• Ei tuloksia

JATKUMO 1/4

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "JATKUMO 1/4"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

Jyväskylä Jatkumo

12007 1/4

JATKUMO

Tilallinen ja hallinnollinen konsepti

Korttelin tilaratkaisut mahdollistavat asunnon koon muuntamisen asukkaan sen hetkisen elämäntilanteen mukaiseksi, mistä myös nimi Jatkumo tulee.

Tällöin asukkaiden mahdollisuudet asua samassa asunnossa pidempään ovat suuremmat ja naapurussuhteista ehtii muodostua syvemmät. Osa asunnoista on ratkaisuiltaan tehokkaita opiskelija-asuntoja, joita kortteli voi vuokrata ulos opiskelija-asuntosäätiön avustuksella. Opiskelija-asunnoissa vaihtuvuus on suurta, jolloin vuokrasopimuksen päättyessä viereisten omistusasunto-

Asemapiirros 1:1000 Ilmakuva

jen on mahdollista vuokrata yksiöstä lisähuone tai huoneita vähin vaivoin esimerkiksi kotitoimistoksi tai lasten huoneeksi.

Muuntojoustavuus toimii myös toiseen suuntaan. Asunnon käydessä liian suureksi asukas voi myydä asuntonsa osaksi vuokra-asuntoa pienin muutos- töin.

(2)

Pohjapiirros, maantasokerros 2. krs, 1:200

2/4

Klusteri- sosiaalinen naapuriyhteisö

Usein kerrostalojen yhteistilat sijaitsevat keskitetysti ensimmäisessä ker- roksessa tai toisessa korttelin rakennuksessa. Suunnitelmassani tiloja on myös sijoiteltu aivan asuntojen yhteyteen, jolloin tilat ovat vahvemmin osa asukkaiden arkipäivää. Kortteli rakentuu kaksikerroksisista kuuden asunnon klustereista. Jokaisella klusterilla on yhteistiloinaan tiloja, joiden käyttöaste on vähäinen tai joissa on mahdollista tapahtua asukkaiden välisiä kohtaa- misia. Näitä tiloja ovat vierashuone, yhteiskeittiö ja kodinhoitohuone sekä eteinen, joka on jaettu kahden asunnon kanssa. Myös häkkivarastot on tuotu aivan asuntojen yhteyteen.

Asuntojakaumalla on tavoiteltu sekä asunnon koon ja yhteisöllisyyden as- teen vaihtelua, jolloin asukasjakaumasta ja naapuristosta tulee hyvin moni- puolinen. Karkeasti jaettuna asunnot jakautuvat pieniin opiskelija-asuntoihin ja hieman isompiin omistusasuntoihin. Näitä molempia löytyy tontin itäosan pientalomaisemmista townhouse-asunnoista ja yhteisöllisemmistä kerrosta- loasunnoista.

Kortteli

Korttelitasolla yhteistiloja ovat piha, varastot, paja ja saunaosasto, jota voidaan vuokrata myös ulospäin. Pihaan luovat tilasarjamaisuutta ja kylämäi- syyttä kylmät ulkovarastot, jotka jakavat ulkotilan useaan eriluonteiseen ja toiminnalliseen osaan. Kortteli luo hyvin yhteyksiä ympäristöönsä ja läpikul- kureittejä on useita. Saavuttaessa kortteliin materiaali ja mittakaava vaih- tuvat, mikä luo tilasta puolijulkisen. Aktiiviset asukkaat voivat viljellä halua-

miaan kasveja kasvimaalla ja vieressä oleva puisto täydentää korttelin pihaa.

Kortteli täydentää myös Kuokkalan keskustan kevyenliiketeen väylästöä ja kehittää puiston reunoja.

Yksittäisissä asunnoissa ei ole saunoja, vaan saunominen on keskitetty laa- dukkaaseen saunaosastoon korttelin keskelle, pihasaunaan. Samoin pajaan on luotu hyvät olosuhteet työskentelylle, ettei asukkailla tarvitse olla juuri- kaan omia työkaluja.

Naapurusto- palvelut ulkopuolisille

Asuinkortteli sijoittuu ns. palveluvyöhykkeeseen ja alun perin tontti on kaa- voitettu Kuokkala-talolle. Ehdotuksen ensimmäiseen kerrokseen on sijoitet- tu pienimuotoisesti kokoontumistilaa, jota voidaan vuokrata ulkopuolisille esimerkiksi joogatuntien tai kerhojen järjestämiseen, kun asukkaat eivät tilaa tarvitse. Korttelin asukkaat voivat puolestaan järjestää tiloissa omia juhliaan.

Toisen suunnittelu alueeseen kuuluvan tontin pysäköintialue on korvattu rakenteellisella pysäköinnillä. Autopaikkojen määrä on pyritty minimoimaan.

Kortteliin on sijoitettu runsaasti pyöräsuojia ja kaupungin bussit liikennöivät aivan korttelin vierestä. Korttelin asukkailla on myös mahdollisuus yhteisau- ton käyttöön, kun auton käyttö on vain satunnaista.

Digitalisaation ansiosta myös pysäköintipaikan käyttöastetta voidaan nostaa.

Korttelin asukas voi merkitä pysäköintilaitoksen järjestelmään, milloin hä- nen ruutunsa on vapaa, jolloin korttelin ulkopuoliset voivat käyttää ruutua.

Esimerkiksi työpäivän aikana pysäköintiruutu on pitkään käyttämättä, jolloin viereisen terveyskeskuksen asiakkaat voivat käyttää ruutua.

Pinta-alataulukko

Jyväskylä

Jatkumo

12007

(3)

Jyväskylä Jatkumo 12007

Julkisivumateriaalit

1. Pystyverhous, maalattu puu keltainen 2. Pystyverhois, maalattu puu valkoinen 3. Pystyverhous, kuultokäsitelty puu 4. Betoni, tummanharmaa 5. Saumattu pelti

6. Ikkunan ja oven puitteet, tumman harmaa 7. Metalliverhous, vaalean sininen

Pohjapiirros, 1. krs, 1:500 Pohjapiirros, 3. krs, 1:500

Leikkaus A, 1:200

Leikkaus B, 1:200

Julkisivu aukiolle, 1:200

Suhde ympäristöön

Suunniteltu asuinkortteli sijaitsee aivan Kuokkalan keskustan kävelyaukion reunassa ja täydentää näin kävelyaukiota jatkamalla sitä rajaavien rakennusten sarjaa. Aukiota ympäröiville asuinrakennuksille on ominaista vaalea laattamaailma ja arkadikuja ensimmäisessä kerroksessa. Suunnittelemani asuinkortteli asettuu näiden rakennusten kanssa samaan asemaan: väritys on vaalea ja arkadikuja reunustaa aukiota. Tällöin korttelin vieressä oleva Kuokkalan kirkko säilyy tummalla liuskekivijulkissivulla alueen dominanttina.

Myös massoittelultaan uudet rakennukset asettuvat alisteiseen asemaan, sillä niiden kattomuoto laskee kirkkoa sekä terveyskeskusta kohti. Paikoin kerroskorkeus on kuitenkin lähellä viereisten kerrostalojen korkoa.

Arkkitehtuuri ja materiaalit

Rakennuksen pääjulkisivumateriaalina ja kantavissa rakenteissa on käytetty puuta, mikä jatkaa Kuokkalan uutta puukerrostumaa.

Julkisivu on vaihtelevaa pystyverhousta, mikä luo julkisivuun pienipiirteistä vaihtelua. Sisäpuolella kapeampi lautainen verhous on maalattu valkoiseksi ja ulkopuolella leveämpi kellertäväksi, mikä luo selkeän hierarkian julkisivujen välillä. Runko on CLT-elementeistä ja rakennuksen ensimmäinen kerros on lautamuottista betonia.

Massaltaan rakennukset ovat hyvinkin yksinkertaisia, jottei vaipan ala kasvaisi kerrosalaan nähden liian suureksi. Julkisivun variaatio on saatu aikaan kylminä säilyvillä osilla, kuten parvekkeilla.

Parvekkeet on sommiteltu metallikuoren alle pinoon. Osa parvekkeen osista on lasitettuja ja osa ei, millä on saatu myös julkisivumaailmaan vaihtelua. Harjakatto on sisäpihan puolelta loivempi, mikä luo pihan puolelle pienempää mittakaavaa.

Asunnot on mitoitettu tehokkaiksi, mutta kaksioissa ja kolmioissa asunnon läpikierrettävyydellä on saatu lisää tilallisuutta. Lisäksi yhteistilat jatkavat tilaa siihen, mihin oma asunto loppuu.

3/4

1 2

3

4 5

6 7

(4)

Jyväskylä Jatkumo

12007 4/4

Esimerkkiasukit, pohjapiirrokset, 1:100

Vaihe1

Työssäkäyvä pariskunta ostaa kolmion viihtyisästä korttelista Jyväskylän Kuokkalasta.

Freelanlancerina työskentelevä mies voi käyttää yhtä huoneista toimistonaan. Viereisessä yksiössä asuu opiskelija, joka vahtii silloin tällöin perheen lasta sen synnyttyä.

Vaihe2

Perheeseen syntyy lisää lapsia ja tila alkaa käydä ahtaaksi. Viereisen asunnon opiskelija valmistuu, jolloin perhe voi vuokrata lisätilaa muutamaksi vuodeksi. Vanhempien lasten muutettua pois lisätilaa voi käyttää perheen isoäiti. Perheen isä voi käyttää tarvittaessa työskentelyyn kerroskoh- taistavierashuonetta.

Vaihe3

Lapset ovat jo muuttaneet omilleen ja talo tuntuu turhan isolta perheen käyttöön. Tällöin pariskunta voi myydä osan asunnosta opiskelijaasuntosää- tiölle.

Näkymä yhteiskeittiöön ja porraskäytävässä

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tutkimusongelmat tässä tutkimuksessa olivat KOAS Letkut –talojen asukkaiden kokemukset ”Face Liftistä” ja KOAS Letkut –talojen asukkaiden tyytyväisyys ”Face

N14 on yhdistänyt musiikkia historian opetukseen (länsimaisen taidemusiikin historia - keskiaika, renessanssi jne), maantietoon (eri maiden musiikki), kuvataiteeseen,

Lyhyesti sanoen Huittisten kaupungin palo- ja pelastustoimi on saanut käyt- töönsä riittiivät tilat toimintaansa varten. Paloaseman yhteyteen on myös suunnit- teilla

Viime vuosikymmenen taloudellisista tapahtumista on kaikkein eniten loukannut yksityistä omistusoikeutta inflaatio, jonka joh- dosta monet ovat menet,täneet

Myös tuonnin osuus huoltotaseesta on sodan jälkeen ollut yleensä pienempi kuin ennen sotaa. Palautumista entiseen suhteeseen päin on koko ajan tapahtunut, mutta

myös »sykliset», suhdannevaihteluista aiheutuvat tasapainohäiriöt ehtisivät tuona aikana korjautua? Jos tämä ajatuksenjuoksu hyväksy- tään,

Millä tavoin sitten tämä tosiasiallisesti suosituin vajausta osoittavan maksutaseen selitys on virheellinen? Se on sjkäli väärä, että sen mukaan tasapainon saavuttaminen

Millä sitten päästään irti ulkomaankaupan ja va]uuttakaupan sään- nöstelystä? Palaamme täten uudelleen esitelmäni pääkysymykseen. Mak- sutase saadaan pidetyksi kunnossa