Laura Hervannasta, hei!

147

”Siihen kun tottuu että se ei aamulla oo luukussa niin sen jälkeen sitä ei oo ees kaivannu. Siihen tottuu äkkiä”, toteaa 58-vuotias asentaja Erkki Hujasen artik- kelissa. Ajatus ei ole vieras nelisenkym- mentä vuotta nuoremmalle lukiolaisel- lekaan. Totutuista tavoista on helppo oppia pois, eikä lehteä osaa välttä- mättä kaivata. Eräs vaikeimmin tavoi- teltava ryhmä on yksin asuvat nuoret, joille ei ole vähään aikaan tullut sano- malehteä. Sanomalehden maailmaan on vaikea hypätä mukaan pitkittyneen tauon jälkeen, sillä ilman tietoa aikai- semmista tapahtumista uutisia on han- kala ymmärtää. Ratkaisu ongelmaan voisi olla vaikkapa taustoittavien artik- keleiden lisääminen tai kerran viikossa ilmestyvä liite, jossa kerrattaisiin mer- kittävimpien tapahtumien aikaisemmat vaiheet.

Myös Hujasen mainitsema pätkä- elämä kuulostaa tutulta. Ikäluokkamme on tottunut kiireiseen arkeen, ja vuoro-

kauteen saattaa olla vaikea aikataulut- taa sopivaa rakoa koko lehden perus- teelliseen lukemiseen. Tilatun lehden vain pintapuoliseksi jäävä selailu saat- taa tuntua rahan haaskaukselta. Leh- den nopea silmäily ei välttämättä riitä rakentamaan sidettä lukijan ja lehden välille. Kiireinen nuori lukija saattaa tuntea, ettei lehdellä ole hänelle mitään tarjottavaa tiedon raapaistessa vain pin- taa.

Sanomalehden puuttuessa turvau- dutaan muihin tiedonlähteisiin, kuten televisioon ja internetiin. Niiden tar- joama tieto on helposti saatavilla ja tiiviissä paketissa, ja niiden uskotaan käsittelevän tarpeeksi kattavasti päivit- täiset uutistapahtumat.

Teimme lukiomme ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille kyse- lyn, jonka avulla otimme selvää, mitä sanomalehtiä he lukevat ja mistä he etsivät lisätietoja. Moni vastaajista ker- toi käyvänsä usein MTV3:n ja iltapäivä- Jenny Alhonen,

Eeva-Liisa Anttila, Irene Stachon ja Mira Shemeikka

KOMMENTTI

Laura

Hervannasta, hei!

kuva: Eeva-Liisa Anttila

tt1-07_f.indd 147

tt1-07_f.indd 147 15.3.2007 13:03:3215.3.2007 13:03:32

148

lehtien kotisivuilla. Internet on monelle mielekäs, mutta petollinen uutislähde, sillä lähteet eivät välttämättä ole luotet- tavia ja tietoa tullaan etsineeksi kovin kapea-alaisesti. Ihmiset olettavat tietä- vänsä uutisen koko sisällön nähtyään vain otsikon. Niin sanotut sähkeuutiset ovat yleistyneet, ja esimerkiksi Nelo- sen uutiset ovat kuin suoraan nuorille suunnattuja lyhyitä tietopaketteja.

Kuluttajan arki ja viihteen lumo

Uusi lukija kiinnittää tietenkin huo- mionsa ensimmäiseksi lehden ulko- asuun ja yleiseen ilmeeseen. Yhä use- ammin ikätoverimme tutustuvat leh- teen mahdollisen viikonpäiväliitteen välityksellä. Esimerkiksi Aamulehden Valo ja Helsingin Sanomien Nyt ovat hyviä esimerkkejä tabloidi-koon toi- mivuudesta. Itse koemme broadsheet- sivukoon työlääksi lukea. Voimme vain ihailla vanhempiamme, jotka taitavat lehden lukemisen ja aamiaisen syömi- sen samanaikaisesti. Koko-ongelma on ajanut osan nuorisosta poimimaan tuo- reimmat uutiset paksuista, mutta käte- vänkokoisista iltapäivälehdistä.

Hujasen sanomalehdille ehdottama nimimuutos ei tunnu oleelliselta. Jos uudella nimellä tavoiteltaisiin tren- dikkäämpää imagoa, nuorten reaktio saattaisi olla jopa hylkivä – ainakin, jos uudistajat itse eivät ole ajan hermolla.

Kuten Hujanen toteaa, lehdissä kiinnostavimmiksi koetaan kolumnit ja muut mielipidepainotteiset tekstit.

Tämä ilmiö on havaittavissa myös nuo- rison lukutottumuksista, mutta varsi- naiset mielipidesivut kiinnostavat yhä

vähemmän niiden kyseenalaisen asia- tason vuoksi. Harmillista on, että yhä harvemmin voi nähdä nuoren kirjoit- tamaa julkaistua tekstiä ainakaan val- tamediassa. Myös asiasisällöllä näyt- tää olevan merkitystä, sillä opiske- lija saa äänensä kuuluviin ainoastaan puhumalla opintotuesta, eikä silläkään tunnu olevan näkyvää vaikutusta. Ylei- sen keskustelun syntymiseksi olisi tär- keää julkaista myös mielipidekirjoituk- sia, jotka eriävät lehden valitsemasta linjasta. Koemme, että mielipiteemme eivät ole arvokkaita, koska ne eivät ylitä edes julkaisukynnystä. Johtuneeko auk- toriteetin puutteesta?

Nuorten perspektiivistä uutisen tulisi olla selkeää kieltä, mutta asia- sisällöltään tasokas. Haastatteluissa, kolumneissa ja reportaaseissa journa- listin elävöittämä teksti on aina terve- tullutta ja virkistävää. Tyylilajeilla lei- kittely tuo mukavaa vaihtelua uutisten vastapainoksi, mutta itse uutiskerron- taa ei tarvitse viihteellistää. Uutiset säi- lyttäkööt kuivakan tyylinsä, jotta niiden uskottavuus ei kärsisi.

Kuvien ja grafiikan osuutta ei tulisi vähätellä tai leimata taiteelliseksi höm- pötykseksi. Laadukkaan asiasisällön lisäksi lehden värikäs ulkoasu voi rat- kaista nuoren kuluttajan tilauspäätök- sen. Monipuolinen grafiikka elävöittää yleisilmettä ja takaa miellyttävän luku- kokemuksen. Tasokas ja informatiivi-

” Opiskelija saa äänensä kuuluviin ainoastaan puhumalla opintotuesta, eikä silläkään tunnu olevan näkyvää vaikutusta.

tt1-07_f.indd 148

tt1-07_f.indd 148 15.3.2007 13:03:3215.3.2007 13:03:32

149

nen lehtikuva voi antaa myös taiteel- lisen elämyksen. Rohkeat, näkemyk- selliset kuvaajat voisivat saada kosket- tavia kuvia jopa poliitikoista, joita nyt kuvataan niin kaavamaisesti. Voisiko jopa alhaisista äänestysluvuista syyttää poliitikkojen tylsää esillepanoa?

Mummo on mennyttä

Opiskelupaikka näyttää vaikuttavan nuorten sanomalehtien lukemiseen.

Lukiossa käytetään sanomalehtiä ope- tuksen tukena ja materiaalin lähteenä enemmän kuin muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Varsinkin lukion äidin- kielen opetuksessa ajan tasalla pysymi- nen on tärkeää. Lukioissa sanomaleh- det ovat yleensä helposti luettavissa esimerkiksi välituntitiloissa. Ammat- tikouluissakin pitäisi alentaa kynnystä tarttua sanomalehtiin esimerkiksi käyttämällä niitä opetuksessa samalla tavoin kuin lukioissa. Näin voitaisiin kenties ehkäistä luokkaerojen synty- mistä nuorten keskuudessa. Vaarana on jakautuminen kahteen leiriin jo var- haisessa elämänvaiheessa. Toiset etsi- vät aktiivisesti tietoa ympäriltään tois- ten keskittyessä viihteellisempään tar- jontaan.

Miksi nuoret eivät tilaa sanomaleh- tiä? Usein kuulee selityksen, että ei ole varaa. Se voi olla osittain tottakin, sillä sanomalehden tilaaminen haukkaa hel- posti ison osan kuukauden budjetista.

Erilaiset kampanjat voisivat houkutella nuoria lukijoita. Esimerkiksi opiskelija- alennus tai mahdollisuus tilata lehti vain haluamakseen päiväksi viikossa saattaisi innostaa tilaamaan. Useimpia sanomalehtiä voi niin halutessaan tilata

vain viikonlopuiksi, mutta moni ei vali- tettavasti tiedä tästä mahdollisuudesta.

Yhä harvemman nuoren kotiin tulee sanomalehtiä. Kotoa saatu malli vaikut- taa varmasti haluun itse tilata sanoma- lehteä myöhemmin. Miksi panna rahaa sellaiseen, jota ilman on aina ennenkin pärjännyt?

Kannatamme Hujasen ehdotusta mittatikun muuttamisesta. Me Pihti- putaan mummon lapsenlapsenlapset kuitenkin ehdotamme, että toimittajat ajattelisivat juttuja kirjoittaessaan mie- luummin Hervannan Lauraa, ja lehtita- lot puolestaan sitä, miten saada Laura kaipaamaan sanomalehteä arkeensa niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

Kirjoittajat ovat opiskelijoita Tampereen Messukylän lukiossa.

tt1-07_f.indd 149

tt1-07_f.indd 149 15.3.2007 13:03:3315.3.2007 13:03:33