J U L K I S I V U P U U T O R I N L U O T E I S S I V U L L A , 1 : 6 0 0 J U L K I S I V U P U U T O R I N K O I L L I S S I V U L L A , 1 : 6 0 0 J U L K I S I V U P U U T O R I N K A A K K O I S S I V U L L A , 1 : 6 0 0 Puutori sijaitsee Aninkaisissa, aivan Turun Aydinkeskustan tuntumassa. Se toimii
tällä hetkellä keskeisestä sijainnistaan huolimatta lähinnä vain pääteasemana osalle paikallisliikenteen ja seutuliikenteen bussilinjoista. Puutori on merkittäväl- lä sijainnilla saavuttaessa Turkuun linja-autolla tai Tampereentietä pitkin. Mat- kakeskuksen valmistuessa Puutorin merkitys korostuu edelleen, kun myös juna- asema siirtyy nykyisen linja-autoaseman alueelle ja asemalta Turun keskustaan kuljetaan Puutorin ohi. Tutkin Puutoria ja sen ympäristöä, ja pyrin diplomityössäni kehittämään toria siten, ettei se olisi enää vain koko torin kokoinen bussipysäkki tai vain aukio, joka ohitetaan.
Diplomityön tavoitteena oli elävöittää Puutorin aluetta ja luoda Turun keskus- taan uusi houkutteleva ja viihtyisä kohtaamispaikka. Tavoitteena oli myös löytää vanhalle konserttitalolle uusi käyttötarkoitus, joka tukisi Puutorin elävöittämistä ja tuoda vanha konserttitalo helposti saavutettavaksi osaksi Puutoria. Aihe on ajankohtainen sillä Aninkaisten alue on kehittymässä ja Turun filharmoninen Or- kesteri on muuttamassa pois Aninkaistenkadun kiinteistöstä.
J O H D A N T O
E L Ä V Ä I N E N P U U T O R I
NYKYTAITEEN MUSEO PUUTORILLE JA TURUN VANHAAN KONSERTTITALOON
Johanna Tamminen / Tampereen Yliopisto / Arkkitehtuurin yksikkö / Diplomityö / elokuu 2020
A N I N K A I S T E N A L U E E N K E H I T Y S H A N K K E E T
Turun kaupungin kärkihankkeena on keskustan kehittäminen ja yksi hankkeen osista on Aninkaisten alueen kehittäminen (Heino 2020a). Liikenteen ja logistii- kan solmukohdan lisäksi Aninkaisten alueesta ollaan kehittämässä keskittymää asumiselle, työnteolle ja elämystoiminnalle (Turun kaupunki). Aninkaisten alueella on käynnissä ja suunnitteilla useita kehityshankkeita kuten mm. Matkakeskus, Puutori, Konserttitalo, Parkinkenttä, ammatti-instituutti sekä ratapihalle uusi elämyskeskus, ja koko ratapiha-alueen järjestelyitä tullaan kehittämään (Heino 2020a).
Matkakeskus aiotaan saada valmiiksi vuoteen 2029 mennessä. Tavoitteena on, että Matkakeskuksesta tulee viihtyisä ja toiminnoiltaan monipuolinen. Sinne on suunniteltu tulevan yksityisiä ja julkisia palveluita. Matkustajalaiturit sijoittui- sivat Aninkaistensillan ja Logomon väliselle alueelle. Turun ja Helsingin välille kehitellään myös tunnin junayhteyttä. (Heino 2020a)
Matkakeskukseen tulee yhteisterminaali linja-autoille ja junille. Tämän lisäksi hanke kehittää koko Aninkaisten aluetta ja linja-autoaseman ja Matkahuollon alueelle luodaan uusi kaupunginosakeskus, johon rakennetaan myös useita uusia kerrostaloja (Hjelt 2020).
Puutori syntyi Turun Palosta. Ennen paloa 1800-luvun alussa Aninkaistenmä- elle tuli maalaisia myymään kauppatavaroitaan Porin ja Tampereen suunnalta tulevaa maantietä pitkin. Mäellä oli tiivis puutalokortteli, eikä siellä ollut tilaa hevoskuormien purkamiseen ja lastaamiseen. Mäellä asunut kauppias Hellman tarjosi tonttiaan kaupungin käyttöön ja suurta taloaan purettavaksi, jotta alueelle saataisiin tori. Kaupunki ei tarttunut tarjoukseen, ja viisi vuotta myö- hemmin sama talo syttyi tuleen. Näin alkoi Turun Palo vuonna 1827.
Koko Aninkaistenmäen laki paloi matalaksi, ja vuonna 1846 alueelle alettiin rakennuttaa toria. Samalla mäelle tehtiin pohja Engelin asemakaavassa olleelle Aninkaistenkadulle. Torin ja tien rakentamiseen meni vuosia sillä alueen tasoit- tamiseen tarvittiin paljon täytemaata. Alueella alettiin järjestää torikauppaa vuonna 1876, jolloin myyntikojuissa oli sekalaista pikkutavaraa ja vaatteita.
1890-luvulla Aninkaistentoria alettiin kutsua Puutoriksi, kun torilla alettiin myymään heinää ja puutavaraa. Nimestä tuli virallinen vasta 1990-luvulla.
1920-luvulta alkaen Puutori ja sen lähialue toimi linja-autoasemana kunnes bussit siirtyivät uudelle linja-autoasemalle vuonna 1938. 1940-luvulla Puutoris- ta tuli pääteasema seutuliikenteelle.
Torille valmistui vuonna 1933 wc-rakennus ja vaakahuone Puutorin Vessa, joista wc-rakennus on säilynyt.
Göteborg lahjoitti Turulle rahoituksen Konserttitalon ja Turun ammatti-insti- tuutin (1951) rakennusurakoihin. Konserttitalon edessä oleva Kun ystävyyssuh- teet solmitaan -pronssiveistos pystytettiin kiitollisuudenosoitukseksi Götebor- gin avusta niin sota-aikana kuin sen jälkeenkin.
1952 rakennettiin torin toisessa päädyssä oleva Ystävyyspuisto ja bussipy- säkit sijoitettiin torin keskelle ja reunoille. Puutorin pysäköintilaitosta alettiin rakentaa Puutorin alle vuonna 1992. Vuonna 1996 bussit poistettiin Puutorilta.
(Turun Sanomat 2015)
P U U T O R I N H I S T O R I A
Diplomityössä tutkitaan Turun Puutorin aluetta sekä vanhaa konserttitaloraken- nusta Puutorin koillispäädyssä. Diplomityössä esitetään suunnitelma Puutorin ja vanhan Konserttitalon alueen kehittämiseksi. Aihe on ajankohtainen, sillä Anin- kaisten alueella on useita kehityshankkeita käynnissä ja konserttitalon alueelle suunnitellaan kaavamuutosta, jonka tavoitteena on määrittää rakennuksille uusi käyttötarkoitus ja saada alueesta toiminnallisesti monipuolinen ja elävä osa Aninkaisten aluetta.
Diplomityössä esitettävän suunnitelman tavoitteena on elävöittää Puutorin aluetta ja luoda uusi houkutteleva ja viihtyisä kohtaamispaikka Turun keskus- taan. Lisäksi tavoitteena on löytää vanhalle konserttitalolle uusi käyttötar- koitus, joka tukisi Puutorin elävöittämistä, ja muodostaa näistä toiminnallinen kokonaisuus, joka houkuttelisi paikalle turkulaisia sekä turisteja Suomesta ja ulkomailta. Puutori sijaitsee aivan Turun ydinkeskustan tuntumassa ja on merkit- tävällä sijainnilla Turkuun saavuttaessa. Torin merkitys korostuu edelleen, kun myös juna-asema siirtyy nykyisen linja-autoaseman alueelle ja asemalta kuljetaan Turun keskustaan Puutorin ohi. Keskeisestä sijainnistaan huolimatta Puutori toi- mii tällä hetkellä lähinnä vain pääteasemana osalle bussilinjoista. Hyvän sijainnin ansiosta Puutori voisi olla paljon merkittävämmässä osassa Turun keskustaa.
Suunnitelmassa nykyinen konserttitalo muutetaan osaksi nykytaiteen museota.
Museon tiloja tulee myös konserttitalon puoleiseen laajennusosaan sekä Puutorin alle. Tilat ovat yhteydessä toisiinsa Aninkaistenkadun alla. Museon pääsisään- käynti on Puutorin puolella maanpinnan alapuolella. Sisäänkäynnille johtaa suuret
maan alle vievät oleskeluportaat, joita voidaan käyttää myös ulkonäyttämönä erilaisissa tapahtumissa. Museon lisäksi Puutorin puoleisessa rakennuksessa toimii ravintola, kahvila ja museokauppa. Puutorin alla järjestetään työpajoja, joissa kävijät valmistavat Turun Taideakatemian opiskelijoiden johdolla yhtei- sötaideteoksia, jotka ovat esillä konserttitalon puoleisessa osassa museota.
Vanhassa konserttitalossa on museon tilojen lisäksi taiteilijoille vuokrattavia työtiloja.
Puutori rajataan sitä ympäröivästä vilkkaasta liikenteestä matalalla raken- nusmassalla ja bussikatoksella. Puutoria selkeytetään maanpinnan yläpuolelle jäävien rakennusmassojen nykyistä suoraviivaisemmalla sijoittelulla. Konsertti- talosta tulee visuaalisesti osa Puutoria, vaikka niiden välissä onkin vilkas tie.
Suunnitelmassa Puutorille muodostuu kolme eriluonteista vyöhykettä. Teras- si- ja kahvilavyöhykkeellä on muun muassa Puutorin Vessassa toimiva kahvila ja terassi. Puistomaiselle vyöhykkeelle istutetaan puita ja pensaita ja alueella on paljon penkkejä ja istuskelualueita. Aukiomainen vyöhyke on tarkoitettu erilaisten pop-up-tapahtumien ja markkinoiden järjestämiseen.
Kävijöitä houkuttelee vierailemaan alueella toistuvasti ravintola, kahvila, yh- teisötaideteoksen työpajat ja muu harrastetoiminta, opiskelijoiden taidenäytte- lyt, markkinat ja pop-up-tapahtumat, sekä erilaiset viihtyisät oleskelualueet.
Harvemmin toistuviin vierailuihin houkuttelee taas museon vaihtuvat näyttelyt ja uniikit ja vaikuttavat näyttelytilat, sekä erilaiset tapahtumat, joita voidaan järjestää Puutorin alla olevissa aula- ja näyttelytiloissa.
R A K E I S U U S K A R T T A Ratapihan elämyskeskukseen tulee perheille suunnattu digitaalinen elämys-
keskus ja monitoimiareena sekä näiden lisäksi mm. liikuntatiloja ja hotelli. Ta- voitteena on, että elämyskeskus voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2024 tai 2025. (Vehmanen 2020)
Parkinkentälle on suunniteltu maan alle mm. pysäköintiä sekä liikunta- ja liiketiloja, joiden päälle tulisi urheilupalveluita. Kentän ympärille tulee kerros- taloja, joissa on asuntoja ja liiketiloja. (Heino 2020b)
Konserttitalon ja Ammatti-instituutin alueelle suunnitellaan kaavamuutosta (Kaupunkiympäristölautakunta 2020). Uusi konserttitalo rakennetaan Aurajoen rantaan Itsenäisyydenaukiolle kaupunginteatterin viereen ja sen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2025 (Heino 2020c).
J U L K I S I V U T L U O T E E S E E N , 1 : 6 0 0 J U L K I S I V U T K A A K K O O N , 1 : 6 0 0
P E R I A A T E L E I K K A U S K O N S E R T T I T A L O S T A
K O N S E R T T I T A L O
Turun konserttitalo on Suomen ensimmäinen konserttitaloksi suunniteltu rakennus. Tämä fuktionalistinen rakennus on rakennettu vuonna 1952 ja sen on suunnitellut arkkitehti Risto-Veikko Luukkonen. (Turun filharmoninen orkesteri)
Konserttitalo on tullut teknisen käyttöikänsä päähän ja se pitäisi peruskorjata täysin (Aamuset 2018). Lisäksi konserttitalon tilat eivät nykyisellään riitä täyttämään orkesterin tilatarpeita eivätkä yleisötilat ole riittävät. Saliin tarvittaisiin lisää yleisöpaikkoja, esiin- tymislava on liian pieni eikä salin akustiikka ole riittävä. Rakennuksen talotekniikka on huonossa kunnossa ja nykyvaatimuksiin riittämätöntä. Lastaus ammatti-insituutin parkki- paikalla on hankala. (LPR-Arkkitehdit Oy 2017)
Kaupunginhallitus päätti LPR Arkkitehtien laatiman tilatarveselvityksen perusteella vuonna 2019, että Turkuun rakennetaan uusi konserttitalo, eikä vanhaa korjata Turun filharmonisen orkesterin käyttöön. Uuden konserttitalon rakentamista rahoitetaan ny- kyisen konserttitalon kiinteistön tontinluovutuskilpailulla. (Aamuset-kaupunkimedia 2019) Uusi konserttitalo rakennetaan Aurajoen rantaan Itsenäisyydenaukiolle kaupunginteatterin viereen, ja sen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2025 (Heino 2020c).
Konserttitalon ja ammatti-instituutin alueelle suunnitellaan kaavamuutosta, jonka tavoit- teena on määrittää rakennuksille uusi käyttötarkoitus. Lisäksi tutkitaan, miten aluetta voitaisiin täydennysrakentaa. Alueesta olisi tarkoitus tulla toiminnallisesti monipuolinen ja elävä osa Aninkaisten aluetta. Kaavan laadinnassa selvitetään alueen kaupunkikuvalliset ja rakennetun ympäristön arvot sekä rakennusten suojelutarve. (Kaupunkiympäristö- lautakunta 2020) Konserttitalo kuuluu maakuntakaavan rakennussuojelukohteeseen (LPR- Arkkitehdit Oy 2017).
Konserttitalossa on neljä kerrosta. Konserttitalon sisäänkäynti on vilkasliikenteisen Aninkaistenkadun vieressä katutasossa. Osa katutasokerroksen välipohjasta on korkeam- malla, kuin sisäänkäyntiaulan kohdalla. Tässä osassa on kahvio sekä orkesterin tiloja.
Toisesta kerroksesta kuljetaan konserttisaliin. Toisessa kerroksessa on myös orkesterin tiloja. Kolmas kerros ei ole täyskorkea kerros vaan välikerros, joka johtaa salin yläosaan, ja jossa on matalia teknisiä tiloja. Kellarikerros on kokonaan maan alla ja siellä on keilahal- li. Rakennuksen kerrokset ovat tasakorkuisia lukuun ottamatta korkeampaa konserttisalin tilaa. Salin alla maantaso- ja kellarikerroksessa on paljon pilareita, jotka kannattelevat salin välipohjaa.
Konserttitalon pääjulkisivumateriaali on harmaanruskea rappaus. Vesikatto on harmaa saumapeltikatto. 2. kerroksen ulokkeen ikkunanpielet ja pilarit ovat valkoista betonia.
Konserttitalon ensimmäisten kahden kerroksen julkisivuista ei tule heti mieleen julkinen rakennus. Etenkin luoteisjulkisivun pienet lukuisat ikkunat luovat mielikuvaa esimerkiksi toimisto- tai virastorakennuksesta. Myös harmaanruskea rappaus tukee tätä mielikuvaa.
Konserttitalon lastaus tapahtuu sisäpihalta. Sisäpihan parkkipaikan puoleisten jukisivujen puolelta rakennus on selkeästi sulkeutunut ympäristöstään.
P U U T O R I N V E S S A
Puutorilla puiston vieressä on pieni pyöreä rakennus, Puutorin Vessa.
Rakennus valmistui vuonna 1933 ja se toimi yleisenä käymälänä vuoteen 1986. Vessassa oli maksulliset puolet miehille ja naisille, sekä näiden lisäksi ilmainen puoli. Myöhemmin ra- kennus muutettiin ravintolaksi. Aamuset-kaupunkimedia (2013). Puutorin Vessa on suojeltu
asemakaavassa. P U U T O R I N V E S S A
N Ä K Y M Ä S I B E L I U K S E N K A D U L T A K O N S E R T T I T A L O L L E
N Ä K Y M Ä M A A R I A N K A D U L T A K O N S E R T T I T A L O L L E
Puutoria reunustaa koillisessa vilkasliikenteinen viisikaistainen Aninkaistenkatu. Kaakossa tori rajautuu Maariankatuun, joka on myös melko vilkas, ja sitä pitkin ajaa useat bussilin- jat. Lounaassa toria reunustava Brahenkatu ja luoteessa Sibeliuksenkatu ovat hiljaisempia.
Brahenkatua pitkin kulkee kevyenliikenteenväylä. Toria ympäröivien rakennusten katuta- sossa on liiketiloja.
Suuret linja-autopysäkkien kentät torin keskellä jakavat torin kahteen osaan. Lisäksi Puutorin Vessan kohdalla torilla kulkee matalahko kivimuuri, joka erottaa torin ystävyys- puistosta. Puutorin alla on 4-kerroksinen parkkihalli, jonka sisäänkäyntiluiska on torin länsikulmassa. Sisäänajoluiskan kohdalla on myös elintarvikekaupan kauppakassien jakelu- piste. Parkkihalliin johtavia porrashuoneita on sijoiteltu useita ympäri Puutoria. Heti torille keskustasta päin tultaessa sen eteläkulmassa on Hesburger.
Puutori sijaitsee Aninkaistenmäen laella, ja korkein kohta on Konserttitalon nykyisellä sisäpihalla.
Torin jakautuminen eri osiin ja ympäri toria sijoitetut erimuotoiset rakennukset saavat torin vaikuttamaan pirstaleiselta. Tori on lähinnä suuri linja-autopysäkki, eikä se pirstalei- suutensa ja laajojen bussialueidensa takia houkuttele edes läpikulkureittinä.
Tällä hetkellä torilta katsottaessa konserttitalo jää pysäköintilaitoksen porrashuonei- den, bussipysäkkien ja Ystävyyspuiston puiden taakse piiloon. Torilla ei ole juurikaan tyhjää aluetta toritoiminnalle. Torilla ei myöskään ole muuta kunnollista oleskelupaikkaa, kuin Puutorin Vessa -ravintolan pieni terassi.
Puutorin pinta on asfalttia ja punertavaa nupukiveä. Puutoria ympäröivien rakennusten julkisivuissa on paljon lämpimiä ja murrettuja savyjä.
N Y K Y P Ä I V Ä N P U U T O R I
P U U T O R I 1 : 1 0 0 0
K O N S E R T T I T A L O
K E L L A R I K E R R O S K O N S E R T T I T A L O
1 . K E R R O S K O N S E R T T I T A L O
2 . K E R R O S K O N S E R T T I T A L O
3 . K E R R O S
J U L K I S I V U T L O U N A A S E E N , 1 : 6 0 0
A S E M A P I I R R O S , 1 : 1 0 0 0
K O N S E R T T I T A L O 1 . K E R R O S
K O N S E R T T I T A L O 2 . K E R R O S
K O N S E R T T I T A L O 3 . K E R R O S
Nykyinen konserttitalo muutetaan osaksi uutta nykytaiteen museota. Museon tiloja tulee myös konserttitalon puoleiseen laajennusosaan sekä Puutorin alle. Tilat ovat yhteydessä toisiinsa Aninkaistenkadun alla.
Museon pääsisäänkäynti on Puutorin puolella maanpinnan alapuolella. Uusi sisäänkäynti on näkyvä ja kutsuva sekä helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Sisäänkäynnille joh- taa suuret maan alle vievät oleskeluportaat, joita voidaan käyttää myös ulkonäyttämönä erilaisissa tapahtumissa. Osa rakennuksen tiloista on avoimia myös muille, kuin museon asiakkaille, mikä houkuttelee ihmisiä Puutorille.
Puutorille konserttitalon päätyyn tulee rakennusmassa, joka rajaa Puutorin Aninkaisten- kadusta. Näin liikenteen melu ei häiritse aukiota. Rakennusmassa on kapea ja matala, jotta Konserttitalosta tulee visuaalisesti osa Puutoria, vaikka niiden välissä onkin vilkas tie.
Bussipysäkin katos rajaa oleskelualueen Maariankadusta.
Sibeliuksenkatu ja Brahenkatu muutetaan Puutorin kohdalta kävelykaduksi, ja katuja ympäröivien rakennusten liiketilat voivat laajentaa toimintaansa kadulle. Matkakeskukselta Puutorille johtaa taidepolku, joka muuttuu Tuureporinkadulta kävelykaduksi. Taidepolkua reunustaa rakennusten maantasokerrosten liiketiloissa taide-, käsityö- ja harrasteliikkei- tä.
Torille muodostuu kolme eriluonteista vyöhykettä museon sisäänkäynnin ulkonäyttämön lisäksi. Puutorin Vessan ympäristöön ja Sibeliuksenkadulle rajautuu terassi- ja kahvila- alue. Terassialue on suuri, joten siinä voidaan järjestää erilaisia tapahtumia tai esimerkiksi yhteiskäyttöterassi. Sibeliuksenkadun rakennusten maantasokerroksen liiketiloihin tulee kahviloita ja ravintoloita ja elintarvikkeiden erikoismyymälöitä.
Vanha torikiveys, istuskeluportaat sekä puut ja istutukset muodostavat torin puisto- maisen vyöhykkeen, jossa on pitkien istuskeluportaiden lisäksi penkkejä, missä voi seurata torin sykettä tai tulla vaikka eväsretkelle.
Kolmas vyöhyke on aukiomainen alue, jossa voidaan järjestää erilaisia pop-up-tapahtumia ja markkinoita. Aukiomaisella alueella järjestetään luonteeltaan erilaista toritoimintaa, kuin ihan lähellä olevalla kauppatorilla, missä myydään mm. vihanneksia. Brahenkadun puoleisissa liiketiloissa taidepolun varrella on käsityö-, taide- ja harrasteliikkeitä.
Puutorin Vessasta tulee kahvila, jonka ympärille tulee kahvilan terassi ja istuskelualuei- ta. Puutorin vessa toimii myös esteettömänä sisäänkäyntinä museon aulaan.
Torilta puretaan Hesburger ja kauppakassijakelupiste sekä pysäköintihallin sisäänkäynnit.
Konserttitalon päädyssä torilla oleva pronssipatsas siirretään mäkeen vanhan konsertti- talon viereen.
Puutorilta poistetaan linja-autojen pääteasemat. Paikallisliikenteen pääteasemien sijainti yhtenäistetään ja päätepysäkit siirtyvät ydinkeskustaan kauppatorin tuntumaan, missä on suurin osa paikallisbussien pääteasemista. Seutuliikenteen pääteasemat siirtyvät matka- keskukseen kaukoliikenteen aseman yhteyteen. Puutorin reunalle tulee pitkä bussipysäkki ja katos, ja konserttitalon entisen sisäänkäynnin kohdalla oleva bussipysäkki säilytetään.
N Y K Y T A I T E E N M U S E O P U U T O R I L L E
S U U N N I T E L M A N L A A J U U S
PUUTORIN PUOLI:
huoneistoala NÄYTTELYTILAT 2 229 m2 AULA 599,5 m2 tuulikaappi 38 m2 naulakko 86,5 m2
info ja kassa 13,5 m2 varasto 16,5 m2
yleisö wc:t 109,5 m2 sos.tilat 16,5 m2 RAVINTOLA 241,5 m2
asiakas wc:t 9,5 m2 MUSEOKAUPPA 65,5 m2 varasto 12,5 m2 TYÖPAJAT 184 m2 käytävä 71,5 m2 varasto 47 m2 PORRASHUONEET 71,5 m2 HUOLTOKÄYTÄVÄ 246 m2 HUOLTOTILAT
siivouskeskus 10 m2 jätetila 11,5 m2 IV-konehuone 140 m2
lämmönjakohuone 67,5 m2 sähköpääkeskus 43,5 m2 KAHVILA 40 m2 aula 8,5 m2 hissi 13,5 m2 yhtensä 4392,5 m2
tekniset tilat 251 m2- AUTOHALLI
PYSÄKÖINTIHALLI 19 441 m2 Porrashuoneet 222 m2
Tekninen tila 79 m2 VSS 125 m2
yhteensä 19 870 m2
KONSERTTITALON PUOLI:
huoneistoala NÄYTTELYTILAT 3 873 m2
aulat ja kulkutilat 735 m2 portaat 426,5 m2
yleisö wc:t 106 m2 varastot 237,5 m2 lastaus 16,5 m2 TYÖHUONEET 207 m2 käytävät 147,5 m2 varastot 55,5 m2 wc:t 23 m2 VERSTAAT 122,5 m2 PORRASHUONEET 176,5 m2 TAUKOTILAT 37 m2
neuvottelu/ ruokailu 12 m2 SOSIAALITILAT 36,5 m2 HUOLTOKÄYTÄVÄT 218,5 m2 HUOLTOTILAT
siivouskeskus 8 m2 siivouskomerot 9,5 m2 jätetila 23 m2 IV-konehuone 86 m2 sähköpääkeskus 44,5 m2
lämmönjakohuone 22 m2 tekninen tila 44 m2
yhteensä 6 667,5 m2
T I L A O H J E L M A
Vanhassa konserttitalossa puretaan konserttisalin kohdalta välipohjat, jolloin konsert- titalon keskelle muodostuu koko rakennuksen korkuinen avoin tila. Pilarit ja ulkoseinät säilytetään. 2 kerroksen välipohjaan tehdään aukkoja 1. kerroksen työtilojen kohdalle, jotta niihin saadaan korkeampaa tilaa. Kaikki väliseinät puretaan.
Purkamalla välipohjat konserttisalin kohdalta saadaan koko rakennuksen läpi kulkeva yhtenäinen avoin tila. Tämä konserttitalon sydän yhdistää kaikki rakennuksen kerrokset toisiinsa. Purkamalla välipohjat saadaan luonnonvaloa rakennuksen keskelle muodostuvan tilan kautta valoisasta 3. kerroksesta myös alempiin kerroksiin. Tilojen valoisuus lisääntyy asteittain puutorin maanalaisesta osasta konserttitaloon siirryttäessä ja siellä ylöspäin mentäessä.
Konserttitalon kerroskorkeus on melko matala ja salin kohdalla sen alapuolella tilat ovat täynnä pilareita. Välipohjat purkamalla voidaan purkaa myös pilarit ja rakennuksen keskelle muodostuu avaraa ja vaikuttavaa tilaa, eivätkä kerrokset enää ole niin erillisiä toisistaan.
Konserttitalosta puretaan myös parveke toisesta kerroksesta. Ammatti-isntituutin ra- kennuksen puoleiset tilat, jotka ovat nyt konserttitalon käytössä, palautetaan takaisin ammatti-instituutin rakennuksen käyttöön.
Puutorin Vessasta puretaan väliseinät ja alapohja hissien kohdalta.
S Ä I L Y T E T T Ä V Ä T R A K E N T E E T
P U U T O R I N V E S S A
Konserttitalon puoleisen osan bruttoala on laajennuksen jälkeen 10 198 m2 ja kerrosala 7 341 m2.
brm2 olemassa olevat brm2 laaj.jälkeen kerrosala
kellari 1166 m2 2189 m2 2189 m2
1. kerros 2332 m2 2487 m2 1816 m2
2. kerros 2824 m2 33184 m2 2187 m2
3. kerros 802 m2 2338 m2 1149 m2
Puutorin puoleisen osan brutto- ja kerrosala on 4 905 m2. kellari 4755 m2
1.kerros 150 m2
Autohallin bruttoala on yhteensä 20 751 m2. katutaso 42 m2
-1 3474 m2
-2 2717 m2
-3 7259 m2
-4 7259 m2
P O H J A P I I R R O S , K E L L A R I K E R R O S , 1 : 4 0 0
N Ä Y T T E L Y T I L A P U U T O R I N A L L A
S I S Ä Ä N K Ä Y N T I T I L A T
Ulkokatsomo ja museon sisäänkäyntiaula ovat julkista tilaa, johon voi tulla mak- samatta sisäänpääsymaksua. Aulan yhteydessä järjestetään erilaista harraste- toimintaa ja työpajoja. Kaikille avoimet tilat ja työpajat houkuttelevat Puutorille myös muita ihmisiä museon asiakkaden lisäksi. Aulatilassa on ravintola, joka pal- velee asiakkaita myös Puutorin Vessan kahvilan kautta Puutorin tasolla.
Museon sisäänkäynnin aula on suuri ja sitä ympäröivät museo, kauppa ja ravintola voidaan sulkea erilleen aulasta. Näin aulaa voidaan käyttää erillisenä tapahtuma- tilana museon aukioloaikojen ulkopuolella.
Puutorin alla olevat näyttelytilat ovat erilliset konserttitalon näyttelytiloista, joten niissä voidaan järjestää toisistaan erillisiä ja erilaisia näyttelyitä. Konsert- titalon laajennusosa ja Puutorin alla olevat museon tilat ovat korkeita ja avaria, vanhassa konserttitalossa tilat ovat moninaisempia.
Aulassa on suuri viherseinä, joka näkyy myös pyöräparkin toisella puolella torille. Lisäksi aulassa kauppaa ja ravintolaa reunustaa pitkät istutuslaatikot.
Näyttelytilojen ja kulkutilojen välillä on seinien sisällä automaattiset palo-ovet, jotka ovat aina auki ja sulkeutuvat palon sattuessa itsestään.
Aulan yhteydessä olevissa työpaja-tiloissa järjestetään työpajoja, joissa to- teutetaan lukuvuosittain vaihtuva turkulaisten ja muiden kävijöiden tekemä ti- lataideteos Turun Taideakatemian opiskelijoiden johdolla. Kävijät askartelevat/
rakentavat osia opiskelijoiden suunnittelemaa yhteisötaideteosta varten. Opis- kelijat kokoavat ja asettavat taideteoksen esille museon vanhan konserttitalon puoleiseen osaan. Työpajoissa järjestetään myös muita taidetyöpajoja ja harras- tetoimintaa. Näin Puutorille saadaan museon asiakkaiden lisäksi muitakin kävijöitä.
Työpajojen tilat on yhdistettävissä siirtoseinien avulla toisiinsa. Osa museon näyttelytiloista voidaan rajata työpajojen käyttöön ja niihin päästään kulkemaan työpajojen kautta. Näyttelytiloja voidaan käyttää isompiin tapahtumiin tai esi- merkiksi esiintymistiloina. Esiintymistilanteessa näyttämö tulee ulkonäyttämön alle ja esiintyjät pääsevät näyttämölle työpajojen kautta. Pajoja voidaan käyttää esiintyjien pukuhuoneina. Työpajoja voidaan käyttää myös täysin erillisinä näyt- telytiloista.
Työpajojen käytävällä on lasivitriini Turun Taideakatemian opiskelijoiden harjoi- tustöiden näyttelyitä varten. Vitriinin näyttelyn näkee myös ulkoa portailta ja ulkonäyttämöltä.
T Y Ö P A J A T J A
Y H T E I S Ö T A I D E T E O S
Turun kaupunginarkiston arkistotilat jäävät vanhan konserttitalon laajennuksen alle, ja niihin kuljetaan olemassa olevaa reittiä am- matti-instituutin rakennuksen porraskäytä- vistä.
Puutorin puoleisten tilojen tekniset tilat si- jaitsevat viherseinän takana naulakkotilojen ja asiakasvessojen yläpuolella. Teknisiin tiloihin pääsee puutorilta pysäköintihaliin vievien por- raskäytävien kautta.
L E I K K A U S B - B , 1 : 6 0 0
K E L L A R I K E R R O K S E N N Ä Y T T E L Y T I L A A L U E L E I K K A U S A - A , 1 : 3 0 0
P Y S Ä K Ö I N T I , - 3 . K E R R O S , 1 : 1 0 0 0 P Y S Ä K Ö I N T I , - 1 . K E R R O S , 1 : 1 0 0 0
Pysäköintihalli on maan alla ja osittain museon tilojen alla. Parkkihallista on yhteys suoraan museon aulaan sekä kaksi hissiä Puutorille
Puutorin nykyistä parkkihallin aluetta laajennetaan konserttitaloon päin.
Nykyisessä pysäköintilaitoksessa on 4 maanalaista kerrosta, joissa on yh- teensä 536 autopaikkaa. Autopaikkoja on lisäksi Puutorilla 9 ja Konserttita- lon pihalla 43. Autopaikkoja on tällä hetkellä yhteensä 590.
Suunnitelmassa autopaikkoja on yhteensä 736, eli niitä tulee lisää 146.
-1. krs -5.000 85 AP -2. krs -8.000 85 AP
-3. krs -11.000 283 AP -4. krs -14.000 283 AP
Konserttitalon ja Puutorin tiloille rakennetaan yhteinen 125 m2 suuruinen väestönsuoja Puutorin pysäköintihallin ylimmän kerroksen yhteyteen. Tätä tilaa käytetään normaalioloissa terassikalusteiden ja pop-up tapahtumiin liittyvien kalusteiden varastona. Varastoon pääsee suoraan hissillä Puuto- rilta.
Väestönsuojalaskelma
Kerrosala konserttitalo 7 341m2 tekniset tilat -216m2
7 125m2
Kerrosala puutori 4 905m2 tekniset tilat -276m2
4 629m2
Kerrosala - tekniset tilat = 11 754m2
VSS 1% kerrosalasta 117,54 m2 varsinaista suojatilaa varsinainen suojatila 117,54m2
sulkuteltta 2,5m2 3 kpl ivl-1 4,5m2 VSS pinta-ala väh 124,54 m2 2 suojahuonetta
6 käymälää
P Y S Ä K Ö I N T I H A L L I J A
V Ä E S T Ö N S U O J A
P O H J A 1 . K E R R O S , 1 : 4 0 0
N Ä Y T T E L Y T I L A S I L T A J A Y H T E I S Ö T A I D E T E O S
T A I T E I L I J O I D E N T Y Ö T I L A T
Konserttitalon luoteispuolella on taiteilijoille vuokrattavia työtiloja. 2. ker- roksessa työtilojen kohdalla puretaan välipohjaan aukkoja siten, että 1.
kerroksen työtiloissa on myös kahden kerroksen korkuista tilaa. Taiteilijat voivat käyttää museon verstaita silloin kun museon näyttely on käynnissä, eikä taideteoksia tai näyttelykalusteita tarvitse rakentaa. Lisäksi taiteilijat voivat käyttää henkilökunnan tauko- ja pukutiloja.
Esteetön sisäänkäynti henkilökunnan tiloihin ja työtiloihin on konsertti- talon puoleisessa osassa Aninkaistenkadun puolella. Rakennukseen pääsee myös esteettömästi pyöräparkin päädystä huoltokäytävän kautta. Näiden lisäksi henkilökunnan tiloihin ja työtiloihin pääsee myös Sibeliuksenkadun kautta.
L E I K K A U S B - B , 1 : 3 0 0
H U O L T O
Lastausalue on Sibeliuksenkadun päässä. Lastausalueen tavarahissistä on yhteys varastoihin ja verstaisiin sekä kaikkiin näyttelytiloihin. Näyttelyiden huolto kaikkiin tiloihin tapahtuu huoltokäytävän kautta. Tätä käytävää käy- tetään lisäksi museon sisäiseen liikenteeseen. Huoltokäytävää pitkin pääsee myös kuljettamaan tavarat puutorin alaiseen ravintolaan ja museokauppaan.
Museon pajojen ja taiteilijoiden työpajojen jätehuolto on lastausoven ja huoltohissin yhteydessä. Puutorin kahvilan ja maanalaisen ravintolan jätteet viedään pyöräkatoksen päädyssä olevaan jätetilaan. Samassa tilassa on myös työpajojen ja museon jätekeräys.
Konserttitalon puoleisessa osassa on keskitetyn siivouskeskuksen lisäk- si kussakin kerroksessa siivouskomero. Nämä sijaitsevat huoltokäytävien yhteydessä. Puutorin siivouskeskuksessa on myös pesukoneet ravintolan pyykkihuoltoa varten.
E N S I M M Ä I S E N K E R R O K S E N N Ä Y T T E L Y T I L A P O H J A 2 . K E R R O S , 1 : 4 0 0
Nykyisen konserttisalin kohdalle rakennetaan koko rakennuksen läpi menevä kappale, joka kätkee sisälleen IV-putket, sähköt ja nykyistä konserttisalia ympäröivät olemassa olevat pilarit. Konserttitalon kerroskorkeus on museolle matala, ja näin talotekniikka ei vie tilaa huonekorkeudesta.
Vanerikaarista rakentuva kappale muodostaa tilaa kolmeen eri kerrokseen entisen kon- serttisalin kohdalle. Tilat ovat yhteydessä toisiinsa, mutta ne ovat täysin eri luonteisia.
Puukappale alitetaan ja sen osia kierretään kellarikerroksessa. 1. kerroksessa kuljetaan kap- paleen sisälle muodostuvassa tilassa olevaa siltaa pitkin. Kolmannessa kerroksessa kuljetaan kappaleen päällä olevassa näyttelytilassa, josta avautuu hieno näkymä Puutorin ylle. Nämä näyttelytilat muuttuvat hämärämmästä valoisampaan ylöspäin mentäessä.
Kappaleen keskelle muodostuvassa tilassa on aina esillä vaihtuva yhteisötilataideteos. Tilan havainnekuvassa tilassa on esillä yhteisötaideteos, jossa kukkaset kelluvat sillan vieressä näkymättömän veden pinnalla perhosten ympäröimänä.
Vanerikaaret muodostuvat rakenteista, joita rajaa vanerilevyt kummallakin puolella. Vanerei- den väliin päätyihin tulee valkoinen LED-paneeli, joka antaa vaikutelman siitä, että kappaleen läpi kuultaisi valo. Kappaleen päällä oleva kansimainen näyttelytila rakentuu puukappaleista ja niiden välissä olevasta karkaistusta lasista. Karkaistujen lasiosien kohdalla puusäleiden välistä siivilöityy valoa alempiin kerroksiin ja kansi on osittain läpinäkyvä.
V A N E R I K A A R E T
N Ä Y T T E L Y T I L A ” K A N S I ” P O H J A 3 . K E R R O S , 1 : 4 0 0
P O H J A 3 . K E R R O S , 1 : 4 0 0
J U L K I S I V U L O U N A A S E E N , 1 : 3 0 0
J U L K I S I V U K A A K K O O N , 1 : 3 0 0
J U L K I S I V U K O I L L I S E E N , 1 : 3 0 0
J U L K I S I V U L U O T E E S E E N , 1 : 3 0 0
P U U T O R I N J U L K I S I V U K O I L L I S E E N , 1 : 3 0 0
Konserttitalon laajennuksen pääjulkisivumateriaali on corten-teräs. Lisäksi julkisivuissa on käytetty Accoya-puurimoitusta opaalilasin edessä, jolloin luonnonvaloa pääsee sisään, ilman että taideteoksiin lankeaa suoraa aurin- gonvaloa. Rakennuksen takaosassa on lisäksi julkisivumateriaalina opaalila- sia ja betonia.
Pyöräparkin julkisivut ovat corten-terästä sekä lasia ja puurimoitusta.
Aninkaistenkadun puolella pyöräparkin kohdalla on puurimoituksen takana tummanharmaata betonia. Pysäköintilaitoksen porrashuoneet ovat corten- terästä, lasia, jonka edessä on puurimoitus sekä tummanharmaata betonia, jonka edessä on puurimoitus.
Julkisivumateriaali corten-teräs yhdistettynä puurimoitukseen ja lasiin viestivät ohikulkijoille, että kyseessä on julkinen rakennus.
J U L K I S I V U T
ACCOYA-
J U L K I S I V U - J A P O H J A O T E J A R A K E N N E L E I K K A U S 1 : 5 0 L E I K K A U S C - C , 1 : 3 0 0
Konserttitalon puoleinen uusi laajennusosa on teräsrakenteinen, pyöräparkki ja pysäköinnin porrashuoneet ovat teräs- ja betonirakenteiset ja maanal- aiset osat ovat betonirakenteisia.
Laajennusosan sadevedet johdetaan vesikaton reunassa olevaan kouruun, joka on syvennyksenä vesikattorakenteessa. Vesi poistuu katolta pääty- seinän sisäpuolella olevaa syöksytorvea pitkin.
Julkisivun edessä oleva puurimoitus on Accoya-puuta eli mäntyä joka on asetyloitu teollisuus etikalla. Accoya-puu kestää julkisivurimoituksessa la- honsietokykynsä ansiosta. Lisäksi rimat ovat täysin irti julkisivupinnasta, jolloin ilma pääsee kiertämään rimoja kaikista suunnista.
R A K E N T E E T
L Ä H T E E T
Hjelt Y. (2020), Turun Matkakeskus nytkähtää eteenpäin – hanke kytkee yhteen Tunnin junan ja Aninkaisten alueen kehittämisen vetovoimaiseksi kaupunginosaksi, Yle uutiset, verkkoartikkeli 2/2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://yle.fi/uutiset/3-11188787 Turun kaupunki, Aninkainen, verkkosivu. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): http://www.turku.
fi/keskustan-kehittaminen/aninkainen
Heino J. (2020a), Matkakeskus halutaan valmiiksi 2029 – 100 000 neliön jätti nousisi Turun ratakiskojen päälle tai radan keskustan puoleiselle reunalle, Turun Sanomat, verkkoartik- keli 2/2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4846596/
Matkakeskus+halutaan+valmiiksi+2029++100000+nelion+jatti+nousisi+Turun+ratakiskojen+paa
lle+tai+radan+keskustan+puoleiselle+reunalle
Vehmanen J. (2020), Turun ratapiha-alueen elämyskeskukseen kaivataan myös kaupungin rahaa, Turun Sanomat, verkkoartikkeli 3/2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020):
Heino J. (2020b), Parkinkentän kerrostalot äänestettiin eteenpäin – uusiin taloihin noin 300 asukasta, Turun Sanomat, verkkoartikkeli 3/2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://
www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4905314/Parkinkentan+kerrostalot+aanestettiin+eteenpain++u usiin+taloihin+noin+300+asukasta
Heino J. (2020c), Turun konserttitalo valmiiksi syksyllä 2025 – Itsenäisyydenaukiolle nouse-
va jätti aiotaan tehdä sadaksi vuodeksi, Turun Sanomat, verkkoartikkeli 5/2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4965534/Turun+konserttitalo+val miiksi+syksylla+2025++Itsenaisyydenaukiolle+nouseva+jatti+aiotaan+tehda+sadaksi+vuodeksi Aamuset-kaupunkimedia (2019), Konserttitaloa ei peruskorjata, uuden musiikkitalon suunnit- telu käynnistyy, Aamuset, verkkoartikkeli 5/2019. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://
aamuset.fi/artikkeli/4592968/Konserttitaloa+ei+peruskorjata+uuden+musiikkitalon+suunnitt elu+kaynnistyy
Kaupunkiympäristölautakunta (2020), kokouspöytäkirja, § 36, Turun Kaupunkiym- päristölautakunta 11.02.2020. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://ah.turku.fi/
kylk/2020/0211003x/4036233.htm
Turun filharmoninen orkesteri, Konserttitalon historiaa, verkkosivu. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://www.tfo.fi/fi/konserttitalo/historiaa
Turun Sanomat (2015), Muuttuva kaupunki: Suurpalon synnyttämä Puutori, Turun Sanomat, verkkoartikkeli 5/2015. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://www.ts.fi/uutiset/paikalli- set/768990/Muuttuva+kaupunki+Suurpalon+synnyttama+Puutori
Aamuset-kaupunkimedia (2013), Nostalginen Turku: Verraton vessa, Aamuset, verkkoartik- keli 5/2013. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://aamuset.fi/artikkeli/1611491904/Nostal
ginen+Turku+Verraton+vessa
Aamuset-kaupunkimedia (2018), Konserttitalon peruskorjausselvitystä esitetään täydennet- täväksi uudisrakennusvaihtoehdon selvityksellä, verkkoartikkeli 8/2018. Saatavissa (viitattu 31.7.2020): https://aamuset.fi/artikkeli/4047474/Konserttitalon+peruskorjausselvitysta+esiteta an+taydennettavaksi+uudisrakennusvaihtoehdon+selvityksella
LPR-Arkkitehdit Oy (2017), Turun Konserttitalo – Peruskorjauksen ja laajennuksen tarvesel- vitys, 10/2017. Saatavissa: https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd
=&ved=2ahUKEwj34tzQt_zqAhXNpYsKHUfKDsoQFjABegQIAxAB&url=https%3A%2F%2Fah.turku.fi
%2Fkh%2F2019%2F0408009x%2FImages%2F1704477.pdf&usg=AOvVaw3Egs2rv0yw3oWQJ1mRRpst
