207 Risto Suominen Kansantaloudellinen aikakauskirja – 96. vsk. – 2/2000
Yritysrakenteen muutoksen politiikkaimplikaatiot – kommentti Pekka Ilmakunnakselle
RISTO SUOMINEN Johtaja
Suomen Yrittäjät
Ilmakunnaksen analyysi yritysrakenteen muu- toksesta on mielenkiintoinen ja selkeästi jäsen- nelty. Muutos on analyysissa jaettu yritysten määrän ja yritysten koon kautta tuleviin kom- ponentteihin.
Tarkastelun empiirinen aineisto ajoittuu 1990-lukuun. Tämän aineiston perusteella näyt- tää siltä, että yritysten lukumäärän kasvu on do- minoinut yrityssektorin kasvua. Erityisesti pal- velusektorilla työllisyys on parantunut yritys- kannan kasvun lisäyksen myötä. Tulos ei ole mitenkään yllättävä, vaan se on jo pitkään ollut esillä yhteiskunnallisessa ja poliittisessa kes- kustelussa.
Empiirisen analyysin pohjalta tehtävät poli- tiikkaimplikaatiot voidaan pelkistää seuraaviksi:
– Tulisi tukea yrityskannan kasvua. Uusien yritysten syntymisen edistäminen on kuiten- kin ongelmallista. Seurauksena on turbulen- timpi yritysrakenne. Tärkeää on myöskin yritysten elinkelpoisuuden ja kasvun turvaa- minen.
– Suomessa on esteitä yrittäjyydelle. Ongel- mana on hallinnon ja säätelyn heikko läpi- näkyvyys.
– Elinvoimaisen palvelusektorin kehittäminen tulisi muistaa elinkeinopolitiikassa.
– Yritysrakenteen muutoksella palvelu- ja pienyritysvaltaisemmaksi on vaikutuksia työmarkkinoilla.
Ilmakunnaksen esittämien politiikkaimpli- kaatioiden ja empiirisen analyysin välinen yh- teys on osittain heikohkosti nähtävissä. Ongel- man aiheuttaa mm. empiirisen aineiston aikavä- li, koska se sijoittuu poikkeukselliseen ajankoh- taan Suomen taloushistoriassa.Ennennäkemät- tömän laman ja sen jälkeisen kasvun aikana yri- tysrakenne on muuttunut voimakkaasti.Aiem- pien selvitysten perusteella näyttää siltä, että matalasuhdanteessa suurempien yritysten työl- lisyysosuus pienenee pk-sektorin lisätessä suh- teellista osuuttaan yksityisen sektorin työvoi- masta. Korkeasuhdanteessa työllisyysosuudet pysyvät suurin piirtein ennallaan. Seuraavassa
208
Esitelmiä – KAK 2/2000
matalasuhdanteessa pk-sektorin työllisyysosuus taas kasvaa.Empiirisen analyysin päätulos ku- vaa melko tarkasti tällaista kehityskulkua. Näin ollen, jos taloustilanne maassa pysyy edelleen vakaana lähivuosina ja talouskasvu on voima- kasta, työpaikkojen määrä tulee yksityisellä sektorilla kasvamaan suhteellisen tasapainoises- ti suurissa ja pienissä yrityksissä. Pidemmällä aikavälillä suuntaus on niin Suomessa kuin ul- komaillakin ollut selvästi siihen suuntaan, että pienten yritysten osuus yrityskannasta kasvaa.
Yrityskannan kasvun tukemista koskevassa suosituksessaan Pekka Ilmakunnas ottaa esiin varsin olennaisen kysymyksen, tukeako uusien yritysten syntymistä vai jo olemassa olevien yritysten elinkelpoisuutta ja kasvua. Käytännön politiikantekijät joutuvat ottamaan selkeän kan- nan näihin kahteen kysymykseen. Molempiin liittyvien ongelmien ja puuttuvan tiedon johdos- ta lienee viisasta edistää tasapuolisesti sekä uu- sien yritysten syntymistä että olemassa olevien yritysten elinkelpoisuutta.Ainakaan toistaisek- si ei ole olemassa relevanttia tutkittua tietoa, kumman tekijän edistäminen pitkällä aikavälil- lä tuo paremman tuoton.
Yrittäjyyden esteistä Ilmakunnas mainitsee hallinnon ja säätelyn heikon läpinäkyvyyden.
Varmastikin hallintobyrokratia ja säätely kiu- saavat aloittavia ja pieniä yrityksiä suhteellisesti enemmän kuin suurempia yrityksiä. Hallintoby- rokratiaa ja säätelyä keskeisempi este yrittäjyy- delle lienee kuitenkin sen heikko tuotto ja hou-
kuttelevuus muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
Näitä muita vaihtoehtoja ovat lähinnä palkkatyö ja eräissä tapauksissa jatko-opiskelu tai sosiaa- liturvan varassa eläminen. Yrittäjyyteen liitty- vän riskin, sitoutumisen ja pidempien työaiko- jen vastapainona ei useinkaan ole odotettavissa riittävän suurta tulonlisäystä muihin vaihtoeh- toihin verrattuna. Pikemminkin usein käy niin, että ainakin yritystoiminnan alkuvaiheessa tulot yrittäjyydestä jäävät selkeästi vaihtoehtoista palkkatuloa pienemmiksi. Väheksymättä hallin- tobyrokratian aiheuttamaa estettä yrittäjyydelle tämä on pääsyy sille, että yrittäjyys ei ole eri- tyisen houkutteleva vaihtoehto Suomessa. Pi- demmän aikavälin muutoksia tarkasteltaessa on selvästi havaittavissa, että viime vuosikymme- ninä lisääntynyt palkkatyön houkuttelevuus on vähentänyt yrittäjyyttä.
Palvelusektorin kehittäminen on oikeaan osunut politiikkaimplikaatio. Nimenomaan pal- velusektorilla Suomessa ollaan selvästi jäljessä useisiin muihin maihin verrattuna. Jossain mää- rin tähän suuntaan elinkeinopolitiikkaa onkin jo viime vuosina muutettu. Sen sijaan työmarkki- napolitiikassa ei ole juurikaan näkynyt yritysra- kenteen muuttuminen palvelu- ja pienyritysval- taisemmaksi.
Kaiken kaikkiaan Pekka Ilmakunnaksen ana- lyysi on mielenkiintoinen, vaikka itse analyysin ja politiikkaimplikaatioiden välisessä suhteessa onkin vielä hiomisen varaa.
