkeet vaikuttavat, hän säätää peruslääkityksen annosta ja jakso- tusta. Lääkäri ja hoitaja antavat omahoidosta yksilölliset ohjeet. Potilaalle ei ainoas- taan määrätä lääkkeitä, vaan hänen kanssaan sovitaan hoitokumppanuudesta: neuvo- taan ohjeet, joiden puitteissa potilas voi itse säädellä lääkitystään oireiden mukaan ja neuvotaan elämistä sovussa astman kanssa. ( Lahdensuo 2000, 59.)
Suun hoito on myös tärkeä astman omahoidossa. Siksi astmaatikon hoitoon osallistu- ville terveydenhuollon ammattilaisille tulee olemaan hyötyä tästä suun hoidon ohjees- ta astmaatikon kokonaisvaltaisen omahoidon opastuksen tukena.
4.2 Kirjallisen materiaalin tuottamisprosessi
Idean opinnäytetyön aiheeksi sain pitäessäni luentoa suun hoidosta astmaan sairastu- neille Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys Ry:n järjestämässä moniammatilli- sessa terveyden edistämistilaisuudessa toukokuussa 2005. Tilaisuuteen materiaalia etsiessäni huomasin, ettei sitä ollut helposti saatavilla. Mistään ei myöskään löytynyt ohjetta tai opasta astmaatikon suun hoidon erityistarpeista. Keskustellessani asiasta Keski – Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Tarvaisen kanssa huomasimme, että tästä projektista olisi todellista hyötyä astmaatikon suun terveyden edistämiseen ja omahoidon neuvontaan.
Keskustelin myös Allergia- ja Astmaliiton viestintäpäällikkö Rille Revon kanssa ai- heesta. Hänen kanssaan sovimme, että tekisin astmaatikon suun hoidosta sähköisessä muodossa käytettävän potilasohjeen Allergia- ja Astmaliiton kotisivuille. Konsultoin
myös YTHS:n Jyväskylän terveysaseman ylilääkäri Pirjo Paajasta (Paajanen, 2005) ja astmaatikkojen ohjaukseen suuntautunutta sairaanhoitaja Pia Taipalusta (Taipalus, 2005). Heiltä sain paljon arvokasta tietoa ja vinkkejä tulevaan opinnäytetyöhöni.
Opinnäytetyöni ohjaajina toimivat TtM lehtori Raija Ilvonen sekä Ma. lehtori Sirpa Tuomi. Ensimmäisissä opinnäytetyön ohjauspalavereissa kävimme yhdessä läpi työni sisältöä ja työn etenemisestä. Aloitin työn etsimällä lähdemateriaalia koulumme kir- jastosta. Hain kirjallisuutta terveyden edistämisestä, astmasta ja astman vaikutuksista suuhun, potilasohjauksesta ja ohjausmateriaalin tuottamisesta. Opinnäytetyön suunni- telman tein keväällä 2006.
Kun suunnitelma hyväksyttiin, aloitin potilasohjeen ja raportin työstämisen. Suunnit- telen suun hoidon ohjeen astmaatikoille suun terveydenhoidosta ja suun sairauksien ennaltaehkäisystä. Pyrin kokoamaan ohjeeseen ajankohtaista tietoa astmaatikon suun yleisimmistä terveysriskeistä ja niiden ennaltaehkäisystä. Ohje toimii myös oheisma- teriaalina yhteistyökumppanin toteuttamalle terveysneuvonnalle. Ajatukseni on, että yhteistyökuppani voi jatkossa päivittää potilasohjeen tietoja tarpeen mukaan. Allergia- ja Astmaliitolla on omat ohjeet potilasohjeiden ja oppaiden julkaisu-/ulkoasun suh- teen. Sisällön suhteen ei heillä ole yhteneväisiä ohjeita. Allergia- ja Astmaliiton tiedo- tuspäällikkö Rille Revon kanssa sovimme, että hän siirtää tulevan ohjeen liiton suosi- tusten mukaisesti sähköiseen muotoon liiton verkosivuille. Aikaisemmin mainittujen yhteistyöhenkilöiltä sain hyviä ideoita ohjeen sisältöön liittyvistä asioista. Ajatuk- semme ohjeeseen tulevista asioista olivat hyvin samankaltaisia. Raportointiosuuteen tarvitsin paljon uutta, tutkittua ja perusteltua tietoa. Kirjallisuuden avulla perehdyin siihen, miten laadukas kirjallinen ohjausmateriaali toteutetaan.
Opinnäytetyötä tehdessäni pyrin samalla tekemään raportointiosuutta. Teoriaosuuden sisällön teko samanaikaisesti auttoi peilaamaan ohjeen sisältöä ja sen itsearviointia.
Esitteen toteutuksessa pyrin toteuttamaan hyvän terveysaineiston ominaisuuksia ja sain teoriatiedon tukemaan ohjeen sisältöä.
Ohjauspalavereissa sain neuvoja raportointiosuuden muokkaamiseen sekä potilasoh- jeen sisällöksi. Kävin syyskuussa 2006 tapaamassa ja esittelemässä oppaan suunnitte- luversiota Rille Revolle Allergia- ja Astmaliiton Allergiatalossa Helsingissä sekä Jy- väskylässä Tiina Tarvaiselle. Samoin professori Jorma Tenovuo Turun yliopiston
hammaslääketieteen laitokselta kommentoi sähköpostitse opastani lokakuussa 2006 (Tenovuo,2006). Keväällä 2007 sain vielä Allergia- ja Astmaliiton johtoryhmän kom- mentit Rille Revon (Repo, 2007) välityksellä sähköpostitse. Heiltä sain tarvittavat lisäys- ja muutosehdotukset. Kesän 2007 aikana tein tarvittavia muutoksia potilasoh- jeeseen ja raportointiosuuteen. Opinnäytetyöni valmistui syyskuussa 2007.
4.3 Potilasohjeen laatiminen
Kirjallinen ohjausmateriaali tukee merkittävästi suullista ohjausta. Potilaat pitävät Kääriäisen ym.(2005, 13) tutkimuksen mukaan kirjallista ohjausmateriaalia tarpeelli- sena tiedonlähteenä. Ongelmana on usein se, etteivät potilaat ymmärrä saamaansa potilasohjetta. Syynä on liian vaikeasti kirjoitettu teksti ja ohje ei aina perustu potilai- den näkökulmaan. (Kääriäinen, Kyngäs, Ukkola & Torppa 2005,13.)
Kirjallisen ohjausmateriaalin laadun parantaminen ja jatkuva kehittäminen tarvitsee seurantaa ja tulosten mittaamista laatukriteerien ja muiden laatutyökalujen avulla.
Laadunarviointia tarvitaan toiminnan onnistumisen arviointiin, ongelmien tunnistami- seksi ja päätöksenteon tueksi. Se toimii oppimisen perustana ja sitä voidaan käyttää vertailuun muiden vastaavien organisaatioiden kanssa. Tulokset ovat myös apuna työntekijälle palautteen annossa ja tehokkuuden seuraamisessa. Ne ohjaavat myös toimintaa pinoalueiden suuntaan ja seuraavat toteutumisen saumattomuutta (Idänpää – Heikkilä, Outinen, Norblad, Päivärinta & Mäkelä 2000,20).
Myös terveyskasvatusaineiston arvioinnin tarkoituksena on kehittää terveysaineiston laatua ja ihanteellista olisi, jos arviointi olisi osa tuotantoketjua. Arviointia on mieles- täni tämän mukaan hyvä tehdä koko suunnitteluprosessin ajan. Keski-Suomen Aller- gia- ja Astmayhdistyksen Minnansalin astmapäivänä arviointia oppaasta tekivät niin asiakkaat kuin hoitotyön ammattilaiset. Terveysaineiston käyttötapa on kuitenkin yhtä tärkeää kuin sen laatu. "Väärin" käytetty aineisto ei vastaa tarkoitustaan, vaikka se olisi laadultaan hyvää. (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001, 9.) Ohjeen vaikuttavuutta ja laatua voi mielestäni arvioida vasta sitten, kun se on ollut kohderyh- mällä käytössä. pyysin ohjeesta arviota yhteistyökumppanin edustajilta Allergia- ja
Astmaliiton johtoryhmältä ja Keski-Suomen allergia- ja astmayhdistyksen toiminnan- johtaja Tiina Tarvaiselta ja heidän lyhyen arvion mukaan ohje on hyvä.
Laadun arvioimiseen tarvitaan laatukriteereitä. Esimerkiksi terveyden edistämisen keskuksen laatukriteerit ovat muodostuneet tutkimuksen ja käytännön kokemuksen kautta. Terveydenedistämisen keskus on asettanut laatukriteerit alkamaan konkreetti- sesta terveystavoitteesta ja sitten tulee oikea ja virheetön tieto materiaaliin. Esitteessä tulee olla sopiva tietomäärä. Kieliasun tulee olla helppolukuista ja ulkoasun selkeästi esitetty. Esitteen tulee olla helposti hahmoteltava ja kuvituksen tuettava tekstiä. Koko- naisuutena esitteen tulee olla selkeästi tietylle kohderyhmälle määritelty ja huomioita- va kohderyhmän kulttuurin kunnioittaminen. Esitteen tulee olla huomiota herättävä ja tunnelmaltaan hyvä ja kiinnostava. (Parkkunen ym. 2001, 10.)
Myös internetistä löytyy tänä päivänä runsaasti terveyskasvatusaineistoa, mutta siellä ongelmana on tiedon luotettavuus. Tiedon laatu internetissä tulee kuitenkin tulevai- suudessa tärkeämmäksi, koska aineisto- ja käyttäjämäärät kasvavat jatkuvasti. (Park- kunen ym. 2001, 10.)
Erityisesti nuoret käyttäjät osaavat hakea itse monipuolisesti tietoa internetistä ja kyse- levät asiantuntijoilta vahvistusta löytämilleen tiedoille. Törmäämme työelämässä usein asiakkaisiin, joilla on jo valmis lista kysymyksiä vastaanotolle tullessaan, kun he ovat internetistä löytäneet tietoja ja kaipaavat niihin vahvistusta. (Parkkunen ym.
2001, 10.) Yhteistyökumppani voi halutessaan vaikuttaa ohjeen asiasisältöön ja ulko- asuun sekä päivittää ohjeeseen halutessaan internetlinkkejä. Esite on tallennettu PDFmuodossa, jotta sen voi julkaista intrnetissä ja sairaaloiden ja terveyskeskusten yms. www-sivuilla.
Potilasohjetta tehtäessä kohderyhmän määrittely on tärkeää. Tutkimuksissa on vahvis- tunut käsitys siitä, että aineiston sopivuus vastaanottajalle on edellytys sen vaikutta- vuudelle. Suunnitteluvaiheessa kannattaa kartoittaa muun muassa kohderyhmän tie- dot, taidot ja asenteet. Näin saadaan selvitettyä myös mahdolliset viestinnän esteet.
Kerätyt tiedot auttavat aineiston muokkaamista kohderyhmälle sopivaksi. (Parkkunen ym. 2001, 18 - 19.)
Astma ja suun hoito opas on suunnattu astmaan sairastuneille sekä astmapotilaita oh- jaaville terveydenhuollon asiantuntijoille. Kohderyhmän määrittelyn tein kuultuani Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen toiminnanjohtajaa Tiina Tarvais- ta.(Tarvainen 2006.) Potilasohjetta suunniteltaessa perehdyin kirjallisuuden kautta aikuisten oppimiseen ja ohjaamiseen. Pyrin tekemään ohjeesta selkeän ja helppolukui- sen vähättelemättä tai aliarvioimatta kuitenkaan ketään. Potilasohjeen ulkoasusta kes- kustelin Tiina Tarvaisen ja Allergia- ja Astmaliiton tiedotuspäällikkö Rille Revon kanssa (Repo, 2006). Allergia- ja Astmaliiton viestintäpäällikkö Rille Repo siirtää potilasohjeen Allergia- ja Astmaliiton verkkosivuille ”Tietoa allergiasta” otsikon alle muokaten sen ulkoasultaan liiton antamien ohjeiden mukaiseksi. Yhteistyökumppanin toiveena oli myös esite, jota astman hoitotiimi voisi käyttää potilasohjauksessa
Potilasohjauksen tavoitteena on lisätä potilaan omia voimavaroja ja mahdollisuuksia selviytyä sairaudestaan ja sen hoidosta. Potilaan ohjauksen merkitys korostuu kotihoi- don lisääntyessä. Tutkimuksien mukaan potilaat kokevat ohjauksen merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Ohjaus lisää potilaiden tietoa ja positiivista asennoitumista hoitoon sekä vastuunottoa sairauden hoidosta. Ongelmana on kuitenkin usein se, että potilaat eivät ymmärrä saamaansa potilasohjetta. Syynä on liian vaikeasti kirjoitettu teksti ja se, ettei ohje aina perustu potilaiden näkökulmaan. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, 211 - 213.)
Aloitin aiheen teoriaosuuden työstämisen etsimällä aiheeseen liittyvää tietoa ja aikai- sempia tutkimuksia. Kävi ilmi, että aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa ei juuri löy- tynyt, koska tutkimuksia ja ohjeita astmaatikon suun kotihoidon ohjauksesta ei ole juuri tehty.
Hyvällä potilasohjeella pitää olla konkreettinen terveystavoite. Se ohjaa sisällön muo- dostumista ja tarkentaa sitä. Hyvästä aineistosta lukija pystyy helposti hahmottamaan, mihin terveysasiaan aineisto liittyy ja ymmärtämään, mihin aineistolla pyritään. Ta- voitteen määrittelyn avulla pystytään vastaamaan kysymykseen: mitä tapahtuu, kun vastaanottaja perehtyy aineistoon. Selkeä tavoite tuo laajaankin aihealueeseen ryhtiä, ja sen avulla voidaan rajata sisältöä eli kaikkea ei tarvitse sanoa yhdessä esitteessä.
Asiat tulee esittää lyhyesti ja ytimekkäästi ja kaikki turha kannattaa jättää pois. (Park- kunen ym. 2001, 11 - 12.) Terveystavoitteeksi ohjeeseen asetin astmaatikon suun ter- veyden parantamisen ja potilaan tukemisen suun omahoidossa. Mielestäni tämä tavoi-
te on hyvin selkeä ja se tulee esiin ohjeessa. Ohje on tiivis tietopaketti, jota yhteistyö- kumppani voi hyödyntää antaessaan terveysneuvontaa astmaatikon suun hoidosta.
Työssä on myös asiat esitetty mahdollisimman ytimekkäästi Allergia- ja Astmaliiton johtoryhmän toiveet huomioiden.
Ohjeen sisältämän tiedon tulee olla ajan tasalla olevaa ja virheetöntä. Aineiston luki- jan täytyy voida luottaa siihen, että esitetty tieto perustuu tutkittuun tietoon. Parkkusen ja muiden (2001, 12) mielestä kokemuksellista tietoa sisältävät aineistot voivat toi- saalta vahvistaa tutkimustietoon perustuvien aineistojen sanomaa. (Parkkunen ym.
2001, 12.) Ohjetta tehdessäni pyrin käyttämään lähteinä tutkittua ja mahdollisimman tuoretta tietoa. Käytin myös jonkin verran kokemuksellista tietoa, sillä kaikista käsitel- lyistä aiheista ei löytynyt tutkittua tietoa. Kokemuksellista tietoa hankin ihmisiltä, joilla varmasti on asiantuntijuutta ja kokemusta aiheesta. Professori Jorma Tenovuo Turun hammaslääketieteen ehkäisevän kariologian osastolta kommentoi sähköpostitse ohjettani. Ohje oli myös Allergia- ja Astmaliiton johtoryhmässä kommentoitavana ja sieltä sain kommentit allergianeuvoja Sirkka-Liisa Piipolta ( Piippo, 2007) ja kuntou- tuspäällikkö Sinikka Hokkaselta. (Hokkanen, 2007) Samoin käytin hyväksi omaa vuo- sien mittaan kertynyttä käytännön hoitotyön tuomaa asiantuntijuutta aiheesta tässä työssä.
Hyvä potilasohje puhuttelee potilasta. Tämä on tärkeää silloin, kun ohje sisältää käy- tännön opastusta. Jo ohjeen alussa lukijan pitää ymmärtää, että teksti on tarkoitettu hänelle. Potilasohjeen kirjoittamisessa on tärkeää muistaa, että tärkein asia tulee esiin tekstistä ensimmäisenä, jotta myös vain alun lukeneet saavat olennaisen tiedon itsel- leen. Suurin yksittäinen ymmärrettävyyteen vaikuttava asia on asioiden esittämisjär- jestys. Tärkeimmän asian tuominen esiin heti ohjeen alussa viestii tekijän arvostavan lukijaa. (Hyvärinen 2005, 1769; Torkkola ym. 2002, 36 - 39.)
Tehdessäni astmaatikon suun hoitoon tarkoitettua ohjetta olen ottanut huomioon edel- lä mainitut asiat. Olen ohjeessa käsitellyt asioita, jotka ovat tärkeitä astmaatikon suun hoidossa. Näitä ovat hyvä suuhygienia, suun kuivuuden hoito, oikeanlaiset hammas- tahnat ja sieni-infektioiden hoito. Astmaa sairastavan suun hoidossa tärkeää on huo- mioida astmalääkkeiden oton aiheuttamat erityiskysymykset. Potilaiden olisi hyvä tiedostaa asia heti astmahoidon alkuvaiheessa. Tämä on tärkeää ja uskon, että ko. asi-
alla on myös vaikutusta potilaiden motivaatioon hampaiden hoidossa, ja tätä kautta osaltaan myös omahoidon onnistumiseen.
Ulkoiset seikat vaikuttavat kirjallisen ohjausmateriaalin kokonaisuuteen. Näitä ulkoi- sia seikkoja ovat esimerkiksi fonttikoko, tekstin asettelu ja havainnollistava kuvitus.
Kirjallisen ohjausmateriaalin tulee olla painoasultaan siisti ja tekstiltään virheetön.
(Parkkunen ym. 2001, 15; Salanterä, Virtanen, Johansson, Elomaa, Salmela, Ahonen, Lehtikunnas, Moisander, Pulkkinen & Leino-Kilpi 2005, 219.) Tekstin asettelu ja fonttikoko määrittyvät tässä ohjeessa Allergia- ja astmaliiton omien ohjeiden mukai- sesti ja kuvitus on havainnollista. Tieto on pyritty asettamaan helposti luettavaan muotoon ja tekstiä on elävöitetty kuvin. Tekstiä on luetettu useilla astmatikkojen kans- sa toimivilla terveydenhuollon ammattilaisilla.
Otsikko ja väliotsikot ovat potilasohjeen luettavuuden kannalta tärkeimmät osat. Hyvä ohje alkaa otsikolla, joka kertoo ohjeen aiheen. Otsikon pitäisi herättää lukijan mie- lenkiinto. Otsikkojen tavoitteena on keventää ja selkeyttää ohjetta. Väliotsikot jakavat tekstin sopiviin lukupaloihin, niiden tehtävänä on auttaa lukijaa säilyttämään mielen- kiinto lukemansa tekstin loppuun asti. (Torkkola ym. 2002, 39 - 40.)
Ohjeessani olen pyrkinyt noudattamaan edellä mainittuja ohjeita. Otsikot ovat selkei- tä, ja niissä tulevat esille ohjeen keskeisimmät asiat. Lisäksi pääotsikko on kirjoitettu isoilla kirjaimilla.
Opasta/potilasohjetta kirjoitettaessa on tärkeää muistaa, että teksti kirjoitetaan havain- nollisella yleiskielellä. Sairaalaslangia ja monimutkaisia virkkeitä tulee välttää, jotta lukija ymmärtää tekstin. Potilasohjeen ymmärrettävyyttä lisää looginen esitysjärjestys sekä selkeä kappalejako. Potilasohjeen tiedon on oltava ajan tasalla olevaa. (Torkkola ym. 2002, 42 - 43.)
Ihminen työstää kielellisiä kokonaisuuksia kieliopillisina ilmauksina; lauseina ja lau- seenosina. Pahimmat esteet kielen ymmärrettävyyden kannalta ovat vaikeat sanat ja pitkät ja monimutkaiset lauseenrakenteet. Vaikeista sanoista johtuen asiakokonaisuuk- sia on vaikea muodostaa. Pitkät, monimutkaiset lauseet taas kuormittavat pikamuisti- aluetta likaa. Kerrallaan pikamuistiin mahtuu vain viidestä kymmeneen sanaa. Aivot kykenevät käsittelemään pari pikamuistillista kerrallaan, eli noin 15 - 20 sanaa. Ym-
märrettävyys laskee nopeasti, jos lauseen pituus on tätä pidempi. (Wiio & Puska 2003, 64.) Astma ja suun hoito ohjeen tekstiä muokatessani olen käyttänyt selkeää ja help- poa yleiskieltä, lyhyitä ja informatiivisia lauseita, joissa ei ole vaikeita ja vierasperäi- siä käsitteitä. Ohjeessa ei ole käytetty ammattisanastoa, jonka ymmärtäminen olisi vaikeaa maallikolle. Ohjeen asiasisällön pyrin laittamaan tärkeysjärjestykseen ja tieto- sisällön olen päivittänyt. Ohjeen muistilistaosuudessa käytin käskymuotoa korostaak- seni asioiden noudatettavuuden tärkeyttä, Lähdekirjallisuuden mukaan laadukkaassa potilasohjeessa tekstin fonttikooksi suositellaan 12.
Kuvat ovat tärkeä osa potilasohjetta. Hyvä kuvitus herättää mielenkiintoa sekä auttaa ymmärtämään tekstiä. Tiedon muistissa säilyttämisen kannalta tekstin ja kuvan yhdis- täminen on tehokkaampaa kuin erikseen esitettynä. Tekstiä tukevat ja selittävät kuvat lisäävät myös ohjeen luotettavuutta. Kuviin on hyvä liittää kuvateksti, joka nimeää kuvan ja kertoo kuvasta jotain sellaista, mitä siitä ei voi nähdä. Tutkimusten mukaan potilaat pitävät kuvitettuja kirjallisia ohjausmateriaaleja erityisen hyvinä. Piirrokset ja kuvat ovat suojattu tekijänoikeuslailla, jolloin oikeus kuvien käyttöön on niiden teki- jällä. (Salanterä ym. 2005, 219; Torkkola ym. 2002, 40 - 42.) Kuvien avulla olen ha- lunnut lisätä kuvatekstin ymmärtämistä ja vaikuttaa ohjeen kiinnostavuuteen. Ast- maatikon suun hoidon ohjeessa olen käyttänyt suuhygienisti Marjaana Vuorion piir- roksia elävöittämään ja havainnollistamaan tekstiä. Luvan kuvien käyttöön olen pyy- tänyt kuvien tekijältä kirjallisesti. ( Liite 4.)Hänen piirtämänsä kuvat liittyvät kiinteästi ohjeessa käsiteltäviin asioihin ja ovat informatiivisia. Kuvat on Marjaana Vuorio sig- neerannut.
Ohjeessa viimeisenä ovat yhteystiedot sekä tiedot ohjeen tekijöistä. Yhteystiedot ovat välttämättömiä ohjeissa, joissa potilasta neuvotaan toimimaan jollakin tavalla. Hyvä ohje kertoo, mihin potilas voi ottaa yhteyttä, jos hänellä on jotain kysyttävää tai ellei hän ymmärrä annettuja ohjeita. (Torkkola ym. 2002, 44.) Ohjeen loppuun olen laitta- nut oman nimeni, piirroksien tekijän nimen sekä Allergia- ja astmaliiton yhteystiedot, mistä potilaat saavat tarvittaessa lisätietoja.
Potilasoppaiden vaikuttavuudesta on vähän tietoa. Potilaat pystyvät kuitenkin sen avulla lisäämään tietoaan, säilyttämään saamansa tiedon, palauttamaan asian mieleen- sä sekä selvittämään mahdollisia väärinymmärryksiä. Myös hoitohenkilökunta saa potilasoppaan avulla tietoa potilaalle annettavista ohjeista. Silloin kun kirjallinen oh-
jaus tukee suullista ohjausta, se on vaikuttava ja taloudellinen menetelmä. Kirjallisen ohjauksen ei pitäisi kuitenkaan korvata suullista ohjausta. Oppaissa asiat ilmaistaan lyhyesti ja täsmällisesti, jolloin tärkeät asiat saadaan hyvin esiin. Ohje toimii eräänlai- sena muistilistana, eivätkä ohjeet ole potilaalla vain muistin varassa. Tiedon saaminen rohkaisee potilasta osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon sekä mahdollis- taa valmiuksia itsensä hoitamiseen. Kun potilas kokee saamansa tiedon tärkeäksi, edistyy hänen sitoutumisensa ja päämäärän saavuttamisensa hoidossa. ( Salanterä ym.
2005, 218; Torkkola ym. 2002, 24.) Mielestäni ohjeeni vaikuttavuutta voidaan arvioi- da vasta sitten, kun se on ollut kohderyhmällä käytössä. Pyysin ohjeesta arviota yh- teistyökumppanin edustajilta, Rille Revolta, kuntoutuspäällikkö Sinikka Hokkaselta, allergianeuvoja Sirkka-Liisa Piipolta ja Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Tarvaiselta, heidän lyhyen arvion mukaan esite on hyvä. Hei- dän ehdotusten mukaan tein ohjeeseen pieniä muutoksia luettavuuden helpottamiseksi.
Onnistuin mielestäni positiivisessa hengessä välittämään asiallista tietoa, jota lukijan on helppo omaksua. Ulkoasun suhteen pidän ohjetta rauhallisen oloisena ja lukijassa luottamusta herättävänä. Ohje on tiivis tietopaketti, jota yhteistyökumppani voi hyö- dyntää antaessaan terveysneuvontaa. Pidän tärkeänä, että ohje on kooltaan pieni ja helposti annettavissa tulosteena potilaalle mukaan. Internetlinkin esittäminen ohjeessa lisää luotettavuutta ja samalla ohjaa lukijaa lisätiedon pariin.
5 POHDINTA
Toiminnallisen opinnäytetyön tekeminen oli haastavaa ja vaati aikaa, pohtimista sekä suunnitelmallista ja vastuullista työskentelemistä. Se antoi minulle uusia mahdolli- suuksia kehittää ammatillista kasvuani ja sain hyödyntää osaamistani monipuolisesti.
Terveydenhoitohenkilöstön tehtävänä on antaa ajankohtaista tietoa motivoiden asia- kasta ottamaan vastuuta valinnoistaan. Oli kannustavaa, että työni koettiin tärkeäksi ja tarpeelliseksi myös toimeksiantajieni puolelta. Kyseisen kaltaista opasta oli heidän mielestään kaivattu. Tunsin tekeväni tarpeellista ja työelämälähtöistä opinnäytetyötä.
Työn aikataulun suunnittelun havaitsin tärkeäksi. Aina asiat eivät suju niin kuin on suunnitellut ja työn eteneminen viivästyi. Allergia- ja Astmaliiton hallituksen kom-
mentit hukkuivat matkalla sähköpostitse minulle jonnekin ”bittiavaruuteen” ja vei aikaa kunnes sain sieltä uudet kommentit. Ajan järjestäminen opinnäytetyön tekoon työn ohella oli välillä vaikeaa. Pyrin kuitenkin etukäteen varaamaan tiettyjä päiviä, jolloin pystyin keskittymään täysipainoisesti opinnäytetyön tekemiseen.
Näin jälkikäteen ajateltuna toiminnallisen opinnäytetyön vaatima aika tuntuu ainakin tässä työssä verrattain suurelta yksin tehden. Yhdessä toisen opiskelijan kanssa toteu- tuu vertaisarviointi ja pystyy yhdessä pohtimaan työn etenemistä paremmin proses- soinnin aikana. Prosessin edetessä työni eli ja muuttui melko paljon. Ohjaajien hyvät neuvot suunnitelman ja rungon tärkeydestä auttoivat työn kokoamisessa lopulliseen muotoonsa.
Lähteiden löytäminen sekä potilasohjeeseen että opinnäytetyön raportointiosuuteen teetti paljon töitä. Onnistuin mielestäni löytämään materiaalia riittävästi, vaikka välillä tuntuikin, ettei sitä ole paljoa saatavilla. Useimmista löytämistäni lähteistä vain pieni osa soveltui käytettäväksi työhöni. Lähteinä käytin myös internetistä saatavaa tietoa, mutta pyrin valitsemaan sellaisia sivustoja, jotka ovat luotettavia. Vertasin lähteitä kriittisesti toisiinsa, jotta saisin työhöni luotettavaa tietoa.
Yhteistyö hoitotyön edustajien kanssa sujui ongelmitta. Opinnäytetyöprosessin aikana lähetin heille luettavaksi / kommentoitavaksi ”raakaversiot” potilasoppaasta. Sain heiltä arvokkaita ohjeita ja ehdotuksia työhöni.
Oman oppimiseni kannalta koko opinnäytetyöprosessi oli opettava ja kasvattava.
Opinnäytetyöni oli mielestäni kiinnostava ja tärkeä. Työtä tehdessäni huomasin kuin- ka tärkeää on saada oppaasta ajankohtainen ja asiasisältö vastaamaan kohderyhmän tarpeita. Olen päässyt tuottamaan terveysmateriaalia potilasohjeen muodossa terveys- viestinnän keinoja hyödyntäen. Onnistunut terveysviestintä näkyy astmaatikon suun terveystietoisuuden lisääntymisenä ja terveyskäyttäytymisen muutoksena. Opinnäyte- työn avulla olen päässyt tutustumaan astman hoidon moniulotteiseen hoitoketjuun ja potilasjärjestön toimintatapoihin, mikä on tuonut minulle uutta tietoa ja näkökulmaa moniammatillisesta terveydenhoitotyöstä.. Toimeksiantajani edustajan Tiina Tarvai- sen kannustus auttoi minua kovasti työni tekemisessä. Samoin se, että hän ja mukana olleet työelämän edustajat odottivat oppaan valmistumista, jotta saavat sen käyttöönsä.
Omasta pitkästä työkokemuksestani suuhygienistin toimessa YTHS:n Jyväskylän terveysasemalla on ollut paljon hyötyä työn käytännön toteutuksessa.
Suunnittelemastani ohjeesta hyötyvät astmaatikot ja astmaatikon hoitotiimiin kuuluva terveydenhuollon henkilöstö käyttäessään esitettä oheismateriaalina astmaatikon ter- veysneuvonnassa. Työni tarkoituksena oli tuottaa toimiva ohje astmaa sairastavan suun hoidon avuksi. Työn tavoite saavutettiin, koska Allergia- ja Astmaliitto hyväk- syivät työn sähköisille sivuilleen. Potilasohje tukee astmaa sairastavien mahdollisuuk- sia edistää suun terveyttä. Ohjeet ovat selkeitä ja helppoja noudattaa. Samoin ohje vastaa työelämän tarpeita ja palvelee työelämän edustajia, ja tätä kautta helpottaa hei- dän työtään suun terveyden edistämisessä osana astmaatikon kokonaishoitoa. Ajatuk- senani on, että yhteistyökumppani voi jatkossa päivittää esitteen tietoja tarpeen mu- kaan.
Keski – Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen järjestämänä Astmapäivänä touko- kuussa 2006 ja huhtikuussa 2007, sain positiivista palautetta esitteen raakaversiosta asiakkailta ja työelämän edustajilta.. Samoin astmapäivään osallistuneilta astmahoita- jilta sain hyvää ja rakentavaa palautetta, minkä huomioin lopullisessa ohjeessa.
Tämä työ toi omakohtaisesti esille myös sen, että suun terveydenhuollon henkilöstön tiedot astmasta ja lääkityksen vaikutuksista astmaatikon suun terveyteen ovat rajalliset ja lisätieto ja -materiaali olisivat tarpeen. Astmaatikkojen suun hoito-ohjeita on huo- nosti saatavilla, eikä valmiita oppaita löydy hampaiden terveydenedistämisen materi- aaleista. Tämän prosessin avulla sain kehitettyä astmaatikon suun terveyden edistämi- sen avuksi ohjeen, joka on tarkoitettu toimimaan apuna asiantuntijoiden ja astmaati- koiden suun terveyden edistämistoiminnassa. Samoin voimavarakeskeinen terveys- neuvonnan toteuttaminen laadukkaasti asettaa haasteita suun terveydenhuollon henki- lökunnalle ja siinä tarvitaan lisäkoulutusta. Voimavarakeskeinen terveysneuvonta an- taa asiakkaalle mahdollisuuden osallistua itseään koskeviin ratkaisuihin ja itsemää- räämisoikeuteen.
Hammashoitohenkilökunnan on annettava astmaatikolle tietoa ja ohjeita hampaiden ja suun hoidosta. Samoin heidän tulee viedä tietämystään myös astmahoitajien ja lääkä- reiden käyttöön moniammatillisuuden toteutumiseksi. Yhteistyön kehittäminen edel- lyttäisi hammashoitohenkilökunnan osallistumista yhdessä astmahoitajan ja -lääkärin
kanssa ennaltaehkäisevään työhön jo sairauden varhaisessa vaiheessa. On tärkeää, että hoitava henkilöstö on tietoinen lääkityksen vaikutuksista suun terveyteen ja kon- sultoisi suun hoidon ammattilaisia. Ammattiryhmien motivaatio yhteistyötä kohtaan on suuri ja eri ammattiryhmien oman alan erityistietoja tarvitaan yhteiseen käyttöön, mikä edistää laaja-alaisuutta. Terveydenhoidon aloilla on paljon annettavaa toisilleen, esimerkiksi erilaisten yhteistyöprojektien kautta.
Viestinnän olen hakenut tietoa hyvän terveysaineiston tuottamisen tueksi. Viestintä- osaamisen merkitys korostuu terveydenhuoltoalalla, sillä alan ammattilaisen tehtävä on edistää asiakkaan, tässä yhteydessä astmaatikon, terveyttä ja tukea asianmukaisella terveysneuvonnalla hänen valintojaan ja edistää samalla astmaatikon terveydenluku- taitoa.
Tulevaisuuden haasteena toivon, että astmaatikon hampaiden ja suun hoidosta saadaan painettu esite, joko Allergia- ja Astmaliiton omien esitteiden joukkoon tai yhdistettynä heidän Astma yleisesitteeseensä, kuten tiedotuspäällikkö Rille Revon kanssa tavates- samme suunnittelimme syksyllä 2006. Tätä ennen Allergia- ja Astmaliiton verk- kosivuilla olevasta oppaasta saadaan rakentava palautetta astmaatikoilta ja hoitohenki- lökunnalta. Ammattikorkeakoulujen suuhygienistiopiskelijat voisivat tehdä jatkossa tutkimusta astman vaikutuksista suun terveyteen suuhygienistin ammatillisen kehittä- misen näkökulmasta. Myös yksi tutkimuksen aihe olisi astmahoitajien kokemuksista astmaatikon suun hoidon ohjauksesta ja sen vaikuttavuudesta.
Tulevana suuhygienistinä työni on tukea potilaiden suun itsehoitoa ja terveysvalintoja sekä edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvoin- tia. Työni kautta olen ymmärtänyt oman vastuuni terveydenedistäjänä. Jatkuvan kou- luttautumisen merkitys on avautunut aivan uudella tavalla. ”Ajan hermolla” pysymi- nen on erityisen tärkeää, jotta voin antaa asiakkaille, tässä tapauksessa astmaatikoille, mahdollisimman laadukasta ajan tasalla olevaa terveysneuvontaa heidän valintojensa tueksi.
Kiitän yhteistyökumppaniani Allergia- ja Astmaliittoa, sieltä tiedotuspäällikkö Rille Repoa, kuntoutuspäällikkö Sinikka Hokkasta ja allergianeuvoja Sirkka-Liisa Piippoa Keski-Suomen Allergia- ja Astmayhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Tarvaista, pro- fessori Jorma Tenovuota, YTHS Jyväskylän terveysaseman ylilääkäri Pirjo Paajasta ja
sairaanhoitaja Pia Taipalusta sekä suuhygienisti Marjaana Vuoriota, joilta sain arvo- kasta apua ja kannustusta työhöni. Samoin kiitos työni ohjaajille TtM lehtori Raija Ilvoselle ja Ma. lehtori Sirpa Tuomelle kannustuksesta, neuvoista ja vinkeistä. Haluan kiittää myös perhettäni kannustuksesta ja tuesta opinnäytetyön tekemiseen.
