Toimintakertomus 2016

(1)

Toimintakertomus 2016

(2)

Kesällä 2000 museo siirtyi keskelle kaupunkia kävelykadun varrelle. Kuva: Anneli Hemmilä-Nurmi

(3)

Suomen käsityön museo toimii valtakunnallisena erikoismuseona suomalaisen käsityökulttuurin, käsityön perinteen sekä tiedon ja taidon säilyttäjänä, hoitajana, tallentajana ja välittäjä- nä. Museo edistää käsityön arvostusta ja tukee käsityöläisyyttä ammattina, harrastuksena ja taiteena sekä kannustaa luovaan yrittäjyyteen. Suomen käsityön museon kokoelmat, kirjasto ja arkistot muodostavat asiantuntevasti hoidetun kokonaisuuden, joka on helposti museon asiakkaiden saatavilla.

Museossa on myös kaksi erikoisosastoa: Suomen kansallispukukeskus sekä Konservointikeskus.

Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus

Toimisto:

Kilpisenkatu 12, 40100 Jyväskylä Puh. 014 266 4380

www.craftmuseum.i

www.kansallispukukeskus.i Näyttelyt:

Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä

Suomen käsityön museo Konservointikeskus

Salmirannantie 3, 40520 Jyväskylä Puh. 014 266 4383

www.konservointikeskus.i

Toimitus: Simo Kotilainen ja Anne Vesanto Taitto: Raija Mattila

(4)

SISÄLLYSLUETTELO

1. LUKIJALLE ... 5

2. MENNEISYYS ... 6

3. ERIKOISMUSEOTOIMINTA ... 7

4. NÄYTTELYT ... 8

5. YLEISÖTYÖ ... 24

6. KOKOELMAT ... 28

7. ARKISTO, KIRJASTO JA TIETOPALVELU ... 32

8. VALOKUVA-ARKISTO ... 33

9. KANSALLISPUKUKESKUS ... 35

10. KONSERVOINTIKESKUS ... 38

11. PROJEKTIT, TUTKIMUS- JA TALLENNUSYHTEISTYÖ ... 40

12. VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI ... 47

13. MUSEO JA YLEISÖ ... 49

14. TAPAHTUMAT ... 50

15. MUSEOKAUPPA ... 52

16. HALLINTO ... 52

17. HENKILÖSTÖ ... 52

18. JÄSENYYDET ... 54

19. TILAT ... 54

20. TALOUS ... 55

21. TUNNUSLUKUJA ... 55

(5)

Museon toiminnalle oli edelleen erityisen tärkeä opetus- ja kulttuuriministe- riön myöntämä suuri 185 000 € harkin- nanvarainen avustus, sillä museo ei tänä toimintavuonna poikkeuksellisesti saanut mitään muita ulkopuolisia avustuksia.

Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen kävijämäärä (34 990) pysyi edelleen hyvänä, vaikka määrä pieneni hiukan vuoden 2015 erityisen hy- västä tuloksesta (38 169 kävijää).

Maksavien kävijöiden määrä nousi hieman, sillä nyt 2696 henkilöä eli 7,7 % kä- vijöistä oli maksavia (6,86 % vuonna 2015), ilmaiskävijöitä oli 32 294. Osa maksavien kävijöiden määrän noususta selittyy valtakunnallisen museokortin suosiolla, sil- lä museossa vieraili kortilla 555 henkilöä.

Jyväskylän museoiden yhteisen kirjasto- korttikampanjan aikana tammi-, marras- ja joulukuussa kävi 322 ilmaiskävijää.

Vuoden päänäyttelyyn, nostalgiseen Omin käsin -näyttelyyn tutustui 17 587 kä- vijää. Teatterimuseosta lainassa olleessa, värikkäässä Unelmien kuteita -näyttelyssä vieraili 8 558 katsojaa. Pienempiä vaihtu- via näyttelyitä museossa oli esillä yhteen- sä 21, joista mainittakoon Soile Aartialan Sievästi siveltimellä -näyttely 7 232 kävi- jällä sekä Omin käsin -hengessä järjestet- ty jurytetty Pinnalla-näyttely alle 30-vuoti- aille nuorille muotoilijoille ja käsityöläisel- le. Tässä näyttelyssä oli 7 375 kävijää.

Vuoden mittaan järjestetyissä tapahtumissa (96 kappaletta), kuten Low Budget -pajoissa, Late Nightseissa, Omin käsin - näyttelyn aikana järjestetyissä Tavataan olohuoneessa -tapahtumissa sekä muis- sa näyttelyvuoden tapahtumissa kävi yh- teensä 12 709 vierailijaa (vuonna 2015 eri tapahtumissa oli 10 829 kävijää).

Näyttelyihin kävi tutustumassa vuoden aikana 206 ryhmää (231 ryhmää vuonna 2015), joista opastettiin vuoden aikana 119 ryhmää. Ryhmistä oli koululais/opiskeli- jaryhmiä 139, joista 88 opastettiin (95 ryh- mää vuonna 2015).

Museon tuottamia kiertonäyttelyitä oli esillä Helsingissä, Seinäjoella, Kokkolas- sa ja Pieksämäellä ja niissä vieraili kertomusvuonna 5 087 henkilöä. Museon ryi- jyaiheista muistelusalkkua, kansakoulu- salkkua, Marimekko-salkkua ja nuorille mielenterveyskuntoutujille suunnattua Nappisalkkua lainattiin yhteensä 47 kertaa.

Museon verkkosivut ja sosiaalinen me- dia ovat valtakunnalliselle erikoismuseol- le erittäin tärkeitä, mutta myös perinteinen tietopalvelu on edelleen tärkeä osa museon toimintoja. Tietopalvelukontakte- ja museon eri toimintoihin tai toimipisteisiin oli vuoden aikana kaikkiaan 555. Mu- seon valtakunnallisesti palvelevilla netti- sivuilla oli 161 925 kävijää (162 897 kävijää vuonna 2015).

Simo Kotilainen

1. LUKIJALLE

(6)

Keisarillinen senaatti teki päätöksen museon perustamisesta 14.12.1888. Käsityön museo toimi vuosina 1890 –1908 Helsingissä Taideteolli- suusmuseon yhteydessä ja Suomen Taideteolli- suusyhdistyksen alaisuudessa. Puutyönopettaja Vera Hjelt osti ensimmäiset 619 esinettä kokoelmiin Pariisin maailmannäyttelystä vuonna 1889.

Kokoelmia kartutettiin vuoteen 1906 asti pääasi- assa ulkomaisilla esineillä ja työvälineillä.

Vuonna 1908 museo siirtyi Valtion kotiteollisuustoimiston hallintaan ja 1910 –1920-luvuilla Valtion kotiteollisuusmuseolla, kuten museota siihen aikaan kutsuttiin, oli omat näyttelytilat ja kirjasto. Kotiteollisuustoimiston tilanpuutteen vuoksi museon esineet siirtyivät uudelleen Tai- deteollisuusmuseoon vuosiksi 1928 –1933. Va- rastoituna esineet olivat vuoteen 1982 asti muu- tamaa kokoelmista koottua näyttelyä lukuun ot- tamatta.

Museo avattiin uudelleen yleisölle Jyväskyläs- sä 10.6.1983 nimellä Suomen kotiteollisuusmu-

seo ja sen ylläpitäjiksi tulivat Jyväskylän kaupunki ja opetusministeriö. Vuonna 1992 museon yhteyteen perustettiin Suomen kansallispukukeskus ja saman vuoden lopussa museo nimet- tiin viiden ensimmäisen museon joukossa val- takunnalliseksi erikoismuseoksi. Konservointi- keskus siirtyi museon hallintaan vuonna 1995.

Museon nimi muutettiin Suomen käsityön muse- oksi 1.1.1997 alkaen. Näin palattiin museon al- kuperäiseen nimeen. Kesällä 2000 museo aloitti toimintansa peruskorjatuissa tiloissa keskellä kaupunkia keskustan kävelykadun varrella.

Perustamisesta saakka valtiota on museon hallinnossa edustanut opetusministeriön aset- tama Suomen käsityön museon neuvottelukun- ta. Keväällä 2015 Jyväskylän kaupunki kuitenkin esitti Opetus- ja kulttuuriministeriölle neuvottelukunnan lakkauttamista ja päätöksellään 2.7.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti lakkauttaa museon neuvottelukunnan.

.

2. MENNEISYYS

Museo avattiin uudelleen Jyväskylässä 10.6.1983 Suomen kotiteollisuusmuseona. Kuva: SKM, Pekka Helin

(7)

Suomen käsityön museo toimii valtakunnallisena käsityön ja käsiteollisuuden erikoismuseona, jonka tehtäviin kuuluu huolehtia erikoisalansa museokokoelmien valtakunnallisten rekisterien ylläpidosta sekä samaa erikoisalaa edustavien museoiden yhteistyöstä. Erikoismuseoiden tulee perusnäyttelyissään antaa kattava kuva omasta erikoisalastaan, tuottaa alansa näyttelyitä, myös kiertonäyttelyitä, sekä luoda ja ylläpitää yhteyk- siä alan korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin ja alalla toimiviin yhdistyksiin ja järjestöihin. Li- säksi museoiden tulee luoda kansainvälisiä yh- teyksiä ja seurata kansainvälistä kehitystä. Mu- seo on saanut toimintaansa vuonna 2016 opetus- ministeriöltä harkinnanvaraista yleisavustusta 185 000 €. Avustus sisältää myös rahoitusta Suo- men kansallispukukeskuksen ja Konservointi- keskuksen valtakunnalliseen toimintaan.

Museoviraston ja Suomen käsityön museon välisissä neuvotteluissa joulukuussa 2014 so- vittiin museon valtakunnallisesta toiminnasta vuosina 2015–2018. Painopisteiksi tulivat Kan- sallispukukeskuksen toiminta, valtakunnallinen tietopalvelu- ja neuvontatyö, oman erikoisalan kokoelmatyön kehittäminen, palveluiden saata- vuuden ja saavutettavuuden parantaminen verkossa, oman erikoisalan näyttelyiden tuottami- nen ja esittely sekä museon toimintaympäristön muutoksiin varautuminen (mahdolliset tilamuu- tokset).

3. ERIKOISMUSEOTOIMINTA

Valtakunnallisen tallennusvastuun myötä museon kokoelmat karttuivat vuosina 2015–2016 useilla isoilla esine- ja arkistokokoelmilla. Vas- taanotettujen kokoelmien läpikäyntiä ja luette- lointia on jatkettu. Museo on ollut edelleen mukana TAKO-työskentelyssä.

Suomen käsityön museon valtakunnallista vaikuttavuutta on lisännyt museon näyttelyiden kierrättäminen Suomessa, näissä näyttelyis- sä on ollut kertomusvuonna noin 5 087 kävijää.

Myös museon toteuttamat pienimuotoiset salk- kunäyttelyt ovat kiertäneet 47 paikassa.

Museon, Konservointikeskuksen ja Kansallis- pukukeskuksen neuvonta- ja tietopalvelut toimi- vat valtakunnallisesti. Museossa on asiakkaiden käytössä yli 90 000 viitettä seitsemässä eri tieto- kannassa: käsityöalan tutkimukset, bibliografiat ja arkistot, kansallispuvut sekä museon kirjas- to ja esine- ja valokuvakokoelmat. Vuonna 2016 tietokannat eivät ole olleet yleisön saatavissa verkossa palvelinongelmien vuoksi.

Yhteensä tietopalvelukontakteja museon eri toimintoihin tai toimipisteisiin oli vuoden aikana kaikkiaan 555. Museon eri yksiköiden verkko- sivustojen etusivuilla oli vuoden aikana 161 925 kävijää.

Museon, Suomen kansallispukukeskuksen ja Konservointikeskuksen henkilökunta on konsul- toinut muita museoita ja yhteisöjä museoamma- tillisissa kysymyksissä.

.

(8)

Perusnäyttelyt:

Käsityössä elämän tuntu -perusnäyttelys- tä oli lainassa Tyyne-Kerttu Virkki –sääti- ön kokoelmaesineitä museon Omin käsin -näyttelyssä. Perusnäyttelyn kaikki vitriini- tekstit vitriinikuvineen taitettiin, tulostet- tiin ja laminoitiin ja sijoiteltiin asiakkaiden käyttöön. Tekstit kuvineen oli tarkoitus siir- tää perusnäyttelyyn kiinteästi sijoitetuille tableteille, mutta tämä työ siirtyi seuraa- vaan vuoteen aika- ja raharesurssien puut- teessa.

Vuoden käsityöläistä esittelevään vitrii- niin koostettiin helsinkiläistä kengänkor- jaajaa, suutari Juho Ervingiä (1981) esit- televä osuus. Vitriinissä on video Ervingin työskentelystä, esittelybanderolleja sekä yksi kenkäpari, lestejä ja perinteisiä suu- tarintyökaluja.

Aikamatka käsityöhön -näyttelyyn on uu- sittu kosketteluaineistoa.

.

Suomen käsityön museon näyttelypolitiikan päivittämistä jatkettiin vuonna 2016. Laadintaa tehtiin yhteistyössä ja keskustellen Espoon kaupunginmuseon, Suomen Metsämuseo Luston, ja Aboa Vetus & Ars Novan kanssa. Museon näyt- telypolitiikka valmistuu vuonna 2017.

.

Näyttelypoliittinen työryhmä tutustumassa Helsingin kaupunginmuseon näyttelypolitiikkaan.

Kuvassa Eeva Kyllönen (vas.), Carina Jaatinen, Ulla Clerc, Jari Harju ja Reetta Karhunkorva.

Kuva: Mikko Oikari

Vuoden käsityöläinen 2016 kengänkorjaaja Juho Erving. Kuva: Kalle Kervinen

4. NÄYTTELYT

(9)

Omin käsin 23.1.–28.8.

Suomen käsityön museon Omin käsin -näytte- ly toi muistoja menneiltä vuosikymmeniltä ja herätti retrofiiliksiä kävijöissä. Näyttelyssä oli esillä poimintoja suomalaisen käsityön, käsite- ollisuuden ja muotoilun kehityksestä 1940–70- luvuilla. Näyttelyn nimi, Omin käsin, viittasi sa- mannimiseen lehteen, joka käsityöohjeineen ja vinkkeineen eli mukana Suomen sotienjälkei- sissä vaiheissa. Aikakauden käsityöaarteet se- kä Omin käsin -lehti käsityö- ja elämänohjei- neen loivat ainutlaatuisen näyttelykokonaisuu- den, jossa ihmeteltävää ja omin käsin tekemistä riitti kaikenikäisille. Omin käsin -lehti ilmestyi vuodesta 1938 aina vuoteen 1972 asti, jolloin ni- meksi vaihtui Tee itse.

Omin käsin -lehden pitkäaikainen päätoimit- taja käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkki (1907–

2000) painotti suomalaisen käsityön juuria, karjalaisuutta ja kansainvälisyyttä. Virkki tuki nuoria suunnittelijoita esittelemällä heidän tuo- tantoaan Omin käsin -lehdessä ja perustaman- sa Koti- ja taideteollisuusliike Vokki Oy:n näyt- telyissä. Käsityötaidon ja käsitöiden säilyttämi- nen olivat Virkin tärkeä päämäärä, mikä myös toteutui. Hän perusti Helsinkiin omaa nimeään kantavan museon ja säätiön siitä huolehtimaan.

Vuonna 2010 Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö lahjoitti museon kokoelmat Suomen käsityön museolle. Virkki Käsityömuseo jatkaa edelleen toimintaansa Helsingissä.

Omin käsin -näyttelyssä käsityöt kertoivat menneestä ajasta, mutta katsoja saattoi löy- tää yhtymäkohtia myös tähän päivään. Yhteis- kunnallisia muutoksia ja taloudellisia haasteita,

kierrätystä ja kiinnostusta käsillä tekemiseen – nousukautta vai nykypäivää?

Näyttelyn yhteydessä järjestettiin luentoja ja kokoontumisia käsitöiden äärellä. Puikot kilisi- vät ja koukut kävivät 50–60-luvun henkeen si- sustetussa olohuoneessa perjantai iltapäivisin 12.2., 18.3., 15.4., 13.5., 10.6. ja 26.8. Näyttelyn teemaan liittyen museo järjesti 18.3. Puuttees- ta bulimiaan -seminaarin, aiheena oli esineiden kierrätys ennen ja nyt.

Omin käsin -näyttelyn tuotti Suomen käsityön museo. Yhteistyössä olivat mukana Tyyne-Kert- tu Virkki -säätiö, Otavamedia Oy ja Omin käsin - kulttuuriluotsit. Näyttelyn arkkitehtuurista vastasi Hannele Grönlund ja graafisesta ilmeestä Anne-Mari Ohra-aho. Näyttelyesineistö huollet- tiin ja osin konservoitiin Konservointikeskukses- sa. Näyttelyn avasi Tyyne-Kerttu Virkki -säätiön puheenjohtaja Jarno Peltonen. Näyttelyn aikana museossa vieraili 17 587 kävijää.

.

Linkki näyttelyn videotraileriin:

https://vimeo.com/154957002

VAIHTUVAT NÄYTTELYT:

Kuvat: Anneli Hemmilä-Nurmi

(10)

Unelmien kuteita 15.9.–4.12.

Museossa oli syksyn ajan esillä hurmaava ja värikylläinen pukunäyttely Unelmien kuteita.

Näyttelyssä esiteltiin Teatterimuseon kokoelmissa olevia historiallisten näytelmien ja esi- tysten asuja eli epookkipukuja 1800-luvun lopulta 2000-luvulle.

Epookkipuvut ovat aikansa ja tekijöidensä tul- kintoja tietystä historiallisesta aikakaudesta. Ne eivät välttämättä ole historiallisen tarkkoja pukuja, vaan ne pyrkivät tavoittamaan esitettävän aikakauden tunnelman.

Näyttelyssä esillä olleet yli viisikymmentä näyttämöpukua edustivat kolmea historiallista tyyliaikakautta: keskiaikaa, renessanssia ja ro- kokoota. Puvut veivät esiintyjät ja katsojat mu- kanaan toiseen aikaan ja paikkaan, mutta näyt- tämöpuvuillakin on oma pitkä historiansa. Esi- tysten ohjaajat, esiintyjät, pukujen suunnittelijat ja valmistajat ovat tehneet esityksistä ja niiden aikakaudesta aina omat tulkintansa. Tästä johtuen esimerkiksi 1950-luvulla tehty renessans- sipuku näyttää erilaiselta kuin 1990-luvulla valmistettu, vaikka ne ovatkin saaneet innoituksen-

sa samalta vuosisadalta.

Suomen käsityön museo ja Jyväskylän aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusala järjestivät yh- teistyössä näyttelyyn liittyvän kokonaisuuden, johon liittyi kaksi avointa yleisöluentoa ja kaksi opiskelijoiden ohjaamaa työpajaa tekstiiliteknii- koista. 12.10. pukusuunnittelija Pasi Räbinä lu-

Renessanssityylisiä näyttämöpukuja Suomen Kansallisteatterista ja Suomen Kansallisoopperasta. Kuva: Anneli Hemmilä-Nurmi

(11)

ennoi aiheesta Kauneuden paino – kankaanpai- nanta näyttämöpuvuissa. 23.11. lavastaja ja pukusuunnittelija Karmo Mende luennoi aiheesta Inspiroiva matka illuusioon.

Näyttelyssä oli mahdollista sovittaa näyttämö- pukuja myös itse ja osallistua museon Instag- ram -kilpailuun. Museon yläkerrassa oli Teatte- rimuseosta ja Jyväskylän kaupunginteatterista valikoima kokeiltavia asuja, jotka päällä saattoi poseerata ja jakaa kuva Instagramissa hashta- geillä #unelmienkuteissa, #suomenkäsityön- museo, #theatraldeams ja #craftmuseum. Suo- situin oli #unelmienkuteissa, joka keräsi kaikkiaan 66 julkaisua.

Unelmien kuteita -näyttelyn oli Teatterimuse- olle suunnitellut ja koonnut TaT Joanna Weck- man, joka myös avasi näyttelyn Suomen käsityön

museossa. Näyttelyn arkkitehtuurista vastasivat yhteistyössä Sanna Brander Teatterimuseosta sekä Suomen käsityön museon henkilökunta.

Näyttelyn aikana museossa vieraili 8 558 kä- vijää.

.

Linkki näyttelyn videotraileriin:

https://vimeo.com/185767156

Kävijöillä oli myös mahdollisuus tutustua omil- la mobiililaitteilla katkelmiin esillä olleiden pukujen näytelmistä.

Seinätön museo -ääniopastus löytyy osoitteesta www.tarinasoitin.fi/unelmienkuteita

Unelmien kuteita teatteripukunäyttely. Kuva Anneli Hemmilä-Nurmi

Kuvat: Instagram

(12)

MINItekstiilinäyttely 19.12.2015 – 6.3.2016

Tekstiilitaiteilijat TEXO ry täytti vuonna 2016 kuu- sikymmentä vuotta. Yhdistys aloitti merkkivuo- den juhlinnan jo 2015 museon MINItekstiilinäyt- telyllä. Tämä minitekstiilitaidetta esittelevä kat- selmus oli järjestyksessään kahdeksas TEXO ry:n järjestämä minitekstiilinäyttely.

MINItekstiilinäyttelyn kuraattorina toimi tekstiilitaiteilija Heli Tuori-Luutonen. 51 taiteilijaa jätti jurytykseen teosehdotuksiaan ja näyttelyyn valittiin teokset seuraavilta taiteilijoilta: Synnove Dickhoff, Ariadna Donner, Katri Haahti (Vuoden tekstiilitaiteilija 2015), Elina Helenius, Aino Ka- janiemi, Merja Keskinen, Inka Kivalo, Maija La- vonen, Sonja Löfgren, Sanna Majander, Mirva Mikkonen, Eeva Mäkinen, Nina Nisonen, Ulla- Maija Pitkänen, Ulla Pohjola, Suvi Suikki, Sa- ri Syväluoma, Janna Syvänoja, Annaliisa Tro- berg, Riitta Turunen, Maisa Turunen-Wiklund, Ulla-Maija Vikman, Johanna Virtanen, Kristii- na Wiherheimo ja Jaana Woll.

Tekstiilitaiteilijat TEXO ry on vuonna 1956 perustettu tekstiilitaidetta edistävä ammatillinen asiantuntijajärjestö. TEXO ry on Teollisuustai- teen Liitto Ornamon jäsenjärjestö.

MINItekstiilinäyttelyn ripustuksen Suomen käsityön museossa suunnitteli Elina Helenius.

.

AULAGALLERIAN NÄYTTELYT:

Texon MINItekstiilinäyttely.

(13)

Pinnalla 12.3.–5.6.

Pinnalla-näyttelyssä oli esillä 16 nuoren muo- toilijan ja käsityöläisen näkemyksiä pinnasta. He olivat lähestyneet pintaa koristeluna ja koske- tuksena. Aihe oli ymmärretty myös elementti- en lisäämisenä, materiaalien muokkaamisena ja manipulointina, mutta myös pinnan tuntuna, heijastuksena ja painaumina. Pintaa oli työstetty erilaisiin materiaaleihin kuten lasiin, tekstiiliin, puuhun, keramiikkaan, nahkaan ja metalliin.

Niistä oli syntynyt koruja, vaatteita, huonekalu- ja sekä erilaisia taide- ja käyttöesineitä.

Suomen käsityön museo ja Tyyne-Kerttu Virk- ki -säätiö järjestivät syksyllä 2015 Pinnalla-näyt- telyhaun, jossa etsittiin alle 30-vuotiaiden muotoilijoiden ja käsityöläisten teoksia. Ehdotuk- sia tuli 30, joista jury valitsi 16 tekijän teoksista koostuvan kokonaisuuden. Valituissa teoksissa nousi esiin tuotesuunnittelun ekologinen ote, taidokas käsityö sekä materiaalien ja käsityö- tekniikoiden yllättävä yhdisteleminen. Valinta tapahtui valokuvien ja luonnosten sekä tekijöi- den sanallisten kuvailujen perusteella. Juryn muodostivat Hannele Grönlund arkkitehti; Jar- no Peltonen museonjohtaja eläkkeellä, Tyyne- Kerttu Virkki -säätiön pj.; Anna Kouhia käsityö- tieteen tutkija, KM, TaM; Seija Hahl museoama- nuenssi.

Pinnalla-näyttelyyn valittiin töitä Antrei Har- tikaiselta Fiskarsista, Sakari Hartikaiselta Fis- karsista, Marja Hepo-Aholta Riihimäeltä, Ma- rianne Huotarilta Helsingistä, Petteri Häkki- seltä Lahdesta, Anna Kokilta Helsingistä, Triin Kolmkantilta Vantaalta, Mirva Kuvajalta Turus- ta, Elina Laitiselta Helsingistä, Alexandra Lind- qvistiltä Hämeenlinnasta, Sanna Niskaselta Hä- meenlinnasta, Wiebke Pandikowilta Helsingis-

tä, Riikka Peltolalta Hämeenlinnasta, Veli-Ville Rauhalalta Turusta, Sirja Salokannalta Helsin- gistä ja Suvi Tupolalta Lahdesta.

Pinnalla-näyttely oli osa Omin käsin -näyttely- kokonaisuutta, joka pohjautui Tyyne-Kerttu Virk- ki -säätiön esinekokoelmaan ja Omin käsin -lehteen. Pinnalla-näyttelyn tuottivat yhteistyössä Suomen käsityön museo ja Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö. Näyttelyn arkkitehtuurista vastasi Suo- men käsityön museon henkilökunta ja näyttelyn graafisesta ilmeestä Anne-Mari Ohra-aho.

Pinnalla-näyttelyn avasi TaM Anna Kou- hia. Avajaisten yhteydessä järjestettiin nuorille suunnattu Late Nights -tapahtuma, jonka aikana näyttelyn osallistuneet muotoilijat esittelivät töitään. Illan ohjelmassa oli myös Kampaamo Lumon Malla Lamminmäen työnäytöksiä, Lifes- tyle-bloggaaja Kia Tolppasen luento ja Nonstop- paja, jossa valmistettiin syötäväksikin sopivaa kasvojenkuorintavoidetta. Koko illan ajan Kah- vila Kultavatkain myi pieneen hintaan maukkai- ta suupaloja.

.

Jalkinepari Anna Kokin Metamorfoosi- ja Staalo- mallistosta.

Kuvat: Anneli Hemmilä-Nurmi

(14)

Tynnyrit 11.6.–18.9.

Pro Puu ry:n tuottama näyttely esitteli tynnyrin rakennetta, historiaa, valmistusta ja siihen tarvittavia työkaluja sekä tynnyrien käyttötarkoi- tuksia. Lisäksi se nosti esille erikoisammatti- kunnan, tynnyrintekijät.

Nykyaikaisen muotoisen tynnyrin alkuperää pidetään kelttiläisenä. Vantein vahvistetut puu- astiat ovat tässä muodossaan olleet käytössä Euroopan alueella ainakin 2000 vuotta. Satojen vuosien aikana tynnyrit ovat olleet tärkeitä nes- teiden, elintarvikkeiden ja muiden tarvikkeiden kuljetuksessa ja säilömisessä ennen metallin, muovin ja sähköisten kylmälaitteiden yleisty- mistä. Esimerkiksi Suomessa tynnyreissä myy- tiin tervaa ja Välimeren maissa niissä kuljetet- tiin viiniä. Tarkoin käsitellyt ja valikoidut tammi- lajikkeet vaikuttavat tänäkin päivänä erilaisten alkoholijuomien makukoostumukseen.

Tynnyrit-näyttelyn aikana museossa vieraili 6 975 kävijää.

.

Pro Puu ry:n Tynnyrit -näyttely esitteli tynnyrin rakennetta, historiaa, valmistusta ja siihen tarvittavia työkaluja sekä tynnyrien erilaisia käyttötarkoituksia. Kuvat: Anneli Hemmilä-Nurmi

“Torsla” kokoelma, johon k

uuluvat Torsla eli pyyri, vanteen mittausvälineitä, niittausmutt

eri, lyijyvaimentaja, vasara, niitit ja niitin alk

ulevittäjä.

(15)

Sievästi siveltimellä - Perinteistä posliininmaalausta 30.9.–4.12.

Sievästi siveltimellä -näyttelyssä oli esillä Soile Aartia- lan (Jyväskylä), Mirja Komusaaren (Pirkkala), Tuula Lau- rilan (Tampere) ja Maija Ojastin (Tampere) töitä. Neljää maalaria yhdistää yhteinen, nyt jo edesmennyt oppi-isä, perinteisen posliininmaalauksen taitaja Ole Lindgren (1929–1998). Lindgren oli oppilaidensa mukaan vaativa, mutta lempeäotteinen opettaja. Hän kehitti oman, perin- teiseen posliininmaalaukseen perustuvan värien- ja si- veltimenkäyttötekniikan.

Posliininmaalauksen historia harrastuksena liittyy Eu- roopassa 1700-luvulla perustettujen posliinitehtaiden suosituimpien mallien leviämiseen ja kopiointiin. Arvos- tetussa saksilaisessa Meissenin posliinitehtaassa koulu- tettiin maalarit työhönsä. Klassisen tyylin mallit kopioitiin taidemuseoiden vanhojen taideteosten kukka-, hedelmä- ja maisema-aiheista. Myös muotoja miniatyyrikuvat olivat suosittuja. Posliininmaalauksen harrastajan ihantee-

na on kopioida vanhojen mestareiden kuva-aiheita mahdollisimman tarkas- ti alkuperäisen mallin mukaan.

Posliinitehtaissa kuviot maalataan lasitteen alle, posliininmaalauksen harrastajat maalaavat kuvionsa lasitteen päälle. Maalatut työt poltetaan maalauksen eri vaiheissa useita ker- toja uuneissa. Tällöin maalaukset su- lavat posliinin lasitteeseen kiinni.

Sievästi siveltimellä -näyttelyn arkkitehtuurista vastasi Soile Aartiala ja Suomen käsityön museon henkilö- kunta yhteistyössä. Näyttelyn graafi- sen ilmeen suunnitteli Anne-Mari Oh- ra-aho. Sievästi siveltimellä -näytte- lyn avasi poliisipäällikkö evp. Markku Luoma.

Pinkki-per- jantaina 14.10.

näyttelyyn liittyi Soile Aartia- lan työnäytös.

Näyttelyn aikana museossa vieraili 7 232 kävijää.

.

Sievästi siveltimellä avajaiset.

Soile Aartialan Ruusu–uurna vuodelta 2008.

Kuvat: Anneli Hemmilä- Nurmi

(16)

Barely There - Aura Kajaniemi 13.1.–28.2.

Barely there -näyttelyssä Aura Kajaniemi pohti vaatteen käsitettä, vaatteen ja kehon välis- tä suhdetta sekä vaatteelta vaadittuja ominai- suuksia kuten häveliäisyyttä, peittävyyttä ja ko- ristautumista.

Aura Kajaniemi valmistui 2015 taiteen mais- teriksi Helsingissä Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Fashion and Collec- tion Design -koulutusohjelmasta. Kajaniemen kokeellisella helmikirjonnalla ja kirjonnalla toteuttamat näyttelyteokset olivat hänen pro gra- dunsa taiteellinen osuus.

Mikä vaate on oikeastaan ja mistä se muodos- tuu? Missä vaiheessa vaate muuttuu muuksi, vaikkapa taide-esineeksi? Vaate mielletään kehon muotoja mukailevaksi. Mutta kuinka paljon vaatteen muotoa voidaan muuttaa, että se vielä tunnistetaan ihmiskehoa pukevaksi vaatteeksi?

Missä vaiheessa se lakkaa olemasta vaate? Au- ra Kajaniemen näyttelykokonaisuuden teokset oli etäännytetty vaatteesta, joka vaatii ihmiske-

hon. Teokset ovat vaatteen kuvia, vaatteen ide- oita ja taide-esineitä, jotka koemme vaatekoke- muksiemme kautta.

Barely there -näyttelyyn liittyi Päivä tekstii- litaiteilijana -tapahtuma 27.2. Aluksi Kajanie- mi piti kaikille avoimen luennon vaatteen filo- sofiasta ja vaatesuunnittelusta, minkä jälkeen hän ohjasi nuorille aikuisille suunnatun työpa- jan helmikirjonnasta.

Barely there -näyttelyn aikana museossa vieraili 2 997 kävijää.

.

IKKUNAGALLERIAN

NÄYTTELYT:

(17)

Osaatteko valssata, neiti Minkkinen?

Hopeaseppä-kuvanveistäjä Eila Minkkinen 4.3.–15.5.

Osaatteko valssata, neiti Minkkinen? -näyttely esitteli läpileikkauksen Eila Minkkisen (s. 1945), maamme eturivin kuvanveistäjän ja korutaitei- lijan tuotannosta Suomen käsityön museon ja Jyväskylän taidemuseon yhteisnäyttelyssä. Ho- peaseppä-kuvanveistäjä Eila Minkkinen juottaa, hitsaa, valaa ja hioo. Kupari, teräs, hopea, pronssi ja kierrätetyt materiaalit taipuvat veistoksiksi ja koruiksi. Taidemuseon Alagalleriassa oli 4.3.–

10.4.2016 esillä Minkkisen metalliveistoksia ja Suomen käsityön museon Ikkunagalleriassa hä- nen korujaan sekä lasiveistoksiaan.

Minkkinen on pitkän uransa aikana kokeillut monia eri metallintyöstötekniikoita. Jyväskylän taidemuseon näyttelyssä oli esillä repoussé-tek- niikalla (punsselipakotus) toteutettuja kuparite- oksia. Hänelle myönnettiin 1992 Valtionpalkinto repoussén elvyttämisestä ja käytöstä nykyaikais- ten taideteosten valmistuksessa. Työskennelles-

sään paperimateriaalin kanssa hän pohti, voisi- ko metalli rypistyä kuten paperi. Näin syntyi hä- nen oma tekniikkansa, “rypistetty kupari”. Osan näyttelyn veistoksista Minkkinen oli valmistanut omalla profiilitekniikallaan, jossa kuparis- ta leikattuja useita samanmuotoisia levyjä liite- tään yhteen ja lopputuloksena syntyy kolmiulot- teinen veistos.

Osaatteko valssata, neiti Minkkinen? -näytte- ly oli ollut aiemmin esillä laajempana Rauman taidemuseossa 2015.

.

(18)

UNIONIN26 18.5.– 4.9.

Myyntinäyttely Unionin26 tarjosi monipuolisen katta- uksen suomalaista taidekäsityötä. Suomen eturivin taidekäsityöläisten näyttelystä saattoi hankkia itselle tai lahjaksi keramiikkaa, lasiesineitä, ylellisiä neuleita ja huiveja eri materiaaleista, printtipussukoita ja -asuja, koruja kierrätysmateriaaleista, emalista, hopeasta ja lasista. Valaisimissa ja kulhoissa yhdis- tyivät puu ja emali.

Unionin26 on vuonna 2015 perustettu muotoilu- osuuskunta, joka myy suomalaista korkeatasoista taidekäsityötä. Osuuskuntalaiset työskentelevät ja asuvat pääosin Etelä-Suomessa, mm. Porvoossa, Hämeenlinnassa, Nurmijärvellä ja Helsingissä, mutta mukana on osaajia myös muualta Suomesta, mm.

Korpilahdelta ja Inarista. Unionin26-osuuskunnalla on Helsingissä kivijalkakauppa CraftCornerissa Ete- lä-Esplanadin ja Unioninkadun kulmauksessa.

Unionin26-myyntinäyttelyyn osallistuivat seuraavat osuuskuntalaiset: Knitworks/Anna Ahlqvist, Elinale- oni/Elina Airikkala, Heila Design/Sari Puhto ja Päivi Uusitalo, Huoku-keramiikka /Leena Juvonen, Nina Lehos, Moodag-hopeakorut/Katja Lettinen, Nasta- tuote/Jaana Pajuniemi, Anna Schroderus, Menopa- luu-kierrätyskorut/Jaana Tuomisto, Heli Valaja sekä Emalipuu/Ulla Huttunen ja Arto Salminen.

Unionin26-näyttelyn aikana museossa vieraili 8 755 kävijää.

.

(19)

Pala palalta

Maria Kuparin mosaiikkitaidetta 7.9.–13.11.

Maria Kupari valmistaa mosaiikkiteoksia puh- taasta tekemisen palosta. Harmonisten ja kek- seliäästi koottujen töiden materiaalina hän käyt- tää kierrätettyjä astioita.

Maria Kupari (s. 1984) on kotoisin Vesangas- ta ja valmistunut Keski-Suomen käsi- ja taide- teollisuusoppilaitoksesta 2004. Hän asuu per- heensä kanssa Jyväskylässä.

Pala palalta -näyttelyyn liittyen museossa jär- jestettiin 1.10. Päivä mosaiikkitaiteilijana -tapahtuma. Kaikille avoimessa yleisöluennossa Maria Kupari avasi omaa tapaansa luoda mosa- iikkia ja kertoi inspiraationlähteistään. Luennon jälkeen päivä jatkui maksullisessa työpajassa, jossa pääsi kokeilemaan mosaiikkitöitä.

Maria Kuparin blogi:

www.kuparimaria.wordpress.com

Pala palalta -näyttelyn aikana museossa vieraili 3 184 kävijää.

.

Marja Kuparin käsissä vanhat astiat ottavat uuden muodon.

Kuvat: Mikko Kupari

(20)

Kutsut kartanossa 1920-luvulla 16.11.2016 – 8.1.2017

Suomen nukketaiteilijat ry:n joulunäyttely

Suomen Nukketaiteilijoiden perinteinen joulunäyttely vei vuonna 2016 aikamatkalle 1920-luvulle kartanon juhliin, art deco -aikakauden iloiseen ja toiveikkaa- seen tunnelmaan.

Suomen Nukketaiteilijat ovat perinteisesti koonneet Suomen käsityön museon Ikkunagalleriaan jouluna- jaksi teemallisen näyttelykokonaisuuden. Idea tämän vuoden näyttelyyn löytyi vuonna 2015 järjestetyn asia- kaskyselyn kautta.

Kartanon kutsujen valmistamiseen osallistui kaikkiaan 18 nukketaiteilijaa eri puolilta Suomea. Esillä oli yli neljäkymmentä nukkea, jotka tekijänsä olivat valmistaneet menneen vuoden aikana omien näke- mystensä mukaisesti. Yhteisissä tapaamisissa teki- jät olivat opiskelleet aikakauden pukeutumista, so- pineet nukkien mittakaavasta sekä näyttelyn tunnelman luomisen yksityiskohdista.

.

Näyttelyyn osallistuneet nukketaiteilijat:

Soile Aartiala, Jyväskylä Katriina Haukkala, Jyväskylä Lea Holmalahti, Jyväskylä Kaisa Hämäläinen, Kuopio Arja Jäppinen, Jyväskylä Pirkko Järvinen, Jyväskylä Aila Kytölä, Jyväskylä Inkeri Roivainen, Tampere Paula Remes, Kuopio Helvi Laukkanen, Jyväskylä Tuula Lehtonurmi, Raahe Pirkko-Liisa Mannoja, Vantaa Maria Morko, Raahe

Sirpa Mänty, Inari

Kirsti Rintamäki, Seinäjoki Ritva Särkkä, Jyväskylä Minna Toivari, Jyväskylä

(21)

KIERTONÄYTTELYT:

Suomen käsityön museon tuottaa ja lainaa valta- kunnallisia kiertonäyttelyitä. Vuonna 2016 esillä olivat seuraavat näyttelyt:

Paina puuta

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Seinäjoki, 10.2.–24.4., 557 kävijää.

Koukussa pitsiin

Kulttuuripappila Sylvi,

Pieksämäki, 15.6.–17.7., 2 000 kävijää.

Pinnalla

Kankuri,

Kokkola, 15.6.–3.9., 1 650 kävijää CraftCorner,

Helsinki, 5.–29.10., 880 kävijää.

CraftCorner Kankuri

(22)

Kas näin heiluu kassi!

1.12.2015 –7.2.2016

Elämän värit -osuuskunta tunnetaan käsinpai- netuista sisutustuotteista. Tuotteet suunnitel- laan, käsinpainetaan ja ommellaan Hankasal- mella. Näyttelyssä oli esillä Kaisi Koivumäen ja Heidi Wikströmin suunnittelemia kuoseja kas- seissa ja sisustustekstiileissä. Osuuskunnassa kaikki osallistuvat saman tuotesarjan tekoon.

Meidän pötköt kissat 16.2.–3.4.

Näyttelyn veikeät keraamiset kissat ja suuret huojuvat kerrostalot olivat Petäjäveden Kirkon- kylän koulun alakoululaisten ja heidän keramiikka-ohjaajansa Nadja Arppen toteuttamia.

Esineet oli tehty innolla, ilolla ja suurella sy- dämellä. Näyttelyn esineisiin kätkeytyi paljon työtä, runsaasti sormen painalluksia ja kupli- vaa naurua.

Maaginen kaleidoskooppimetsä 5.4.–5.6.

Näyttely piti sisällään pohjoista mytologista mie- lenmaisemaa keramiikan muodossa. Savi- ja mosaiikkityöt olivat kansainvälisen taiteilijakol- lektiivin tuottamia. Kollektiivi muodostui ReAk- torin kulttuuripaja Trombin ihmisistä sekä tai- teilevaisista ystävistä.

NÄYTÖNPAIKKA:

Näytönpaikan näyttelyt

Näytönpaikan näyttelyiden määrää vähennettiin kuluneena vuonna ja samalla pidennettiin näyt- telyaikaa aikaisemmasta yhdestä kuukaudesta kahteen kuukauteen. Helmikuussa näyttelytilaa huollettiin.

(23)

KÄSILLÄ - käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona 7.6.–7.8.

Näyttely kertoi Taitokeskus Aivian opiskelijoiden ammatillisesta lisäkoulutuksesta ja käsityönte- kijän ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta sekä Jyväskylän käsityökoulun käsi- työn taiteen perusopetuksen oppilaiden tekemisen ilosta ja erilaisista elämyksistä käsityössä, teknologiassa ja muotoilussa tänä päivänä. Kä- sityökoulun lukuvuoden 2015–2016 teemana oli Maailmassa.

Tarinoita silkkimekoista 9.8.–2.10.

Genevessä asuvan, Oulusta kotoisin olevan Ar- mi Heikkinen-Daumin näyttelyn teemana olivat kiehtovat tarinat ja ihmiskohtalot, jotka näkyi- vät näyttelyssä kolmiulotteisina tekstiilimekko- ja madonnaveistoksina. Heikkinen-Daum on jo vuosia valmistanut silkkikuidusta monimuotoisia tekstiilitöitä, joissa kuituihin yhdistyy kankaita, pitsejä, paperia, pellavaa, hamppua ja villaa.

Tulevaisuuden tekijät 4.10.–27.11.

Materia ry 5 vuotta & Miia Suojala Design 10 vuotta

Keskisuomalaisia muotoilu- ja käsityöalan sekä materiaalipohjaisen taiteen ammattilaisia esit- täytyi juhlavuoden merkeissä! Yhteisnäyttelyssä visioitiin, miltä tulevaisuus näyttää materialais- ten silmin. Näytönpaikan lisäksi näyttelypaikkoi- na olivat Paahtimo Papu (Yliopistonkatu 25), Min- na Canthin kulma (Seminaarinkatu 36), Keski- Suomen Oma Koti (Puistokatu 2 B), Tikkiverstas (Vapaudenkatu 85), Teeleidi (Schaumanin puis- totie 2 A 2) ja Pellavainen (Kauppakatu 4).

Galina Arppe 29.11.2016.–22.1.2017

Kuvataiteilija Galina Arppen näyttely koostui yk- sikertaisiksi tyylitellyistä huopaveistoksista, joissa oli käytetty materiaalina suomenlampaanvil- laa luonnollisissa väreissä: valkoisena, musta- na ja harmaana. Näyttely tavoitteli harmoniaa ja vuoropuhelua ihmisyyden ja todellisuuden välil- lä. Arppe kertoo etsivänsä maailmasta kokemuk- sia ja asioita, jotka ovat todellisuuden ja mielen rajamailla. Jotakin jota kukaan muu ei ole koskaan nähnyt.

.

(24)

5. YLEISÖTYÖ

Suomen käsityön museon yleisötyön tavoitteita ovat yleisön kokemusten syventäminen erilaisis- sa tilaisuuksissa ja työpajoissa, uusien yleisöjen tavoittaminen järjestämällä erilaisia tapahtumia sekä yleisön sitouttaminen museon eri toimintoihin esimerkiksi asiakasraadeilla.

Tapahtumat

Omin käsin -näyttelyyn liittyen järjestettiin Ta- vataan olohuoneessa -tapahtumia kuutena per- jantaina. Järjestelyissä olivat mukana Kulttuu- riluotsit. Ensimmäisessä tapahtumassa tutustuttiin käspaikkoihin ja robotteihin. Paikalla oli joukko jyväskyläläisiä käspaikkojen valmistuk- seen perehtyneitä henkilöitä ja Laatokan Mant- sinsaarella syntynyt Julia Salmi piti alustuksen käspaikoista. Käspaikkaryhmäläiset opettivat asiakkaille etupistokirjontaa.

Samaan aikaan museon ala-aulassa Hacklab Jyväskylä ry esitteli toimintaansa, mm. raken- tamiaan robotteja. Museon Pajassa taiteltiin sy- dämiä ystävänpäiväkortteihin.

Maaliskuussa oli Puutteesta bulimiaan -seminaarin lisäksi virpomisvitsojen koristelua paperi- ja kangassuikaleilla sekä tutustumista Green Craft -huopaan.

Huhtikuussa tutustuttiin pirtanauhoihin. Kan- sallispukukonsultti Taina Kangas piti alustuksen kansallispuvuissa käytettävistä pirtanau- hoista. Sen jälkeen työpajassa kokeiltiin pirta- nauhojen kudontaa.

Toukokuun tapahtumassa aiheena olivat neu- lotut Naantalin nuket ja polkupyörän keväthuol-

to. Nukentekijä Pirkko Järvinen piti alustuksen Naantalin nukeista ja työpajassa valmistettiin tilkuista ja rautalangasta nukke. Museon edus- talla opeteltiin pyöränhuoltoa Jyväskylän Pyö- räilyseuran ohjauksessa.

Kesän alussa vietettiin museon ja Tyyne-Ker- tun syntymäpäiviä. Nuori koululainen Onni Pik- karainen piti perhonsidontatyönäytöstä. Ama- nuenssi Seija Hahl esitteli Omin käsin -lehdissä olleita kesäkasseja ja -laukkuja. Museon Pajas- sa asiakkaat saivat painaa itselleen Omin käsin -kesäkassin.

Omin käsin -näyttelyn päättäjäisissä elokuussa konservaattori Anne Vesanto piti alustuksen nenäliinoista Omin käsin -lehden pohjalta.

Hän kertoi nenäliinojen merkityksistä eri aikoi- na sekä esitteli, miten valkoiset tekstiilit pidet- tiin valkoisina. Työpajassa kokeiltiin käpypitsin eli frivolitén valmistusta kulttuuriluotsien opas- tuksella.

Valtakunnallista Taidon ja käsityön teema- viikkoa vietettiin viikolla 15. Taidon päivän ilta- päivässä käsi- ja taideteollisuusalan metalli- ja puuartesaaniopiskelijat esittelivät projektitöi- tään 20 minuutin mittaisilla esityksillä mate- riaaleinaan mm. rauta, puuviilu, pronssi ja te- räs. Tämän jälkeen tekstiili- ja vaatetusartesaa- niopiskelijat esittelivät omat tietonsa, taitonsa ja kokeilunsa mm. virkkauksesta, kierrätysmateri- aalin käytöstä sekä kankaankudonnasta.

Osana Jyväskylän Kesän katuohjelmaa ”Mi- tä noi tekee?!” museon edessä kävelykadulla ja museon sisällä Keski-Suomen näkövammaiset esittelivät omaa toimintaansa: opaskoiratoimin- taa, sokkopingistä, hierontaa ja kitaransoittoa.

Kulttuuriluotsit esittelivät omia perintötekstii-

Aura Kajaniemi ja helmiteos. Virpomisvitsatyöpaja.

(25)

likäsitöitään teemalla ”Jokaisessa pistossa on- nellinen ikävä”. Lankakauppa TitiTyy järjesti Jy- väskylän Kesän yhteydessä Neulefestarit ja fes- tareiden yksi luento oli myös museon tiloissa.

Keski-Suomen näkövammaisten yhdistys täytti kuluneena vuonna 60 vuotta. Yhdistyksen aulagallerian pop up -näyttelyn aikana syys- kuussa ja lisäksi marraskuisena viikonloppu- na museon luentosalissa oli Pimé Café, jossa asiakkaat pääsivät kokeilemaan näkövammai- sen arkipäivää.

Lokakuun Pinkkiperjantai oli osa valtakunnallista Roosa nauha -päivää, joka järjestettiin yhdessä Taito Aivian kanssa. Luentosalin kä- sityökahvilassa posliininmaalari Soile Aartia- la esitteli posliininmaalausta, Taitokeskuksen käsityöntekijän ammattitutkinnon opiskelijat innostivat ihmisiä virkkaamaan. Himoneuloja Pirkko Jokela näytti ja ohjasti rukilla kehrää- mistä. Tekstiilisuunnittelija, kuvittaja ja käsityö- läinen Annariikka Qvist kertoi virkatuista barok- kimaisista nukeistaan. Kahvilan tuotosta puolet lahjoitettiin Roosa Nauha -keräykseen.

Jyväskylän Joulunavauksessa museo täyttyi Naiskuoro Vappujen laulavasta käsityökahvilas- ta ja vapaasta virkkauksesta, kun bloggaaja, va- paavirkkaajatar Johanna Seppä kertoi, miten hän meni lankaan. Vaput lauloivat ja laulattivat yleisöä. Käsityökahvilassa askarreltiin myös hei- jastimia. Joulunavaus on osa Joulukylä Jyväsky- lä -tapahtumakokonaisuutta. Joulukylä Jyväs- kylä lanseerattiin ensimmäisen kerran vuonna 2014.

Käsityöläisten Joulutorilla oli myynnissä 26 eri käsityöläisen tuotteita. Joulutorille haki 50 käsityöläistä. Edellisenä vuonna joulutorilla ol-

leista 11 säilytti paikkansa. Ihan uusia hakijoita, jotka eivät ole koskaan olleet joulutorillamme, oli 17 ja heistä valittiin mukaan kahdeksan. Lo- put seitsemän paikkaa täytettiin tämän hetken eturivin käsityöläisillä. Myytävänä oli vaatteita ja neuleita, keittiö- ja saunatekstiilejä, koruja eri materiaaleista, puuta ja keramiikkaa katta- ukseen ja sisustukseen, käsinsidottuja kirjoja, kortteja ja printtejä, käsinukkeja ja pienkalustei- ta. Lauantaina ja sunnuntaina esiintyi Käsikel- lo-orkesteri Clarabella Sari Loukolan johdolla.

Asiakkaiden palautetta kerättiin lomakkeilla se- kä nauhoitetuilla haastatteluilla.

Työpajat

Matalan kynnyksen ja pienen materiaalimaksun Low bugdet -työpajoja järjestettiin kahdeksan kertaa. Tekstiilitaiteilijat TEXO ry:n 60-vuotisjuh- lavuoden näyttelyyn liittyen taidepedagogi Lau- ra Isoniemi ohjasi powertool -työpajan, jossa valmistettiin tekstiileistä sekä ompelu- ja koru- tarvikkeista jokaiselle henkilökohtainen, käteen sopiva voiman lähde. Ikkunagallerian näyttelyi- hin liittyen tekstiilitaiteilija Aura Kajaniemi piti helmityöpajan ja tekstiiliartesaani Maria Kupa- ri mosaiikkityöpajan. Teatterin puvustukseen ja lavastukseen liittyvien luentojen yhteydessä Jy- väskylän aikuisopiston käsi- ja taideteollisuusalan tekstiiliartesaaniopiskelijat pitivät kaksi työpajaa: metallimaisia koruja tekstiileistä ja naamiopaja.

Syksyllä järjestettiin kansainvälinen Fish trap -punontakurssi. Kurssilla opeteltiin puno- maan kori Nansa-kalanpyydystekniikalla käyt- täen suomalaista viljeltyä pajua. Nansa-pyydyk-

Polkupyörän korjaamista. Kuvat: Raija Manninen

Käsityöläisten joulutori.

(26)

siä kalastajat ovat käyttäneet Välimeren alueella vuosisatoja. Ohjaajana toimii espanjalainen Mònica Guilera. Kurssiin kuului myös Mònican avopuolison, englantilaisen Tim Johnsonin ylei- söluento Jyväskylän kansalaisopistolla espan- jalaisesta perinteisestä ja modernista punon- nasta. Kurssille osallistui 12 henkilöä; pajunvil- jelijöitä ja punonnan opettajia ympäri Suomea.

Näin tietämys Nansa-korin vaatimista taidois- ta ja tietämys suomalaisten viljeltyjen pajulaji- en soveltumisesta tähän tekniikkaan selvisi se- kä viljelijöille että punonnan opettajille. Kurssin järjestivät yhteistyössä Suomen käsityön museo, Taitokeskus Aivia, Jyväskylän kansalaisopisto ja Kierre-tiimi.

Seminaarit ja luennot

Puutteesta bulimiaan -seminaarissa 18.3. pohdittiin tutkijoiden ja muotoilijoiden näkökulmas- ta tekstiilien huoltoa, uusiokäyttöä ja kierrätystä ennen ja nyt. Seminaarissa esiintyivät FT, käsi- työnopettaja Ritva Koskennurmi-Sivonen, vaa- tesuunnittelija Mila Moisio TAUKO-vaatemerkis- tä, muotoilija Taina Saha Dafecor Oy:sta sekä amanuenssi Seija Hahl, joka esitteli Omin käsin -lehden julkaisemia korjausvinkkejä.

Osana Unelmien kuteita -näyttelyä museossa järjestettiin kaksi avointa yleisöluentoa. Puku- suunnittelija Pasi Räbinä Oulusta esitteli kuva- ja kangasnäyttein erilaisilla painokangasme- netelmillä toteutettuja puvustuksia. Jyväskylän kaupunginteatterin lavastaja Karmo Mende esitteli tekemiään pienen budjetin lavastuksia näyt- täen luonnospiirroksia - illuusioita.

Keskisuomalainen muotoilun ja taideteolli- suuden puolestapuhuja Materia ry juhli puol-

ta vuosikymmentään näyttelyin Näytönpaikas- sa ja muualla kaupungissa. Näyttelyn avajai- sissa muotoilija, sisustusarkkitehti professori Simo Heikkilä piti luennon omista inspiraation lähteistään. Museo järjesti Materia ry:n jäsenil- le ja kaupungin liikelahjoista vastaavalle tapaa- misen, jossa ideoitiin käsityöläisten ja muotoilijoiden tuotteita kaupungin liikelahjoiksi.

Vuoden käsityöläinen 2016

Vuoden 2016 käsityöläiseksi valittiin kengänkor- jaaja Juho Erving. Suomen käsityön museo ha- lusi nostaa esille korjauskäsityöläisen. Joitakin vuosikymmeniä sitten oli itsestään selvää, että esineet tehtiin kestävistä materiaaleista, niitä huollettiin ja korjattiin aina uudelleen ja uudelleen. Nyt vintagekenkien korjaaja tarvitsee käy- tettyjen materiaalien ja vanhojen työtapojen ym- märrystä, jotta vuosikymmeniä sitten valmiste- tuista kengistä saadaan käyttökelpoiset. Suutari Erving on erikoistunut tekemään vintagekenkien korjauksia ja suuritöisiä pohjauksia eli vaih- tamaan kenkiin kokonaan uudet pohjat.

Kulttuuriperintöä kaikenikäisille

Syksyllä museo lähti mukaan Yleisradion tuot- tamaan Rosan koodi -peliin. Rosan koodi -pelin tarkoituksena oli innostaa 7–12-vuotiaita ohjel- moinnin pariin viihteellisellä tavalla. Peliä pe- lattiin osoitteessa rosankoodi.fi, mutta sen vihjeet ja koodit löytyivät Yle TV2:n Galaxy Play -oh- jelmasta, kouluista, museoista ja sosiaalisesta mediasta. Myös käsityön museon perusnäytte- lystä löytyvät vihjeet ja koodit auttoivat etenemi- seen rosankoodi.fi -sivustolla ajalla 4.10.2016–

Neulottujen nukkien neulontaa. Mònica Guileran Fish trap -punontakurssi. Kuva: Anna-Maria Väätäinen

(27)

31.1.2017. Koodeja löytyi Jyväskylässä lisäksi Al- var Aalto -museosta, Keski-Suomen museosta ja kaupunginkirjastoista. Kesällä 2016 julkais- tu Pokémon Go -mobiilipeli villitsi nuoret pe- laajat niin, ettei Rosan koodi saanut juurikaan nuoria museoon.

Museon vanhustyötä ovat lainattavat muistelusalkut, joita voivat lainata niin vapaaehtoi- set kuin ammattilaisetkin eläkeläisryhmiin, kes- kustelukerhoihin ja vanhusten hoitotyön yksi- köihin ympäri maata. Muistelusalkut sisältävät esineitä, joita voi kokea kaikin aistein. Mielen- terveyskuntoutujille tarkoitettua Nappisalkkua lainattiin 4 kertaa, vanhuksille suunnattua Kan- sakoulusalkkua 13, Ryijysalkkua 4, Marimekko- salkkua 10 ja Paperisalkkua 16 kertaa eri puo- lille Suomea.

Sukkapiiri kokoontui edelleen museon luento- saliin neulomaan sukkia perjantaisin. Sukkapii- riläisiä tuli paikalle 4–10 henkilöä. Sukkia neu- lottiin toimitettavaksi ensi- ja turvakoteihin sekä eri laitoksissa oleville vanhuksille. Sukkapiirin toiminta Jyväskylässä alkoi vuonna 2009.

Kulttuuriopetussuunnitelman mukaiset kak- kosluokkalaisten museovierailut tapahtuivat helmi- ja huhtikuussa. Museossa kävi 65 kak- kosluokkaa, 1 276 lasta. Tämän kaksituntisen museoretken aikana selvitettiin mm. museolam- mas Päkän avulla villalangan salaisuus, pohdittiin museoiden ja käsityön merkitystä, tunnus- teltiin erilaisia materiaaleja, värjättiin lankaa ja Pajassa askaroitiin paperinuket Omin käsin 4/1941 -lehden ohjetta mukaillen. Koululaisilta ja opettajilta saatu palaute oli positiivista. Moni lapsi aikoi tulla uudestaan museoon vanhem- piensa kanssa. Myös opettajat kiittivät mielen-

kiintoisesta ja hyvin suunnitellusta kierrokses- ta. Kulttuurikompassikäyntien piiriin ovat tul- leet myös Uurainen ja Laukaa. Uuraisilta kävi 22 kakkosluokkalaista ja Laukaasta 60 seiska- luokkalaista.

Muuta yhteistyötä

Jyväskylän ammattiopiston käsi- ja taideteollisuusalan muutettua Petäjävedeltä Jyväskylään on opiskelijoiden vierailut museoon lisääntyneet ja nyt spontaanitkin museokäynnit ovat mah- dollisia. Museolehtorin tekemiä näytönarvioin- teja oli kuluneena vuonna kaksi, ne liittyivät kä- si- ja taideteollisuusalan sekä matkailualan pe- rustutkintoon.

Tiimiakatemian kanssa kokeiltiin uudenlais- ta yhteistyötä Creators-kurssin kanssa. Ideana kurssilla oli, että opiskelijat oppisivat eri tavoin havainnollistamaan asiakkaan kokemaa palve- lupolkua. Kevätkaudella opiskelijat kokoontui- vat museossa joka toinen maanantai työstämään omia liikeideoitaan ja valmistamaan kokemus- prototyyppejä käyttäen museon tietotaitoa, pa- jatilaa ja pajan tarvikkeita. Opiskelijat ideoivat myös museokaupan tuotekonseptia. Syksyllä opiskelijoiden kanssa ideoitiin jo olemassa olevan luovan tilan sisustusta heidän omalle kou- lulleen Lutakkoon. Tiimiakatemia on ammat- tikorkeakoulu, jossa opiskelu tapahtuu työs- kentelemällä omassa tiimiyrityksessä yhdessä muiden tiimiyrittäjien kanssa.

Museon opasrinkiin rekrytoitiin keväällä viisi uutta opasta. Oppaille kerrottiin yleisesti museosta, opastamisesta sekä museon ja kansallispukukeskuksen perusnäyttelyiden sisällöstä.

Museo jatkoi yhteistyötä Omin käsin -näyttelyn myötä tutuiksi tulleiden noin 10 kulttuuriluot- sin kanssa. Kuluvana vuonna kulttuuriluotsien toimesta museon kävijöiksi kirjattiin 323 vie- rasta.

Asiakasraateja järjestettiin neljä. Ensimmäi- sessä asiakasraadissa keskusteltiin siitä, mitä nuoret aikuiset haluaisivat museoilta, toisessa museokaupan valikoimasta ja yleisesti museo- kaupoista. Syksyllä aiheena oli museon yleisö- työn kehittäminen, jota pohdittiin museon sidos- ryhmien ja opasringin kanssa.

Museolehtorina toimi Jaana Peltola 31.6.

saakka.

.

Omin käsin kulttuuriluotsit Jyväskylän kesässä. Kuvat: Raija Manninen

(28)

Esinekokoelmat

Esinetietokanta karttui vuoden 2016 aikana yh- teensä 765 objektin osalta, joista 155 luetteloitiin osana Fredrika Wetterhoff -säätiön lahjoittamaa suurta ns. pelastuskokoelmaa. Se sisältää mm.

tekstiilialan koulutushistoriallisesti ja valtakunnallisesti merkittävän pukukokoelman.

Suuri tallennusprojekti on ollut vaativa ja pro- sessi on muotoutunut kokemusperäisesti mer- kitysanalyysia soveltaen. Kahta eläkkeellä olevaa, alan koulutusta kehittänyttä oppilaitoksen opettajaa on haastateltu Hämeenlinnassa. Opet- tajien työuraan liittyvä arkistokokoelma on tal- lennettuna Suomen käsityön museoon ja olemassa olevan aineiston pohjalta on suunnitel- tu tietoaineistoa täydentämään muistoaineiston keruuta entisiltä oppilailta ja opettajilta.

Yksi huomattavimmista luetteloiduista han- kintaeristä oli vuonna 2015 testamenttilahjoi- tuksena saatu pitsinnypläykseen liittyvä kokoelma. Se sisältää luettelointitiedot ja digitoidut kuvat 510 esineen osalta ja on arvokas käsityö- alan erikoismuseon tallennustehtävään kuuluva kokonaisuus materiaaleineen ja työvälineineen, mukana on myös mynsterit ja näytteet. Luette- lointi tehtiin alan opiskelijoiden toimesta, luet- teloitaessa konsultoitiin myös pitsiasiantuntija

Leena Hokkasta.

Täydennysluettelointia tehtiin vuoden 2016 aikana yhteensä noin 760 objektin kohdalla. Täy- dennys käsittää etupäässä ontologisten asiasa- nojen ja sijaintipaikkatietojen päivitystä tulevaa järjestelmävaihdosta silmällä pitäen. Tämän li- säksi Virkki Käsityömuseon kokoelmaa täyden- nysluettelointiin vuoden 2016 näyttelyprosessiin liittyen 240 objektin osalta.

Museo on mukana valtakunnallisessa Museo- viraston koordinoimassa tallennus- ja kokoel- mayhteistyössä. Oman tehtäväkentän mukai- sista tallennusteemoista tiedotetaan yhteisellä TAKO-sivustolla ja sitä tarkistetaan ja tarvitta- essa päivitetään vuosittain.

Fredrika Wetterhoff -oppilaitoksen opettajien takkeja 1970-luvulta.

Elsa Silpalan ja Virpi Mikkolan haastattelu Mikkolan kotona Hämeenlinnassa elokuussa 2016.

Kuvat: Marjo Ahonen ja Taina Kangas

Elsa Silpala esittelee arkistoaineistoa kotonaan Hämeenlinnassa.

Kuva: Marjo Ahonen

6. KOKOELMAT

(29)

Suomen käsityön museossa jatkettiin myös valtakunnallista TAKO-poolitoimintaa pooli4:n alapoolin (= tekstiilialan nykyilmiöitä tallentavat museot) ja pooli6:n (= taiteen ja koulutuk- sen alan nykyilmiöitä tallentavat museot) työs- sä. Molempien poolien aihealueet sisältävät ra- japintoja muiden museoiden tallennustehtävien kanssa. Aktiivisella poolityöskentelyllä tavoitel- laan myös tukea kokoelmapoliittiseen linjauk- seen.

Museolla on kirjattu kokoelmapolitiikka, joka sisältää suunnitelman kokoelmien kartuttami- sesta, tallentamisesta, hallinnasta, säilyttämi- sestä ja ennaltaehkäisevästä konservoinnista ja konservointisuunnitelman sekä yleiset periaat- teet poistoista.

Museo seuraa muutoksia toimintaympäristös- sään ja ottaa ne huomioon kokoelmien kartunnan suunnittelussa ja kokoelmapolitiikan päi- vittämisessä.

Museo tiedottaa kartunnan periaatteista ylei- sölle/asiakkaille ja pyrkii siten vaikuttamaan lahjoitusten laatuun.

Esinekokoelmaan tallennettiin vuonna 2016 yhteensä seitsemän ryijyä, mm. kaksi kansan- omaista ryijyä sekä 1960-luvulta Ritva Puotilan tilataideteos Hehkuva hiillos.

Kokoelmasiirtona Etelä-Pohjanmaan maa- kuntamuseolta otettiin vastaan pieni kokoelma Suomen Käsityön Ystävien toimintahistorian ai- kaisia ryijymalleja, -piirroksia ja lankanäyttei- tä.

Taidokkaasti toteutettuja applikointitöitä tallennettiin esimerkkinä ja vertailuaineistona eu- rooppalaisista tilkkukilpailuista. Toinen on Marie Antoinette -aiheinen, brittilähtöinen teos vuo-

delta 1995 ja toinen sveitsinsuomalainen työ Kaaos vuodelta 2001.

Sveitsinsuomalainen Marja Dölling-Aronen lahjoitti palkitun, Peppi Pitkätossu -aiheisen, Kaaos-nimisen (2001) harrasteapplikaationsa Suomen käsityön museolle.

Juhlapukeutumiseen ja elämänkaarijuhliin liittyivät haarukkapitsitekniikalla valmistettu hartiahuivi, vihkipuku vuodelta 1947 ja kaste- mekko vuodelta 1958.

Suomalaisen peruskoulun käsityöopetuksen opetusmateriaalia oppilaalle ja opettajalle tallennettiin 1970-luvulta.

Erityisammattikoulussa valmistettuja vohve- litöitä, jotka on valmistettu Axel O. Heikelin obinugrilaisten parista keräämän laajan kirjonta- malliston pohjalta, tallennettiin sisäoppilaitok- sena Laukaassa toimineen koulun historiasta 1920-luvulta.

Erityisammattikoulussa valmistettu näyte, jonka malli on peräisin Axel O. Heikelin Venäjältä obinugrilaisten parista keräämästä aineistosta 1800-luvun lopulta.

Kuva: Emma Saarinen

Arjen käsitöistä kertovat 1900-luvun alkupuo- lella kirjotut pyyheliinapeitot, päiväpeitto Paimi- osta ja verho Porvoosta sekä1960-luvun lopulla Valion maitopusseista kudottu muovimatto.

Esinelahjoittajat vuonna 2016:

Aarnio, Teija Alanen, Kirsi

Dölling-Aronen, Marja Eklund, Nina

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Havinen, Maija

Heikkilä, Marjukka Helakorpi, Marja-Leena Hurmerinta, Keijo

Marja Dölling-Aronen lahjoitti Peppi Pitkätossu -aiheisen, Kaaos-nimisen harrasteapplikaationsa. Kuva: Marjo Ahonen

(30)

Kahila, Leena Kivimäki, Satu Kolehmainen, Salme Koppelomäki, Eini Kupari, Maria Kuumola, Katri

Kärkkäinen, Marja-Liisa Lautela, Raija ja Yrjö Lehtinen, Terttu Luokomaa, Leena Muurela, Sirkka

Paakkolanvaara, Hanna-Leena Paavola Matti ja Sirkka

Pitkänen, Pirjo-Leena Puntila, Tuula

Riikonen, Marita Ruohtula, Leena Ruuskanen, Kaisu Saarela, Annikki Silpala, Elsa Säilä, Marjut Vuori, Sirkka

Parhaimmat kiitokset kaikille museotoimintaa lahjoituksin tukeneille!

Esinekartunta kuluneen vuoden 2016 aikana oli 148. Hankintaeriä oli yhteensä 33, kolme niistä ostoja.

Taidekäsitöiden dokumentointi liittyy museon nykytallentamisen teemaan. Ostona kokoelmaan liitettiin Aino Kajaniemen tekstiilitaidete- os Luottamus, joka hankittiin vuoden vaihtees- sa 2015-2016, hankintakulut jaettiin molemmille

vuosille. Teoshankinnan yhteydessä Kajaniemen työskentelyä videoitiin, valokuvattiin ja haasta- teltiin hänen työtiloissaan.

Toinen merkittävä teoshankinta oli mosaiikki- työ Kirjosarvipeura (2016), hankinta tehtiin Ma- ria Kuparin näyttelystä Suomen käsityön muse- on Ikkunagalleriassa.

Museon kokoelmat ovat yleisön nähtävillä pe- rus- ja vaihtuvissa näyttelyissä ja kokoelmia esi- tellään myös verkossa. Nykypäivä talteen -sivus- to on kokoelmalähtöinen ja karttuva, museologian opiskelijoiden harjoitustöiden aineistoja esittelevä verkkonäyttely. Yliopiston opiskelijat valitsevat vuosittain opintoihinsa liittyen nykytal- lennus- ja dokumentointiaiheen museon ehdot- tamista käsityöalan nykyilmiöistä, tekevät museon ohjauksessa kenttätyön ja raportin sekä toimittavat aineiston julkaisualustalle. Museo tiedotti kokoelmista kerran kuussa myös blogissa ns. kuukauden kokoelmanostona tai kuukauden esineenä.

Kokoelmatyön kehittämiskohteena on ollut Tyyne-Kerttu Virkki -näyttelyprojektin yhteydes- sä alkanut yhteistyö kulttuuriluotseista eriyty- neen pienryhmän, Omin käsin -luotsien kanssa.

Näille museotyöstä kiinnostuneille vapaaehtoi- sille on kehitetty ns. kulissien takaista toimintaa, joka toisaalta antaa syvemmän osallistu- miskokemuksen museotyöhön ja toisaalta luo museolle lisäresurssin joissakin kokoelmatyön osaprosesseissa.

Museo on mukana valtakunnallisessa koko-

Maria Kupari työstää

mosaiikkityötä Kirjosarvipeura.

Teoskuva: Mikko Kupari.

Työkuvat: Anneli Hemmilä-Nurmi.

(31)

elmatyön hallinnan ja laadun Museo2015 -ke- hityshankkeessa. Sen tavoitteena on yhdenmu- kaistaa tuotettua tietoa ja parantaa tallennetun tiedon laatua. Prosessiin liittyen on osallistut- tu Suomen museoliiton koordinoimiin tietojär- jestelmän migraatiota koskeviin koulutuksiin ja aloitettu tulevaan konversioon liittyviä valmiste- levia toimenpiteitä käymällä läpi aiemmin luetteloituja aineistoja.

Esinekokoelmia koskevia asiakasyhteydenot- toja tuli vuonna 2016 hieman edellisvuotta vilk- kaammin. Yhteydenotot tehtiin pääosin sähkö- postitse tai puhelimitse ja kuukausittain niitä oli vuoden aikana 10–20 koskien etupäässä lahjoitusten vastaanottoa. Museolle tarjottua esineis- töä otettiin vastaan harkitusti ja valtakunnallinen kokoelmayhteistyö huomioiden.

Suomen käsityön museosta lainattiin vuonna 2016 Keravan taidemuseolle Näkyväksi neulot- tu -näyttelyyn Liisa Hietasen teos Siwa. Näytte- lyaika oli 26.11.2016–5.3.2017.

Kansainväliset yhteydet liittyivät edellisvuon- na Pohjois-Englantiin suuntautuneeseen, Jy- väskylän kaupungin järjestämään työvaihtoon.

Amanuenssi Marjo Ahonen työskenteli keväällä 2015 Yorkshire Museum Trustissa 3 kuukautta tutustuen kokoelmatyöhön. Registraattori Me- lanie Baldwin vieraili elokuussa 2016 vastavuo- roisesti Suomen käsityön museossa ja tutustui samalla Jyväskylän museopalveluihin.

.

Suomen käsityön museon henkilökuntaa pystyttämässä kokoelmaan kuuluvia harnesk-puita.

Kuva julkaistiin Suomen käsityön museon blogissa http://www3.jkl.i/blogit/craft/?p=1168

joulukuussa 2016. Kuva: Anneli Hemmilä-Nurmi

Registraattori Melanie Baldwin Yorkshire Museum Trustista Englannista vieraili elokuussa 2016 Suomen käsityön museossa. Kuvat: Marjo Ahonen

(32)

Arkiston, kirjaston ja muiden tietopalvelussa käytettävien tietokantojen avulla on palveltu yhä lisääntyvää asiakasmäärää. Tietohakuja tehtiin kertomusvuonna 172 asiakkaalle, joista joiden- kin kohdalla samaan hakuun sisältyi useam- piakin kysymyksiä. Kiinnostus on kohdistunut pääasiassa ryijytietokantaan, mutta kyselyjä on tullut laajemmistakin käsityöhön liittyvistä tee- moista. Yhtenä uutena ja kasvavana kiinnostuk- sen kohteena ovat olleet 1930-luvun karvalan- kamatot, joiden suunnittelijoita ja mallien nimiä ovat kyselleet pääasiassa keräilijät. Merkittävi- nä ja usein apua kaipaavina asiakkaina ovat olleet erilaiset antiikkihuutokauppoja pitävät ta- hot, esim. Bukowskis ja Helander. Kyselyjä on tullut myös vastaavilta ulkomaisilta toimijoilta.

Ryijytietokannan kuvien ja tietojen täyden- tämisessä on tehty antoisaa yhteistyötä inter- netissä Ryijygalleriaa pitävän Hannele Rusilan kanssa. Muutamasta yksittäisestä ryijyjen ke- räilijästä on tullut vakioasiakkaita ja tietoja on vaihdettu puolin ja toisin. Karvalankamattoihin kohdistuvasta kiinnostuksesta johtuen on aloitettu myös niihin liittyvien tietojen ja kuvien ke- rääminen. Tietoja on jo ennestään piirustusko- koelmissa, joista löytyy lähes 700 mallia. Muita malleja, n. 100 kpl, on tähän mennessä löytynyt lähinnä erilaisista painotuotteista.

Arkistoon saatiin syksyllä mielenkiintoinen lahjoitus, joka sisältää runsaasti tekstiilitaiteilija Maija-Liisa Forss-Heinosen tekemiä luon- nospiirustuksia. Aineisto tulee täydentämään museossa olevaa Helmi Vuorelma Oy:n laajaa kokoelmaa, joka jo ennestään sisältää samai- sen taiteilijan piirustuksia.

Anna-Maria Väätäisen lahjoituksen myötä saatiin täydennystä hänen kokoelmaansa, jossa on tietoa eri materiaaleilla tehtävistä punon- tatöistä. Uusimmassa luovutuksessa on erityi- sesti pajunpunontaan liittyviä lehtileikkeitä ja painotuotteita. Kokoelma on seulottu, järjes- tetty ja luetteloitu, lehtileikkeet on liitetty lei- ketietokantaan.

Tietokantojen osalta eniten kartuntaa on ta- pahtunut leikkeiden tallentamisessa, jossa suu-

rimman kokonaisuuden on muodostanut Käsi- ja taideteollisuusliiton aineisto. Valmiiksi seulot- tua ja skannattua aineistoa on edelleen. Toiseksi eniten on karttunut ryijytietokanta. Kaikkien tietokantojen parissa on tehty ja tehdään edelleen- kin korjauksia ja täydennyksiä sekä tekstin et- tä kuvien osalta.

Tietokantoihin tallennettu aineisto tammikuussa 2017:

arkisto 1195 kirjasto 7 325 leikkeet 7 064 piirustukset 5 896 ryijyt 2 733 tutkimukset 16 495

Arkistoa ja kirjastoa lahjoituksin kartuttivat:

Alanen, Kirsi Havinen, Maiju

Honka-Hallila, Helena Ihalainen, Sara

Kavalus, Matias Koskela, Tuuli Kouhia, Anna Kärävä, Briitta

Käsi- ja taideteollisuusliitto Loukomaa, Leena

Miettinen, Ulla Minkkinen, Eila Muurela, Sirkka Nilivaara, Emmi Nykänen, Elina Pro Artibus -säätiö Ranta, Kati

Rapala, Mari Sandvik, Suvi Strandén, Merja Suikkanen, Mikko

Taito Itä-Suomi ja Uusimaa Vuorimies, Elina

Väätäinen, Anna-Maria

.

7. ARKISTO, KIRJASTO JA TIETOPALVELU

(33)

Valokuva-arkiston kokoelmissa oli vuoden lopussa noin 90 000 valokuvaa, joista sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään on luetteloitu- na yhteensä 37 144 kpl. Vuoden kartunta oli 494 kuvaa. Valokuva-arkiston kokoelmien kartutta- minen tapahtuu joko museoon saatuina satun- naisina lahjoituksina tai museon oman aktiivi- sen toiminnan tuloksena. Vuoden aikana museon kaikki vaihtuvat näyttelyt valokuvattiin ja kuvat luetteloitiin tietokantaan.

Suomen käsityön museolle vuonna 2013 tullut Taito Savon kokoelma on esimerkki pienen, paikallisen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen arkistosta ja sinne sadan vuoden aikana kerty- neestä materiaalista. Taito Savon arkisto oli saatu järjestettyä jo vuoden 2015 aikana. Nyt siitä laadittiin arkistoluettelo perinteisen järjestely- kaavan mukaan. Luettelo helpottaa kokoelman fyysistä hallintaa ja hakua arkistosta.

Taito Savon kokoelman valokuvien luettelointi valmistui ja luetteloituja kuvia on yhteensä 580 kpl. Kuvien aiheet liittyvät yhdistyksen järjestä- miin kursseihin, näyttelyihin, käsityöneuvonta- asemien toimintaan ja vuosien varrella olleisiin erilaisiin tapahtumiin. Kokoelman valokuvien luettelointi osoittautui työlääksi ja selvitystyötä vaativaksi projektiksi. Museolle tullessaan kuvat olivat edelleen niissä pusseissa, joissa ne olivat olleet aikoinaan valokuvausliikkeestä tullessaan. Näitä luetteloimattomiakin, ilman erityisiä tietoja olevia kuvia päätettiin kuitenkin säilyttää jonkin verran. Omalla tavallaan ne liittyvät yhdistyksen 100-vuotiseen historiaan ja siten kuuluvat sinä aikana kertyneiden kuvien kokonai- suuteen. Kuvien merkitys yhdistyksen historiaan perehtyvälle tutkijalle voi olla tärkeä. Museoon tallennettu Kuopion seudun käsi- ja taideteollisuus ry Taito Savon kokoelma on ainutlaatui- nen läpileikkaus yhden paikallisen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen toiminnasta noin sadan vuoden ajalta.

Suomen käsityön museolle lahjoituksena tul- leet Fredrika Wetterhoffin -säätiön kokoelmaan kuuluvat, aikoinaan opiskelijoiden keräämät kansatieteen keruutyöt järjestettiin ja pakattiin tilapäisen työvoiman avulla asianmukaisiin ar- kistokelpoisiin säilytyslaatikoihin. Fredrika Wet-

terhoffin kotiteollisuusopettajaopiston opiskelijoiden 1940-luvun alusta aina 1990-luvun lopulle saakka keräämä aineisto on nyt valmiina odot- tamassa tutkijoita ja alan opiskelijoita.

Leena Sipilä lahjoitti Suomen käsityön museolle hänen ja Piia Kolhon vuonna 1998 perustaman ja vuonna 2015 toimintansa lopetta- neen Papiina-nimisen yrityksen tiedottamisessa ja markkinoinnissa käytettyjä valkokuvia. Mah- dollisesti kuvia saadaan vielä lisää, joten kuvien lopullinen määrä tarkentuu vastaa luette- lointivaiheessa.

Kansallispukukeskuksen kokoelmiin kuulu- vaa Suomen kansallispukuneuvoston mallipu- kukokoelmaa luetteloitiin kesällä ja syksyllä ti- lapäisen työvoiman avulla. Luetteloinnin ohel- la pukuja ja niiden eri osia myös valokuvattiin Suomalainen kansallispuku -näyttelyn tiedo- tusta varten. Kuvauskohteina olivat lähinnä ha- meiden, essujen, liivien ja tykkimyssyjen yksi- tyiskohdat.

8. VALOKUVA-ARKISTO

Suomen kansal- lispukuneuvoston mallipukukokoel- maan kuuluvia kansallispukuja.

(34)

Yhteistyö Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden kanssa jatkui vuonna 2016. Kati Ranta dokumentoi Ritva Hännisen vetämää Kan- sallispukujen ompelu -kurssia Jyväskylän kansalaisopistolla. Sara Ihalainen puolestaan kä- vi tutustumassa Jyväskylän yliopiston biologian opiskelijoiden ARTEBIO-käsityökerhoon. Tuu- li Koskela haastatteli ja dokumentoi Marjukka Järvisen ja Aija Danielin omistamaa tamperelais- ta Villiluumu-nimistä käsityöliikettä. Eri puolilta Suomea tulevien museologian opiskelijoiden teke- mä dokumentointi- ja tallennustyö on olennainen osa Suomen käsityön museon alueellista ja valtakunnallista toimintaa. Dokumentoinnit julkais- taan verkossa. Opiskelijat ovat saaneet olla mukana vaikuttamassa tähän työhön toteuttamalla itse verkkoon menevän tekstiosuuden.

Valokuva-arkistoa lahjoituksin kartuttivat:

Alanen, Kirsi Havinen, Maija Ihalainen, Sara Kiiskilä, Annikki Koskela, Tuuli Piri, Markku Ranta, Kati Sipilä, Leena

.

Sandra Savinen selvittää lankakerää.

Kuva: SKM, Sara Ihalainen

Sara Ihalainen ja Päivi Kosunen (oik.) neulovat sukkaa Jyväskylän yliopiston biologian opiskelijoiden Artebio käsityökerhossa. Kuva: SKM, Sandra Savinen

Hanna Helander on pukeutunut valmistamaansa Utsjoen saamenpuvun kesäpukuun.

Kuva: SKM, Heidi Kallioinen