Eläväinen Puutori: Nykytaiteen museo Puutorille ja Turun vanhaan konserttitaloon

E L Ä V Ä I N E N P U U T O R I

- Nykytaiteen museo Puutorille ja Turun vanhaan konserttitaloon J O H A N N A T A M M I N E N

Tampereen Yliopisto / Arkkitehtuurin yksikkö / Diplomityö / elokuu 2020

Johanna Tamminen: Eläväinen Puutori - Nykytaiteen museo Puutorille ja Turun vanhaan konserttitaloon Diplomityö

Tampereen Yliopisto Arkkitehtuurin yksikkö Elokuu 2020

Diplomityössä tutkitaan Turun Puutorin aluetta sekä vanhaa konserttitalorakennusta Puutorin koillispäädyssä. Diplo- mityössä esitetään suunnitelma Puutorin ja vanhan Konserttitalon alueen kehittämiseksi. Aihe on ajankohtainen, sillä Aninkaisten alueella on useita kehityshankkeita käynnissä ja konserttitalon alueelle suunnitellaan kaavamuutosta, jonka tavoitteena on määrittää rakennuksille uusi käyttötarkoitus ja saada alueesta toiminnallisesti monipuolinen ja elävä osa Aninkaisten aluetta.

Diplomityössä esitettävän suunnitelman tavoitteena on elävöittää Puutorin aluetta ja luoda uusi houkutteleva ja viihtyi- sä kohtaamispaikka Turun keskustaan. Lisäksi tavoitteena on löytää vanhalle konserttitalolle uusi käyttötarkoitus, joka tukee Puutorin elävöittämistä, ja muodostaa näistä toiminnallinen kokonaisuus, joka houkuttelee paikalle turkulaisia sekä turisteja Suomesta ja ulkomailta. Puutori sijaitsee aivan Turun ydinkeskustan tuntumassa ja on merkittävällä sijainnilla Turkuun saavuttaessa. Torin merkitys korostuu edelleen, kun myös juna-asema siirtyy nykyisen linja-autoaseman alueelle ja asemalta kuljetaan Turun keskustaan Puutorin ohi. Keskeisestä sijainnistaan huolimatta Puutori toimii tällä hetkellä lähinnä vain pääteasemana osalle bussilinjoista. Hyvän sijainnin ansiosta Puutori voisi olla paljon merkittävämmässä osassa Turun keskustaa.

Suunnitelmassa nykyinen konserttitalo muutetaan osaksi nykytaiteen museota. Museon tiloja tulee myös konserttitalon puoleiseen laajennusosaan sekä Puutorin alle. Tilat ovat yhteydessä toisiinsa Aninkaistenkadun alla. Museon pääsisään- käynti on Puutorin puolella maanpinnan alapuolella. Sisäänkäynnille johtaa suuret maan alle vievät oleskeluportaat, joita voidaan käyttää myös ulkonäyttämönä erilaisissa tapahtumissa. Museon lisäksi Puutorin puoleisessa rakennuksessa toimii ravintola, kahvila ja museokauppa. Puutorin alla järjestetään työpajoja, joissa kävijät valmistavat Turun Taideakatemian opiskelijoiden johdolla yhteisötaideteoksia, jotka ovat esillä konserttitalon puoleisessa osassa museota. Vanhassa kon- serttitalossa on museon tilojen lisäksi taiteilijoille vuokrattavia työtiloja.

Puutori rajataan sitä ympäröivästä vilkkaasta liikenteestä matalalla rakennusmassalla ja bussikatoksella. Puutoria selkeytetään maanpinnan yläpuolelle jäävien rakennusmassojen nykyistä suoraviivaisemmalla sijoittelulla. Konserttitalosta tulee visuaalisesti osa Puutoria, vaikka niiden välissä onkin vilkas tie.

Suunnitelmassa Puutorille muodostuu kolme eriluonteista vyöhykettä. Terassi- ja kahvilavyöhykkeellä on muun muassa Puutorin Vessassa toimiva kahvila ja terassi. Puistomaiselle vyöhykkeelle istutetaan puita ja pensaita ja alueella on paljon penkkejä ja istuskelualueita. Aukiomainen vyöhyke on tarkoitettu erilaisten pop-up-tapahtumien ja markkinoiden järjestä- miseen.

Kävijöitä houkuttelee vierailemaan alueella toistuvasti ravintola, kahvila, yhteisötaideteoksen työpajat ja muu harraste- toiminta, opiskelijoiden taidenäyttelyt, markkinat ja pop-up-tapahtumat, sekä erilaiset viihtyisät oleskelualueet. Harvemmin toistuviin vierailuihin houkuttelee taas museon vaihtuvat näyttelyt ja uniikit ja vaikuttavat näyttelytilat, sekä erilaiset tapahtumat, joita voidaan järjestää Puutorin alla olevissa aula- ja näyttelytiloissa.

Avainsanat: Puutori, Turun konserttitalo, nykytaiteen museo, Turku

Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.

Johanna Tamminen: Bustling Puutori square - Museum of contemporary art in Puutori and old concert hall building in Turku Master’s thesis

Tampere University Architecture

August 2020

The Master’s thesis analyses the Puutori-square area in Turku and the old concert hall building in the north-east part of Puutori. The Master’s thesis presents a design proposal to develop and improve Puutori and the concert hall area.

This subject is topical as there are several ongoing development projects in the Aninkainen area and the existing city plan is going to be modified concerning the concert hall area. The aim of the area’s new city plan is to find a new use for the building and to create a functionally versatile area and a lively part of Aninkainen.

The aspiration of the plan presented in the Master’s thesis is to enliven the Puutori area and to create a new attractive and pleasant meeting place in the center of Turku. In addition, the aim was to find a new use for the old concert hall building that promotes enlivening Puutori and to create a functional entirety to attract locals and tourists from Finland and foreign countries. Puutori is located just by the city center and the location is significant when ar- riving to Turku. The significance of the square increases as the train station will be relocated by the bus station and travellers will be passing by Puutori as they make their way to the city center. Despite the central location Puutori is currently used mainly as a bus stop. The location would allow Puutori to be a much more important part of the center of Turku.

In the plan the current concert hall will become a part of a museum of contemporary art. The museum will also have spaces in an extension of the concert hall building and below the Puutori square. The spaces are connected to each other underneath Aninkaistenkatu street. The main entrance is underground in Puutori. There are wide stairs that lead to the entrance. The stairs can be used as an outdoor stage during different events. Along with the museum there is also a restaurant, a café and a museum shop in the Puutori part of the building. Workshops are being held underneath the square, where visitors create community art under the guidance of students from Turku Arts Academy. The com- munity artworks are on display in the concert hall part of the building. There are also workspaces that are rented for artists in the old concert hall building.

Puutori is confined from the busy traffic by a low and narrow building mass and a bus canopy. The square is refined by locating the masses above ground in a more linear layout and the old concert hall building becomes a visual part of the square even though they are separated by a busy street.

There are three different zones created in the design of the square: a café and terrace zone, where there is a café and a terrace in the old Puutorin Vessa building, a park-like zone with trees and plantings and a lot of benches and areas for sitting and a plaza zone that is open and where different kind of pop-up events and fairs can be held.

The restaurant, café, community art workshops, student exhibitions, fairs, pop-up events and areas for hanging out attract people to visit the area frequently. Museums changing exhibitions and unique and impressive exhibition spaces and different events that can be held in the hall and exhibition spaces underneath Puutori attract more scatteredly recurring visits.

Keywords: Puutori, Turku concert hall, museum of contemporary art, Turku

The originality of this thesis has been checked using the Turnitin OriginalityCheck –service.

T I I V I S T E L M Ä A B S T R A C T

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

1. Johdanto s. 5

2. Aninkaisten alueen kehityshankkeet s. 7

3. Puutori s. 8

3.1 Puutorin historia s. 8

3.2 Nykypäivän Puutori s. 8

3.3 Konserttitalo s. 12

3.4 Puutorin Vessa s. 13

4. Nykytaiteenmuseo Puutorille ja vanhaan konserttitaloon s. 14

4.1 Suunnitelman laajuus s. 14

4.2 Säilytettävät rakenteet s. 16

4.3 Tilaohjelma s. 17

4.4 Sisäänkäyntitilat s. 18

4.5 Työpajat ja yhteisötaideteos s. 20

4.6 Vanerikaaret s. 24

4.7 Taiteilijoiden työtilat s. 26

4.8 Huolto s. 28

4.9 Rakenteet s. 29

4.10 Julkisivut s. 33

4.11 Pysäköintihalli ja väestönsuoja s. 34

5. Lähdeluettelo s. 37

Liitteet

Planssipienennökset

Puutori sijaitsee Aninkaisissa, aivan Turun ydinkeskustan tuntumassa. Se toi- mii tällä hetkellä keskeisestä sijainnistaan huolimatta lähinnä vain pääteasemana osalle paikallisliikenteen ja seutuliikenteen bussilinjoista. Puutori on merkittävällä sijainnilla saavuttaessa Turkuun linja-autolla tai Tampereentietä pitkin. Matkakes- kuksen valmistuessa Puutorin merkitys korostuu edelleen, kun myös juna-asema siirtyy nykyisen linja-autoaseman alueelle ja asemalta Turun keskustaan kuljetaan Puutorin ohi. Tutkin Puutoria ja sen ympäristöä, ja pyrin diplomityössäni kehittä- mään toria siten, ettei se olisi enää vain koko torin kokoinen bussipysäkki tai vain aukio, joka ohitetaan.

Diplomityön tavoitteena oli elävöittää Puutorin aluetta ja luoda Turun keskus- taan uusi houkutteleva ja viihtyisä kohtaamispaikka. Tavoitteena oli myös löytää vanhalle konserttitalolle uusi käyttötarkoitus, joka tukee Puutorin elävöittämistä, ja tuoda vanha konserttitalo helposti saavutettavaksi osaksi Puutoria. Aihe on ajankohtainen sillä Aninkaisten alue on kehittymässä ja Turun filharmoninen Orkes- teri on muuttamassa pois Aninkaistenkadun kiinteistöstä.

1 . J O H D A N T O

2 . A N I N K A I S T E N A L U E E N K E H I T Y S H A N K K E E T

Turun kaupungin kärkihankkeena on keskustan kehittäminen ja yksi hankkeen osis- ta on Aninkaisten alueen kehittäminen (Heino 2020a). Liikenteen ja logistiikan sol- mukohdan lisäksi Aninkaisten alueesta ollaan kehittämässä keskittymää asumiselle, työnteolle ja elämystoiminnalle (Turun kaupunki). Aninkaisten alueella on käynnissä ja suunnitteilla useita kehityshankkeita kuten mm. Matkakeskus, Puutori, Konsert- titalo, Parkinkenttä, ammatti-instituutti sekä ratapihalle uusi elämyskeskus, ja koko ratapiha-alueen järjestelyitä tullaan kehittämään (Heino 2020a).

Matkakeskus aiotaan saada valmiiksi vuoteen 2029 mennessä. Tavoitteena on, että Matkakeskuksesta tulee viihtyisä ja toiminnoiltaan monipuolinen. Sinne on suunniteltu tulevan yksityisiä ja julkisia palveluita. Matkustajalaiturit sijoittuisivat Aninkaistensillan ja Logomon väliselle alueelle. Turun ja Helsingin välille kehitellään myös tunnin junayhteyttä. (Heino 2020a)

Matkakeskukseen tulee yhteisterminaali linja-autoille ja junille. Tämän lisäk- si hanke kehittää koko Aninkaisten aluetta ja linja-autoaseman ja Matkahuollon alueelle luodaan uusi kaupunginosakeskus, johon rakennetaan myös useita uusia kerrostaloja. (Hjelt 2020)

Ratapihan elämyskeskukseen tulee perheille suunnattu digitaalinen elämyskeskus ja monitoimiareena sekä näiden lisäksi mm. liikuntatiloja ja hotelli. Tavoitteena on, että elämyskeskus voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2024 tai 2025. (Vehmanen 2020)

Parkinkentälle on suunniteltu maan alle mm. pysäköintiä sekä liikunta- ja liike- tiloja, joiden päälle tulisi urheilupalveluita. Kentän ympärille tulee kerrostaloja, joissa on asuntoja ja liiketiloja. (Heino 2020b)

Konserttitalon ja Ammatti-instituutin alueelle suunnitellaan kaavamuutosta (Kau-

punkiympäristölautakunta 2020). Uusi konserttitalo rakennetaan Aurajoen rantaan

Itsenäisyydenaukiolle kaupunginteatterin viereen ja sen olisi tarkoitus valmistua

vuonna 2025 (Heino 2020c).

Puutori syntyi Turun Palosta. Ennen paloa 1800-luvun alussa Aninkaistenmäelle tuli maalaisia myymään kauppatavaroitaan Porin ja Tampereen suunnalta tulevaa maantietä pitkin. Mäellä oli tiivis puutalokortteli, eikä siellä ollut tilaa hevoskuor- mien purkamiseen ja lastaamiseen. Mäellä asunut kauppias Hellman tarjosi tonttiaan kaupungin käyttöön ja suurta taloaan purettavaksi, jotta alueelle saataisiin tori.

Kaupunki ei tarttunut tarjoukseen, ja viisi vuotta myöhemmin sama talo syttyi tu- leen. Näin alkoi Turun Palo vuonna 1827.

Koko Aninkaistenmäen laki paloi matalaksi, ja vuonna 1846 alueelle alettiin ra- kennuttaa toria. Samalla mäelle tehtiin pohja Engelin asemakaavassa olleelle Anin- kaistenkadulle. Torin ja tien rakentamiseen meni vuosia sillä alueen tasoittamiseen tarvittiin paljon täytemaata. Alueella alettiin järjestää torikauppaa vuonna 1876, jolloin myyntikojuissa oli sekalaista pikkutavaraa ja vaatteita. 1890-luvulla Anin- kaistentoria alettiin kutsua Puutoriksi, kun torilla alettiin myymään heinää ja puu- tavaraa. Nimestä tuli virallinen vasta 1990-luvulla.

1920-luvulta alkaen Puutori ja sen lähialue toimi linja-autoasemana kunnes bus- sit siirtyivät uudelle linja-autoasemalle vuonna 1938. 1940-luvulla Puutorista tuli pääteasema seutuliikenteelle.

Torille valmistui vuonna 1933 wc-rakennus ja vaakahuone Puutorin Vessa, joista wc-rakennus on säilynyt.

Göteborg lahjoitti Turulle rahoituksen Konserttitalon ja Turun ammatti-insti- tuutin (1951) rakennusurakoihin. Konserttitalon edessä oleva Kun ystävyyssuhteet solmitaan -pronssiveistos pystytettiin kiitollisuudenosoitukseksi Göteborgin avusta niin sota-aikana kuin sen jälkeenkin.

1952 rakennettiin torin toisessa päädyssä oleva Ystävyyspuisto ja bussipysäkit sijoitettiin torin keskelle ja reunoille. Puutorin pysäköintilaitosta alettiin rakentaa Puutorin alle vuonna 1992. Vuonna 1996 bussit poistettiin Puutorilta.

(Turun Sanomat 2015)

Puutoria reunustaa koillisessa vilkasliikenteinen viisikaistainen Aninkaistenkatu.

Kaakossa tori rajautuu Maariankatuun, joka on myös melko vilkas, ja sitä pitkin ajaa useat bussilinjat. Lounaassa toria reunustava Brahenkatu ja luoteessa Sibeliuk- senkatu ovat hiljaisempia. Brahenkatua pitkin kulkee kevyenliikenteenväylä. Toria ympäröivien rakennusten katutasossa on liiketiloja.

Suuret linja-autopysäkkien kentät torin keskellä jakavat torin kahteen osaan.

Lisäksi Puutorin Vessan kohdalla torilla kulkee matalahko kivimuuri, joka erottaa torin ystävyyspuistosta. Puutorin alla on 4-kerroksinen parkkihalli, jonka sisään- käyntiluiska on torin länsikulmassa. Sisäänajoluiskan kohdalla on myös elintarvike- kaupan kauppakassien jakelupiste. Parkkihalliin johtavia porrashuoneita on sijoiteltu useita ympäri Puutoria. Heti torille keskustasta päin tultaessa sen eteläkulmassa on Hesburger.

Puutori sijaitsee Aninkaistenmäen laella, ja korkein kohta on Konserttitalon ny- kyisellä sisäpihalla.

3 . 2 N Y K Y P Ä I V Ä N P U U T O R I

P U U T O R I N P Y S Ä K Ö I N T I L A I T O S

Lähde: Turun kaupungin rakennusvalvonnan arkisto

K O R K E U S K Ä Y R Ä T

P U U T O R I 1 : 2 0 0 0

3 . 1 P U U T O R I N H I S T O R I A

Torin jakautuminen eri osiin ja ympäri toria sijoitetut erimuotoiset rakennukset saavat torin vaikuttamaan pirstaleiselta. Tori on lähinnä suuri linja-autopysäkki, eikä se pirstaleisuutensa ja laajojen bussialueidensa takia houkuttele edes läpi- kulkureittinä.

Tällä hetkellä torilta katsottaessa konserttitalo jää pysäköintilaitoksen porras- huoneiden, bussipysäkkien ja Ystävyyspuiston puiden taakse piiloon. Torilla ei ole juurikaan tyhjää aluetta toritoiminnalle. Torilla ei myöskään ole muuta kunnollista oleskelupaikkaa, kuin Puutorin Vessa -ravintolan pieni terassi.

Puutorin pinta on asfalttia ja punertavaa nupukiveä. Puutoria ympäröivien raken- nusten julkisivuissa on paljon lämpimiä ja murrettuja savyjä.

J U L K I S I V U P U U T O R I N L U O T E I S S I V U L L A , 1 : 6 0 0

J U L K I S I V U P U U T O R I N K O I L L I S S I V U L L A , 1 : 6 0 0

J U L K I S I V U P U U T O R I N K A A K K O I S S I V U L L A , 1 : 6 0 0 N Ä K Y M Ä S I B E L I U K S E N K A D U L T A K O N S E R T T I T A L O L L E

N Ä K Y M Ä M A A R I A N K A D U L T A K O N S E R T T I T A L O L L E

3 . 3 K O N S E R T T I T A L O

Turun konserttitalo on Suomen ensimmäinen konserttitaloksi suunniteltu raken- nus. Tämä fuktionalistinen rakennus on rakennettu vuonna 1952 ja sen on suunni- tellut arkkitehti Risto-Veikko Luukkonen. (Turun filharmoninen orkesteri)

Konserttitalo on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja se pitäisi peruskorjata täysin (Aamuset 2018). Lisäksi konserttitalon tilat eivät nykyisellään riitä täyt- tämään orkesterin tilatarpeita eivätkä yleisötilat ole riittävät. Saliin tarvittaisiin lisää yleisöpaikkoja, esiintymislava on liian pieni eikä salin akustiikka ole riittävä.

Rakennuksen talotekniikka on huonossa kunnossa ja nykyvaatimuksiin riittämätön- tä. Lastaus ammatti-insituutin parkkipaikalla on hankala. (LPR-Arkkitehdit Oy 2017) Kaupunginhallitus päätti LPR Arkkitehtien laatiman tilatarveselvityksen perus- teella vuonna 2019, että Turkuun rakennetaan uusi konserttitalo, eikä vanhaa korjata Turun filharmonisen orkesterin käyttöön. Uuden konserttitalon raken- tamista rahoitetaan nykyisen konserttitalon kiinteistön tontinluovutuskilpailulla.

(Aamuset-kaupunkimedia 2019) Uusi konserttitalo rakennetaan Aurajoen rantaan Itsenäisyydenaukiolle kaupunginteatterin viereen, ja sen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2025 (Heino 2020c).

3 . 4 P U U T O R I N V E S S A

Puutorilla puiston vieressä on pieni pyöreä rakennus, Puutorin Vessa.

Rakennus valmistui vuonna 1933 ja se toimi yleisenä käymälänä vuoteen 1986.

Vessassa oli maksulliset puolet miehille ja naisille, sekä näiden lisäksi ilmainen puoli. Myöhemmin rakennus muutettiin ravintolaksi. Aamuset-kaupunkimedia (2013).

Puutorin Vessa on suojeltu asemakaavassa.

Konserttitalon ja ammatti-instituutin alueelle suunnitellaan kaavamuutosta, jonka tavoitteena on määrittää rakennuksille uusi käyttötarkoitus. Lisäksi tutkitaan, miten aluetta voitaisiin täydennysrakentaa. Alueesta olisi tarkoitus tulla toimin- nallisesti monipuolinen ja elävä osa Aninkaisten aluetta. Kaavan laadinnassa selvi- tetään alueen kaupunkikuvalliset ja rakennetun ympäristön arvot sekä rakennusten suojelutarve. (Kaupunkiympäristölautakunta 2020) Konserttitalo kuuluu maakunta- kaavan rakennussuojelukohteeseen (LPR-Arkkitehdit Oy 2017).

Konserttitalossa on neljä kerrosta. Konserttitalon sisäänkäynti on vilkasliiken- teisen Aninkaistenkadun vieressä katutasossa. Osa katutasokerroksen välipohjasta on korkeammalla, kuin sisäänkäyntiaulan kohdalla. Tässä osassa on kahvio sekä orkesterin tiloja. Toisesta kerroksesta kuljetaan konserttisaliin. Toisessa ker- roksessa on myös orkesterin tiloja. Kolmas kerros ei ole täyskorkea kerros vaan välikerros, joka johtaa salin yläosaan, ja jossa on matalia teknisiä tiloja. Kellari- kerros on kokonaan maan alla ja siellä on keilahalli. Rakennuksen kerrokset ovat tasakorkuisia lukuun ottamatta korkeampaa konserttisalin tilaa. Salin alla maanta- so- ja kellarikerroksessa on paljon pilareita, jotka kannattelevat salin välipohjaa.

N Y K Y I S E T T O I M I N N O T

1 . K E R R O S

Lähde: Turun kaupungin Kaupunkiympäristötoimiala

P U U T O R I N V E S S A

Lähde: rakennusvalvonnan arkisto K E L L A R I K E R R O S

Lähde: Turun kaupungin Kaupunkiympäristötoimiala 2 . K E R R O S

Lähde: Turun kaupungin Kaupunkiympäristötoimiala 3 . K E R R O S

Lähde: Turun kaupungin Kaupunkiympäristötoimiala P E R I A A T E L E I K K A U S K O N S E R T T I T A L O S T A

J U L K I S I V U T L U O T E E S E E N , 1 : 6 0 0

J U L K I S I V U T L O U N A A S E E N , 1 : 6 0 0

J U L K I S I V U T K A A K K O O N , 1 : 6 0 0 Konserttitalon pääjulkisivumateriaali on harmaanruskea rappaus. Vesikatto on

harmaa saumapeltikatto. 2. kerroksen ulokkeen ikkunanpielet ja pilarit ovat val- koista betonia. Konserttitalon ensimmäisten kahden kerroksen julkisivuista ei tule heti mieleen julkinen rakennus. Etenkin luoteisjulkisivun pienet lukuisat ikkunat luovat mielikuvaa esimerkiksi toimisto- tai virastorakennuksesta. Myös harmaan- ruskea rappaus tukee tätä mielikuvaa. Konserttitalon lastaus tapahtuu sisäpihalta.

Sisäpihan parkkipaikan puoleisten jukisivujen puolelta rakennus on selkeästi sul-

keutunut ympäristöstään.

Nykyinen konserttitalo muutetaan osaksi uutta nykytaiteen museota. Museon tiloja tulee myös konserttitalon puoleiseen laajennusosaan sekä Puutorin alle. Tilat ovat yhteydessä toisiinsa Aninkaistenkadun alla.

Museon pääsisäänkäynti on Puutorin puolella maanpinnan alapuolella. Uusi sisään- käynti on näkyvä ja kutsuva sekä helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Si- säänkäynnille johtaa suuret maan alle vievät oleskeluportaat, joita voidaan käyttää myös ulkonäyttämönä erilaisissa tapahtumissa. Osa rakennuksen tiloista on avoimia myös muille, kuin museon asiakkaille, mikä houkuttelee ihmisiä Puutorille.

Puutorille konserttitalon päätyyn tulee rakennusmassa, joka rajaa Puutorin Anin- kaistenkadusta. Näin liikenteen melu ei häiritse aukiota. Rakennusmassa on kapea ja matala, jotta Konserttitalosta tulee visuaalisesti osa Puutoria, vaikka niiden välissä onkin vilkas tie. Bussipysäkin katos rajaa oleskelualueen Maariankadusta.

Sibeliuksenkatu ja Brahenkatu muutetaan Puutorin kohdalta kävelykaduksi, ja katuja ympäröivien rakennusten liiketilat voivat laajentaa toimintaansa kadulle.

Matkakeskukselta Puutorille johtaa taidepolku, joka muuttuu Tuureporinkadulta kävelykaduksi. Taidepolkua reunustaa rakennusten maantasokerrosten liiketiloissa taide-, käsityö- ja harrasteliikkeitä.

Torille muodostuu kolme eriluonteista vyöhykettä museon sisäänkäynnin ulko- näyttämön lisäksi. Puutorin Vessan ympäristöön ja Sibeliuksenkadulle rajautuu terassi- ja kahvila-alue. Terassialue on suuri, joten siinä voidaan järjestää erilai- sia tapahtumia tai esimerkiksi yhteiskäyttöterassi. Sibeliuksenkadun rakennusten maantasokerroksen liiketiloihin tulee kahviloita ja ravintoloita ja elintarvikkeiden erikoismyymälöitä.

Vanha torikiveys, istuskeluportaat sekä puut ja istutukset muodostavat torin puistomaisen vyöhykkeen, jossa on pitkien istuskeluportaiden lisäksi penkkejä, mis- sä voi seurata torin sykettä tai tulla vaikka eväsretkelle.

Kolmas vyöhyke on aukiomainen alue, jossa voidaan järjestää erilaisia pop-up- tapahtumia ja markkinoita. Aukiomaisella alueella järjestetään luonteeltaan erilaista toritoimintaa, kuin ihan lähellä olevalla kauppatorilla, missä myydään mm. vihannek- sia. Brahenkadun puoleisissa liiketiloissa taidepolun varrella on käsityö-, taide- ja harrasteliikkeitä.

Puutorin Vessasta tulee kahvila, jonka ympärille tulee kahvilan terassi ja is- tuskelualueita. Puutorin vessa toimii myös esteettömänä sisäänkäyntinä museon aulaan.

4 . N Y K Y T A I T E E N M U S E O P U U T O R I L L E

4 . 1 S U U N N I T E L M A N L A A J U U S

Torilta puretaan Hesburger ja kauppakassijakelupiste sekä pysäköintihallin si- säänkäynnit. Konserttitalon päädyssä torilla oleva pronssipatsas siirretään mä- keen vanhan konserttitalon viereen.

Puutorilta poistetaan linja-autojen pääteasemat. Paikallisliikenteen pääteasemien sijainti yhtenäistetään ja päätepysäkit siirtyvät ydinkeskustaan kauppatorin tun- tumaan, missä on suurin osa paikallisbussien pääteasemista. Seutuliikenteen pää- teasemat siirtyvät matkakeskukseen kaukoliikenteen aseman yhteyteen. Puutorin reunalle tulee pitkä bussipysäkki ja katos, ja konserttitalon entisen sisäänkäynnin kohdalla oleva bussipysäkki säilytetään.

Konserttitalon puoleisen osan bruttoala on laajennuksen jälkeen 10 198 m

ja kerrosala 7 341 m

.

brm2 olemassa olevat brm2 laaj.jälkeen kerrosala

kellari 1166 m

2189 m

2189 m

1. kerros 2332 m

2487 m

1816 m

2. kerros 2824 m

3 3184 m

2187 m

3. kerros 802 m

2338 m

1149 m

Puutorin puoleisen osan brutto- ja kerrosala on 4 905 m

. kellari 4755 m

1.kerros 150 m

Autohallin bruttoala on yhteensä 20 751 m

. katutaso 42 m

-1 3474 m

-2 2717 m

-3 7259 m

-4 7259 m

A S E M A P I I R R O S , 1 : 1 0 0 0

PUUTORIN PUOLI:

huoneistoala NÄYTTELYTILAT 2 229 m

AULA 599,5 m

tuulikaappi 38 m

naulakko 86,5 m

info ja kassa 13,5 m

varasto 16,5 m

yleisö wc:t 109,5 m

sos.tilat 16,5 m

RAVINTOLA 241,5 m

asiakas wc:t 9,5 m

MUSEOKAUPPA 65,5 m

varasto 12,5 m

TYÖPAJAT 184 m

käytävä 71,5 m

varasto 47 m

PORRASHUONEET 71,5 m

HUOLTOKÄYTÄVÄ 246 m

HUOLTOTILAT

siivouskeskus 10 m

jätetila 11,5 m

IV-konehuone 140 m

lämmönjakohuone 67,5 m

sähköpääkeskus 43,5 m

KAHVILA 40 m

aula 8,5 m

hissi 13,5 m

yhtensä 4392,5 m

tekniset tilat 251 m

AUTOHALLI

PYSÄKÖINTIHALLI 19 441 m

Porrashuoneet 222 m

Tekninen tila 79 m

VSS 125 m

yhteensä 19 870 m

KONSERTTITALON PUOLI:

huoneistoala NÄYTTELYTILAT 3 873 m

aulat ja kulkutilat 735 m

portaat 426,5 m

yleisö wc:t 106 m

varastot 237,5 m

lastaus 16,5 m

TYÖHUONEET 207 m

käytävät 147,5 m

varastot 55,5 m

wc:t 23 m

VERSTAAT 122,5 m

PORRASHUONEET 176,5 m

TAUKOTILAT 37 m

neuvottelu/ ruokailu 12 m

SOSIAALITILAT 36,5 m

HUOLTOKÄYTÄVÄT 218,5 m

HUOLTOTILAT

siivouskeskus 8 m

siivouskomerot 9,5 m

jätetila 23 m

IV-konehuone 86 m

sähköpääkeskus 44,5 m

lämmönjakohuone 22 m

tekninen tila 44 m

yhteensä 6 667,5 m

Vanhassa konserttitalossa puretaan konserttisalin kohdalta välipohjat, jolloin kon-

serttitalon keskelle muodostuu koko rakennuksen korkuinen avoin tila. Pilarit ja ulkoseinät säilytetään. 2 kerroksen välipohjaan tehdään aukkoja 1. kerroksen työ- tilojen kohdalle, jotta niihin saadaan korkeampaa tilaa. Kaikki väliseinät puretaan.

Purkamalla välipohjat konserttisalin kohdalta saadaan koko rakennuksen läpi kulkeva yhtenäinen avoin tila. Tämä konserttitalon sydän yhdistää kaikki raken- nuksen kerrokset toisiinsa. Purkamalla välipohjat saadaan luonnonvaloa rakennuk- sen keskelle muodostuvan tilan kautta valoisasta 3. kerroksesta myös alempiin kerroksiin. Tilojen valoisuus lisääntyy asteittain puutorin maanalaisesta osasta konserttitaloon siirryttäessä ja siellä ylöspäin mentäessä.

4 . 3 T I L A O H J E L M A 4.2 S Ä I L Y T E T T Ä V Ä T R A K E N T E E T

1 . K E R R O S P U U T O R I N

V E S S A 2 . K E R R O S 3 . K E R R O S

Konserttitalon kerroskorkeus on melko matala, ja salin kohdalla sen alapuolella tilat ovat täynnä pilareita. Välipohjat purkamalla voidaan purkaa myös pilarit ja rakennuksen keskelle muodostuu avaraa ja vaikuttavaa tilaa, eivätkä kerrokset ole enää niin erillisiä toisistaan.

Konserttitalosta puretaan myös parveke toisesta kerroksesta. Ammatti-insti- tuutin rakennuksen puoleiset tilat, jotka ovat nyt konserttitalon käytössä, palau- tetaan takaisin ammatti-instituutin rakennuksen käyttöön.

Puutorin Vessasta puretaan väliseinät sekä alapohja hissien kohdalta.

4 . 4 S I S Ä Ä N K Ä Y N T I T I L A T

A L U E L E I K K A U S A - A , 1 : 6 0 0 L E I K K A U S D - D , 1 : 6 0 0

Ulkokatsomo ja museon sisäänkäyntiaula ovat julkista tilaa, johon voi tulla mak- samatta sisäänpääsymaksua. Aulan yhteydessä järjestetään erilaista harrastetoi- mintaa ja työpajoja. Kaikille avoimet tilat ja työpajat houkuttelevat Puutorille myös muita ihmisiä museon asiakkaden lisäksi. Aulatilassa on ravintola, joka palvelee asiakkaita myös Puutorin Vessan kahvilan kautta Puutorin tasolla.

Museon sisäänkäynnin aula on suuri ja sitä ympäröivät museo, kauppa ja ravintola voidaan sulkea erilleen aulasta. Näin aulaa voidaan käyttää erillisenä tapahtuma- tilana museon aukioloaikojen ulkopuolella.

Puutorin alla olevat näyttelytilat ovat erilliset konserttitalon näyttelytiloista, joten niissä voidaan järjestää toisistaan erillisiä ja erilaisia näyttelyitä. Konsert- titalon laajennusosa ja Puutorin alla olevat museon tilat ovat korkeita ja avaria, vanhassa konserttitalossa tilat ovat moninaisempia.

Aulassa on suuri viherseinä, joka näkyy myös pyöräparkin toisella puolella torille.

Lisäksi aulassa kauppaa ja ravintolaa reunustaa pitkät istutuslaatikot. Näyttely-

tilojen ja kulkutilojen välillä on seinien sisällä automaattiset palo-ovet, jotka ovat

aina auki ja sulkeutuvat palon sattuessa itsestään.

Aulan yhteydessä olevissa työpaja-tiloissa järjestetään työpajoja, joissa toteute- taan lukuvuosittain vaihtuva turkulaisten ja muiden kävijöiden tekemä tilataideteos Turun Taideakatemian opiskelijoiden johdolla. Kävijät askartelevat/rakentavat osia opiskelijoiden suunnittelemaa yhteisötaideteosta varten. Opiskelijat kokoavat ja asettavat taideteoksen esille museon vanhan konserttitalon puoleiseen osaan.

Työpajoissa järjestetään myös muita taidetyöpajoja ja harrastetoimintaa. Näin Puu- torille saadaan museon asiakkaiden lisäksi muitakin kävijöitä.

Työpajojen tilat on yhdistettävissä siirtoseinien avulla toisiinsa. Osa museon näyttelytiloista voidaan rajata työpajojen käyttöön ja niihin päästään kulkemaan työpajojen kautta. Näyttelytiloja voidaan käyttää isompiin tapahtumiin tai esimer- kiksi esiintymistiloina. Esiintymistilanteessa näyttämö tulee ulkonäyttämön alle ja esiintyjät pääsevät näyttämölle työpajojen kautta. Pajoja voidaan käyttää esiintyji- en pukuhuoneina. Työpajoja voidaan käyttää myös täysin erillisinä näyttelytiloista.

Työpajojen käytävällä on lasivitriini Turun Taideakatemian opiskelijoiden harjoi- tustöiden näyttelyitä varten. Vitriinin näyttelyn näkee myös ulkoa portailta ja ulkonäyttämöltä.

4 . 5 T Y Ö P A J A T J A Y H T E I S Ö T A I D E T E O S

N Ä Y T T E L Y T I L A P U U T O R I N A L L A

P O H J A , K E L L A R I K E R R O S , P U U T O R I 1 : 5 0 0

K E L L A R I K E R R O K S E N N Ä Y T T E L Y T I L A

P O H J A , K E L L A R I K E R R O S 1 : 5 0 0 P O H J A O T E ,

P U U T O R I N T E K N I S E T T I L A T 1 : 1 0 0 0 Turun kaupunginarkiston arkistotilat jäävät van-

han konserttitalon laajennuksen alle, ja niihin kul- jetaan olemassa olevaa reittiä ammatti-instituutin rakennuksen porraskäytävistä.

Puutorin puoleisten tilojen tekniset tilat sijait-

sevat viherseinän takana naulakkotilojen ja asia-

kasvessojen yläpuolella. Teknisiin tiloihin pääsee

puutorilta pysäköintihaliin vievien porraskäytävien

kautta.

Nykyisen konserttisalin kohdalle rakennetaan koko rakennuksen läpi menevä kap- pale, joka kätkee sisälleen IV-putket, sähköt ja nykyistä konserttisalia ympäröivät olemassa olevat pilarit. Konserttitalon kerroskorkeus on museolle matala, ja näin talotekniikka ei vie tilaa huonekorkeudesta.

Vanerikaarista rakentuva kappale muodostaa tilaa kolmeen eri kerrokseen enti- sen konserttisalin kohdalle. Tilat ovat yhteydessä toisiinsa, mutta ne ovat täysin eri luonteisia. Puukappale alitetaan ja sen osia kierretään kellarikerroksessa. 1.

kerroksessa kuljetaan kappaleen sisälle muodostuvassa tilassa olevaa siltaa pit- kin. Kolmannessa kerroksessa kuljetaan kappaleen päällä olevassa näyttelytilassa, josta avautuu hieno näkymä Puutorin ylle. Nämä näyttelytilat muuttuvat hämäräm- mästä valoisampaan ylöspäin mentäessä.

Kappaleen keskelle muodostuvassa tilassa on aina esillä vaihtuva yhteisötilatai- deteos. Tilan havainnekuvassa tilassa on esillä yhteisötaideteos, jossa kukkaset kelluvat sillan vieressä näkymättömän veden pinnalla perhosten ympäröimänä.

Vanerikaaret muodostuvat rakenteista, joita rajaa vanerilevyt kummallakin puo- lella. Vanereiden väliin päätyihin tulee valkoinen LED-paneeli, joka antaa vaikutel- man siitä, että kappaleen läpi kuultaisi valo. Kappaleen päällä oleva kansimainen näyttelytila rakentuu puukappaleista ja niiden välissä olevasta karkaistusta la- sista. Karkaistujen lasiosien kohdalla puusäleiden välistä siivilöityy valoa alempiin kerroksiin ja kansi on osittain läpinäkyvä.

4 . 6 V A N E R I K A A R E T

L E I K K A U S B - B , 1 : 6 0 0 E N S I M M Ä I S E N K E R R O K S E N N Ä Y T T E L Y T I L A

N Ä Y T T E L Y T I L A ” S I L T A ” J A Y H T E I S Ö T A I D E T E O S P O H J A , 1 . K E R R O S 1 : 5 0 0

P O H J A , 1 . K E R R O S , P U U T O R I 1 : 5 0 0

4 . 7 T A I T E I L I J O I D E N T Y Ö T I L A T

Konserttitalon luoteispuolella on taiteilijoille vuokrattavia työtiloja. 2. kerroksessa työtilojen kohdalla puretaan välipohjaan aukkoja siten, että 1. kerroksen työtilois- sa on myös kahden kerroksen korkuista tilaa. Taiteilijat voivat käyttää museon verstaita silloin, kun museon näyttely on käynnissä, eikä taideteoksia tai näyt- telykalusteita tarvitse rakentaa. Lisäksi taiteilijat voivat käyttää henkilökunnan tauko- ja pukutiloja.

Esteetön sisäänkäynti henkilökunnan tiloihin ja työtiloihin on konserttitalon puo-

leisessa osassa Aninkaistenkadun puolella. Rakennukseen pääsee myös esteettö-

mästi pyöräparkin päädystä huoltokäytävän kautta. Näiden lisäksi henkilökunnan

tiloihin ja työtiloihin pääsee myös Sibeliuksenkadun kautta.

P O H J A 2 . K E R R O S , 1 : 5 0 0

Konserttitalon puoleinen uusi laajennusosa on teräsrakenteinen, pyöräparkki ja pysäköinnin porrashuoneet ovat teräs- ja betonirakenteiset ja maanalaiset osat ovat betonirakenteisia.

Laajennusosan sadevedet johdetaan vesikaton reunassa olevaan kouruun, joka on syvennyksenä vesikattorakenteessa. Vesi poistuu katolta pää- tyseinän sisäpuolella olevaa syöksytorvea pitkin.

Julkisivun edessä oleva puurimoitus on Accoya- puuta eli mäntyä, joka on asetyloitu teollisuus etikalla. Accoya-puu kestää julkisivurimoituk- sessa lahonsietokykynsä ansiosta. Lisäksi rimat ovat täysin irti julkisivupinnasta, jolloin ilma pää- see kiertämään rimoja kaikista suunnista.

4 . 9 R A K E N T E E T

L E I K K A U S C - C , 1 : 6 0 0 J U L K I S I V U O T E , P O H J A O T E J A R A K E N N E L E I K K A U S 1 : 1 0 0

4 . 8 H U O L T O

Lastausalue on Sibeliuksenkadun päässä. Las- tausalueen tavarahissistä on yhteys varastoi- hin ja verstaisiin sekä kaikkiin näyttelytiloihin.

Näyttelyiden huolto kaikkiin tiloihin tapahtuu huoltokäytävän kautta. Tätä käytävää käy- tetään lisäksi museon sisäiseen liikenteeseen.

Huoltokäytävää pitkin pääsee myös kuljettamaan tavarat Puutorin alaiseen ravintolaan ja museo- kauppaan.

Museon pajojen ja taiteilijoiden työpajojen jäte- huolto on lastausoven ja huoltohissin yhteydes- sä. Puutorin kahvilan ja maanalaisen ravintolan jätteet viedään pyöräkatoksen päädyssä olevaan jätetilaan. Samassa tilassa on myös työpajojen ja museon jätekeräys.

Konserttitalon puoleisessa osassa on keskite-

tyn siivouskeskuksen lisäksi kussakin kerrokses-

sa siivouskomero. Nämä sijaitsevat huoltokäytä-

vien yhteydessä. Puutorin siivouskeskuksessa

on myös pesukoneet ravintolan pyykkihuoltoa

varten.

P O H J A 3 . K E R R O S , 1 : 6 0 0

N Ä Y T T E L Y T I L A ” K A N S I ”

Konserttitalon laajennuksen pääjulkisivumateriaali on corten-teräs. Lisäksi julki- sivuissa on käytetty Accoya-puurimoitusta opaalilasin edessä, jolloin luonnonvaloa pääsee sisään, ilman että taideteoksiin lankeaa suoraa auringonvaloa. Rakennuksen takaosassa on lisäksi julkisivumateriaalina opaalilasia ja betonia.

Pyöräparkin julkisivut ovat corten-terästä sekä lasia ja puurimoitusta. Aninkais- tenkadun puolella pyöräparkin kohdalla on puurimoituksen takana tummanharmaata betonia. Pysäköintilaitoksen porrashuoneet ovat corten-terästä, lasia, jonka edes- sä on puurimoitus, sekä tummanharmaata betonia, jonka edessä on puurimoitus.

Julkisivumateriaali corten-teräs yhdistettynä puurimoitukseen ja lasiin viestivät ohikulkijoille, että kyseessä on julkinen rakennus.

4 . 1 0 J U L K I S I V U T

J U L K I S I V U L O U N A A S E E N , 1 : 6 0 0

J U L K I S I V U L U O T E E S E E N , 1 : 6 0 0

J U L K I S I V U K O I L L I S E E N , 1 : 6 0 0

P O L K U P Y Ö R Ä P A R K K I K O I L L I S E E N , 1 : 6 0 0

J U L K I S I V U K A A K K O O N , 1 : 6 0 0

ACCOYA-

Pysäköintihalli on maan alla ja osittain museon tilojen alla. Parkkihallista on yhteys suoraan museon aulaan sekä kaksi hissiä Puutorille

Puutorin nykyistä parkkihallin aluetta laajennetaan konserttitaloon päin. Nykyi- sessä pysäköintilaitoksessa on 4 maanalaista kerrosta, joissa on yhteensä 536 autopaikkaa. Autopaikkoja on lisäksi Puutorilla 9 ja Konserttitalon pihalla 43. Au- topaikkoja on tällä hetkellä yhteensä 590.

Suunnitelmassa autopaikkoja on yhteensä 736, eli niitä tulee lisää 146.

-1. krs -5.000 85 AP -2. krs -8.000 85 AP -3. krs -11.000 283 AP -4. krs -14.000 283 AP

Konserttitalon ja Puutorin tiloille rakennetaan yhteinen 125 m

suuruinen väes- tönsuoja Puutorin pysäköintihallin ylimmän kerroksen yhteyteen. Tätä tilaa käyte- tään normaalioloissa terassikalusteiden ja pop-up tapahtumiin liittyvien kalusteiden varastona. Varastoon pääsee suoraan hissillä Puutorilta.

Väestönsuojalaskelma

Kerrosala konserttitalo 7 341m

tekniset tilat -216m

7 125m

Kerrosala puutori 4 905m

tekniset tilat -276m

4 629m

Kerrosala - tekniset tilat = 11 754m

VSS 1% kerrosalasta 117,54 m

varsinaista suojatilaa varsinainen suojatila 117,54m

sulkuteltta 2,5m

3 kpl ivl-1 4,5m

VSS pinta-ala väh 124,54 m

2 suojahuonetta

6 käymälää

4 . 1 1 P Y S Ä K Ö I N T I H A L L I J A V Ä E S T Ö N S U O J A

P Y S Ä K Ö I N T I , - 1 . K E R R O S , 1 : 1 0 0 0 P Y S Ä K Ö I N T I , - 3 . K E R R O S , 1 : 1 0 0 0

Aamuset-kaupunkimedia (2013), Nostalginen Turku: Verraton vessa, Aamuset, verkkoartikkeli 5/2013. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://aamuset.fi/ar- tikkeli/1611491904/Nostalginen+Turku+Verraton+vessa

Aamuset-kaupunkimedia (2018), Konserttitalon peruskorjausselvitystä esite- tään täydennettäväksi uudisrakennusvaihtoehdon selvityksellä, verkkoartikkeli 8/2018. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://aamuset.fi/artikkeli/4047474/

Konserttitalon+peruskorjausselvitysta+esitetaan+taydennettavaksi+uudisrake nnusvaihtoehdon+selvityksella

Aamuset-kaupunkimedia (2019), Konserttitaloa ei peruskorjata, uuden musiik- kitalon suunnittelu käynnistyy, Aamuset, verkkoartikkeli 5/2019. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://aamuset.fi/artikkeli/4592968/Konserttitaloa+ei+pe ruskorjata+uuden+musiikkitalon+suunnittelu+kaynnistyy

Heino J. (2020a), Matkakeskus halutaan valmiiksi 2029 – 100 000 neliön jätti nousisi Turun ratakiskojen päälle tai radan keskustan puoleiselle reunalle, Tu- run Sanomat, verkkoartikkeli 2/2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://

www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4846596/Matkakeskus+halutaan+valmiiksi+2029+

+100000+nelion+jatti+nousisi+Turun+ratakiskojen+paalle+tai+radan+keskustan+

puoleiselle+reunalle

Heino J. (2020b), Parkinkentän kerrostalot äänestettiin eteenpäin – uusiin ta- loihin noin 300 asukasta, Turun Sanomat, verkkoartikkeli 3/2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4905314/Parkinkenta n+kerrostalot+aanestettiin+eteenpain++uusiin+taloihin+noin+300+asukasta Heino J. (2020c), Turun konserttitalo valmiiksi syksyllä 2025 – Itsenäisyy- denaukiolle nouseva jätti aiotaan tehdä sadaksi vuodeksi, Turun Sanomat, verkkoartikkeli 5/2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://www.ts.fi/uuti- set/paikalliset/4965534/Turun+konserttitalo+valmiiksi+syksylla+2025++Itsenai syydenaukiolle+nouseva+jatti+aiotaan+tehda+sadaksi+vuodeksi

Hjelt Y. (2020), Turun Matkakeskus nytkähtää eteenpäin – hanke kytkee yh- teen Tunnin junan ja Aninkaisten alueen kehittämisen vetovoimaiseksi kaupun- ginosaksi, Yle uutiset, verkkoartikkeli 2/2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020):

https://yle.fi/uutiset/3-11188787

Kaupunkiympäristölautakunta (2020), kokouspöytäkirja, § 36, Turun Kaupun- kiympäristölautakunta 11.02.2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://

ah.turku.fi/kylk/2020/0211003x/4036233.htm

LPR-Arkkitehdit Oy (2017), Turun Konserttitalo – Peruskorjauksen ja laajen- nuksen tarveselvitys, 10/2017. Saatavissa: https://www.google.com/url?sa=t&

rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwj34tzQt_zqAhXNpYsKHUfKDs oQFjABegQIAxAB&url=https%3A%2F%2Fah.turku.fi%2Fkh%2F2019%2F0408009x

%2FImages%2F1704477.pdf&usg=AOvVaw3Egs2rv0yw3oWQJ1mRRpst

Turun filharmoninen orkesteri, Konserttitalon historiaa, verkkosivu. Saatavis- sa (viitattu 31.7.2020): https://www.tfo.fi/fi/konserttitalo/historiaa

Turun kaupunki, Aninkainen, verkkosivu. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): http://

www.turku.fi/keskustan-kehittaminen/aninkainen

Turun Sanomat (2015), Muuttuva kaupunki: Suurpalon synnyttämä Puutori, Tu- run Sanomat, verkkoartikkeli 5/2015. Saatavissa (viitattu 31.7.2020):

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/768990/Muuttuva+kaupunki+Suurpalon+s ynnyttama+Puutori

Vehmanen J. (2020), Turun ratapiha-alueen elämyskeskukseen kaivataan myös kaupungin rahaa, Turun Sanomat, verkkoartikkeli 3/2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4888643/Turun+ratapihaaluee n+elamyskeskukseen+kaivataan+myos+kaupungin+rahaa

5 . L Ä H D E L U E T T E L O

Puutori sijaitsee Aninkaisissa, aivan Turun Aydinkeskustan tuntumassa. Se toimii tällä hetkellä keskeisestä sijainnistaan huolimatta lähinnä vain pääteasemana osalle paikallisliikenteen ja seutuliikenteen bussilinjoista. Puutori on merkittäväl- lä sijainnilla saavuttaessa Turkuun linja-autolla tai Tampereentietä pitkin. Mat- kakeskuksen valmistuessa Puutorin merkitys korostuu edelleen, kun myös juna- asema siirtyy nykyisen linja-autoaseman alueelle ja asemalta Turun keskustaan kuljetaan Puutorin ohi. Tutkin Puutoria ja sen ympäristöä, ja pyrin diplomityössäni kehittämään toria siten, ettei se olisi enää vain koko torin kokoinen bussipysäkki tai vain aukio, joka ohitetaan.

Diplomityön tavoitteena oli elävöittää Puutorin aluetta ja luoda Turun keskus- taan uusi houkutteleva ja viihtyisä kohtaamispaikka. Tavoitteena oli myös löytää vanhalle konserttitalolle uusi käyttötarkoitus, joka tukisi Puutorin elävöittämistä ja tuoda vanha konserttitalo helposti saavutettavaksi osaksi Puutoria. Aihe on ajankohtainen sillä Aninkaisten alue on kehittymässä ja Turun filharmoninen Or- kesteri on muuttamassa pois Aninkaistenkadun kiinteistöstä.

J O H D A N T O

E L Ä V Ä I N E N P U U T O R I

NYKYTAITEEN MUSEO PUUTORILLE JA TURUN VANHAAN KONSERTTITALOON

Johanna Tamminen / Tampereen Yliopisto / Arkkitehtuurin yksikkö / Diplomityö / elokuu 2020

A N I N K A I S T E N A L U E E N K E H I T Y S H A N K K E E T

Turun kaupungin kärkihankkeena on keskustan kehittäminen ja yksi hankkeen osista on Aninkaisten alueen kehittäminen (Heino 2020a). Liikenteen ja logistii- kan solmukohdan lisäksi Aninkaisten alueesta ollaan kehittämässä keskittymää asumiselle, työnteolle ja elämystoiminnalle (Turun kaupunki). Aninkaisten alueella on käynnissä ja suunnitteilla useita kehityshankkeita kuten mm. Matkakeskus, Puutori, Konserttitalo, Parkinkenttä, ammatti-instituutti sekä ratapihalle uusi elämyskeskus, ja koko ratapiha-alueen järjestelyitä tullaan kehittämään (Heino 2020a).

Matkakeskus aiotaan saada valmiiksi vuoteen 2029 mennessä. Tavoitteena on, että Matkakeskuksesta tulee viihtyisä ja toiminnoiltaan monipuolinen. Sinne on suunniteltu tulevan yksityisiä ja julkisia palveluita. Matkustajalaiturit sijoittui- sivat Aninkaistensillan ja Logomon väliselle alueelle. Turun ja Helsingin välille kehitellään myös tunnin junayhteyttä. (Heino 2020a)

Matkakeskukseen tulee yhteisterminaali linja-autoille ja junille. Tämän lisäksi hanke kehittää koko Aninkaisten aluetta ja linja-autoaseman ja Matkahuollon alueelle luodaan uusi kaupunginosakeskus, johon rakennetaan myös useita uusia kerrostaloja (Hjelt 2020).

Puutori syntyi Turun Palosta. Ennen paloa 1800-luvun alussa Aninkaistenmä- elle tuli maalaisia myymään kauppatavaroitaan Porin ja Tampereen suunnalta tulevaa maantietä pitkin. Mäellä oli tiivis puutalokortteli, eikä siellä ollut tilaa hevoskuormien purkamiseen ja lastaamiseen. Mäellä asunut kauppias Hellman tarjosi tonttiaan kaupungin käyttöön ja suurta taloaan purettavaksi, jotta alueelle saataisiin tori. Kaupunki ei tarttunut tarjoukseen, ja viisi vuotta myö- hemmin sama talo syttyi tuleen. Näin alkoi Turun Palo vuonna 1827.

Koko Aninkaistenmäen laki paloi matalaksi, ja vuonna 1846 alueelle alettiin rakennuttaa toria. Samalla mäelle tehtiin pohja Engelin asemakaavassa olleelle Aninkaistenkadulle. Torin ja tien rakentamiseen meni vuosia sillä alueen tasoit- tamiseen tarvittiin paljon täytemaata. Alueella alettiin järjestää torikauppaa vuonna 1876, jolloin myyntikojuissa oli sekalaista pikkutavaraa ja vaatteita.

1890-luvulla Aninkaistentoria alettiin kutsua Puutoriksi, kun torilla alettiin myymään heinää ja puutavaraa. Nimestä tuli virallinen vasta 1990-luvulla.

1920-luvulta alkaen Puutori ja sen lähialue toimi linja-autoasemana kunnes bussit siirtyivät uudelle linja-autoasemalle vuonna 1938. 1940-luvulla Puutoris- ta tuli pääteasema seutuliikenteelle.

Torille valmistui vuonna 1933 wc-rakennus ja vaakahuone Puutorin Vessa, joista wc-rakennus on säilynyt.

Göteborg lahjoitti Turulle rahoituksen Konserttitalon ja Turun ammatti-insti- tuutin (1951) rakennusurakoihin. Konserttitalon edessä oleva Kun ystävyyssuh- teet solmitaan -pronssiveistos pystytettiin kiitollisuudenosoitukseksi Götebor- gin avusta niin sota-aikana kuin sen jälkeenkin.

1952 rakennettiin torin toisessa päädyssä oleva Ystävyyspuisto ja bussipy- säkit sijoitettiin torin keskelle ja reunoille. Puutorin pysäköintilaitosta alettiin rakentaa Puutorin alle vuonna 1992. Vuonna 1996 bussit poistettiin Puutorilta.

(Turun Sanomat 2015)

P U U T O R I N H I S T O R I A

Diplomityössä tutkitaan Turun Puutorin aluetta sekä vanhaa konserttitaloraken- nusta Puutorin koillispäädyssä. Diplomityössä esitetään suunnitelma Puutorin ja vanhan Konserttitalon alueen kehittämiseksi. Aihe on ajankohtainen, sillä Anin- kaisten alueella on useita kehityshankkeita käynnissä ja konserttitalon alueelle suunnitellaan kaavamuutosta, jonka tavoitteena on määrittää rakennuksille uusi käyttötarkoitus ja saada alueesta toiminnallisesti monipuolinen ja elävä osa Aninkaisten aluetta.

Diplomityössä esitettävän suunnitelman tavoitteena on elävöittää Puutorin aluetta ja luoda uusi houkutteleva ja viihtyisä kohtaamispaikka Turun keskus- taan. Lisäksi tavoitteena on löytää vanhalle konserttitalolle uusi käyttötar- koitus, joka tukisi Puutorin elävöittämistä, ja muodostaa näistä toiminnallinen kokonaisuus, joka houkuttelisi paikalle turkulaisia sekä turisteja Suomesta ja ulkomailta. Puutori sijaitsee aivan Turun ydinkeskustan tuntumassa ja on merkit- tävällä sijainnilla Turkuun saavuttaessa. Torin merkitys korostuu edelleen, kun myös juna-asema siirtyy nykyisen linja-autoaseman alueelle ja asemalta kuljetaan Turun keskustaan Puutorin ohi. Keskeisestä sijainnistaan huolimatta Puutori toi- mii tällä hetkellä lähinnä vain pääteasemana osalle bussilinjoista. Hyvän sijainnin ansiosta Puutori voisi olla paljon merkittävämmässä osassa Turun keskustaa.

Suunnitelmassa nykyinen konserttitalo muutetaan osaksi nykytaiteen museota.

Museon tiloja tulee myös konserttitalon puoleiseen laajennusosaan sekä Puutorin alle. Tilat ovat yhteydessä toisiinsa Aninkaistenkadun alla. Museon pääsisään- käynti on Puutorin puolella maanpinnan alapuolella. Sisäänkäynnille johtaa suuret

maan alle vievät oleskeluportaat, joita voidaan käyttää myös ulkonäyttämönä erilaisissa tapahtumissa. Museon lisäksi Puutorin puoleisessa rakennuksessa toimii ravintola, kahvila ja museokauppa. Puutorin alla järjestetään työpajoja, joissa kävijät valmistavat Turun Taideakatemian opiskelijoiden johdolla yhtei- sötaideteoksia, jotka ovat esillä konserttitalon puoleisessa osassa museota.

Vanhassa konserttitalossa on museon tilojen lisäksi taiteilijoille vuokrattavia työtiloja.

Puutori rajataan sitä ympäröivästä vilkkaasta liikenteestä matalalla raken- nusmassalla ja bussikatoksella. Puutoria selkeytetään maanpinnan yläpuolelle jäävien rakennusmassojen nykyistä suoraviivaisemmalla sijoittelulla. Konsertti- talosta tulee visuaalisesti osa Puutoria, vaikka niiden välissä onkin vilkas tie.

Suunnitelmassa Puutorille muodostuu kolme eriluonteista vyöhykettä. Teras- si- ja kahvilavyöhykkeellä on muun muassa Puutorin Vessassa toimiva kahvila ja terassi. Puistomaiselle vyöhykkeelle istutetaan puita ja pensaita ja alueella on paljon penkkejä ja istuskelualueita. Aukiomainen vyöhyke on tarkoitettu erilaisten pop-up-tapahtumien ja markkinoiden järjestämiseen.

Kävijöitä houkuttelee vierailemaan alueella toistuvasti ravintola, kahvila, yh- teisötaideteoksen työpajat ja muu harrastetoiminta, opiskelijoiden taidenäytte- lyt, markkinat ja pop-up-tapahtumat, sekä erilaiset viihtyisät oleskelualueet.

Harvemmin toistuviin vierailuihin houkuttelee taas museon vaihtuvat näyttelyt ja uniikit ja vaikuttavat näyttelytilat, sekä erilaiset tapahtumat, joita voidaan järjestää Puutorin alla olevissa aula- ja näyttelytiloissa.

R A K E I S U U S K A R T T A Ratapihan elämyskeskukseen tulee perheille suunnattu digitaalinen elämys-

keskus ja monitoimiareena sekä näiden lisäksi mm. liikuntatiloja ja hotelli. Ta- voitteena on, että elämyskeskus voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2024 tai 2025. (Vehmanen 2020)

Parkinkentälle on suunniteltu maan alle mm. pysäköintiä sekä liikunta- ja liiketiloja, joiden päälle tulisi urheilupalveluita. Kentän ympärille tulee kerros- taloja, joissa on asuntoja ja liiketiloja. (Heino 2020b)

Konserttitalon ja Ammatti-instituutin alueelle suunnitellaan kaavamuutosta (Kaupunkiympäristölautakunta 2020). Uusi konserttitalo rakennetaan Aurajoen rantaan Itsenäisyydenaukiolle kaupunginteatterin viereen ja sen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2025 (Heino 2020c).

P E R I A A T E L E I K K A U S K O N S E R T T I T A L O S T A

K O N S E R T T I T A L O

Turun konserttitalo on Suomen ensimmäinen konserttitaloksi suunniteltu rakennus. Tämä fuktionalistinen rakennus on rakennettu vuonna 1952 ja sen on suunnitellut arkkitehti Risto-Veikko Luukkonen. (Turun filharmoninen orkesteri)

Konserttitalo on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja se pitäisi peruskorjata täysin (Aamuset 2018). Lisäksi konserttitalon tilat eivät nykyisellään riitä täyttämään orkesterin tilatarpeita eivätkä yleisötilat ole riittävät. Saliin tarvittaisiin lisää yleisöpaikkoja, esiin- tymislava on liian pieni eikä salin akustiikka ole riittävä. Rakennuksen talotekniikka on huonossa kunnossa ja nykyvaatimuksiin riittämätöntä. Lastaus ammatti-insituutin parkki- paikalla on hankala. (LPR-Arkkitehdit Oy 2017)

Kaupunginhallitus päätti LPR Arkkitehtien laatiman tilatarveselvityksen perusteella vuonna 2019, että Turkuun rakennetaan uusi konserttitalo, eikä vanhaa korjata Turun filharmonisen orkesterin käyttöön. Uuden konserttitalon rakentamista rahoitetaan ny- kyisen konserttitalon kiinteistön tontinluovutuskilpailulla. (Aamuset-kaupunkimedia 2019) Uusi konserttitalo rakennetaan Aurajoen rantaan Itsenäisyydenaukiolle kaupunginteatterin viereen, ja sen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2025 (Heino 2020c).

Konserttitalon ja ammatti-instituutin alueelle suunnitellaan kaavamuutosta, jonka tavoit- teena on määrittää rakennuksille uusi käyttötarkoitus. Lisäksi tutkitaan, miten aluetta voitaisiin täydennysrakentaa. Alueesta olisi tarkoitus tulla toiminnallisesti monipuolinen ja elävä osa Aninkaisten aluetta. Kaavan laadinnassa selvitetään alueen kaupunkikuvalliset ja rakennetun ympäristön arvot sekä rakennusten suojelutarve. (Kaupunkiympäristö- lautakunta 2020) Konserttitalo kuuluu maakuntakaavan rakennussuojelukohteeseen (LPR- Arkkitehdit Oy 2017).

Konserttitalossa on neljä kerrosta. Konserttitalon sisäänkäynti on vilkasliikenteisen Aninkaistenkadun vieressä katutasossa. Osa katutasokerroksen välipohjasta on korkeam- malla, kuin sisäänkäyntiaulan kohdalla. Tässä osassa on kahvio sekä orkesterin tiloja.

Toisesta kerroksesta kuljetaan konserttisaliin. Toisessa kerroksessa on myös orkesterin tiloja. Kolmas kerros ei ole täyskorkea kerros vaan välikerros, joka johtaa salin yläosaan, ja jossa on matalia teknisiä tiloja. Kellarikerros on kokonaan maan alla ja siellä on keilahal- li. Rakennuksen kerrokset ovat tasakorkuisia lukuun ottamatta korkeampaa konserttisalin tilaa. Salin alla maantaso- ja kellarikerroksessa on paljon pilareita, jotka kannattelevat salin välipohjaa.

Konserttitalon pääjulkisivumateriaali on harmaanruskea rappaus. Vesikatto on harmaa saumapeltikatto. 2. kerroksen ulokkeen ikkunanpielet ja pilarit ovat valkoista betonia.

Konserttitalon ensimmäisten kahden kerroksen julkisivuista ei tule heti mieleen julkinen rakennus. Etenkin luoteisjulkisivun pienet lukuisat ikkunat luovat mielikuvaa esimerkiksi toimisto- tai virastorakennuksesta. Myös harmaanruskea rappaus tukee tätä mielikuvaa.

Konserttitalon lastaus tapahtuu sisäpihalta. Sisäpihan parkkipaikan puoleisten jukisivujen puolelta rakennus on selkeästi sulkeutunut ympäristöstään.

P U U T O R I N V E S S A

Puutorilla puiston vieressä on pieni pyöreä rakennus, Puutorin Vessa.

Rakennus valmistui vuonna 1933 ja se toimi yleisenä käymälänä vuoteen 1986. Vessassa oli maksulliset puolet miehille ja naisille, sekä näiden lisäksi ilmainen puoli. Myöhemmin ra- kennus muutettiin ravintolaksi. Aamuset-kaupunkimedia (2013). Puutorin Vessa on suojeltu

asemakaavassa. P U U T O R I N V E S S A

N Ä K Y M Ä S I B E L I U K S E N K A D U L T A K O N S E R T T I T A L O L L E

N Ä K Y M Ä M A A R I A N K A D U L T A K O N S E R T T I T A L O L L E Puutoria reunustaa koillisessa vilkasliikenteinen viisikaistainen Aninkaistenkatu. Kaakossa

tori rajautuu Maariankatuun, joka on myös melko vilkas, ja sitä pitkin ajaa useat bussilin- jat. Lounaassa toria reunustava Brahenkatu ja luoteessa Sibeliuksenkatu ovat hiljaisempia.

Brahenkatua pitkin kulkee kevyenliikenteenväylä. Toria ympäröivien rakennusten katuta- sossa on liiketiloja.

Suuret linja-autopysäkkien kentät torin keskellä jakavat torin kahteen osaan. Lisäksi Puutorin Vessan kohdalla torilla kulkee matalahko kivimuuri, joka erottaa torin ystävyys- puistosta. Puutorin alla on 4-kerroksinen parkkihalli, jonka sisäänkäyntiluiska on torin länsikulmassa. Sisäänajoluiskan kohdalla on myös elintarvikekaupan kauppakassien jakelu- piste. Parkkihalliin johtavia porrashuoneita on sijoiteltu useita ympäri Puutoria. Heti torille keskustasta päin tultaessa sen eteläkulmassa on Hesburger.

Puutori sijaitsee Aninkaistenmäen laella, ja korkein kohta on Konserttitalon nykyisellä sisäpihalla.

Torin jakautuminen eri osiin ja ympäri toria sijoitetut erimuotoiset rakennukset saavat torin vaikuttamaan pirstaleiselta. Tori on lähinnä suuri linja-autopysäkki, eikä se pirstalei- suutensa ja laajojen bussialueidensa takia houkuttele edes läpikulkureittinä.

Tällä hetkellä torilta katsottaessa konserttitalo jää pysäköintilaitoksen porrashuonei- den, bussipysäkkien ja Ystävyyspuiston puiden taakse piiloon. Torilla ei ole juurikaan tyhjää aluetta toritoiminnalle. Torilla ei myöskään ole muuta kunnollista oleskelupaikkaa, kuin Puutorin Vessa -ravintolan pieni terassi.

Puutorin pinta on asfalttia ja punertavaa nupukiveä. Puutoria ympäröivien rakennusten julkisivuissa on paljon lämpimiä ja murrettuja savyjä.

N Y K Y P Ä I V Ä N P U U T O R I

P U U T O R I 1 : 1 0 0 0

K O N S E R T T I T A L O

K E L L A R I K E R R O S K O N S E R T T I T A L O

1 . K E R R O S K O N S E R T T I T A L O

2 . K E R R O S K O N S E R T T I T A L O

3 . K E R R O S

A S E M A P I I R R O S , 1 : 1 0 0 0

K O N S E R T T I T A L O 1 . K E R R O S

K O N S E R T T I T A L O 2 . K E R R O S

K O N S E R T T I T A L O Nykyinen konserttitalo muutetaan osaksi uutta nykytaiteen museota. Museon tiloja tulee

myös konserttitalon puoleiseen laajennusosaan sekä Puutorin alle. Tilat ovat yhteydessä toisiinsa Aninkaistenkadun alla.

Museon pääsisäänkäynti on Puutorin puolella maanpinnan alapuolella. Uusi sisäänkäynti on näkyvä ja kutsuva sekä helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Sisäänkäynnille joh- taa suuret maan alle vievät oleskeluportaat, joita voidaan käyttää myös ulkonäyttämönä erilaisissa tapahtumissa. Osa rakennuksen tiloista on avoimia myös muille, kuin museon asiakkaille, mikä houkuttelee ihmisiä Puutorille.

Puutorille konserttitalon päätyyn tulee rakennusmassa, joka rajaa Puutorin Aninkaisten- kadusta. Näin liikenteen melu ei häiritse aukiota. Rakennusmassa on kapea ja matala, jotta Konserttitalosta tulee visuaalisesti osa Puutoria, vaikka niiden välissä onkin vilkas tie.

Bussipysäkin katos rajaa oleskelualueen Maariankadusta.

Sibeliuksenkatu ja Brahenkatu muutetaan Puutorin kohdalta kävelykaduksi, ja katuja ympäröivien rakennusten liiketilat voivat laajentaa toimintaansa kadulle. Matkakeskukselta Puutorille johtaa taidepolku, joka muuttuu Tuureporinkadulta kävelykaduksi. Taidepolkua reunustaa rakennusten maantasokerrosten liiketiloissa taide-, käsityö- ja harrasteliikkei- tä.

Torille muodostuu kolme eriluonteista vyöhykettä museon sisäänkäynnin ulkonäyttämön lisäksi. Puutorin Vessan ympäristöön ja Sibeliuksenkadulle rajautuu terassi- ja kahvila- alue. Terassialue on suuri, joten siinä voidaan järjestää erilaisia tapahtumia tai esimerkiksi yhteiskäyttöterassi. Sibeliuksenkadun rakennusten maantasokerroksen liiketiloihin tulee kahviloita ja ravintoloita ja elintarvikkeiden erikoismyymälöitä.

Vanha torikiveys, istuskeluportaat sekä puut ja istutukset muodostavat torin puisto- maisen vyöhykkeen, jossa on pitkien istuskeluportaiden lisäksi penkkejä, missä voi seurata torin sykettä tai tulla vaikka eväsretkelle.

Kolmas vyöhyke on aukiomainen alue, jossa voidaan järjestää erilaisia pop-up-tapahtumia ja markkinoita. Aukiomaisella alueella järjestetään luonteeltaan erilaista toritoimintaa, kuin ihan lähellä olevalla kauppatorilla, missä myydään mm. vihanneksia. Brahenkadun puoleisissa liiketiloissa taidepolun varrella on käsityö-, taide- ja harrasteliikkeitä.

Puutorin Vessasta tulee kahvila, jonka ympärille tulee kahvilan terassi ja istuskelualuei- ta. Puutorin vessa toimii myös esteettömänä sisäänkäyntinä museon aulaan.

Torilta puretaan Hesburger ja kauppakassijakelupiste sekä pysäköintihallin sisäänkäynnit.

Konserttitalon päädyssä torilla oleva pronssipatsas siirretään mäkeen vanhan konsertti- talon viereen.

Puutorilta poistetaan linja-autojen pääteasemat. Paikallisliikenteen pääteasemien sijainti yhtenäistetään ja päätepysäkit siirtyvät ydinkeskustaan kauppatorin tuntumaan, missä on suurin osa paikallisbussien pääteasemista. Seutuliikenteen pääteasemat siirtyvät matka- keskukseen kaukoliikenteen aseman yhteyteen. Puutorin reunalle tulee pitkä bussipysäkki ja katos, ja konserttitalon entisen sisäänkäynnin kohdalla oleva bussipysäkki säilytetään.

N Y K Y T A I T E E N M U S E O P U U T O R I L L E

S U U N N I T E L M A N L A A J U U S

PUUTORIN PUOLI:

huoneistoala NÄYTTELYTILAT 2 229 m²

AULA 599,5 m²

tuulikaappi 38 m² naulakko 86,5 m² info ja kassa 13,5 m² varasto 16,5 m² yleisö wc:t 109,5 m² sos.tilat 16,5 m² RAVINTOLA 241,5 m²

asiakas wc:t 9,5 m² MUSEOKAUPPA 65,5 m²

varasto 12,5 m² TYÖPAJAT 184 m² käytävä 71,5 m² varasto 47 m² PORRASHUONEET 71,5 m² HUOLTOKÄYTÄVÄ 246 m² HUOLTOTILAT

siivouskeskus 10 m² jätetila 11,5 m² IV-konehuone 140 m² lämmönjakohuone 67,5 m² sähköpääkeskus 43,5 m² KAHVILA 40 m²

aula 8,5 m² hissi 13,5 m² yhtensä 4392,5 m²

tekniset tilat 251 m^2- AUTOHALLI

PYSÄKÖINTIHALLI 19 441 m² Porrashuoneet 222 m² Tekninen tila 79 m²

VSS 125 m²

yhteensä 19 870 m²

KONSERTTITALON PUOLI:

huoneistoala NÄYTTELYTILAT 3 873 m²

aulat ja kulkutilat 735 m² portaat 426,5 m² yleisö wc:t 106 m² varastot 237,5 m² lastaus 16,5 m² TYÖHUONEET 207 m² käytävät 147,5 m² varastot 55,5 m² wc:t 23 m² VERSTAAT 122,5 m² PORRASHUONEET 176,5 m² TAUKOTILAT 37 m²

neuvottelu/ ruokailu 12 m² SOSIAALITILAT 36,5 m² HUOLTOKÄYTÄVÄT 218,5 m² HUOLTOTILAT

siivouskeskus 8 m² siivouskomerot 9,5 m² jätetila 23 m² IV-konehuone 86 m² sähköpääkeskus 44,5 m² lämmönjakohuone 22 m² tekninen tila 44 m² yhteensä 6 667,5 m²

T I L A O H J E L M A

Vanhassa konserttitalossa puretaan konserttisalin kohdalta välipohjat, jolloin konsert- titalon keskelle muodostuu koko rakennuksen korkuinen avoin tila. Pilarit ja ulkoseinät säilytetään. 2 kerroksen välipohjaan tehdään aukkoja 1. kerroksen työtilojen kohdalle, jotta niihin saadaan korkeampaa tilaa. Kaikki väliseinät puretaan.

Purkamalla välipohjat konserttisalin kohdalta saadaan koko rakennuksen läpi kulkeva yhtenäinen avoin tila. Tämä konserttitalon sydän yhdistää kaikki rakennuksen kerrokset toisiinsa. Purkamalla välipohjat saadaan luonnonvaloa rakennuksen keskelle muodostuvan tilan kautta valoisasta 3. kerroksesta myös alempiin kerroksiin. Tilojen valoisuus lisääntyy asteittain puutorin maanalaisesta osasta konserttitaloon siirryttäessä ja siellä ylöspäin mentäessä.

Konserttitalon kerroskorkeus on melko matala ja salin kohdalla sen alapuolella tilat ovat täynnä pilareita. Välipohjat purkamalla voidaan purkaa myös pilarit ja rakennuksen keskelle muodostuu avaraa ja vaikuttavaa tilaa, eivätkä kerrokset enää ole niin erillisiä toisistaan.

Konserttitalosta puretaan myös parveke toisesta kerroksesta. Ammatti-isntituutin ra- kennuksen puoleiset tilat, jotka ovat nyt konserttitalon käytössä, palautetaan takaisin ammatti-instituutin rakennuksen käyttöön.

Puutorin Vessasta puretaan väliseinät ja alapohja hissien kohdalta.

S Ä I L Y T E T T Ä V Ä T R A K E N T E E T

P U U T O R I N V E S S A

Konserttitalon puoleisen osan bruttoala on laajennuksen jälkeen 10 198 m² ja kerrosala 7 341 m².

brm2 olemassa olevat brm2 laaj.jälkeen kerrosala

kellari 1166 m² 2189 m² 2189 m²

1. kerros 2332 m² 2487 m² 1816 m²

2. kerros 2824 m² 33184 m² 2187 m²

3. kerros 802 m² 2338 m² 1149 m²

Puutorin puoleisen osan brutto- ja kerrosala on 4 905 m². kellari 4755 m²

1.kerros 150 m²

Autohallin bruttoala on yhteensä 20 751 m². katutaso 42 m²

-1 3474 m²

-2 2717 m²

-3 7259 m²

-4 7259 m²

P O H J A P I I R R O S , K E L L A R I K E R R O S , 1 : 4 0 0

S I S Ä Ä N K Ä Y N T I T I L A T

Ulkokatsomo ja museon sisäänkäyntiaula ovat julkista tilaa, johon voi tulla mak- samatta sisäänpääsymaksua. Aulan yhteydessä järjestetään erilaista harraste- toimintaa ja työpajoja. Kaikille avoimet tilat ja työpajat houkuttelevat Puutorille myös muita ihmisiä museon asiakkaden lisäksi. Aulatilassa on ravintola, joka pal- velee asiakkaita myös Puutorin Vessan kahvilan kautta Puutorin tasolla.

Museon sisäänkäynnin aula on suuri ja sitä ympäröivät museo, kauppa ja ravintola voidaan sulkea erilleen aulasta. Näin aulaa voidaan käyttää erillisenä tapahtuma- tilana museon aukioloaikojen ulkopuolella.

Puutorin alla olevat näyttelytilat ovat erilliset konserttitalon näyttelytiloista, joten niissä voidaan järjestää toisistaan erillisiä ja erilaisia näyttelyitä. Konsert- titalon laajennusosa ja Puutorin alla olevat museon tilat ovat korkeita ja avaria, vanhassa konserttitalossa tilat ovat moninaisempia.

Aulassa on suuri viherseinä, joka näkyy myös pyöräparkin toisella puolella torille. Lisäksi aulassa kauppaa ja ravintolaa reunustaa pitkät istutuslaatikot.

Näyttelytilojen ja kulkutilojen välillä on seinien sisällä automaattiset palo-ovet, jotka ovat aina auki ja sulkeutuvat palon sattuessa itsestään.

Aulan yhteydessä olevissa työpaja-tiloissa järjestetään työpajoja, joissa to- teutetaan lukuvuosittain vaihtuva turkulaisten ja muiden kävijöiden tekemä ti- lataideteos Turun Taideakatemian opiskelijoiden johdolla. Kävijät askartelevat/

rakentavat osia opiskelijoiden suunnittelemaa yhteisötaideteosta varten. Opis- kelijat kokoavat ja asettavat taideteoksen esille museon vanhan konserttitalon puoleiseen osaan. Työpajoissa järjestetään myös muita taidetyöpajoja ja harras- tetoimintaa. Näin Puutorille saadaan museon asiakkaiden lisäksi muitakin kävijöitä.

Työpajojen tilat on yhdistettävissä siirtoseinien avulla toisiinsa. Osa museon näyttelytiloista voidaan rajata työpajojen käyttöön ja niihin päästään kulkemaan työpajojen kautta. Näyttelytiloja voidaan käyttää isompiin tapahtumiin tai esi- merkiksi esiintymistiloina. Esiintymistilanteessa näyttämö tulee ulkonäyttämön alle ja esiintyjät pääsevät näyttämölle työpajojen kautta. Pajoja voidaan käyttää esiintyjien pukuhuoneina. Työpajoja voidaan käyttää myös täysin erillisinä näyt- telytiloista.

Työpajojen käytävällä on lasivitriini Turun Taideakatemian opiskelijoiden harjoi- tustöiden näyttelyitä varten. Vitriinin näyttelyn näkee myös ulkoa portailta ja ulkonäyttämöltä.

T Y Ö P A J A T J A Y H T E I S Ö T A I D E T E O S

Turun kaupunginarkiston arkistotilat jäävät vanhan konserttitalon laajennuksen alle, ja niihin kuljetaan olemassa olevaa reittiä am- matti-instituutin rakennuksen porraskäytä- vistä.

Puutorin puoleisten tilojen tekniset tilat si- jaitsevat viherseinän takana naulakkotilojen ja asiakasvessojen yläpuolella. Teknisiin tiloihin pääsee puutorilta pysäköintihaliin vievien por- raskäytävien kautta.

L E I K K A U S B - B , 1 : 6 0 0