Jyväskylän ammattiopiston käsi- ja taideteolli-suusalan muutettua Petäjävedeltä Jyväskylään on opiskelijoiden vierailut museoon lisääntyneet ja nyt spontaanitkin museokäynnit ovat mah-dollisia. Museolehtorin tekemiä näytönarvioin-teja oli kuluneena vuonna kaksi, ne liittyivät kä-si- ja taideteollisuusalan sekä matkailualan pe-rustutkintoon.
Tiimiakatemian kanssa kokeiltiin uudenlais-ta yhteistyötä Creators-kurssin kanssa. Ideana kurssilla oli, että opiskelijat oppisivat eri tavoin havainnollistamaan asiakkaan kokemaa palve-lupolkua. Kevätkaudella opiskelijat kokoontui-vat museossa joka toinen maanantai työstämään omia liikeideoitaan ja valmistamaan kokemus-prototyyppejä käyttäen museon tietotaitoa, pa-jatilaa ja pajan tarvikkeita. Opiskelijat ideoivat myös museokaupan tuotekonseptia. Syksyllä opiskelijoiden kanssa ideoitiin jo olemassa ole-van luoole-van tilan sisustusta heidän omalle kou-lulleen Lutakkoon. Tiimiakatemia on ammat-tikorkeakoulu, jossa opiskelu tapahtuu työs-kentelemällä omassa tiimiyrityksessä yhdessä muiden tiimiyrittäjien kanssa.
Museon opasrinkiin rekrytoitiin keväällä viisi uutta opasta. Oppaille kerrottiin yleisesti mu-seosta, opastamisesta sekä museon ja kansal-lispukukeskuksen perusnäyttelyiden sisällöstä.
Museo jatkoi yhteistyötä Omin käsin -näyttelyn myötä tutuiksi tulleiden noin 10 kulttuuriluot-sin kanssa. Kuluvana vuonna kulttuuriluotsien toimesta museon kävijöiksi kirjattiin 323 vie-rasta.
Asiakasraateja järjestettiin neljä. Ensimmäi-sessä asiakasraadissa keskusteltiin siitä, mitä nuoret aikuiset haluaisivat museoilta, toisessa museokaupan valikoimasta ja yleisesti museo-kaupoista. Syksyllä aiheena oli museon yleisö-työn kehittäminen, jota pohdittiin museon sidos-ryhmien ja opasringin kanssa.
Museolehtorina toimi Jaana Peltola 31.6.
saakka.
.
Omin käsin kulttuuriluotsit Jyväskylän kesässä. Kuvat: Raija Manninen
Esinekokoelmat
Esinetietokanta karttui vuoden 2016 aikana yh-teensä 765 objektin osalta, joista 155 luetteloitiin osana Fredrika Wetterhoff -säätiön lahjoittamaa suurta ns. pelastuskokoelmaa. Se sisältää mm.
tekstiilialan koulutushistoriallisesti ja valtakun-nallisesti merkittävän pukukokoelman.
Suuri tallennusprojekti on ollut vaativa ja pro-sessi on muotoutunut kokemusperäisesti mer-kitysanalyysia soveltaen. Kahta eläkkeellä ole-vaa, alan koulutusta kehittänyttä oppilaitoksen opettajaa on haastateltu Hämeenlinnassa. Opet-tajien työuraan liittyvä arkistokokoelma on tal-lennettuna Suomen käsityön museoon ja ole-massa olevan aineiston pohjalta on suunnitel-tu tietoaineistoa täydentämään muistoaineiston keruuta entisiltä oppilailta ja opettajilta.
Yksi huomattavimmista luetteloiduista han-kintaeristä oli vuonna 2015 testamenttilahjoi-tuksena saatu pitsinnypläykseen liittyvä koko-elma. Se sisältää luettelointitiedot ja digitoidut kuvat 510 esineen osalta ja on arvokas käsityö-alan erikoismuseon tallennustehtävään kuuluva kokonaisuus materiaaleineen ja työvälineineen, mukana on myös mynsterit ja näytteet. Luette-lointi tehtiin alan opiskelijoiden toimesta, luet-teloitaessa konsultoitiin myös pitsiasiantuntija
Leena Hokkasta.
Täydennysluettelointia tehtiin vuoden 2016 ai-kana yhteensä noin 760 objektin kohdalla. Täy-dennys käsittää etupäässä ontologisten asiasa-nojen ja sijaintipaikkatietojen päivitystä tulevaa järjestelmävaihdosta silmällä pitäen. Tämän li-säksi Virkki Käsityömuseon kokoelmaa täyden-nysluettelointiin vuoden 2016 näyttelyprosessiin liittyen 240 objektin osalta.
Museo on mukana valtakunnallisessa Museo-viraston koordinoimassa tallennus- ja kokoel-mayhteistyössä. Oman tehtäväkentän mukai-sista tallennusteemoista tiedotetaan yhteisellä TAKO-sivustolla ja sitä tarkistetaan ja tarvitta-essa päivitetään vuosittain.
Fredrika Wetterhoff -oppilaitoksen opettajien takkeja 1970-luvulta.
Elsa Silpalan ja Virpi Mikkolan haastattelu Mikkolan kotona Hämeenlinnassa elokuussa 2016.
Kuvat: Marjo Ahonen ja Taina Kangas
Elsa Silpala esittelee arkistoaineistoa kotonaan Hämeenlinnassa.
Kuva: Marjo Ahonen
6. KOKOELMAT
Suomen käsityön museossa jatkettiin myös valtakunnallista TAKO-poolitoimintaa pooli4:n alapoolin (= tekstiilialan nykyilmiöitä tallenta-vat museot) ja pooli6:n (= taiteen ja koulutuk-sen alan nykyilmiöitä tallentavat museot) työs-sä. Molempien poolien aihealueet sisältävät ra-japintoja muiden museoiden tallennustehtävien kanssa. Aktiivisella poolityöskentelyllä tavoitel-laan myös tukea kokoelmapoliittiseen linjauk-seen.
Museolla on kirjattu kokoelmapolitiikka, joka sisältää suunnitelman kokoelmien kartuttami-sesta, tallentamikartuttami-sesta, hallinnasta, säilyttämi-sestä ja ennaltaehkäisevästä konservoinnista ja konservointisuunnitelman sekä yleiset periaat-teet poistoista.
Museo seuraa muutoksia toimintaympäristös-sään ja ottaa ne huomioon kokoelmien kartun-nan suunnittelussa ja kokoelmapolitiikan päi-vittämisessä.
Museo tiedottaa kartunnan periaatteista ylei-sölle/asiakkaille ja pyrkii siten vaikuttamaan lahjoitusten laatuun.
Esinekokoelmaan tallennettiin vuonna 2016 yhteensä seitsemän ryijyä, mm. kaksi kansan-omaista ryijyä sekä 1960-luvulta Ritva Puotilan tilataideteos Hehkuva hiillos.
Kokoelmasiirtona Etelä-Pohjanmaan maa-kuntamuseolta otettiin vastaan pieni kokoelma Suomen Käsityön Ystävien toimintahistorian ai-kaisia ryijymalleja, -piirroksia ja lankanäyttei-tä.
Taidokkaasti toteutettuja applikointitöitä tal-lennettiin esimerkkinä ja vertailuaineistona eu-rooppalaisista tilkkukilpailuista. Toinen on Marie Antoinette -aiheinen, brittilähtöinen teos
vuo-delta 1995 ja toinen sveitsinsuomalainen työ Kaaos vuodelta 2001.
Sveitsinsuomalainen Marja Dölling-Aronen lahjoitti palkitun, Peppi Pitkätossu -aiheisen, Kaaos-nimisen (2001) harrasteapplikaationsa Suomen käsityön museolle.
Juhlapukeutumiseen ja elämänkaarijuhliin liittyivät haarukkapitsitekniikalla valmistettu hartiahuivi, vihkipuku vuodelta 1947 ja kaste-mekko vuodelta 1958.
Suomalaisen peruskoulun käsityöopetuksen opetusmateriaalia oppilaalle ja opettajalle tal-lennettiin 1970-luvulta.
Erityisammattikoulussa valmistettuja vohve-litöitä, jotka on valmistettu Axel O. Heikelin obi-nugrilaisten parista keräämän laajan kirjonta-malliston pohjalta, tallennettiin sisäoppilaitok-sena Laukaassa toimineen koulun historiasta 1920-luvulta.
Erityisammattikoulussa valmistettu näyte, jonka malli on peräisin Axel O. Heikelin Venäjältä obinugrilaisten parista keräämästä aineistosta 1800-luvun lopulta.
Kuva: Emma Saarinen
Arjen käsitöistä kertovat 1900-luvun alkupuo-lella kirjotut pyyheliinapeitot, päiväpeitto Paimi-osta ja verho PorvoPaimi-osta sekä1960-luvun lopulla Valion maitopusseista kudottu muovimatto.
Esinelahjoittajat vuonna 2016:
Aarnio, Teija
Marja Dölling-Aronen lahjoitti Peppi Pitkätossu -aiheisen, Kaaos-nimisen harrasteapplikaationsa. Kuva: Marjo Ahonen
Kahila, Leena Lautela, Raija ja Yrjö Lehtinen, Terttu Luokomaa, Leena Muurela, Sirkka
Paakkolanvaara, Hanna-Leena Paavola Matti ja Sirkka
Pitkänen, Pirjo-Leena
Parhaimmat kiitokset kaikille museotoimintaa lahjoituksin tukeneille!
Esinekartunta kuluneen vuoden 2016 aika-na oli 148. Hankintaeriä oli yhteensä 33, kolme niistä ostoja.
Taidekäsitöiden dokumentointi liittyy muse-on nykytallentamisen teemaan. Ostmuse-ona kokoel-maan liitettiin Aino Kajaniemen tekstiilitaidete-os Luottamus, joka hankittiin vuoden vaihtees-sa 2015-2016, hankintakulut jaettiin molemmille
vuosille. Teoshankinnan yhteydessä Kajaniemen työskentelyä videoitiin, valokuvattiin ja haasta-teltiin hänen työtiloissaan.
Toinen merkittävä teoshankinta oli mosaiikki-työ Kirjosarvipeura (2016), hankinta tehtiin Ma-ria Kuparin näyttelystä Suomen käsityön muse-on Ikkunagalleriassa.
Museon kokoelmat ovat yleisön nähtävillä pe-rus- ja vaihtuvissa näyttelyissä ja kokoelmia esi-tellään myös verkossa. Nykypäivä talteen -sivus-to on kokoelmalähtöinen ja karttuva, museolo-gian opiskelijoiden harjoitustöiden aineistoja esittelevä verkkonäyttely. Yliopiston opiskelijat valitsevat vuosittain opintoihinsa liittyen nykytal-lennus- ja dokumentointiaiheen museon ehdot-tamista käsityöalan nykyilmiöistä, tekevät mu-seon ohjauksessa kenttätyön ja raportin sekä toimittavat aineiston julkaisualustalle. Museo tiedotti kokoelmista kerran kuussa myös blo-gissa ns. kuukauden kokoelmanostona tai kuu-kauden esineenä.
Kokoelmatyön kehittämiskohteena on ollut Tyyne-Kerttu Virkki -näyttelyprojektin yhteydes-sä alkanut yhteistyö kulttuuriluotseista eriyty-neen pienryhmän, Omin käsin -luotsien kanssa.
Näille museotyöstä kiinnostuneille vapaaehtoi-sille on kehitetty ns. kulissien takaista toimin-taa, joka toisaalta antaa syvemmän osallistu-miskokemuksen museotyöhön ja toisaalta luo museolle lisäresurssin joissakin kokoelmatyön osaprosesseissa.
Museo on mukana valtakunnallisessa
koko-Maria Kupari työstää
mosaiikkityötä Kirjosarvipeura.
Teoskuva: Mikko Kupari.
Työkuvat: Anneli Hemmilä-Nurmi.
elmatyön hallinnan ja laadun Museo2015 -ke-hityshankkeessa. Sen tavoitteena on yhdenmu-kaistaa tuotettua tietoa ja parantaa tallennetun tiedon laatua. Prosessiin liittyen on osallistut-tu Suomen museoliiton koordinoimiin tietojär-jestelmän migraatiota koskeviin koulutuksiin ja aloitettu tulevaan konversioon liittyviä valmiste-levia toimenpiteitä käymällä läpi aiemmin luet-teloituja aineistoja.
Esinekokoelmia koskevia asiakasyhteydenot-toja tuli vuonna 2016 hieman edellisvuotta vilk-kaammin. Yhteydenotot tehtiin pääosin sähkö-postitse tai puhelimitse ja kuukausittain niitä oli vuoden aikana 10–20 koskien etupäässä lahjoi-tusten vastaanottoa. Museolle tarjottua esineis-töä otettiin vastaan harkitusti ja valtakunnalli-nen kokoelmayhteistyö huomioiden.
Suomen käsityön museosta lainattiin vuonna 2016 Keravan taidemuseolle Näkyväksi neulot-tu -näyttelyyn Liisa Hietasen teos Siwa. Näytte-lyaika oli 26.11.2016–5.3.2017.
Kansainväliset yhteydet liittyivät edellisvuon-na Pohjois-Englantiin suuntautuneeseen, Jy-väskylän kaupungin järjestämään työvaihtoon.
Amanuenssi Marjo Ahonen työskenteli keväällä 2015 Yorkshire Museum Trustissa 3 kuukautta tutustuen kokoelmatyöhön. Registraattori Me-lanie Baldwin vieraili elokuussa 2016 vastavuo-roisesti Suomen käsityön museossa ja tutustui samalla Jyväskylän museopalveluihin.
.
Suomen käsityön museon henkilökuntaa pystyttämässä kokoelmaan kuuluvia harnesk-puita.
Kuva julkaistiin Suomen käsityön museon blogissa http://www3.jkl.i/blogit/craft/?p=1168
joulukuussa 2016. Kuva: Anneli Hemmilä-Nurmi
Registraattori Melanie Baldwin Yorkshire Museum Trustista Englannista vieraili elokuussa 2016 Suomen käsityön museossa. Kuvat: Marjo Ahonen
Arkiston, kirjaston ja muiden tietopalvelussa käytettävien tietokantojen avulla on palveltu yhä lisääntyvää asiakasmäärää. Tietohakuja tehtiin kertomusvuonna 172 asiakkaalle, joista joiden-kin kohdalla samaan hakuun sisältyi useam-piakin kysymyksiä. Kiinnostus on kohdistunut pääasiassa ryijytietokantaan, mutta kyselyjä on tullut laajemmistakin käsityöhön liittyvistä tee-moista. Yhtenä uutena ja kasvavana kiinnostuk-sen kohteena ovat olleet 1930-luvun karvalan-kamatot, joiden suunnittelijoita ja mallien nimiä ovat kyselleet pääasiassa keräilijät. Merkittävi-nä ja usein apua kaipaavina asiakkaina ovat ol-leet erilaiset antiikkihuutokauppoja pitävät ta-hot, esim. Bukowskis ja Helander. Kyselyjä on tullut myös vastaavilta ulkomaisilta toimijoilta.
Ryijytietokannan kuvien ja tietojen täyden-tämisessä on tehty antoisaa yhteistyötä inter-netissä Ryijygalleriaa pitävän Hannele Rusilan kanssa. Muutamasta yksittäisestä ryijyjen ke-räilijästä on tullut vakioasiakkaita ja tietoja on vaihdettu puolin ja toisin. Karvalankamattoihin kohdistuvasta kiinnostuksesta johtuen on aloi-tettu myös niihin liittyvien tietojen ja kuvien ke-rääminen. Tietoja on jo ennestään piirustusko-koelmissa, joista löytyy lähes 700 mallia. Muita malleja, n. 100 kpl, on tähän mennessä löytynyt lähinnä erilaisista painotuotteista.
Arkistoon saatiin syksyllä mielenkiintoinen lahjoitus, joka sisältää runsaasti tekstiilitaitei-lija Maija-Liisa Forss-Heinosen tekemiä luon-nospiirustuksia. Aineisto tulee täydentämään museossa olevaa Helmi Vuorelma Oy:n laajaa kokoelmaa, joka jo ennestään sisältää samai-sen taiteilijan piirustuksia.
Anna-Maria Väätäisen lahjoituksen myötä saatiin täydennystä hänen kokoelmaansa, jos-sa on tietoa eri materiaaleilla tehtävistä punon-tatöistä. Uusimmassa luovutuksessa on erityi-sesti pajunpunontaan liittyviä lehtileikkeitä ja painotuotteita. Kokoelma on seulottu, järjes-tetty ja luetteloitu, lehtileikkeet on liijärjes-tetty lei-ketietokantaan.
Tietokantojen osalta eniten kartuntaa on ta-pahtunut leikkeiden tallentamisessa, jossa
suu-rimman kokonaisuuden on muodostanut Käsi- ja taideteollisuusliiton aineisto. Valmiiksi seulot-tua ja skannatseulot-tua aineistoa on edelleen. Toiseksi eniten on karttunut ryijytietokanta. Kaikkien tie-tokantojen parissa on tehty ja tehdään edelleen-kin korjauksia ja täydennyksiä sekä tekstin et-tä kuvien osalta.
Tietokantoihin tallennettu aineisto tammikuussa 2017:
arkisto 1195 kirjasto 7 325 leikkeet 7 064 piirustukset 5 896 ryijyt 2 733 tutkimukset 16 495
Arkistoa ja kirjastoa lahjoituksin kartuttivat:
Alanen, Kirsi
Käsi- ja taideteollisuusliitto Loukomaa, Leena Pro Artibus -säätiö Ranta, Kati
Rapala, Mari Sandvik, Suvi Strandén, Merja Suikkanen, Mikko
Taito Itä-Suomi ja Uusimaa Vuorimies, Elina
Väätäinen, Anna-Maria
Parhaimmat kiitokset kaikille museotoimintaa lahjoituksin tukeneille!
.
7. ARKISTO, KIRJASTO JA TIETOPALVELU
Valokuva-arkiston kokoelmissa oli vuoden lo-pussa noin 90 000 valokuvaa, joista sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään on luetteloitu-na yhteensä 37 144 kpl. Vuoden kartunta oli 494 kuvaa. Valokuva-arkiston kokoelmien kartutta-minen tapahtuu joko museoon saatuina satun-naisina lahjoituksina tai museon oman aktiivi-sen toiminnan tulokaktiivi-sena. Vuoden aikana mu-seon kaikki vaihtuvat näyttelyt valokuvattiin ja kuvat luetteloitiin tietokantaan.
Suomen käsityön museolle vuonna 2013 tul-lut Taito Savon kokoelma on esimerkki pienen, paikallisen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen arkistosta ja sinne sadan vuoden aikana kerty-neestä materiaalista. Taito Savon arkisto oli saa-tu järjestettyä jo vuoden 2015 aikana. Nyt siitä laadittiin arkistoluettelo perinteisen järjestely-kaavan mukaan. Luettelo helpottaa kokoelman fyysistä hallintaa ja hakua arkistosta.
Taito Savon kokoelman valokuvien luettelointi valmistui ja luetteloituja kuvia on yhteensä 580 kpl. Kuvien aiheet liittyvät yhdistyksen järjestä-miin kursseihin, näyttelyihin, käsityöneuvonta-asemien toimintaan ja vuosien varrella olleisiin erilaisiin tapahtumiin. Kokoelman valokuvien luettelointi osoittautui työlääksi ja selvitystyötä vaativaksi projektiksi. Museolle tullessaan ku-vat oliku-vat edelleen niissä pusseissa, joissa ne oli-vat olleet aikoinaan valokuvausliikkeestä tulles-saan. Näitä luetteloimattomiakin, ilman erityisiä tietoja olevia kuvia päätettiin kuitenkin säilyttää jonkin verran. Omalla tavallaan ne liittyvät yh-distyksen 100-vuotiseen historiaan ja siten kuu-luvat sinä aikana kertyneiden kuvien kokonai-suuteen. Kuvien merkitys yhdistyksen historiaan perehtyvälle tutkijalle voi olla tärkeä. Museoon tallennettu Kuopion seudun käsi- ja taideteol-lisuus ry Taito Savon kokoelma on ainutlaatui-nen läpileikkaus yhden paikallisen käsi- ja tai-deteollisuusyhdistyksen toiminnasta noin sa-dan vuoden ajalta.
Suomen käsityön museolle lahjoituksena tul-leet Fredrika Wetterhoffin -säätiön kokoelmaan kuuluvat, aikoinaan opiskelijoiden keräämät kansatieteen keruutyöt järjestettiin ja pakattiin tilapäisen työvoiman avulla asianmukaisiin ar-kistokelpoisiin säilytyslaatikoihin. Fredrika
Wet-terhoffin kotiteollisuusopettajaopiston opiskeli-joiden 1940-luvun alusta aina 1990-luvun lopulle saakka keräämä aineisto on nyt valmiina odot-tamassa tutkijoita ja alan opiskelijoita.
Leena Sipilä lahjoitti Suomen käsityön mu-seolle hänen ja Piia Kolhon vuonna 1998 pe-rustaman ja vuonna 2015 toimintansa lopetta-neen Papiina-nimisen yrityksen tiedottamisessa ja markkinoinnissa käytettyjä valkokuvia. Mah-dollisesti kuvia saadaan vielä lisää, joten kuvi-en lopullinkuvi-en määrä tarkkuvi-entuu vastaa luette-lointivaiheessa.
Kansallispukukeskuksen kokoelmiin kuulu-vaa Suomen kansallispukuneuvoston mallipu-kukokoelmaa luetteloitiin kesällä ja syksyllä ti-lapäisen työvoiman avulla. Luetteloinnin ohel-la pukuja ja niiden eri osia myös valokuvattiin Suomalainen kansallispuku -näyttelyn tiedo-tusta varten. Kuvauskohteina olivat lähinnä ha-meiden, essujen, liivien ja tykkimyssyjen yksi-tyiskohdat.
8. VALOKUVA-ARKISTO
Suomen kansal-lispukuneuvoston mallipukukokoel-maan kuuluvia kansallispukuja.
Yhteistyö Jyväskylän yliopiston museologian opiskelijoiden kanssa jatkui vuonna 2016. Kati Ranta dokumentoi Ritva Hännisen vetämää Kan-sallispukujen ompelu -kurssia Jyväskylän kan-salaisopistolla. Sara Ihalainen puolestaan kä-vi tutustumassa Jyväskylän yliopiston biologian opiskelijoiden ARTEBIO-käsityökerhoon. Tuu-li Koskela haastatteTuu-li ja dokumentoi Marjukka Järvisen ja Aija Danielin omistamaa tamperelais-ta Villiluumu-nimistä käsityöliikettä. Eri puoliltamperelais-ta Suomea tulevien museologian opiskelijoiden teke-mä dokumentointi- ja tallennustyö on olennainen osa Suomen käsityön museon alueellista ja val-takunnallista toimintaa. Dokumentoinnit julkais-taan verkossa. Opiskelijat ovat saaneet olla mu-kana vaikuttamassa tähän työhön toteuttamalla itse verkkoon menevän tekstiosuuden.
Valokuva-arkistoa lahjoituksin kartuttivat:
Alanen, Kirsi Havinen, Maija Ihalainen, Sara Kiiskilä, Annikki Koskela, Tuuli Piri, Markku Ranta, Kati Sipilä, Leena
Parhaimmat kiitokset kaikille museotoimintaa lahjoituksin tukeneille!
.
Sandra Savinen selvittää lankakerää.
Kuva: SKM, Sara Ihalainen
Sara Ihalainen ja Päivi Kosunen (oik.) neulovat sukkaa Jyväskylän yliopiston biologian opiskelijoiden Artebio käsityökerhossa. Kuva: SKM, Sandra Savinen
Hanna Helander on pukeutunut valmistamaansa Utsjoen saamenpuvun kesäpukuun.
Kuva: SKM, Heidi Kallioinen
Näyttelyt
Kuja-näyttelytilassa oli esillä kolme näyttelyä: