n 239 Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (3) – 2015
KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA
Tohtorit työmarkkinoilla
– paneelikeskustelu LabourNet-tutkijakoulun konferenssissa
”Shaping and reshaping the boundaries of working life” Tampereella 1.10.2015
Armi Mustosmäki
Tohtoreiden työttömyys on viime vuosina ol- lut jyrkässä kasvussa. Tieteentekijöiden liiton mukaan kahden viime vuoden aikana työttö- mien tohtoreiden määrä on lähes kaksinker- taistunut. Eniten työttömiä tohtoreita on bio- logiasta väitelleissä ja vähiten yhteiskunta- ja sosiaalitieteiden aloilla. Samalla kun Suomen Akatemian jakama tutkimusrahapotti on pie- nentynyt, lähetettyjen hakemusten määrä on kasvanut. Vain harva PostDoc-projekti rahoi- tetaan: vuosina 2013 ja 2014 SA:n hakuun saa- pui noin 350 hakemusta, joista 30 rahoitettiin.
Samalla yliopistojen ja sektoritutkimuslaitos- ten julkista rahoitusta on supistettu, jolloin sa- masta ulkoisesta, EU:n ja säätiöiden tutkimus- rahoituksesta tulee kilpailemaan yhä enem- män toimijoita. Työelämän muutosta koske- vissa keskusteluissa on palkkatyön analysoitu saturoituneen – myös yliopistosta valmistuvil- le, väitteleville sekä muille korkeakoulutetuille työttömille aktiivisesti markkinoidaan yrittä- jyyttä uravaihtoehtona.
Tätä taustaa vasten oli mielenkiintoista käydä keskustelua siitä mitä tuleva tohtori voi odottaa tulevalta työuraltaan? Onko vas- taus tähän kysymykseen musertava: akatee- mista pätkätyöläisyyttä, alati kiristyvää kilpai- lua tutkimusrahoituksesta ja jatkuvaa epävar- muutta? LabourNet-tutkijakoulu kutsui koolle asiantuntevan paneelin keskustelemaan toh-
toreiden työllistymisestä. Paneelissa keskus- teltiin muun muassa siitä, miten LabourNet- verkoston tohtorit ovat työllistyneet väitök- sen jälkeen ja millaisia työllistymisstrategioita heillä on ollut. Lisäksi panelistit pohtivat vink- kejä tuleville tohtoreille työllistymisen edistä- miseksi.
Paneelikeskustelun järjestäjänä ja juonta- jana toimi Saara Koikkalainen (LY) ja siihen osallistuivat Timo Anttila (JY), Tiina Ristikari (THL), Christian Brzinsky-Fay (WZB), Nicole Foulkes Savinetti (Global Europeans & Nordic Institute of Asian Studies). Myös yleisö osallis- tui aktiivisesti. Tässä puheenvuorossa kokoan keskustelun sisältöä sekä panelistien että ylei- sön puheenvuorojen pohjalta. Yleiskuva tohto- rien työllistymismahdollisuuksista oli myön- teinen, vaikkakin epävarmuus vaikuttaa ole- van akateemista työuraa leimaava piirre.
Panelistien puheenvuoroissa korostuivat eri- laiset yksilö- ja työyhteisötason strategiat, jot- ka auttavat elämään jatkuvan epävarmuuden kanssa. Institutionaaliset tekijät, kuten mää- räaikaisuuksien ketjuttamista rajoittavat sää- dökset puolestaan koettiin enemmän rajoitta- vina kuin mahdollistavina tekijöinä.
Keskustelun aluksi kukin panelisti jakoi oman kokemuksensa ja näkemyksensä siitä, miten he ovat onnistuneet jatkamaan väitte- lyn jälkeen akateemisella työuralla. Panelistit
240 n
Katsauksia ja keskustelua
Tohtorit työmarkkinoilla
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (3) – 2015 edustivat erilaisia akateemisia työuria: muka-
na oli yliopistossa ja tutkimuslaitoksissa tutki- mustyön parissa työskenteleviä sekä väitellei- tä, joille kokemusta on kertynyt myös hallin- nollisesta työstä ja yrittäjyydestä. Panelisteilla oli sekä käytännön kokemusta että teoreet- tista näkemystä siirtymistä työmarkkinoilla.
Monet ovat tehneet kansainvälistä tutkimus- yhteistyötä ja tutkijavaihtoja ulkomaille ja pa- nelisteilla on kokemusta tohtoreiden työmark- kinoista eri Euroopan maissa, mm. Saksassa ja Tanskassa.
Puheenvuorot resonoivat sosiologista kes- kustelua työn prekarisaatiosta kuvaillessaan miten suurimman riskin työn epävarmuudes- ta kantaa yksilö. Panelistien mukaan on tär- keää oppia elämään epävarmuuden kanssa.
Esille nostettiin, että yliopisto- ja tiedemaail- massa tehtävää työtä voisi tutkia esimerkik- si elastisuuden (elasticity) käsitteen kautta.
Käsitettä on käytetty useilla tieteenaloilla, ku- ten fysiikassa ja taloustieteessä, mutta se so- pinee myös ihmistieteisiin kuvaamaan yksilön kykyä selviytyä ja käsitellä stressaavia tilan- teita, jopa traumoja ja kääntää ne oppimisen ja kasvun kautta vahvuuksiksi. Viesti nuorille tutkijoille oli, ettei kannata eikä voi ottaa hen- kilökohtaisesti jos ei menesty jokaisessa (tut- kimusrahoitus)haussa: ”We must apply and if you do not get it, it’s not your fault”.
Yksilötason strategioiden lisäksi tu- kea voi hakea myös lähipiiristä ja perheeltä.
Epävarmuutta työn ja tulojen jatkuvuudesta voi puskuroida esimerkiksi työssäkäyvä puo- liso. Toisaalta tohtoreiden työmarkkinoilla liikkumiseen ja työn tekemiseen vaikuttavat muutokset elämäntilanteessa. Työn perässä muuttaminen ei välttämättä ole yksinkertai- nen valinta erityisesti perheellisille. Yrittäjyys nähtiin yhtenä mahdollisuutena yhdistää per- he-elämä ja työ joustavammin.
Paneelissa keskusteltiin psykologisten strategioiden lisäksi muista tutkijan uralla me- nestymisen kannalta tärkeistä tekijöistä, kuten oman näkyvyyden parantamisesta esimerkik- si erilaisten portaalien avulla (Academia.edu, ResearchGate, Google Scholar ID) ja ammatil-
listen verkostojen voimasta. Puheenvuoroissa korostettiin muilta oppimisen, verkostojen ja tilaisuuksiin tarttumisen merkitystä opinnois- sa ja uralla etenemisessä. Jo (tohtori)opinto- jen aikana voi oppia paljon muiden tutkimuk- sesta, lähestymistavoista, metodologioista ja tutkimusprosessista. Tilaisuuksille ei kannata sanoa ”ei” ja tieteenalojen välisiä rajoja kan- nattaa ylittää. Myöhemmällä uralla verkostoil- la ja yhteistyöllä on merkitystä uusien hanke- hakemusten menestymisen kannalta. Esille nostettiin myös hyvien ohjaajien, johtajien ja tutkimusryhmien rooli: hyvässä, tuotteliaas- sa työryhmässä työskennellessä voi oppia oh- jaajilta ja kollegoilta. Lisäksi tutkijan työn epä- varmuuden riskiä voivat lieventää myös loista- vat johtajat ja ohjaajat, jotka kantavat vastuu- ta työtovereidensa tulevaisuudesta ja kirjoit- tavat menestyksekkäitä rahoitushakemuksia.
Humoristisesti muotoiltuna: ”Stay as close to money as you can”.
Paneeli suhtautui kriittisesti paljon esillä olleeseen kysymykseen siitä, onko julkaisujen määrä ratkaiseva tekijä (tutkijan) uran turvaa- misessa. Nuorenkaan tutkijan ei kannata lii- kaa keskittyä vain julkaisemiseen vaan tarttua uusiin tilaisuuksiin. Erilaisten tehtävien, koke- muksen ja yhteistyön merkitystä korostettiin.
Toisin sanoen, määrälliset mittarit ovat hallin- nollisesti helppo tapa vertailla työnhakijoita, mutta panelistit korostivat myös muita tapoja oppia (akateemista) työtä. Esimerkiksi vapaa- ehtoistyö, tieteellisten lehtien toimitukset, jär- jestöt tai ammattiliitot tarjoavat näitä areenoi- ta. Tohtoroituvia kehotettiinkin olemaan avoi- mia erilaisille mahdollisuuksille, esimerkiksi (yliopistojen) hallinnosta voi löytyä kiinnos- tavia tehtäviä. LabourNetin tohtoreiden tiede- tään työskennelleen yliopistojen lisäksi myös ministeriöissä, Tilastokeskuksessa, ammatti- korkeakouluissa, KELA:n tutkimusosastolla ja Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla.
Hyvää tarkoittavat, työntekijän suojak- si suunnitellut institutionaaliset rajoitteet voivat hankaloittaa tutkijan uraa. Ongelma ei välttämättä ole määräaikaisuudet sinän- sä, vaan työntekijän asemaa turvaamaan luo-
n 241
Katsauksia ja keskustelua
Armi Mustosmäki
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (3) – 2015 dut lainsäädännölliset rajoitukset työsuhtei-
den ketjuttamisesta, jotka saattavat kääntyä tutkijoita vastaan akateemisilla työmarkki- noilla. Esimerkiksi Saksassa on säädetty laki, jonka mukaan määräaikaisissa työsuhteissa voi työskennellä yhtäjaksoisesti vain 6 vuot- ta. Lain noudattaminen voi johtaa työsuhteen katkeamiseen, kun toistaiseksi voimassaole- vaa työsuhdetta ei voida tarjota. Myös suo- malaisissa yliopistoissa ja työpaikoilla mää- räaikaisuuksien ketjuttamista pyritään vält- tämään.
Yksityinen sektori tohtoreiden työllistäjä- nä tai yrittäjyys ja itsensä työllistäminen eivät näyttäytyneet näissä keskusteluissa ensisijai- sina vaihtoehtoina tai suosittuina urasiirty- minä. Yksityisellä sektorilla tohtori saatetaan nähdä ylikoulutettuna teoreettisena ”luku- toukkana” ja näin ovien koetaan sulkeutuneen tohtorin tutkinnon myötä monista keskitason kiinnostavistakin työtehtävistä. Paneeli ei kui- tenkaan suositellut tohtorin tutkinnon poista- mista CV:stä. Sen sijaan suositeltiin CV:n uu- delleen järjestämistä, osaamisen ja taitojen esille nostamista käytännöllisellä tasolla: mi- ten ne hyödyttäisivät kyseistä organisaatiota.
Paneelin lopuksi keskusteltiin tulevaisuu- den tohtoreiden työmarkkinoista. Uusia mah- dollisuuksia nähtiin avautuvan muun muas- sa sektoritutkimuslaitoksissa, sillä tutkimus- tietoa tullaan tarvitsemaan poliittisen pää- töksenteon tueksi. Lisäksi uusia työpaikko- ja arveltiin syntyvän tutkimustyötä tukeviin toimintoihin, kuten metodologisen tukeen.
Vaikka perinteisesti suomalaiset yritykset ei- vät olleet merkittäviä tohtoreiden työllistäjiä, pohdittiin muhiiko yksityisellä sektorilla asen- nemuutos, joka helpottaisi tohtoreiden ja yri- tysten yhteistyön lisääntymistä. Yksityisellä
sektorilla ja esimerkiksi teollisuusyrityksissä ollaan heräämässä siihen, ettei kilpailukykyä välttämättä kehitetä suunnittelemalla tuot- teita ja palveluja keskittymällä yksinomaan teknologiaan. Eri tieteenalojen kohtaamiselle ja esimerkiksi yhteiskunta- ja muiden ihmis- tieteiden osaajille voi olla yhä enemmän ky- syntää tulevaisuudessa. Esimerkiksi hiljattain perustettu PostDocs in Companies – ohjelma (PoDoCo) pyrkii tukemaan samaan aikaan sekä elinkeinoelämän pitkäjänteistä uudistu- mista että nuorten tohtoreiden työllistymistä yksityiselle sektorille sekä heidän osaamisen ja tietotaidon hyödyntämistä. Ohjelmaa tuke- vat muun muassa Kaupallisten ja teknisten tie- teiden säätiö KAUTE, Tekniikan edistämissää- tiö, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Suomen kulttuurirahasto.
Työllistymistä pohdittiin kansallisten ja eurooppalaisten työmarkkinoiden lisäksi myös globaalien akateemisten työmarkkinoi- den näkökulmasta. Siinä missä Euroopassa korkeakoulutetuista osaajista voi olla tietyillä aloilla jopa ylitarjontaa ja kilpailu työpaikois- ta ja tutkimusrahoituksesta kovaa, esimerkiksi Namibiassa yliopistoihin ei välttämättä usei- den vuosien avoimien hakujen jälkeenkään löydetä sopivaa henkilöä.
Tilastotietojen mukaan tohtorit ovat työ- markkinoilla ahtaalla – jaettujen kokemuk- sien valossa akateeminen ura epävarmuudes- taan huolimatta tarjoaa monenlaisia mahdol- lisuuksia. Vaikka keskusteluissa esille nou- si myös luottaminen ”hyvään tuuriin”, paljon merkitystä työllistymisen kannalta on myös osaamisella, verkostoilla ja aktiivisuudella.
Yksinkertaisimmillaan vastaus kysymykseen
”miten sait työpaikkasi/rahoituksesi?” useim- miten kuuluu: ”Hakemalla.”
