Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen

(1)

Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen

ENNAKOINTITYÖN RAPORTTI

(2)

Raportin sisältö

• Ennakoinnin näkökulmat

• Väestön ikääntyminen, ikääntyneiden asuminen – nykytila ja tulevaisuus

• Toimintakyvyn kehityksen ennakointi

• Hissittömyys ikäihmisten asunnoissa

• Asumisen tarpeet

• Asumistoiveet- ja tarpeet

• Uudenlaiset asumisratkaisut ja asukkaiden näkemykset

• Toimenpiteet

• Koonti kaikkien kuntien toimenpiteistä

• Jyväskylän pienryhmien tuotokset/ehdotukset toimenpiteiksi

• Jyväskylässä välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät

toimenpiteet

(3)

Näkökulmat

Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet

Rakentamis- ja Muutostarpeet Toimenpiteet

E nn ak oin tia V ar au tu m is ta

(4)

Aikajänne

-2030 2030-

mennessä jälkeen

(5)

Ennakoinnin näkökulmat

Väestön ikääntyminen

Väestön ikääntyminen kuntatasolla ja

kaupunginosatasolla vuosittain 20 vuoden päähän

Väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksen ennakointi

Asumisen tarpeet

Asumistoiveet ja -tarpeet ikääntyneillä

Uudenlaiset asumistarpeet ja toiveet tulevaisuudessa

ikääntyvillä

(6)

Ikääntyminen

Nykytila ja

tulevaisuus

(7)

Ikäihmisten kokonaismäärät ja väestöennusteet vuodelle 2030 kunnittain

Kaupunki 65-75- vuotiaita 2015

65-75- vuotiaita 2030

75-84 –vuotiaita

2015 75-84 –

vuotiaita 2030

Jyväskylä 13 644 14 722 6907 12 755

Järvenpää 4240 5246 1794 4643

Oulu 16875 21924 8596 17630

Vaasa 6913 6906 4042 6279

n. 6000 n. 3000 n. 8000 n. 2000 n. 1000

n. 1000

n. 4000

(8)

Ikääntyneiden ikäluokkien sijoittuminen taajamiin ja haja-asutusalueille

Jyväskylän alueella 2015 (TK 2015)

• Suurin osa ikääntyneistä asui 2015 taajamissa (65-74 –vuotiaista 93,6

%, 75-84 –vuotaiasta 93,6 % ja yli 85 –

vuotiaista 95,6 %).

• Ikääntyneiden taajama- aste on korkeampi kuin maassa keskimäärin, mutta kaupungin

väestöön verrattuna 65- 74 –vuotiaita ja 75-84 – vuotiaita asuu hieman keskimääräistä

enemmän haja- asutusalueella.

12 695 6 420

2 577 128 465 4 587 729

874 439 119 7 531 809 288

65-74 -vuotiaat 75-84 -vuotiaat Yli 85-vuotiaat Kunnan väestö Koko väestö

Taajama

Haja- asutusalue

(9)

Ikääntyneet ryhmät tilastoruuduittain,

65-74-vuotiaat

(10)

Ikääntyneiden osuus väestöstä

Jyväskylän kaupunkiseututaajamassa tilastoruuduittain, 65-74 -vuotiaat

65–74-vuotiaiden osuus on koko maassa

keskimäärin 11,7 prosenttia, joten kartassa kaksi tummimman

punaisinta luokkaa ovat

keskimääräistä

ikääntyneempiä.

(11)

Ikääntyneet asuinrakennuksen

talotyypin mukaan Jyväskylän alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Kerrostaloasuminen on yleisin

asumismuoto. 65-74 – vuotiaista

kerrostalossa asuu 47

%, 75-84 –vuotiaista 56 % ja yli 85-

vuotiaista 62 %.

• Erillispientalossa eli omakotitalossa tai paritaloissa asuvien osuus pienenee kohti vanhempia ikäluokkia, mutta yli 85-

vuotiaistakin 27 % asuu

erillispientalossa.

4 650 1 826 459

1 888 822 184

5 808 3 395 1 069

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65-74 - vuotiaat

75-84 - vuotiaat

Yli 85- vuotiaat

Erillispientalot

Rivi- ja ketjutalot

Kerros- ja luhtitalot

(12)

Ikääntyneet asuinrakennuksen

valmistumisvuoden mukaan Jyväskylän alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Ikääntyneet asuvat vanhemmissa

rakennuksissa kuin väestö keskimäärin.

• Eniten ikääntyneitä asuu 1960-,1970-, ja 1980-lukujen

rakennuksissa.

• Ikäluokkien välisistä eroista käy ilmi, että ikääntyneet ovat usein jääneet asumaan

siihen taloon, johon ovat

perheenperustamis- iässä muuttaneet.

328 180 52

1258 600

298

1386 1156

493

3306 1674

479

2824 1017

295

1483 772

337

2129 1112 343

84 38 18

65-74 - vuotiaat

75-84 - vuotiaat

Yli 85- vuotiaat Koko maan

väestö -1939

1940-1959

1960-1969

1970-1979

1980-1989

1990-1999

2000-

ei tietoa

(13)

Ikääntyneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen

asukkaista rakennuksen valmistumisvuoden lopussa Jyväskylän alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Yli 65 -vuotiaat ovat olleet aliedustettuja uusissa kerros- ja

rivitaloasunnoissa

• Jyväskylässä

viimeisimpinä vuosina ikääntyneiden osuus on kuitenkin kasvanut

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

2000 2003 2006 2009 2012 2015

65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %

65 vuotta täyttäneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista, %

(14)

Jyväskylän ikääntymiskehitys tulevaisuudessa

2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000

Ikääntyneiden määrä 2015 sekä väestöennuste Jyväskylässä (TK 2015)

65-74 -vuotiaat 75-84 -vuotiaat Yli 85-vuotiaat

2,00%

4,00%

6,00%

8,00%

10,00%

12,00%

14,00%

Ikääntyneiden osuus 2015 sekä

väestöennuste Jyväskylässä ja koko maassa (TK 2015)

65-74 -vuotiaat

75-84 -vuotiaat

Yli 85-vuotiaat

65-74 -vuotiaat, koko maa 75-84 -vuotiaat, koko maa Yli 85-vuotiaat, koko maa

(15)

Nostoja ja yhteenveto nykytilasta

• Ikääntyneiden keskimääräinen asumisväljyys oli vuonna 2014 Jyväskylässä 53 m2/hlö, sama kuin koko maan yli 65- vuotiailla.

• Koko väestön asumisväljyys oli 40 m2/hlö, joten ikääntyneet asuvat keskimääräistä väljemmin.

• Hissittömissä kerrostaloissa (3-4 krs.) asui vuonna 2014 10

% Jyväskylän ikääntyneistä (koko maassa 25 %).

(16)

Toimintakyvyn

Kehityksen

ennakointi

(17)

Laitoshoidossa ja tehostetussa

palveluasumisessa olleet, vähintään 75 vuotta täyttäneet vuoden 2015 lopussa

Kunta Yli 75-vuotiaat

Terveys- keskusten pitkäaikais- asiakkaat

Vanhain- kotien asiakkaat

Tehostetun palvelu- asumisen

asiakkat

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen

asiakkaat yhteensä

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen

asiakkaiden osuus ikäryhmästä

Jyväskylä 9 674

2

212 758 972 10,0 %

Järvenpää 2 358 8 0 174 182 7,7 %

Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 %

Oulu 11 728 17 388 693 1 098 9,4 %

Vaasa 5 744 74 30 449 553 9,6 %

Asikkala 990 0 0 97 97 9,8 %

Hartola 431 0 0 8 8 1,9 %

Heinola 2 446 0 48 163 211 8,6 %

Hollola 2 024

2

36 122 160 7,9 %

Kärkölä 414 0 20 41 61 14,7 %

Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 %

Orimattila 1 568 0 30 150 180 11,5 %

Padasjoki 505 0 0 52 52 10,3 %

Sysmä 745

2

44

2

48 6,4 %

Päijät-Häme 19 961 155 188 1 402 1 745 8,7 %

(18)

Laskelma vuosille 2020-2040

Yli 75- vuotiaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen kattavuus

Yli 75- vuotiaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 7 % kattavuus

Paikkojen tarpeen muutos v.

2015 asiakkaiden määrään

Yli 75- vuotiaat

Jyväskylä 9 674 970 10,00 % 11307 791 -179 17325 1040 70 20247 1012 42

Järvenpää 2 358 174 7,40 % 3117 218 44 5710 343 169 7226 361 187

Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279

Oulu 11 728 1 081 9,20 % 14280 1000 -81 23586 1415 334 30123 1506 425

Vaasa 5 744 479 8,30 % 6351 445 -34 8743 525 46 9653 483 4

Asikkala 990 97 9,80 % 1162 81 -16 1720 103 6 1827 91 -6

Hartola 431 8 1,90 % 445 31 23 572 34 26 632 32 24

Heinola 2 446 211 8,60 % 2921 204 -7 4210 253 42 4710 236 25

Hollola 2 024 158 7,80 % 2490 174 16 3870 232 74 4362 218 60

Kärkölä 414 61 14,70 % 507 35 -26 783 47 -14 894 45 -16

Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279

Orimattila 1 568 180 11,50 % 1727 121 -59 2504 150 -30 2807 140 -40

Padasjoki 505 52 10,30 % 560 39 -13 736 44 -8 794 40 -12

Sysmä 745 46 6,20 % 762 53 7 935 56 10 1003 50 4

Päijät-Häme 19961 1588 8,67 % 23539 1648 60 34619 2077 489 38158 1908 320

Kunta

Vuoden 2015 lopun tilanne Skenaario vuodelle 2020 Skenaario vuodelle 2030 Skenaario vuodelle 2040

(19)

Hissittömyys

Ikäihmisten

asunnoissa

(20)

Hissittömien määrä

2559

1566 1204 1165 1079

163 1161

645

668 677

492

95 415

221

246 236

168

25 0

1000 2000 3000 4000 5000

Päijät-Häme Lahti Jyväskylä Vaasa Oulu Järvenpää

3- tai useampi kerroksisessa hissittömässä kerrostaloissa asuvat

ikääntyneet ikäluokittain.

(21)

Ennakoinnin näkökulmat

Väestön ikääntyminen

Väestön ikääntyminen kuntatasolla ja

kaupunginosatasolla vuosittain 20 vuoden päähän

Väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksen ennakointi

Asumisen tarpeet

Asumistoiveet ja -tarpeet ikääntyneillä

Uudenlaiset asumistarpeet ja toiveet tulevaisuudessa

ikääntyvillä

(22)

Asumistoiveet

ja tarpeet

(23)

Nostoja valtakunnallisista tiedoista

• Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin verrattuna.

• Muutot kaupungin sisällä ovat ikääntyneillä yleisempiä.

• Kuntien välisiä muuttoja tehdään enemmän 65-74 –vuotiaiden ikäluokassa.

• Kuntien välinen muuttoliike ei merkittävästi muuta Jyväskylän ikärakennetta.

• Ikääntyneet tekevät pääasiassa alle 20km mittaisia muuttoja.

Muuttomatkat lyhenevät ikääntymisen myötä.

• Vyöhykkeillä, joissa palvelut eivät ole välttämättä kävelyetäisyydellä, nettomuutto jää negatiiviseksi.

• Yli 75-vuotiaiden kohdalla osa ikäluokasta tekee jo välttämättömiä muuttoja palvelutaloihin tai laitoshoitoon, minkä seurauksena

muuttoliikkeen suuntautumista määrittää enemmänkin näiden

asumispalveluiden sijainti.

(24)

KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT

• Hankkeessa toteutettiin kysely Jyväskylän ikääntyville. Kyselyllä haluttiin kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia.

• Kysely oli auki 25.9.2017-16.10.2017 välisen ajan. Jyväskylästä saatiin vastauksia yhteensä 322 kpl.

• Kyselyyn vastanneiden taustatietoja:

• Kyselyyn vastanneista 95 % asuu Jyväskylässä. Muita asuinkuntia ovat mm.: Muurame, Laukaa, Viitasaari

• Enemmistö (76 %) vastaajista oli naisia ja noin neljännes oli miehiä.

• Vastaajista 33 % asui omakotitalossa, 19 % rivi- tai paritalossa ja 47 % kerrostalossa.

• Enemmistö (76 %) asui omistusasunnossa, 17 % asui vuokra- asunnossa ja noin 7 % asumisoikeusasunnossa. Yli 70 –vuotiaista lähes 90 % vastanneista asuu omistusasunnossa.

• Asunnossa on asuttu keskimäärin 18 vuotta. (vaihteluväli 0-50

vuotta)

(25)

Jyväskylän ikääntyneet ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen asuntoon

44%

60%

36%

51%

46%

51%

33%

50%

46%

51%

3%

6%

12%

0%

6%

2%

1%

2%

3%

6%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Nuorempi kuin 60 vuotta (N=117) 60-65 vuotta (N=83) 66-70 vuotta (N=42) 71-75 vuotta (N=39) 76-80 vuotta (N=21)

Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen asuntoon?

Erittäin tyytyväinen

Melko tyytyväinen

Melko tyytymätön

Erittäin tyytymätön

(26)

Enemmistö haluaisi asua

mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossa

59%

69%

13%

28%

18%

Nuoremmat kuin 65 vuotta (N=186)

Yli 65 vuotiaat (N=93)

Haluan asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossani

Samaa mieltä

En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa

Eri mieltä

(27)

Suuremmat puutteet liittyvät

joukkoliikenteeseen. Suoria lainauksia:

• Ei tällä hetkellä mitään puutu.

• Joukkoliikenteen aikataulut huonot. Kerran tunnissa menee linja-auto

• Ruokakauppa puuttuu.

• Ei puutu palveluja.

• Uimarantaa ei ole lähellä, pururadan ja hiihtolatujen mäet on liian jyrkkiä.

• Kaikki hyvin, kaikkea löytyy!

(28)

Yli puolet vastaajista näkee itsensä asuvan

nykyisessä asunnossa seuraavien 5-10 vuoden aikana

54%

59%

13%

26%

20%

6%

8%

Alle 65 vuotiaat (N=189) Yli 66 vuotiaat (N=58)

Missä seuraavista näet itsesi asuvan seuraavien 5-10 vuoden aikana?

Nykyinen asunto

Muu asunto nykyisellä alueella

Jokin toinen asuinalue (samassa kaupungissa)

Jokin toinen kaupunki tai kunta, mikä?

(29)

Yli 65-vuotiaista 37 % haluaisi asua nykyisessä asunnossa, mutta asunto ei sovellu pidemmällä aikavälillä ja muutto on väistämätön.

29%

37%

16%

26%

55%

37%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Haluaisin asua nykyisessä asunnossani, mutta asuntoni ei sovellu pidemmällä aikavälillä itselleni/perheelleni ja muutto on väistämätön

Samaa mieltä

Eri mieltä

(30)

Noin puolet ikääntyvistä olisi kiinnostunut

muuttamaan nykyisestä asunnosta, jos se olisi taloudellisesti mahdollista.

23%

24%

28%

27%

29%

26%

19%

Alle 65 vuotiaat Yli 66 vuotiaat

Jos muuttaminen olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, kuinka kiinnostunut olet muuttamaan nykyisestä asunnostasi seuraavien 5-10

vuoden sisällä?

En lainkaan kiinnostunut

Melko vähän kiinnostunut

Melko paljon kiinnostunut

Erittäin kiinnostunut

(31)

Kaikista vastaajista yli 40 % on

harkinnut muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä.

38%

45%

19%

16%

43%

39%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Olen harkinnut jo muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä

Samaa mieltä

Eri mieltä

(32)

Reilu viidennes yli 66-vuotiaista asuu keskustassa ja noin kolmannes

vastaajista haluaisi muuttaa lähemmäksi keskustaa.

13%

22%

34%

31%

53%

47%

Alle 65 vuotiaat Yli 66 vuotiaat

Jos se olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, haluaisitko siirtyä nykyistä lähemmäksi keskustaa/tai palveluita?

Ei koske minua, asun jo keskustassa

Kyllä, haluaisin muuttaa lähemmäksi keskustaa En halua asua keskustassa

(33)

Yli 66 –vuotiaista enemmistö (70 %) haluaisi asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella

seuraavien vuosien aikana. Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä.

25%

38%

17%

31%

37%

22%

17%

5%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Alle 65 vuotiaat (N=186) Yli 66 vuotiaat (N=93)

Minkälaisella asuinalueella haluaisit asua seuraavien 5-10 vuoden aikana?

Keskusta

Kerrostalovaltainen alue

Pientalovaltainen alue

Maaseutu

Muu

(34)

Hissi puuttuu noin 28 % kyselyyn vastanneiden

ikääntyvien kerrostaloasunnoista. Muut liikkumista estävät tai haittaavat tekijät (mm. portaat ja

kynnykset) ovat melko yleisiä.

32%

55%

32%

31%

53%

26%

Taloyhtiöstä/asunnosta puuttuu hissi.

Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia portaita

Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia kynnyksiä

Onko asunnossasi/taloyhtiössäsi seuraavia liikkumista estäviä tai haittaavia tekijöitä?

Yli 66-vuotiaat (N=80)

Alle 65-vuotiaat (N=140)

Kerrostalossa asuvista ikääntyvistä 28 % ilmoitti, että asunnosta

puuttuu hissi.

(35)

Miksi olet harkinnut tai olet muuttamassa?

• Talo ei sovellu pidemmällä aikavälillä mm. seuraavista syistä johtuen:

• Nykyisessä asunnossa/talossa on liian paljon vaivaa.

• Nykyinen asunto on liian suuri yhdelle tai kahdelle hengelle.

• Nykyinen asunto on liian kallis.

• Osa vastaajista haluaa lähelle keskustaa ja palveluja.

(36)

Valtaosa ikäihmisistä muuttaisi alle 70 neliöiseen asuntoon.

1%

2%

31%

25%

45%

49%

20%

21%

2%

Kuinka suureen asuntoon todennäköisimmin muuttaisit?

20-30 neliötä

31-50 neliötä

51-70 neliötä

71-100 neliötä

yli 100

(37)

Valtaosa on valmis maksamaan alle

200 000 euroa seuraavasta asunnosta.

24%

19%

38%

33%

13%

2%

4%

24%

30%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Mikäli muuttaisit seuraavaksi omistusasuntoon: Kuinka paljon olisit valmis maksamaan seuraavasta asunnostasi?

Alle 100 000 euroa

100 000 - 200 000 euroa

200 000 - 300 000 euroa

300 000 - 400 000 euroa

En osaa sanoa/ei koske minua

(38)

Vanhemmat (yli 65 v) ovat hieman kiinnostuneempia asumaan

yhteisöllisessä asumismuodossa.

5%

20%

25%

26%

31%

37%

39%

17%

Kuinka kiinnostunut olisit asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa, jossa on tehty erityisen suuria panostuksia yhteisiin sisä- ja ulkotiloihin?

(tiloja voivat olla esim. yhteinen oleskeluhuone, keittiö ruokailutiloineen, kerhohuone, kuntosali, lukunurkkau

Erittäin paljon

Melko paljon

Melko vähän

Erittäin vähän

(39)

Ruokakauppa, terveyspalvelut ja luonto koetaan tärkeimmiksi asioiksi asumista ajatellen.

70%

52%

36%

20%

28%

22%

24%

65%

24%

34%

37%

35%

43%

30%

37%

28%

4%

10%

20%

34%

20%

33%

25%

6%

4%

6%

10%

8%

13%

10%

1%

3%

4%

Asunnon lähellä on ruokakauppa (N=297)

Asunnon

lähellä on terveyspalveluja (sairaala, terveyskeskus) … Asunnon lähellä on saatavilla

erilaisia hyvinvointipalveluja (N=297)

Asunnon lähellä asuu oman ikäisiä ihmisiä (N=295) Asunnon lähellä asuu eri ikäisiä

ihmisiä (myös lapsiperheitä, monisukupolvisuus) (N=294) Asunnon lähellä asuu omia

läheisiä ja perheenjäseniä (N=293)

Taloyhtiössä on yhteisiä sisä- ja ulkotiloja (N=296) Luonto on lähellä asuntoa

(N=294)

Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita tulevaisuuden asumista ajatellen:

Erittäin tärkeä

Melko tärkeä

Vähän tärkeä

Ei lainkaan tärkeä

En osaa sanoa/En ole harkinnut asiaa

(40)

Uudenlaiset

Asumisratkaisut ja asukkaiden

näkemykset

(41)

Kansallisten tutkimusten huomioita

• Toiveasumismuoto voi olla eri kun nykyinen asumistilanne – 70

% yli 74-vuotiaista asuisi mieluiten kerrostaloissa nykyisessä elämäntilanteessa.

• Keskustat ja pientaloalueet ovat ikääntyneiden

toiveasumisalueita. (Ks. Valtakunnallinen asukasbarometri 2016)

• Jyväskylän kyselyn tulokset vastaavat tältä osin kansallisten tutkimusten tuloksia.

• Ikäihmisten asumiseen liittyen keskustelua käydään

uudenlaisista palvelu,- hyvinvointi- ja seniorikortteleista. Uudet asumisratkaisut ovat kiinnostavia, mutta kokonaiskysyntä on epäselvä:

• Palvelukortteliratkaisut

• Sukupovikorttelit

• Ylisukupolviset asumisen ratkaisut

(42)

Ikääntyneiden asumiskriteerit eivät ole merkittävästi vielä muuttuneet /

muuttumassa

• Vaivaton ja helppohoitoinen asuminen, hyvä varustelutaso

• Asunnon, asuintalon ja asuinalueen esteettömyys

• Rauhattomuus ja meluttomuus on erittäin tärkeä

• Palvelujen saavutettavuus, kauppaan kävellen

• Palvelutoiveita: pankki- ja posti, vanhustenpalvelut ja terveydenhuoltopalvelut

• Pihaa käytetään (myös kerrostaloissa)

• Luontoympäristö + ulkoilu 65-74- vuotiailla

• 74-85 –vuotiailla sosiaaliset kontaktit asuinalueella

• Alueen maine, naapuruston samanhenkisyys ja ympäristön

tuttuus ovat ikääntyneille tärkeämpiä tekijöitä kuin muille

(43)

Valtakunnallisia tietoja asumisen uusien konseptien näkökulmasta

(valtakunnallinen Asukasbarometri 2016)

• 30 % voisi asua autottomalla asuinalueella, jossa ei olisi mahdollisuutta omaan autopaikkaan, mutta jossa olisi hyvät joukkoliikenneyhteydet ja mahdollisuus

yhteiskäyttöautoon

• 8 % voisi asua yhteisöllisessä asumismuodossa, jossa tinkisi asunnon koosta, mutta saisi käyttöön yhteistiloja – 19 % saattaisi olla kiinnostunut, mutta 68 % ei voisi asua

yhteisöllisesti

• 26 % voisi asua asuinalueella, jossa vieraskielisten osuus

suuri, 33 % voisi ehkä asua.

(44)

Kyselyn vastausten mukaan enemmistö ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, vajaa neljännes myös ilman

varsinaista tarvetta.

52%

66%

24%

22%

24%

13%

Kuinka houkuttelevalta asumisvaihtoehdolta ns.

palvelu/hyvinvointikortteli mielestäsi kuulostaa?

Kyllä, voisin olla kiinnostunut muuttamaan sinne tarpeen vaatiessa (esim. terveydelliset syyt)

Kyllä, voisin olla kiinnostunut muuttamaan sinne ennen varsinaista terveydellistä syytä/tarvetta En koe tätä kovin houkuttelevana vaihtoehtona

(45)

Perusteluja edelliseen kysymykseen

• Yleisesti korttelit herättivät kiinnostusta vastaajien keskuudessa. Seuraavassa esimerkkejä vastauksista:

• Tunnen erilaisia tapauksia tästä vaihtoehdosta ja niissä on hyvät puolensa.

• Hyvä idea, jotta saisi asua kotona pidempään.

• Hyvin suunniteltu, rauhallisella paikalla oleva kortteli, puutarhoineen ja ravintoloineen yli 55 vuotiaille kuulostaa kiinnostavalta.

• Tämä vaihtoehto tuntuu turvalliselta.

• Vaihtoehto nähdään hyvänä vaihtoehtona, erityisesti mikäli kotona asuminen ei ole enää mahdollista :

• Sitten kun ikää tulee enemmän niin voisi olla hyvä vaihtoehto.

• Mikäli en pystyisi selviytymään yksin tai puolisoni kanssa kotona.

• Vielä tässä elämän vaiheessa ei kiinnosta, iän karttuessa mahdollisesti.

• Vastauksissa tuotiin esiin, että ikäihmiset eivät halua asua

”vanhuskortteleissa” ja monisukupolvisuutta pidetään tärkeänä.

• Ei kiinnosta pelkkä eläkeläisten kortteli, vaan "normaali" asuinympäristö.

• Mieluummin asuisin alueella jossa olisi eri ikäisiä asukkaita.

• Vastaajissa kohtuullisen iso joukko, jotka eivät pidä yhteisöllisyydestä:

• En ole kovin sosiaalinen.

(46)

Ruokakauppa ja terveyspalveluiden läheisyys/saatavuus koetaan

tärkeimmiksi asioiksi.

43%

65%

67%

71%

91%

19%

14%

17%

4%

39%

21%

16%

12%

5%

Ravintola (N=275) Kuntosali (N=271) Kahvila (N=272) Hyvinvointipalveluita esim.

hieroja, fysioterapeutti tai kampaaja. (N=275) Terveyspalveluita (sairaala,

terveyskeskus) (N=275) Ruokakauppa (N=277)

Kuinka tärkeänä näet seuraavien palveluiden saatavuuden mahdollisessa palvelu-hyvinvointikorttelissa?

Tärkeä

En osaa sanoa

Ei niin tärkeä

(47)

19%

31%

29%

31%

32%

47%

58%

64%

60%

71%

35%

37%

32%

34%

36%

23%

26%

20%

26%

17%

45%

32%

39%

35%

33%

30%

16%

14%

12%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Musiikkihuone Taukopaikat, lukunurkat yms.

Keittiö ruokailutiloineen Olohuone Teknisen/tekstiilityön paja (esim.

verstas, ompeluhuone) Sauna (esim. päärakennuksen

kattohuoneistossa) Monikäyttöiset yhteistilat, jotka tarjoavat mahdollisuuden erilaisille …

Kuntosali Sisäpihalla yhteisöllisyyttä luovia

tiloja

Riittävä yleinen pyörä- ja muiden kulkuvälineiden varasto

Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita tulevaisuuden asumista ajatellen:

Pidän tätä tärkeänä/Olisin valmis maksamaan tästä

En osaa sanoa

En pidä tärkeänä / En ole valmis maksamaan tästä

Useimmin ollaan valmiita maksamaan riittävistä varastotiloista, panostuksista sisäpihaan ja

yhteistiloista ja kuntosalista.

(48)

Enemmistö (71 %) ikäihmisistä toivoo lisää

vanhusten palveluasumista ja lähes puolet uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle.

22%

39%

43%

48%

71%

52%

29%

34%

21%

8%

7%

6%

7%

1%

Uusia omistusasuntoja Uusia asumisoikeusasuntoja Uusia kaupungin vuokra-

asuntoja

Uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle (jossa

tarjolla erilaisia asumismuotoja)

Lisää vanhusten palveluasumista

Minkälaisten asuntojen rakentamista toivoisit kaupungin tai kunnan erityisesti edistävän esim. kaavoituksen ja erilaisten kumppanuuksien

avulla?

Nykyistä enemmän

Nykytila on ok

Nykyistä vähemmän

(49)

Vastaajien kommentteja ja terveisiä kaupungille ½ (suoria lainauksia)

• Ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa ja myös palvelutarpeet kasvavat. Otettava huomioon asuinalueita suunniteltaessa.

• ikääntyvät ovat myös yhä parempituloisia.

• Palveluasuntoja on liian vähän.

• Uusia asumisoikeustaloja kaivataan.

• Jyväskylä kasvaa, erilaisia asumismuotoja tarvitaan runsaasti.

• Edullisia ratkaisuja asumiseen.

• Täällä ei ole paljon ns. senioriasuntoja, jotka ovat ajantasaisia ja viihtyisiä. Asuntojen kokoon tulisi kiinnittää huomiota,

"koirankoppiin" ei kukaan halua.

• Tässä elämänvaiheessa olen hyvin tyytyväinen kaikkeen monipuoliseen tarjontaa, jota Jyväskylän kaupunki tarjoaa asukkailleen. Esim. nyt parhaillaan Valon kaupunki on, aivan loistava idea.

• Tarvitaan paljon yhteisöllisyyttä lisääviä ratkaisuja, yksinäisten määrä kasvaa koko ajan. Kaikille vanhuksille ei ole mahdollista itse hakeutua muiden seuraan esim. terveyden vuoksi.

• Hienoa että ikääntyvien asumisesta ollaan kiinnostuneita ja myös uusia ratkaisuja mietitään!

• Tuntuu, että opiskeliasuntoja rakennetaan keskustaan- lähelle niitä palveluja. Ja seniorit kaupungin laidoille, ei niin hyvien palveluiden ääreen. Tälläinen yleiskäsitys tullut.

• Joukkoliikenteen toimivuus voisi olla tasapuolisempaa eri asuinalueita ajatellen.

• Vanhuksille on turvattava ihmisarvoinen, turvallinen koti. Se ei ole aina koti, kuten nykyään tunnutaan ajattelevan.

• Kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja tulisi tarjota niille, joilla ei ole varaa tai halua ostaa asuntoa. Uusien asuntojen hinnat ovat aivan kohtuuttomia tavalliselle palkansaajalle saati työttömille tai eläkeläisille.

• Ei mitään mummo/ pappa kortteleita.

• Tarkistakaa joukkoliikenne reitit ,aamu- sekä iltavuoroja Kuohu -Ruoke suuntaan. Tehkää kevyt liikenne väyliä lisää.

• Senioriasumiseen liittyviä omistusasuntojen erilaisia vaihtoehtoja odotellen.

(50)

Kommentteja ja terveisiä kaupungille 2/2 (suoria lainauksia)

• Asumismuotojen moninaisuus tärkeä. Julkinen liikenne, vaikka itse olenkin oman auton käyttäjä. Yhteisöllisyyttä edistävät kaupunginosatilat tärkeitä. Kansalaistoiminnan edellytysten luonti kunnan asia, ei että se "järjestää kerhoja ja leikittämistä".

• Omaehtoinen liikkuminen asuinympäristössä tehtävä helpoksi.

• Älkää muuttako keskustaa sellaiseksi, että huonojalkaisen on mahdotonta asioida siellä, kun kohta mihinkään ei pääse autolla! Kaikki eivät pysty käyttämään pyöriä tai kävelemään pitkiä matkoja. Jyväskylää muutetaan vain nuorille ja terveille sopivaksi.

• Mielellään väljyys pitäisi säilyttää. Ei korkeita kerrostaloja.

• Tässä elämänvaiheessa olen hyvin tyytyväinen kaikkeen monipuoliseen tarjontaa, jota Jyväskylän kaupunki tarjoaa asukkailleen. Esim. nyt parhaillaan Valon kaupunki on, aivan loistava idea.

• Kotona asumista on hyvä tukea monin tavoin.

• Toivoisin, että asunnon muutostöiden mahdollisuuksista ja tuista erilaisten terveydellisten syiden perusteella olisi saatavissa helposti tietoa, tukea ja kartoitusta. Esim. kaapistojen laskemista, kyynysten mahdollista poistamista, tukea/kaiteita esim. saunaan yms.

• Kiitos kaikesta siitä arvokkaasta työstä, jota teette Jyväskylän asukkaiden hyväksi! Yksi

pyyntö minulla on: virkistysalueiden (pururadat, uimarannat jne.) metsiä ja puita tulee hoitaa varoen. Kaupunkilaisten lähimetsiin ei tule päästää riehumaan metsäkoneita (kuten

Palokassa). Myös Halssilan uimaranta on pilalla pitkäksi aikaa. Ammattitaitoisten metsurien

tekemä välttämätön harvennus riittää!

(51)

”Skenaario”-tyyppistä yhteenvetoa Jyväskylän ikäihmisten tilanteesta vuonna 2030

Jyväskylässä 30 000 yli 65 –

vuotiasta

Henkilöistä 38 % haluaisi asua keskustassa, vajaa kolmannes (31

%) kerrostalovaltaisella alueella, 22

% pientalovaltaisella alueella ja 5

% maaseudulla seuraavien vuosien aikana.

Enemmistö (66 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista

tarpeen vaatiessa, vajaa neljännes myös ilman

varsinaista tarvetta.

Enemmistö (60 %) haluaisi asua nykyisessä asunnossa

mainituista esteellisyystekijöistä

huolimatta

Noin 40 % harkinnut muuttoa, koska nykyinen asunto ei sovellu itselle pidemmällä

aikavälillä.

Enemmistö (62 %) aikoo asua omistusasunnossa, 7 % vuokra-asunnossa ja 31 %

asumisoikeusasunnossa.

Valtaosa on valmis maksamaan alle 200 000

euroa seuraavasta

omistusasunnosta.

(52)

Toimenpiteet

Koonti kaikkien

kuntien toimista

(53)

Varautumisen näkökulmat

Strategiatyön analyysi Korjaus- ja

täydennysrakentamistarpeen analyysi (ml. Hissit)

Uudistuotantotarpeen analyysi

Rakentamis- ja Muutostarpeet Toimenpiteet

Ikääntyvien asuinalueiden analyysi Muiden toimenpiteiden analyysi (käyttötarkoituksen muutokset, yhteisöllisyyden kehittäminen jne.) Kaavoituksen mahdollisuuksien

analyysi

Asuinalueiden ja palveluverkon suunnittelun analyysi Toimenpiteiden kustannus- analyysi ja muiden toimijoiden

resurssien arviointi

(54)

Yhteiset haasteet ja toimet

• Haasteet ovat hyvin pitkälti samanlaisia samoin kuin monet toimenpidekokonaisuudet. Keskeistä on, miten:

1. ”Asuinaluekehittäminen”: Asuinaluekehittämistä saadaan toteutettua paremmin olemassa olevat tilat ja kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tilat hyödyntäen.

2. ”Oman elämän ennakointi”: Saadaan ikäihmiset ennakoimaan omaa elämäänsä ja hyödyntämään entistä paremmin

korjausavustuksia (neuvonta, ohjaus tiedottaminen) à Tilaus tuuppauksille

3. ”Tontinluovutuskäytäntöjen muutos”: Integroitua

esteettömyys ja monipuolinen tarjonta tonttipolitiikkaan 4. ”Saavutettavuus”: Parantaa ikääntyneiden asuinalueiden

saavutettavuutta tilanteessa, jossa halutaan kuitenkin olla kotona mahdollisimman pitkään

5. ”Lähimmäisresurssin aktivointi”: Ikäihmisten osallisuuden

tunteen vahvistaminen.

(55)

Jyväskylän

pienryhmien tuotokset

Ehdotukset

toimenpiteiksi

(56)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Julkinen liikenne ja

liikenneyhteydet • Palveluliikennetason ylläpitäminen, kattava reitistö ja riittävä resursointi sekä erilaisten alueiden tarpeiden huomioon

ottaminen. Julkisen liikenteen reitistön suunnitteluun otetaan mukaan käyttäjiä.

• Joustavia hinnoitteluratkaisuja julkiseen liikenteeseen.

• Joukkoliikennemaksujen hinnoittelu kohtuulliseksi.

• Palvelubussi -> palveluiden vieminen lähemmäksi ikäihmisiä.

• Tontinluovutusehdot -> asunnonhallinta, rahoitus, asumisen kohtuuhintaisuus.

• Taloudellinen tuki -> oma hinnoittelumalli senioriasumiselle (valtion ja kuntien tuki tms.)

• Matalan kynnyksen paikat, esim. Senioritilat vrt. Nuorisotilat

• Taloyhtiöihin yhteisöllisyydelle riittävät tilat sekä ulkona että sisällä.

• Aluekorttelisuunnittelu

• Monitoimipuisto ikäihmiset huomioiden! Kunnossapito erityisen tärkeää!

• Uudet asumisratkaisut ja tarjonnan monipuolisuus tärkeää huomioida.

• Rakennuttajia tulisi ottaa mukaan uudenlaisten asumusratkaisujen kehittämiseen.

• Nuorisotilat senioreiden käyttöön päivällä, kun nuoret ovat koulussa.

Haja-asutusalueilla asuvat ikääntyvät

”Yksin jääminen”

(57)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Esteelliset asunnot, asuintalot ja

asuinympäristöt

•

Tiedottaminen esteettömyydestä -> konkreettisia esimerkkejä siitä mitä voisi tehdä omassa kodissa.

•

Tiedottaminen siitä, että Ihmisten pitää pysähtyä miettimään omia tulevaisuuden asumisratkaisuitaan 50 vuotiaana.

•

Kaavoituksessa ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon esteettömyys ja helppo liikkuvuus.

•

Kaavoituksessa huomioitava mm. seuraavat asiat: maastonmuodot, palveluiden saatavuus, kevyenliikenteen väylät, helppo kuljettavuus, julkinen liikenne, lääkäri, kauppa ja apteekki.

•

Uusia asumismalleja ja asuntoja palveluiden lähelle.

•

Resursseja korjausrakentamisen neuvontaan.

•

Remontointitukea esteellisiin asuntoihin.

•

Monipuolista asuntokantaa senioriasumiseen (monipuolinen ikärakenteen huomioiminen)

•

Julkisten tilojen hyödyntäminen/käyttö esim. koulut ikäihmisille (silloin kun oppilaat pois)

•

Enemmän yhteistyötä poikkihallinnollisesti – jalkautuminen toisten alueelle.

•

Asukasraati- kyselyt, palautetiedon kerääminen.

•

Palveluopas, tiedotus (lehti), ikäihmisten toiveet, esim. yhteinen foorumi.

Turvallisuus ja esteettömyys, koti ja kotiympäristö, infra, jalkakäytävät, hiekoitus

70- ja 80-luvun omakotitalon remontointi, asunnon hinta pysyisi tarpeeksi korkealla – alueen

vetovoima

(58)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Palvelut/saatavuuden

helpottaminen - kuinka palvelut pysyvät taajamissa?

•

Tarjotaan asumisvaihtoehtoja laajasti, ei keskitetä vain keskustaan, otetaan muutkin asumisalueet huomioon.

•

Liikkuvien julkisten palveluiden lisääminen vrt. Kirjastoauto, kauppa- auto, hammasbussi, rokotukset, palveluneuvonta)

•

Ei osoiteta palveluasumisen paikkaa kaukaa omasta asuinalueesta (yhteisöllisyys ja omaiset lähellä)

•

Asuinalueiden kehittämien (vrt. Tampereen Hervanta/Tesoma)

•

Tilat senioreille kokoontua!

•

Asunnot korjataan vastaamaan tarpeita (esteettömyys, huonejärjestelyt)

•

Asumisratkaisujen uudet innovaatiot käyttöön!

•

Tulee käydä läpi systemaattisesti, mitä tarvitaan siihen, että voi asua kotona mahdollisimman pitkään.

•

Turvallisuus, esteettömyys, saavutettavuus

•

Kaavoituksessa tulee huomioida ikäihmisten toiveet.

•

Rakennusliikkeiden tms. Taloudelliset tavoitteet

•

Yhteistilat esim. vanhoihin kerhotiloihin

•

Tiloja senioreille kokoontua. Esim. Kivijalkojen hyödyntäminen – tyhjät liiketilat ja niiden ottaminen käyttöön erilaisiksi kohtaamispaikoiksi (edulliset vuokrat)

•

Tietotekniset työpajat, joissa ”seniori opettaa senioria”.

Kohtuuhintaiset asumisratkaisut

Tietotekniikka

(59)

Välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät

toimenpiteet

(60)