• Ei tuloksia

Mitä jos oppimisen ekosysteemit yleistyvät?

N/A
N/A
Info

Lataa

Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mitä jos oppimisen ekosysteemit yleistyvät?"

Copied!
4
0
0
Näytä lisää ( sivua)

Kokoteksti

(1)This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Virolainen,Maarit; Heikkinen, Hannu L.T.. Title: Mitä jos oppimisen ekosysteemit yleistyvät?. Year: 2020 Version: Published version Copyright: Rights:. © Kirjoittajat & Jyväskylän yliopisto, 2020. CC BY 4.0. Rights url:. https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/. Please cite the original version: Virolainen, Maarit; Heikkinen, Hannu L.T. (2020). Mitä jos oppimisen ekosysteemit yleistyvät?. Ruusupuiston kärkiuutiset, 2020 (1). https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2020/3.

(2) 23.4.2020. Mitä jos oppimisen ekosysteemit yleistyvät?. Ruusupuiston kärkiuutiset KASVATUS- JA KOULUTUSUUTISIA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSTA. Mitä jos oppimisen ekosysteemit yleistyvät? Verkostoista virtauksia 1990-luvulla puhuttiin verkostoista. Internetin laajeneminen ja yleistyminen maailmanlaajuiseksi www:ksi oli silloin vielä uusi asia, niin kuin ylipäätään automaattinen tietojenkäsittely. Jotkut yhteiskuntatieteilijät maalailivat verkostoyhteiskunnan tuloa. Suomessa ”verkostoyhteiskunta” tuli laajemmin julkiseen keskusteluun, kun Manuel Castells hahmotteli Kestävän kasvun malleja 2013 yhdessä Pekka Himasen kanssa Valtioneuvoston toimeksiantamana. Internet mahdollisti tiedon, informaation, jakamisen entistä nopeammin entistä laajemmalle, jopa globaalisti. Koulutuksen näkökulmasta uudet informaation jakamisen ja vaihtamisen verkostot olivat tärkeitä, koska erityisesti ammatillisen, AMK- ja yliopistokoulutuksen odotettiin olevan verkostoituneita yhteiskuntaan. Verkostoitumisen arveltiin mahdollistavan, että tutkimus toimii kehityksen veturina, ja koulutus pysyy työelämän kehityksen mukana. Tärkeäksi nähtiin myös valmistuneiden opiskelijoiden työllistyvyys. Uusimman tiedon välittäminen yhteiskuntaan oli keskeistä, koska korkeakoulut tulivat elimelliseksi osaksi talouden kasvun ja globaalisti kilpailukykyisen tuotannon mahdollistavaa innovaatiojärjestelmää. Korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin odotettiin yhdessä muodostavan ulkomaisten esimerkkien kaltaisia kehittyviä, uutta liiketoimintaa ja hyvinvointia luovia alueita kehittämisverkostojensa avulla, Piilaakson tapaan. Niissä tutkittaisiin, opittaisiin ja luotaisiin innovaatioita.. Kohti uusien oppimisen ekosysteemien aikoja 2000-luvun puolivälistä alkaen verkostopuheen rinnalla ja sen sijaan on alettu puhua ekosysteemeistä. Ekosysteemi-sana vilahti taannoisen Sipilän hallituksen ohjelmassakin. Siksi olemme tutkineet, missä ekosysteemipuheen juuret ovat, ja yrittäneet saada selvää, mitä virkaa ekosysteemillä on koulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen kannalta kiinnostavia ovat erityisesti puheet oppimisen ekosysteemeistä sekä liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeistä. Jossain määrin nämä näyttävät olevan teknologian tai ihmisten verkostoja, jotka ovat vain saaneet uuden nimen. Oppimisen ekosysteemi -ilmaisu toteaa erilaisten oppimisympäristöjen yhdistymisen napakasti. Se viittaa myös uuteen aikakauteen, jossa teknologisten laitteiden ja sovellusten avulla eri paikoissa olevat opiskelijat – lapset, nuoret tai aikuiset – voivat opiskella etänä, mutta virtuaalisesti läsnä yhdessä, samaan tai eri aikaan. Oppiminen perinteisissä kouluympäristöissä ja sen ohjattu tai oma-. https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2020/3. 1/3.

(3) 23.4.2020. Mitä jos oppimisen ekosysteemit yleistyvät?. aloitteinen yhdistäminen internetin eri alustoilla tai vaikkapa Youtuben kautta tarjolla olevaan materiaaliin on mahdollista uusin tavoin. Englanniksi tuttu termi tässä yhteydessä on ollut technology enhanced learning (TEL) environments, tai personal learning environments (PLE), suomeksi teknologia-avusteinen oppiminen. Oppimisen ekosysteemillä viitataan teknologia- ja sovellusavusteisten oppimisen toimintojen kokonaisuuteen, jossa on mukana useita toimijoita. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yhteinen opintotarjonta tätä tarkoitusta varten rakennetun portaalin avulla muodostaa oppimisen ekosysteemin luonteisen kokonaisuuden. Vastaavasti Edufuturan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK), Jyväskylän yliopiston (JYU) ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän (Gradia) välisessä yhteistyöverkostossa ristiinopiskelun mahdollisuudet muodostavat oppimisen ekosysteemi-kokonaisuuden.. Entä liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemit – ja koulutus? Liiketoimintaekosysteemit ovat kiinnostavia, koska oppilaitosten oletetaan tekevän yhä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa. Esimerkiksi alustatalouden palvelut (ns. Uber-taksit ja Wolt-ruoanjakelupalvelu), mutta myös alihankintaketjut voivat muodostaa uudenlaisia liiketoiminnallisia ekosysteemejä. Niissä eri toimijoiden ja teknologisten ratkaisujen ja sovellusten mahdollistamat palvelut yhdistyvät. Työelämään tulee uusia toimintatapoja. Koulutuksen kehittämiseksi olisi tiedettävä, miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan ja osaamistarpeisiin. Innovaatioekosysteemit ovat puolestaan ”oppivien alueiden”, kuten Piilaaksojen, 4.0versio – kehittyneempi, laajempi ja mutkikkaampi kokonaisuus, jossa on mukana uudempaa teknologiaa, ehkä tekoälyä?Koulutuksen kannalta on olennaista huomata, että nämä ekosysteemit eivät ole samoja kuin se, mistä biologian tunnilla (ennen) puhuttiin. Biologiassa ekosysteemi-käsite havainnollistaa olioiden elintapojen, -olosuhteiden ja -mahdollisuuksien keskinäistä riippuvuutta. Oppimisen, liiketoiminnan ja innovaatioiden ekosysteemeissä limittyvät luonto – se mitä biologian tunnilla tarkasteltiin – ja inhimillinen toimintakulttuuri. Oppimisen, liiketoiminnan ja innovaatioiden ekosysteemeillä on historiansa, ja niiden on alistuttava inhimillisen toiminnan normien ja lakien säätelylle. Oppijoiden kannalta keskeistä on, mitä näissä ekosysteemeissä tapahtuu oppimiselle ja oppimisen kulttuurille: millaista oppimista ja oppimisen tapoja niiden kautta on mahdollista toteutua ja oppia?. Maarit Virolainen ja Hannu L. T. Heikkinen Hannu L. T. Heikkinen on opettajankouluttaja, tutkija ja professori. Hän toimii Koulutuksen tutkimuslaitoksen Koulutus ja työelämä -painoalueen johtajana. Maarit Virolainen toimii tutkijatohtorina Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Hän on viime vuosina osallistunut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien eAMK-, Toteemija Työpeda -hankkeiden ekosysteemejä tutkiviin tiimeihin. Lisäksi oppimisen ekosysteemit ovat olleet ajankohtaisia Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston Valmistus 4.0-hankkeen näkökulmasta. Sen kohteena ovat teknologian murroksen vaikutukset yhteiskuntaan. Virolaisen tutkimusaiheita ovat työkokemuksesta oppiminen, työelämän ja koulutuksen yhteydet, opintourat sekä koulutuksesta työelämään siirtyminen.. https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2020/3. 2/3.

(4) 23.4.2020. Mitä jos oppimisen ekosysteemit yleistyvät?. Lue lisää: Mitä ovat oppimisen ekosysteemit? Campusonline.fi Ristiinopiskelu – kuva kertoo enemmän kuin sata sanaa Teemakuva: iClipart.com, henkilökuva: Martti Minkkinen. Edellinen | Palaa pääsivulle 0 kommenttia. https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/1-2020/3. 3/3.

(5)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Liiketoiminnan ekosysteemin juuret ovat biologisessa ekosysteemissä. Näiden kahden välillä onkin useita yhtäläisyyksiä ja kuten luonnon ekosysteemissä, myös

Temmeksen ja Kiviniemen (1997, 11) mukaan kysymyksessä oli ensimmäinen itsenäisen Suomen hallintoko- neiston laajempi uudistusten kokonaisuus, joka tähtäsi nimenomaan hallinnon

Samalla on syytä korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö innovaatioekosys- teemissä vaatii molemmilta sektoreilta val- miuksia uudistaa perinteisiä

Sen lisäksi hän väittää Marxin hyväksyvän, että pääoman kohtaamien menneisyyksien kokonaisuus on laajempi kuin niiden tekijöi- den yhteissumma, joita Marx erittelee pää-

Opintotojaksoja ei kuitenkaan haluttu toteuttaa sellaisenaan, vaan 9 op:n kokonaisuus ryhmiteltiin temaattisesti siten, että sekä sosiaalialan, oppimisen, tietotekniikan kuin

Näin päädyttäisiin määritelmään, että sellaiset teki- jät ja ominaisuudet, jotka ovat luoneet edellytykset nykyiselle, arvokkaaksi todetulle lajistolle ja jotka turvaavat

Kirjoittajamaksu (article processing charge, APC) on open access- tai hybridilehden perimä artikkelikohtainen maksu avoimesta julkaisemisesta (ks. avoimen julkaisemisen

Open access author fee or article processing charge (APC) is the price paid for open access publication and it varies depending on the publisher and journal.. The APCs finance open

Robotin prototyypin tulee kuitenkin olla huomattavasti kehittyneempi versio kuin tässä tutkimuksessa mukana ollut robotti... Lähteet

6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sitä, kuinka teknologiaa hyödynne- tään alakouluikäisten lasten lukemaan oppimisen

Digiosaava opettaja osaa käyttää digitaalista teknologiaa itsesäätöisen oppimisen tukemiseen esimerkiksi mahdollistamalla opiskelijan omaa suunnittelua, oppimisen tarkkailua,

Osittain tämä johtuu siitä, että ekosysteemit ovat luon- taisesti erilaisia, kuten myös niitä muokannut ihmistoiminta.. Ennallistamisen ja luonnonhoidon käsittei- den

Viimeksi mainitussa monet luonnon ekosysteemit, kuten metsät, ovat alan- sa mestareita.. Esimerkiksi pohjoisten metsäekosysteemi- en ravinnekierrot ovat määritelmän mukaisesti

Vuoristojäätiköillä dynaaminen vasteaika on melko lyhyt, noin 10-100 vuotta, mannerjäätiköillä sitä vastoin pitkä, Grönlannilla 1 000-10 000 vuotta, Etelämantereen

Tomperin artikkelissa verkko- teknologiaa ei tarkastella enää oppimisen tai opettamisen sujuvuuden, vaan yhteiskun- nan näkökulmasta.. Vastin- pareina ovat aikuiskasvatus

saannos tarkastelujakson aikana oli Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan

(Nienstedt ym. 2006, 477; Erityisherkän elämää 2019b.) Ymmärtääksemme, mitä aistien adaptoituminen käytännös- sä on, voimme ajatella esimerkkinä tilannetta, jossa menemme

● Ajoittain saatu positiivinen palaute.. organisaatiohierarkian näkymisestä myös vertaisoppimisen tasolla, mutta tällöin hierarkian muodostava seikka on

Veden kiertokul- kuun liittyvät ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, rankkasateet ja tulvat yleistyvät, ja Keski- Euroopassa koetut rankkasateiden aiheuttamat suurtulvat voivat

Vaikka de- simaaliluvuilla laskeminen on yleensä mukavampaa kuin murtoluvuilla, niin totuus on, että desimaaliluvut ovat murtolukuja, eräs murtolukujen laji, ja

Sekä Bahtin että Vološinov ovat kiinnostavia myös kielten oppimisen ja opettamisen tutkijalle, vaikka heidän työnsä painopiste onkin laajempi, kielen ja tietoisuuden

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus tarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden

Suunnittelualueen tavoitteissa voidaan huomioida myös laajempi valuma- aluekohtainen näkökulma erityisesti maa- ja metsätalous- alueiden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden