Valter Tauli 75-vuotias näkymä

K atsauksia

Valter Tauli 75-vuotias

75 vuotta taytti dosentti Valter Evald Tauli (aiemmin Poissman) Upsalassa 13.

marraskuuta. Han on syntynyt Tartossa.

Kotikau punkinsa yliopistossa han opiskeli 1920-luvulla viroa ja sen sukukielia, ja valmistuttuaan han tyoskenteli I 931- 39 Tallinnassa kymnaasinopettajana. Ennen siirtymi ta.an Ruotsiin han toimi mm. as- sistenttina Tartan yliopistossa. V. 1962 hanesta tuli Upsalan yliopiston dosentti.

Valter Taulin tutkimustyo on kohdistu-

nut erityisesti kielenhuoltoon, gramma- tiikkaan ja kielten struktuuriin. Han on kansainvalisesti tunnettu kielenhuollon teo- reetikko ja aidinkielensa osalta myos kay- tannon oikeakielisyysmies. Talta tutkimus- saralta on mainittava ennen kaikkea kol- me mittavaa teosta.

y .

1938 ilmestyi Tau- Jin opinnaytetyo »Oigekeelsuse ja keele- korralduse pohimotted ja meetodid», jon- ka paakohdat tulivat ulkomaisenkin lukijakunnan ulottuville laajahkon rans- kankielisen referaatin valityksella. Tassa teoksessa selvitellaan oikeakielisyyden ja kielenohjailun periaatteita ja menetelmia erityisesti viron aineiston pohjalta. Huo- miotta eivat jaa ulkomaillakaan esitetyt kielenhuoltoa koskevat nakokohdat. Ta.- man nuoruudentyon pohjalta versoi kolme vuosikymmenta myohemmin kaksi merkit- tavaa monografiaa, nimittain »Intro- duction to a Theory of Language Plan- ning» (U ppsala 1968) ja samana vuonna sen vironkielinen versio »Keelekorralduse al used». Englanninkielinen teos heratti laajaa kansainvalista huomiota. Se sovel- tuu kasikirjaksi oikeastaan jokaiselle kie- lenhuoltajalle aidinkielesta riippumatta, silla siina kasitellaan kielenhuollon peri- aatteiden kannalta morfologiaa, syntaksia, leksikologiaa ja grafemiikkaa seka kielen- huollon menetelmia la.hes sadasta kielesta otetuin esimerkein ja vironkielisessa teok- sessa myos fonologiaa. Kirjoittaja arvostaa suuresti Johannes Aavikin kielenuudistus- tyota, ja »In trod uction»-teoksessa tehdaan Viron kielenuudistusliikkeen periaatteet yleisesti tunnetuiksi vieraskieliselle lukija- kunnallekin. Suomalaisten kannalta on

413

Katsauksia

miellyttavaa, etta Tauli kiinnittaa monin tavoin huomiota myos meikalaiseen kie- lenhuoltoon. Han osoittautuu suvaitsevak- si oikeakielisyysmieheksi, jolle kieli on en- nen kaikkea vapaasti saadeltava valine.

»Introduction» on edelleen merkittavin kielenhuollon yleisesitys. Vaikka tekija on- kin laatinut 17 kategorisen tuntuista yleis- saantoa, han haluaa pita.a niita vain yhte- na ratkaisumallina. Keskeisia ovat selvyy- den, taloudellisuuden ja esteettisyyden pe- riaate. Valter Tauli on tavallaan paradok- sinen kielenhuoltaja; hanen asenteensa tiukkoihin kielennormituspyrkimyksiin on kielteinen, mutta tarkeaa handle on tietoi- suus kielenohjailun mahdollisuuksista.

»Keelekorralduse pohimotted» -teosta- kaan ei sovi lukea moitteettoman viron kielen oppikirjana, silla kirjoittaja huo- mauttaa jo esipuheessa, etta kirjan kieli eroaa monessa suhteessa oikeakielisyys- sanakirjan ja koulukieliopin normeista.

Vatter Tauli on halunnut tehda kielen- huollosta nimenomaisesti itsenaisen tie- teenhaaran.

Tauli on viron kielen historian huomat- tavimpia kieliopin tekijoita. V. 1972 han julkaisi lahinna vironkielisille tarkoitetun normatiivisen kieliopin »Eesti grammatika I: haaliku-, vormi- ja sonaopetus» ja seu- raavana vuonna laajemman englanninkie- lisen version »Standard Estonian Gram- mar, Part I: phonology, morphology, word-formation». Myos grammaatikkona Tauli on omaperainen. Hanen mielestaan esimerkiksi viron sananalkuiset g, b, d voi- taisiin jokseenkin kauttaaltaan korvata k:lla, p:lla ja t:lla, monikon partitiivin -sid- paatteen asemesta kelpaisi -sija partisiipin -nud-lopun asemesta riittaisi -nd. Vuosi- kymmenien aikana kayty kansainvalinen keskustelu viron kvantiteettien fonologias- ta saa nyt Taulista binaarisuuden kannat- tajan. Foneemit luokitellaan lyhyiksi ja pitkiksi; vastaavasti tavut jaetaan kvanti- teetiltaan lyhyihin ja pitkiin, mika ei kui- tenkaan merkitse tavanomaista jakoa ly- hytvokaalisiin avotavuihin ja muihin. Sa- malla kaytetaan heikko-ja vahvapainoisen tavun kasitteita, jotka juontunevat Wie- demannin kieliopista. Pisimmalle Taulin

414

originelli kielioppiteoria menee viron mor- fologiassa, jossa kieliopilliset muodot joh- detaan grammeemeista. e muistuttavat paljolti saneita. Tallaisesta joh tamisesta seuraa aivan uudenlainen saantosysteemi, jonka pohjamuodoksi on nomineissa otettu yksikon nominatiivi ja verbeissa -ma-infinitiivi. Taulin grammeemiajatte- lusta sitten johtuu, etta hanen kieliopeis- saan ei puhuta lainkaan deklinaatioista eika konjugaatioista. Ratkaisevasti uuden lisan viron kielen tutkimukseen Tauli an-·

taa kielioppinsa derivaatiota kasittelevassa osassa, joka kasittaakin puolet englannin- kielisesta kieliopista. Se on ennennakemat- t6man janteva viron johto-opin yleisesitys.

Taulin kieliopin jatko-osa »Eesti gram- matika II: lauseopetus» ilmest yi 1980. Se ei pyri niinkaan normatiivisuuteen kuin viron kirjakielen kuvaukseen. Tekijan it- senaista tutkimusotetta kuvannee se, ettei tahan teokseen liity kielitiedetta koskevia kirjallisuusviitteita; kieliopin ensimmaisen · osan bibliografiassa on mainittu joitakin hakuteoksia ja yksi kielioppi. Taulin lau- seoppikin on omaperaisyydessaan virkista- vaja uusia nakokulmia aukova. Keskeisek- si on nostettu laaja-alaisen sanaliiton, sa- noisiko lauseliiton (iihend, sonaiihend) kasite, jolloin tavanomaiset lauseenjasenet ovat tallaisen lauseliiton jasenia. Kieliopin esit- tamiin lauserakenteisiin kuuluvat taydelli- set lauseet (liiislause), finiittiverbittomat vaillinaislauseet (vaeglause) ja aukkolauseet (liinklause). Merkitykseltaanja muodoltaan lauseetjakautuvat kysymys-ja vaitelausei- siin. Kirjoittajan konkreettinen ja lakoni- sen selva esitystapa on jo ehtinyt herattaa ihastusta.

Suuren tyon Tauli on tehnyt struktuu- ripiirteiden tutkijana. V. 1966 ilmestyi hanen kirjansa »Structural Tendencies in U ra!ic Languages», jota varten han oli aloittanut aineiston keruun jo v. 1943.

Tassa teoksessa kasitellaan laajasti urali- laisten kielten analyyttisia ja synteettisia tendensseja, sanaJarJestysta ja erilaisia vaihtelujaja yleistyksia. Valaistusta saavat aanne-, muoto-ja lauseopinjohtavat kehi- tyspyrkimykset. Uralilaista kieliperhetta ei tarkastella vain erillisena kokonaisuutena

vaan se suhteutetaan muihin kielikuntiin.

Taulin esityksessa on runsaasti liittyma­

kohtia areaalilingvistiikkaan. Tama teos kertoo tekijansa harvinaislaatuisesta laaja­

alaisuudesta. Sen dispositio nayttaa perus­

tuvan paaosin kirjoittajansa v. 1958 Suo­

malaisen Tiedeakatemian annaaleissa jul­

kaisemaan teokseen »Structural Tenden­

cies of Languages», jossa han kasittelee monissa kielikunnissa ja kymmenissa kie­

lissa havaitsemiaan morfologisten ja syn­

taktisten muutosten tendensseja. Aidinkie­

lensa viron rakenteeseen Valter Tauli kes­

kittyi v. 1956 puolustamassaan vaiti:iskir­

jassa »Phonological Tencencies in Esto­

nian», jota voisi pitaa viron ja erityisesti sen murteiden struktuurihenkisena aanne­

historiana. Hanen selittava asenteensa tuo virkistavia aspekteja moniin ennestaankin pohdittuihin viron kielihistorian ongel­

mun.

Edelleen on mainittava, etta Taulin toimittamia ovat tarkeat sanastohakemis­

tot » Word index to August Malk's Tee kaevule I» ( 1964) ja Andrus Saa res ten

»Eesti keele moisteline sonaraamat» -teok­

sen indeksi ( 1979).

Do entti Tauli on ollut ahkera kirjoitta­

ja myi:is useissa meikalaisissa tieteellisissa julkaisuissa, monesti Virittajassakin. Ar­

tikkelissaan »Astmevahelduse tekkimise foneetilised tingim used» (Vir. 194 7) han pohtii astevaihtelun synnyn edellytyksia Vernerin lain pohjalta ja korostaa erityi­

sesti edellisen tavun heikkopainoi uuden merkitysta. Lyhyessa kirjoituksessaan

»Keelekorraldusteooriast» (Vir. 1948) Tauli esittelee sita kielenhuollon yleista teo­

riaa, joka tulee laajemmalti puheeksi aiemmin mainituissa monografioissa. Ar­

tikkelissa »Language and logic» (SUST 125, 1962) lahdetaan kielen yleisrakentees­

ta ja paadytaan gerundirakenteen tarkas­

teluun oikeakielisyyden ja logiikan kannal­

ta. Tutkielmassa »Eesti kirjakeele sonajar­

je probleeme» (Vir. 1959) kasitellaan viron kielen lauseenjasenten paikkaa ja erilaisten lauseiden sanajarjestysta. Artikkeli »To­

taalobjekt eesti kirjakeeles» (S UST 145, 1968) pyrkii tasmentamaan ja yksinker­

taistamaan totaaliobjektin kaytti:isaanti:ija.

Katsauksia Esityksessaan »Keele vaartamine» (Vir.

1961) Tauli ottaa kiinnostavasti kantaa siihen, onko tietty kieli yhta hyva kuin jokin toinen, voidaanko jokaisen kielen avulla ilmaista kaikki ja ovatko kaikki kielet yhta helppoja.

Keskusteluun viron kielen kvantiteet­

tien fonologisuudesta Tauli on osallistunut useaan otteeseen (SUSA 57, 1954; Helsin­

gin fennougristikongressi 1965; Acta Ling­

uistica Hafniensia 9, 1966; SUST 150, 1973). Han on pohtinut usein myi:is kielen­

ilmioiden historiaa. Tassa mainittakoon tutkielmat, jotka kasittelevat viron vokaa­

lisoinnun ikaa (Apophoreta Tartuensia, 1949), viron astevaihtelun alkuperaa (An­

nales Societatis Litterarum Estonicae in Svecia 1, 1952), viron kvantiteettisystee­

min alkuperaa (SUSA 57, 1954) ja affik­

sien alkuperaa (FUF 32, 1956), jolloin te­

kija tahdentaa erityisesti sekreetion ja adaptaation osuutta suffiksien synnyssa.

Virittaja haluaa toivottaa avustajalleen, ahkeralle tutkijalle ja tieteellisten para­

doksien ystavalle Valter Taulille onnea merkkipaivan johdosta.

SEPPO

s

^HONEN

415

s t·

s