294739
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyystur- valain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työt- tömyysturvalakia, työttömyysetuuksien ra- hoituksesta annettua lakia, työttömyyskassa- lakia ja vuorotteluvapaalakia. Ehdotetut muutokset ovat osa sosiaaliturvan uudista- miskomitean ehdotuksia sosiaaliturvan uu- distamisen keskeisistä linjauksista.
Esityksessä ehdotetaan siirryttäväksi yh- teen työttömyyspäivärahan työssäoloehtoon lyhentämällä ensimmäistä kertaa työttö- myyspäivärahaa saavan työssäoloehto 43 vii- kosta 34 viikkoon. Myös yrittäjien työssä- oloehtoa ehdotetaan vastaavasti lyhennettä- väksi 24 kuukaudesta 18 kuukauteen. Samal- la ehdotetaan selkiytettäväksi niitä työssä- oloehtoa koskevia säännöksiä, joissa säännel- lään palkkatyön ja yrittäjyyden välisiä siir- tymiä.
Työttömyyspäivärahan tasoa ehdotetaan korotettavaksi muuttamalla ansiopäivärahan ja korotetun ansio-osan laskentakaavaa sekä maksamalla 20 ensimmäiseltä työttömyys- päivältä peruspäivärahassa korotusosaa ja an- siopäivärahassa korotettua ansio-osaa. An- siopäivärahan korotuksen johdosta luovuttai- siin lisäpäiviltä maksettavasta korotetusta an- sio-osasta. Samalla myös nykyistä koro- tusosan ja korotetun ansio-osan enimmäis- maksuaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi 150 päivästä 100 päivään.
Aktiivitoimenpiteisiin osallistumisen kan- nustamiseksi ehdotetaan, että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettaisiin enintään 200 päivältä korotusosaa tai korotet- tua ansio-osaa. Korotusosan maksaminen koskisi myös työmarkkinatuen saajia. Myös muutosturvan enimmäismaksuaikaa piden- nettäisiin 185 päivästä 200 päivään. Korotet- tuihin etuuksiin oikeuttavat työllistymistä edistävät palvelut määriteltäisiin nykyistä laajemmin, jolloin niiden piiriin tulisi muun muassa omaehtoinen koulutus.
Sovitellun työttömyyspäivärahan 36 kuu- kauden enimmäisaika ehdotetaan kumotta-
vaksi.
Työttömyysaikaiset koulutusetuudet, työ- voimapoliittinen aikuiskoulutustuki ja koulu- tuspäiväraha ehdotetaan yhdistettäväksi yh- deksi etuudeksi. Työtön saisi samansuuruista etuutta siitä riippumatta, osallistuuko hän työ- ja elinkeinotoimiston hankkimaan kou- lutukseen vai itse hankkimaansa koulutuk- seen. Samalla omaehtoiseen koulutukseen osallistumisen ehtona olevasta 10 vuoden työhistoriavaatimuksesta luovuttaisiin. Työ- voimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettava tuki laskettaisiin mukaan työttö- myyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan.
Työurien pidentämiseksi ehdotetaan lisä- päiväoikeuden alkamisikää nostettavaksi 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskisi niin työnhakijoita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Ikärajan noston vuoksi kuntien velvoitetta työllistää ikääntyneitä työntekijöitä laajennetaan koskemaan niitä työttömiä, jotka lainmuutoksen vuoksi eivät enää olisi lisäpäiviin oikeutettuja. Samalla palkanmäärittelyä koskevia säännöksiä ehdo- tetaan muutettavaksi siten, että velvoitteen perusteella järjestetty työ ei alenna työn pää- tyttyä maksettavaa työttömyyspäivärahaa.
Esityksessä ehdotetaan, että työllistymistä edistävien palveluiden perusteella maksetta- viin työttömyysetuuksiin oikeuttavat työvoi- maviranomaisen palvelut ja niitä koskevat ehdot määriteltäisiin nykyistä tarkemmin ja koottaisiin yhteen lukuun. Samalla työmark- kinatukea koskevat säännökset ryhmiteltäi- siin laissa uudelleen.
Työttömyysetuuksien rahoituksesta anne- tusta laista ehdotetaan kumottavaksi työvoi- mapoliittisen aikuiskoulutustuen rahoitusta koskevat säännökset, koska työ- ja elinkei- noministeriön valmistelemassa hallituksen esityksessä ehdotetaan työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea koskevien säännösten kumoamista. Työvoimapoliittisen aikuiskou- lutuksen ajalta maksettaisiin työttömyys-
etuutta, jossa työttömyyskassan rahoitus- osuus on suurempi kuin työvoimapoliittisessa aikuiskoulutustuessa. Muutoin työttömyys- etuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ja työttömyyskassalakiin ehdotetut muutokset ovat teknisiä ja johtuvat ehdotetuista uusista etuuksista.
Vuorotteluvapaalakia ehdotetaan muutetta- vaksi siten, että vuorottelukorvauksen suu-
ruus määriteltäisiin työttömyyspäivärahasta, johon ei sisälly työttömyyspäivärahaan mak- settavia korotuksia.
Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousar- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
—————
SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ...1
SISÄLLYSLUETTELO ...3
YLEISPERUSTELUT...5
1. Johdanto ... 5
2. Nykytila...5
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö...5
Työssäoloehto...5
Työttömyyspäivärahan taso...7
Lisäpäiväoikeus...8
Sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäisaika...8
Työmarkkinatuki...8
Koulutusaikaiset etuudet...9
Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet...10
Vuorottelukorvauksen suuruus...10
3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset...10
4. Esityksen vaikutukset ...12
4.1. Vaikutukset kotitalouksien asemaan ...12
4.2. Taloudelliset vaikutukset ...14
Kokonaisvaikutukset...14
Vaikutukset valtiolle...15
Vaikutukset työttömyysvakuutusmaksuun...15
Vaikutukset työttömyyskassoille...15
4.3. Vaikutukset viranomaisten toimintaan...16
4.4. Yhteiskunnalliset vaikutukset...16
5. Asian valmistelu ...17
5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto ...17
5.2. Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen...17
6. Riippuvuus muista esityksistä...18
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...19
1. Lakiehdotusten perustelut ...19
1.1. Työttömyysturvalaki ...19
1 luku. Yleiset säännökset...19
3 luku. Etuuden saamisen yleiset rajoitukset...19
4 luku. Soviteltu ja vähennetty työttömyysetuus...19
5 luku. Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset...20
6 luku. Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto ...23
7 luku. Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset ...27
9 luku. Työmarkkinatuen määrä ja kesto...29
10 luku. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat yleiset säännökset...29
11 luku. Toimeenpanoa koskevat säännökset...33
14 luku. Erinäisiä säännöksiä...34
1.2. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta ...36
1.3. Työttömyyskassalaki ...37
1.4. Vuorotteluvapaalaki ...38
2. Voimaantulo ...38
3. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys...38
LAKIEHDOTUKSET ...40
työttömyysturvalain muuttamisesta ...40
työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ...55
työttömyyskassalain muuttamisesta ...57
vuorotteluvapaalain 15 §:n muuttamisesta ...59
LIITE ...60
RINNAKKAISTEKSTIT ...60
työttömyysturvalain muuttamisesta ...60
työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ...101
työttömyyskassalain muuttamisesta ...104
vuorotteluvapaalain 15 §:n muuttamisesta ...107
YLEISPERUSTELUT
1 . J o h d a n t o
Valtioneuvosto asetti 14.6.2007 asetti ko- mitean valmistelemaan sosiaaliturvan koko- naisuudistusta. Uudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyy- den vähentäminen
sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauu- distuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan sekä työttömyysturvan uudista- minen. Uudistus toteutetaan siten, että sosi- aaliturvan rahoitus on myös pitkällä aikavä- lillä kestävällä pohjalla. Komitealle asetettu määräaika päättyy 31.12.2009, mutta komi- tea teki toimeksiantonsa mukaisesti ehdotuk- sen kokonaisuudistuksen peruslinjauksista 27.1.2009.
Komitean ohella on toiminut opetusminis- teriön 16.8.2007 asettama ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonais- uudistusta valmisteleva johtoryhmä (AKKU).
AKKU-johtoryhmä teki syksyllä 2008 SA- TA-komitealle ehdotuksen aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien selkiyttämisestä ja aikuis- opiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien uudistamisesta. Tämän lisäksi työmarkkinoi- den keskusjärjestöt neuvottelivat ratkaisun työeläkettä ja työttömyysturvaa koskevista kohdista. Ratkaisu korostaa työuran piden- tämisen ja työttömyysjaksojen lyhentämisen tärkeyttä ja on sovitettu ajankohtaiseen suh- dannetilanteeseen. Komitean linjausehdotuk- sissa on otettu huomioon työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvotteluratkaisu.
Komitean peruslinjauksiin sisältyy katta- vasti ehdotuksia koko sosiaaliturvan alalta.
Linjausesityksiin sisältyvän työttömyystur- vauudistuksen tavoitteena on työttömyys- etuuksien ja työttömyysvakuutusmaksujen vakaus sekä työttömyysjaksojen lyhentämi- nen tehostetun työnhaun ja sitä tukevien ak- tiivitoimenpiteiden keinoin. Aktiivitoimenpi- teiden kokonaisuuteen liittyvät toimenpiteet
osaamisen vahvistamiseksi sekä työ- ja toi- mintakyvyn ylläpitoon ja palauttamiseksi.
Tähän hallituksen esitykseen on sisällytetty työttömyysetuuksia ja työttömien koulu- tusetuuksia koskevat komitean ehdotukset.
Hallitus antaa erillisen työ- ja elinkeinomi- nisteriössä valmistellun esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja työttö- myysturvalain muuttamisesta, jossa on ehdo- tuksia työnhaun ja työllistymistä edistävien toimien tehostamiseksi.
2 . N y k y t i l a
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö
Työssäoloehto
Työttömyyspäivärahaan on oikeus työttö- mällä, joka on täyttänyt työssäoloehdon.
Työssäoloehdon tarkoituksena on osoittaa, että henkilö on ollut vakiintuneesti työmark- kinoilla ja saanut ansiotyöstä toimeentulonsa.
Työssäoloehdosta säädetään työttömyys- turvalain (1290/2002) 5 luvussa. Palkansaa- jan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tar- kastelujakso) ollut 43 kalenteriviikkoa työs- säoloehdon täyttävässä työssä. Ansiopäivära- haa tai peruspäivärahaa aikaisemmin saaneen palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun hän on 24 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 34 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä. Työssä- oloehtoon luetaan ne kalenteriviikot, joina henkilön työaika on ollut vähintään 18 tuntia ja palkka on ollut työehtosopimuksen mukai- nen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, ko- koaikatyön palkan on oltava vähintään 1 019 euroa kuukaudessa. Viikoittaisesta työaika- edellytyksestä voidaan poiketa valtioneuvos- ton asetuksella tarkemmin säädetyillä edelly- tyksillä työaikajärjestelyiltään epätavallisilla aloilla.
Työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 4 mo-
mentin mukaan työssäoloehdon täyttymistä laskettaessa otetaan huomioon puolet niiden kalenteriviikkojen lukumäärästä, joina teh- dyn työn palkkauskustannuksiin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea tai samalta ajalta työmarkkinatukea ja julki- sesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työllistämistukea. Työssäoloeh- toon ei lueta työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan.
Jos henkilö sairauden, laitoshoidon, kun- toutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluk- sen, päätoimisten opintojen, apurahakauden, lapsen syntymän, enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan hyväksyt- tävän syyn johdosta on estynyt olemasta työmarkkinoilla, tarkastelujaksoa pidenne- tään vastaavasti, kuitenkin enintään seitse- män vuotta. Henkilön ollessa työssä, jonka palkkauskustannuksiin on myönnetty yhdis- telmätukea tai korkeinta korotettua palkkatu- kea, tarkastelujaksoa pidennetään ajalla, jolta työtä ei työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 4 momentin rajoituksen vuoksi lueta työssä- oloehtoon. Tarkastelujaksoa pidennetään myös ajalta, jolta henkilö saa osasairauspäi- värahaa.
Jos työttömyyskassan jäsen on työskennel- lyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ei hänelle myönnetä palkansaajan työttömyyspäivära- haa ennen kuin hän on yritystoiminnan jäl- keen täyttänyt työssäoloehdon. Tällöin työs- säoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö yritystoiminnan jälkeen on mennyt työhön. Jos ansiopäivärahaa tai peruspäivä- rahaa aikaisemmin saanut palkansaaja on työskennellyt yrittäjänä yli 16 kuukautta, mutta kuitenkin enintään 18 kuukautta, tar- kastelujakso on 26 lähinnä edellistä kuukaut- ta.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henki- lö lähinnä edellisten 48 kuukauden aikana (tarkastelujakso) on työskennellyt yhteensä 24 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoi- minta on ollut laajuudeltaan olennaista. Ku- kin yrittäjänä työskennelty jakso luetaan yrit- täjän työssäoloehtoon vain kerran. Työssä- oloehtoon ei lueta työtä, jota henkilö on teh- nyt osasairauspäivärahaa saadessaan. Valtio- neuvoston asetuksella säädetään tarkemmin siitä yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen työtulosta
sekä työntekijän eläkelain mukaisesta työan- siosta, joka osoittaa, että yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista. Asetuksen mukaan yritystoiminta on olennaista niinä kuukausi- na, joina henkilöllä on ollut voimassa yrittä- jien eläkelain mukainen vakuutus toiminnas- ta, josta määritetty työtulo on vähintään 710 euroa kuukaudessa tai maatalousyrittäji- en eläkelain mukainen vakuutus toiminnasta, josta määritetty työtulo on vähintään 400 eu- roa kuukaudessa. Peruspäivärahassa yrittäjän työssäoloehtoon luetaan lähinnä 28 edellisen kuukauden aikana tehty palkansaajan työssä- oloehtoon luettava työ.
Jos henkilö sairauden, laitoshoidon, kun- toutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluk- sen, päätoimisten opintojen, apurahakauden, lapsen syntymän, enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan hyväksyt- tävän syyn johdosta on estynyt olemasta työmarkkinoilla tai on työskennellyt osasai- rauspäivärahaa saadessaan, tarkastelujaksoa pidennetään vastaavasti, kuitenkin enintään seitsemän vuotta.
Yrittäjäkassasta palkansaajakassan jäse- neksi siirtyneelle henkilölle ei myönnetä yrit- täjän työttömyyspäivärahaa, jos henkilö on ollut palkansaajakassan jäsenenä yli 32 ka- lenteriviikkoa taikka palkansaajakassan jäse- nenä ollessaan täyttänyt palkansaajan työssä- oloehdon. Tällöin yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on uudelleen liittynyt yrittäjäkassaan.
Jos palkansaajakassan jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänelle ei myönnetä pal- kansaajan ansiopäivärahaa ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen työssäoloehdon.
Tällöin työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon jälkeen mennyt työhön. Jos yrittäjäkassan jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyt- tävää syytä yli vuoden, hänelle ei myönnetä yrittäjän ansiopäivärahaa ennen kuin hän on täyttänyt poissaolon jälkeen työssäoloehdon.
Tällöin 48 kuukauden tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon jälkeen aloit- tanut yritystoiminnan. Jos henkilö, joka ei ole työttömyyskassan jäsen, on ollut poissa työ- markkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, hänelle ei myönnetä perus- päivärahaa ennen kuin hän on täyttänyt pois-
saolon jälkeen työssäoloehdon. Tällöin työs- säoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on poissaolon jälkeen mennyt työ- hön. Henkilön katsotaan olleen työmarkki- noilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luet- tavassa työssä tai työllistynyt yritystoimin- nassa tai omassa työssä taikka ollut työvoi- mapoliittisessa toimenpiteessä tai ollut työt- tömänä työnhakijana työvoimatoimistossa.
Henkilöllä katsotaan olleen hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaololle sairauden, lai- toshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, apurahakauden, lapsen syntymän, enintään 3- vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin ver- rattavan syyn johdosta.
Työttömyyspäivärahan taso
Peruspäiväraha on 25,63 euroa päivältä.
Peruspäivärahan korotusosa ja työllistymis- ohjelmalisä ovat kumpikin 4,41 euroa päiväl- tä. Lisäksi työttömyyspäivärahaan maksetaan lapsikorotukset.
Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivära- han suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta.
Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukau- dessa on suurempi kuin 90-kertainen perus- osa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päi- väpalkan osalta 20 prosenttia. Ansiopäivära- ha lapsikorotuksineen on enintään 90 pro- senttia ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdolli- sella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
Korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päivä- palkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 32,5 prosenttia. Ansiopäi- väraha lapsikorotuksineen on tällöin enintään yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mah- dollisella lapsikorotuksella korotetun perus- osan suuruinen.
Korotettua ansio-osaa maksetaan työnhaki- jalle, joka on menettänyt työnsä työsopimus- lain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 §:ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä, vas- taavista syistä merimieslain mukaan tai julki- sen yhteisön toiminnasta johtuvista vastaa-
vista syistä, joka on ennen työn menettämistä ollut palkansaajakassan jäsen vähintään viisi vuotta ja joka on ennen työn menettämistä ollut työssä vähintään 20 vuotta. Henkilön katsotaan menettäneen työnsä tuotannollisis- ta tai taloudellisista syistä myös, jos hän on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 §:n mukaisesti lomautuksen kestet- tyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.
Peruspäivärahan korotusosaa maksetaan vas- taavassa tilanteessa olevalle työnhakijalle, joka ei ole työttömyyskassan jäsen. Korotet- tua ansio-osaa ja peruspäivärahan koro- tusosaa maksetaan yhteensä enintään 150 päivältä.
Ansiopäivärahan työllistymisohjelmalisä on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suu- rempi kuin 90-kertainen perusosa, työllisty- misohjelmalisä on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 37,5 prosenttia. Ansiopäi- väraha lapsikorotuksineen on tällöin enintään yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mah- dollisella lapsikorotuksella korotetun perus- osan suuruinen.
Työllistymisohjelmalisää maksetaan työn- hakijalle, jolla on voimassa oleva työllisty- misohjelma ja jolla on oikeus palkansaajan työttömyyspäivärahaan. Työllistymisohjel- malisää maksetaan työllistymisohjelmaan merkityn työsuhteen päättymisen jälkeisen omatoimisen työpaikkojen haun, työnhakuun liittyvän valmennuksen, julkisesta työvoima- palvelusta annetun lain 6 luvun mukaisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja jul- kisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 lu- vun mukaisen työkokeilun ajalta. Työllisty- misohjelmalisää maksetaan myös työllisty- misohjelmaan merkittyjen työnhakuun liitty- vän valmennuksen, työvoimapoliittisen ai- kuiskoulutuksen ja työkokeilun väliseltä ajal- ta, jos näiden toimenpiteiden välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Työllis- tymisohjelmalisää ei makseta, jos työnhaki- jalla on oikeus työttömyyspäivärahan 500 päivän jälkeen maksettaviin lisäpäiviin.
Työllistymisohjelmalisää maksetaan yh- teensä enintään 185 päivältä. Tähän enim- mäisaikaan voi sisältyä enintään 20 työllis- tymisohjelmaan merkityltä omatoimisen työnhaun ajalta maksettua päivää. Työllisty-
misohjelman mukaisten toimenpiteiden väli- seltä ajalta maksetut työllistymisohjelmalisä- päivät vähentävät omatoimisen työnhaun ajalta maksettavan 20 työllistymisohjelma- lisäpäivän enimmäisaikaa. Työllistymisoh- jelmalisän enimmäisajan laskeminen aloite- taan alusta, kun henkilö täyttää palkansaajan työssäoloehdon.
Ansiopäivärahan lisäpäiviltä maksetaan ko- rotettua ansio-osaa siten, että palkan 90- kertaisen perusosan ylittävältä osalta ansio- osa on 32,5 prosenttia. Korotettua ansio-osaa maksetaan, jos työnhakijalla on lisäpäiväoi- keuden alkamiseen mennessä ollut palkan- saajakassan jäsenyys vähintään viiden vuo- den ajan ja työssäoloaikaa vähintään 20 vuot- ta.
Lisäpäiväoikeus
Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa makse- taan yhteensä enintään 500 työttömyyspäi- vältä. Enimmäisaikaan luetaan myös omaeh- toisen koulutuksen ajalta maksettavat koulu- tuspäivärahapäivät. Enimmäisaikaan luetaan myös sellaiset työttömyyspäivät, joilta henki- lölle on maksettu työttömyysetuutta sellai- sessa valtiossa, jossa sovelletaan sosiaalitur- va-asetusta (N:o 1408/71) tai jonka kanssa Suomella on työttömyysturvaa koskeva so- pimus.
Ennen vuotta 1950 syntyneelle työnhakijal- le, joka on täyttänyt 57 vuotta ennen enim- mäisajan päättymistä, voidaan enimmäisajan estämättä maksaa palkansaajan peruspäivä- rahaa ja ansiopäivärahaa sen kalenterikuu- kauden loppuun saakka, jona hän täyttää 60 vuotta. Ennen vuotta 1950 syntyneelle henki- lölle, joka on täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, päivärahaa makse- taan kuitenkin sen kalenterikuukauden lop- puun, jona 500 päivän enimmäisaika täyttyy.
Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneelle työnhakijalle voidaan enimmäisajan estämät- tä maksaa palkansaajan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden lop- puun saakka, jona työnhakija täyttää 65 vuot- ta, jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä ja jos hänellä on työssäoloaikaa vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
Sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäis- aika
Soviteltua työttömyysetuutta maksetaan enintään 36 kuukaudelta. Sovitellun työttö- myysetuuden maksamisen enimmäisaikaa ei sovelleta henkilöön, joka ennen enimmäis- ajan täyttymistä on täyttänyt lisäpäiviin oike- uttavan iän. Enimmäisajan täyttymisestä huo- limatta voidaan maksaa soviteltua työttö- myyspäivärahaa henkilölle, joka on ottanut vastaan enintään kaksi viikkoa kestävän ko- koaikatyön. Enimmäisajan laskeminen aloite- taan alusta, kun henkilö on ennen enimmäis- ajan täyttymistä työskennellyt yhdenjaksoi- sesti vähintään kuuden kuukauden ajan ko- koaikatyössä tai on enimmäisajan tultua täy- teen täyttänyt uudelleen työssäoloehdon. Jos enimmäisaika täyttyy, henkilö voi oikeuttaan työttömyysetuuteen menettämättä irtisanou- tua työstään.
Laissa olevaa enimmäisaikaa ei ole sovel- lettu, vaan määräaikaisilla laeilla enimmäis- aikasäännöksen soveltamista on siirretty tois- tuvasti. Jos lakia ei muuteta, enimmäisaika- säännöstä aletaan soveltaa vuoden 2010 alus- ta.
Työmarkkinatuki
Työmarkkinatuki on peruspäivärahan suu- ruinen ja sitä maksetaan työttömälle työnha- kijalle, joka ei täytä työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa tai joka on saanut työttö- myyspäivärahaa enimmäisajan. Työmarkki- natukea maksetaan työnhaun lisäksi työllis- tymistä edistävien toimien ajalta. Näitä toi- menpiteitä ovat julkisesta työvoimapalvelus- ta annetun lain mukainen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työharjoittelu, työelämäval- mennus, työkokeilu ja ammatinvalinnanohja- us- ja kuntoutustoimenpiteet, maahanmuutta- jan kotoutumistoimenpiteet sekä kuntouttava työtoiminta.
Työmarkkinatuki voidaan hakemuksesta myöntää korvauksena työn vastaanottamises- ta aiheutuvista kustannuksista työmarkkina- tukeen oikeutetulle henkilölle hänen työllis- tymisensä tukemiseksi (matka-avustus).
Työmarkkinatukea maksetaan vasta viiden kuukauden odotusajan jälkeen työnhakijalle, joka ei ole täyttänyt työssäoloehtoa eikä ole
suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Odotusaika täyttyy, kun työnhakija on työ- ja elinkeinotoimistoon il- moittauduttuaan tai ilmoittautumista edeltä- vän kahden vuoden tarkastelujakson aikana ollut yhteensä viisi kuukautta työssäoloeh- toon luettavassa työssä, yrittäjänä, työttömä- nä työnhakijana tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä.
Vailla ammattikoulutusta oleva 17-vuotias nuori saa työmarkkinatukea vain ollessaan työvoimapoliittisessa toimenpiteessä. Muulle alle 25-vuotiaalle ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle voidaan maksaa työ- markkinatukea, jos hän hakeutuu aktiivisesti ja jatkuvasti yhteishaussa ammatilliseen kou- lutukseen.
Työmarkkinatuki on tarveharkintainen ja siinä otetaan huomioon henkilön omat tulot kokonaan ja puolison tulot osittain. Perheet- tömällä työttömällä työmarkkinatukea vähen- tävät hänen tulonsa, kun ne ylittävät 253 eu- roa kuukaudessa. Täysimääräisestä työmark- kinatuesta vähennetään 75 prosenttia tulora- jan ylittävistä tuloista. Perheellisellä otetaan tarveharkinnassa huomioon puolison tuloista 536 euroa kuukaudessa ylittävä osa. Kun tu- loraja ylittyy, tuki pienenee siten, että täysi- määräisestä työmarkkinatuesta vähennetään 50 prosenttia tulorajan ylittävästä tulosta.
Käytännössä työmarkkinatuki alkaa pienen- tyä, jos pariskunnan yhteenlasketut tulot ylit- tävät 1 384 euroa kuukaudessa. Lapsettomal- la pariskunnalla työmarkkinatuki lakkaa, kun puolison tulot ylittävät noin 2 460 euroa kuukaudessa. Perheellisen tulorajaa korote- taan 106 eurolla jokaista huollettavaa 18- vuotiasta lasta kohden.
Vanhempiensa taloudessa asuvalle työttö- mälle, joka ei ole täyttänyt työssäoloehtoa, työmarkkinatuki on 50 prosenttia siitä työ- markkinatuesta, joka hänelle muutoin mak- settaisiin. Vähennystä ei kuitenkaan tehdä ai- kana, jona työnhakija osallistuu julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoi- tettuun koulutukseen, työharjoitteluun, työ- elämävalmennuksen, työkokeiluun taikka työvoimaviranomaisen järjestämään kuntou- tukseen tai kuntouttavasta työtoiminnasta an- netun lain tarkoittamaan työtoimintaan. Vä- hennystä ei tehdä myöskään silloin, kun van-
hempien tulot ovat enintään 1 781 euroa kuukaudessa. Tulorajaa nostetaan 106 eurolla jokaisen työnhakijan vanhempien huolletta- vana olevan samassa taloudessa asuvan osal- ta. Jos hakija kykenee luotettavasti osoitta- maan, etteivät vanhemmat tosiasiallisesti häntä taloudellisesti tue, työmarkkinatuki on maksettava ilman vähennystä, vaikka tuloraja ylittyisi.
Työmarkkinatuki myönnetään ilman tarve- harkintaa siltä ajalta, jona henkilö osallistuu julkisesta työvoimapalvelusta annetussa lais- sa tarkoitettuun koulutukseen, työharjoitte- luun, työelämävalmennukseen, työkokeiluun taikka työhallinnon järjestämään kuntoutuk- seen sekä kuntouttavasta työtoiminnasta an- netun lain tarkoittaman työtoimintajakson ajalta.
Työmarkkinatuki maksetaan ilman tarve- harkintaa myös sellaiselle 55 vuotta täyttä- neelle henkilölle, joka on työttömäksi joutu- essaan täyttänyt työssäoloehdon.
Henkilölle, joka on saanut työttömyyspäi- värahaa enimmäisajan, työmarkkinatuki maksetaan ilman tarveharkintaa 180 ensim- mäisen työttömyyspäivän ajalta.
Henkilölle maksetaan työmarkkinatuki il- man tarveharkintaa 130 ensimmäisen työttö- myyspäivän ajalta, jos hän on ennen työttö- myyden alkamista ollut vakuutettuna maata- lousyrittäjän eläkelain 10 a §:n mukaisesti yhteensä 24 kuukautta lähinnä edellisen 48 kuukauden aikana (apurahansaajan vakuu- tusehto).
Koulutusaikaiset etuudet
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta opiskelijalle maksetaan koulutustukea tai työmarkkinatukea. Lisäksi koulutusajalta maksetaan ylläpitokorvausta. Työvoimapo- liittisesta aikuiskoulutuksesta sekä sen ajalta maksettavasta koulutustuesta ja ylläpitokor- vauksesta säädetään julkisesta työvoimapal- velusta annetussa laissa (1295/2002). Koulu- tustuki maksetaan joko ansiotukena tai perus- tukena. Koulutustuki on sen työttömyysetuu- den suuruinen, johon opiskelijalla olisi oike- us työttömänä ollessaan. Opiskelijalla on oi- keus ansiotukeen, jos hän on työttömyystur- valain mukaan oikeutettu työttömyysturvaan.
Ansiotuen ansio-osaan on oikeus opiskelijal-
le, joka on työtön, kokonaan lomautettu, oi- keutettu soviteltuun etuuteen tai työttömyys- uhan alainen. Ansio-osaan ei ole oikeutta opiskelijalla, jota työttömyysturvalain nojalla on pidettävä päätoimisena yrittäjänä. Koulu- tusajalta maksetaan peruspäivärahan koro- tusosaa ja korotettua ansio-osaan 150 päivän enimmäisajan estämättä.
Työttömälle, joka hakeutuu omaehtoiseen, ammatillisia valmiuksia edistävään koulutuk- seen, maksetaan koulutuksen ajalta koulutus- päivärahaa. Koulutuspäivärahaan oikeutta- vasta koulutuksesta on säädetty tarkemmin työttömyysturvalain 10 luvun 4 §:ssä. Koulu- tuspäivärahan saamisen edellytyksenä on, et- tä henkilö on koulutuksen aloittaessaan työt- tömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimis- tossa ja että koulutus sisältyy työnhakusuun- nitelmaan tai työllistymisohjelmaan. Koulu- tuspäivärahan saamisen edellytyksenä on li- säksi, että hakijalla on koulutuksen aloittaes- saan työssäoloaikaa vähintään 10 vuotta.
Koulutusajalta maksettavaan koulutuspäivä- rahaan ei makseta työllistymisohjelmalisää.
Koulutuspäivärahaa voidaan maksaa enin- tään 500 päivältä. Koulutuspäivärahat laske- taan mukaan työttömyyspäivärahan enim- mäisaikaan. Koulutus- ja työttömyyspäivära- hapäiviä voi olla yhteensä enintään 565.
Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet Työttömyysetuuksien rahoituksesta sääde- tään työttömyysturvalaissa, työttömyys- etuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984).
Valtion varoista rahoitetaan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki lapsikorotuksineen. Val- tio rahoittaa myös ansiopäivärahasta, koulu- tustuesta ja koulutuspäivärahasta peruspäivä- rahan osuuden. Lisäksi valtion varoista rahoi- tetaan ylläpitokorvaukset. Valtio ei kuiten- kaan osallistu lomautusajalta ja lisäpäiviltä maksettavien etuuksien rahoitukseen eikä myöskään korotusosan ja työllistymisohjel- malisän rahoitukseen.
Palkansaajakassat rahoittavat työttömyys- päivärahasta 5,5 prosenttia. Työttömyyskas- san rahoitusosuus lasketaan työttömyyspäi- värahasta, koulutuspäivärahasta tai koulutus- tuesta, jossa ei ole mukana korotettua ansio-
osaa tai työllistymisohjelmalisää. Koulutus- tuessa työttömyyskassan rahoitusosuutta las- kettaessa ei oteta huomioon perusosan mää- rää. Yrittäjäkassojen rahoitus poikkeaa siten, että yrittäjät rahoittavat työttömyysvakuu- tusmaksuilla ansio-osan kokonaan, mutta lapsikorotukset rahoitetaan valtion varoista.
Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työt- tömyysvakuutusmaksuilla sen loppuosan, jo- ta valtio tai työttömyyskassat eivät rahoita.
Vuorottelukorvauksen suuruus
Vuorotteluvapaalain (1305/2002) 15 §:n 1 momentin mukaan vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttö- myyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus. Korvaus on 80 prosenttia, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta työhistoriaa ennen vuorotteluva- paan alkamista. Työ- ja elinkeinoministeriön asiasta antamien soveltamisohjeiden mukaan vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon korotettua ansio-osa, jos vuorottelijalla olisi siihen oikeus työttömänä ollessaan. Korotetun ansio-osan saaminen edellyttää, että henkilö on menettänyt työnsä työsopimuslain mukaisista taloudellisista tai tuotannollista syistä ja että hänellä on ennen työn menettämistä ollut työssäoloaikaa vä- hintään 20 vuotta.
3 . E s i t y k s e n t a v o i t t e e t j a k e s k e i s e t e h d o t u k s e t
Esitys on osa SATA-komitean linjauksia, joiden keskeinen tavoite on työttömyysjakso- jen lyhentäminen ja sitä kautta työllisyyden parantaminen. Työttömyysjaksojen lyhentä- miseen pyritään ennen kaikkea työvoimavi- ranomaisten nykyistä aktiivisemmalla toi- minnalla, jossa heti työttömyyden alussa ar- vioidaan työnhakijan työllistymisedellytykset ja erilaisten työllistymistä edistävien palvelu- jen tarve. Komitea arvioi, että työ- ja toimin- takyvyn parantaminen, tehostettu kuntoutus ja laajennettu koulutus tuottavat tulosta jo lä- hivuosina. Samaan aikaan talouden kehitys saattaa olla hidasta. Suhdannevaihteluista riippumatta komitea pitää perusteltuna muut- taa sosiaaliturvaa uusien mahdollisuuksien suuntaan ja korostaa aktiivisten toimenpitei-
den roolia passiivisen toimeentuloturvan rin- nalla ja sijasta. Näin on mahdollista vähänkin pidemmällä tähtäyksellä päästä hidastuvaan sosiaalimenojen kehitykseen. Näistä työnha- kua ja työllistymistä edistävistä toimista hal- litus antaa erillisen esityksen, joka on valmis- teltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Tässä esityksessä säädetään ensisijaisesti niistä kannusteista, jotka tukevat työnhakijaa ha- keutumaan työllistymistä edistäviin toimiin kuten koulutukseen, työkokeiluun, työelämä- valmennukseen, työharjoitteluun tai kuntout- tavaan työtoimintaan.
Ehdotusten tavoitteena on myös yhdenmu- kaistaa nykyistä etuusjärjestelmää. Työllis- tymistä edistävät palvelut määriteltäisiin lais- sa. Nykyisissä säännöksissä niiden sääntely on hajanaista ja ansioon suhteutettujen etuuksien osalta puutteellista. Työvoimapo- liittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksetta- vasta koulutustuesta ja omaehtoisen koulu- tuksen ajalta maksettavasta koulutuspäivära- hasta luovuttaisiin. Kaikkien työllistymisestä edistävien toimien ajalta maksettaisiin sitä työttömyysetuutta, johon työnhakijalla työt- tömänä ollessaan olisi oikeus.
Työllistymistä edistäviin palveluihin osal- listumiseen kannustetaan maksamalla näiden palvelujen ajalta peruspäivärahaan ja työ- markkinatukeen korotusosaa ja ansiopäivära- hassa korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä. Jos työnhakijalla on oikeus muutosturvaan, hänelle maksetaan muutos- turvan mukaista peruspäivärahan muutostur- valisää ja ansiopäivärahassa muutosturvan ansio-osaa. Muutosturvalisän ja muutostur- van ansio-osan maksamisen enimmäisaikaa pidennetään 185 päivästä 200 päivään.
Työllistymistä edistävät palvelut, joista maksetaan korotettua työttömyyspäivärahaa, ehdotetaan määriteltäväksi nykyistä muutos- turvaa laajemmin. Voimassa olevan lain mu- kaan muutosturvalisää tai muutosturvan an- sio-osaa maksetaan työllistymisohjelmaan merkityn työsuhteen päättymisen jälkeisen omatoimisen työpaikkojen haun, työnhakuun liittyvän valmennuksen, julkisesta työvoima- palvelusta annetun lain 6 luvun mukaisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja jul- kisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 lu- vun mukaisen työkokeilun ajalta. Esityksessä ehdotetaan, että korotettua päivärahaa mak-
settaisiin myös omaehtoisen koulutuksen, työkokeilun, työharjoittelun, työelämäval- mennuksen ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisen kuntouttavan työtoi- minnan ajalta. Lisäksi omaehtoisen opiskelun ajalta aletaan maksaa ylläpitokorvausta. Sen sijaan omaehtoisen työnhaun ajalta ei mak- settaisi enää muutosturvalisää tai muutostur- van ansio-osaa.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettuja koulutustukipäiviä ei ole laskettu mukaan työttömyyspäivärahan enimmäisaikaan. Siirtyminen yhteen etuuteen merkitsee sitä, että jatkossa työvoimapoliitti- sen aikuiskoulutuksen ajalta maksetut etuus- päivät sisältyvät työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan. Tämän muutok- sen tavoitteena on, että koulutukseen hakeu- duttaisiin jo työttömyyden alkuvaiheessa eikä vasta sitten, kun työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa täyttyä. Samalla yhden- mukaistetaan työvoimapoliittisen aikuiskou- lutuksen ajalta maksettavaa koulutustukea ja omaehtoisen opiskelun ajalta maksettavaa koulutuspäivärahaa koskevat säännökset.
Koulutuspäivärahapäivät ovat kuluttaneet 500 päivän enimmäisaikaa. Koulutusrahapäi- viä ja työttömyyspäivärahapäiviä on ollut voinut olla yhteensä enintään 565.
Työurien pidentämiseksi ehdotetaan lisä- päiväoikeuden alkamisikää nostettavaksi 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskisi niin työnhakijoita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Ikärajan noston vuoksi kuntien velvoitetta työllistää ikääntyneitä työntekijöitä laajennetaan koskemaan niitä työttömiä, jotka lainmuutoksen vuoksi eivät enää olisi lisäpäiviin oikeutettuja. Samalla palkanmäärittelyä koskevia säännöksiä ehdo- tetaan muutettavaksi siten, että velvoitteen perusteella järjestetty työ ei alenna työn pää- tyttyä maksettavaa työttömyyspäivärahaa.
Sovitellun työttömyyspäivärahan enim- mäisajasta ehdotetaan luovuttavaksi. Enim- mäisaikaa ei ole sovellettu, koska sitä koske- van säännöksen voimaantuloa on toistuvasti siirretty. Ilman muutosta enimmäisaika tulisi sovellettavaksi vuoden 2010 alusta. Muutos tukee työllistymistä osa-aikaisesti, jos koko- aikatyötä ei ole tarjolla.
Osa ehdotuksista parantaa työttömyystur- vaa ja sen tasoa. Työssäoloehtoa ehdotetaan
lyhennettäväksi palkansaajilla 43 viikosta 34 viikkoon ja yrittäjillä 24 kuukaudesta 18 kuukauteen. Palkansaajan työssäoloehdon lyhentäminen auttaa ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevia pääsemään työttö- myyspäivärahan piiriin tarveharkintaisen työmarkkinatuen sijaan. Muutos parantaa en- nen kaikkea nuorten toimeentuloa. Samalla siirtyminen yhteen työssäoloehtoon nykyisen kahden sijasta yksinkertaistaa järjestelmää ja helpottaa sen toimeenpanoa.
Uutena etuutena maksettaisiin 20 ensim- mäiseltä työttömyyspäivältä peruspäivärahan korotusosaa tai korotettuja ansio-osaa. Koro- tusosan ja korotetun ansio-osan maksamisen edellytyksenä olisi kolmen vuoden työssäolo ennen työttömyyden alkamista. Tämä paran- taisi työttömyyden alkuvaiheen toimeentuloa ja kannustaisi nopeampaan työllistymiseen työttömyyspäivärahan laskiessa normaalita- solle työttömyyden jatkuessa.
Ansiopäivärahan laskentasääntöihin ehdo- tetaan muutoksia, jotka nostavat ansiopäivä- rahan tasoa. Ansio-päivärahan ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan ero- tuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suu- rempi kuin 90-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Ansiopäivärahan laskentakaa- vaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tai- tekohta, jonka jälkeen sovelletaan alempaa prosenttia, olisi 105-kertainen perusosa. Ny- kyisellä peruspäivärahalla taitekohta siirtyy 2 459 eurosta 2 818 euroon. Työttömyyspäi- värahan laskentasääntöä ei ole muutettu tai- tekohdan osalta aiemmin. Kun peruspäivära- han suuruista perusosaa korotetaan kansan- eläkeindeksillä, on se johtanut siihen, että tai- tekohta on vuosien mittaan reaalisesti alentu- nut. Taitekohdan korottamisen johdosta voi- daan kumota lisäpäiviltä maksettua korotet- tua ansio-osaa koskevat säännökset. Näillä säännöksillä on kompensoitu sitä, että työt- tömyyseläkkeestä luovuttiin, ja sen sijaan alettiin maksaa lisäpäiviä. Työttömyyspäivä- rahan laskentakaavasta johtuen lisäpäiviltä maksettava työttömyyspäiväraha olisi jäänyt ylemmillä tulotasoilla eläkettä pienemmäksi.
Ehdotetun muutoksen jälkeen lisäpäivien päivärahasta ei tarvitse säätää erikseen, koska päivärahan taso nousee nykyistä korotettua päivärahaa korkeammaksi.
Taitekohdan lisäksi korotetun ansio-osan laskentasääntöä ehdotetaan muutettavaksi.
Nykyinen korotettu ansio-osa on taitekohtaan saakka 55 prosenttia päiväpalkan ja perus- osan erotuksesta, ja sen ylittävältä osalta 32,5 prosenttia. Esityksessä ehdotetaan, että uudet vastaavat prosentit olisivat 57,5 ja 35.
Tämä muutos nostaa erityisesti työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta.
Hallituksen esitykseen sisältyy lisäksi eh- dotuksia, joilla selkiytetään säännöksiä, jotka koskevat siirtymiä palkkatyön ja yritystoi- minnan välillä. Tavoitteena on turvata kes- keytymätön työttömyysturva näissä tilanteis- sa ja siten osaltaan kannustaa yrittäjäksi ryh- tymistä.
Työttömyysturvalain rakennetta ehdotetaan muutettavaksi. Työllisyyttä edistävät työ- voimahallinnon palvelut, joiden ajalta mak- setaan työttömyysetuutta, kootaan yhteen lu- kuun. Muutostarve johtuu ennen kaikkea sii- tä, että työttömälle koulutuksen ajalta mak- settavat etuudet muuttuvat. Lisäksi nykyisin työmarkkinatuen osalta on säädetty kattavas- ti, minkä toimenpiteen ajalta työtön on oi- keutettu työmarkkinatukeen. Sen sijaan työt- tömyyspäivärahan osalta sääntely on puut- teellista. Kun yhteen lukuun on koottu työl- listymistä edistävien palvelujen ajalta mak- settavat etuudet, on samassa yhteydessä voitu yhdistää työmarkkinatukea koskeva säännök- set yhteen lukuun. Työmarkkinatukea koske- vat lainmuutokset ovatkin pääosin teknisiä.
4 . E s i t y k s e n v a i k u t u k s e t
4.1. Vaikutukset kotitalouksien asemaan Työttömyysturvan ansiopäivärahan lasken- nassa käytettävän taitekohdan korotus nostai- si päivärahan tasoa vuonna 2009, jos brutto- palkka on enemmän kuin 2 691 euroa kuu- kaudessa. Jos kuukausipalkka on 3 000 eu- roa, päiväraha nousee 67,57 eurosta 72,04 euroon. Kuukausipalkan ollessa 4 000 euroa, päiväraha nousee 76,46 eurosta 80,92 euroon. Taitekohdan korotuksen vaiku- tus on suurin niillä, joiden tulot ylittävät hieman keskimääräiset ansiot.
Korotetun ansio-osan kaavan muutos vai- kuttaa myös taitteen alapuolella oleviin päi-
värahoihin, mutta korotus on sitä suurempi mitä korkeampi palkka on. Ansiopäiväraha nousee 2 000 euron kuukausipalkalla 60,40 eurosta 62,00 euroon. Taitteen nousu ja kaavan muutos yhdessä vaikuttavat siten, että 3 000 euron kuukausipalkalla päiväraha nousee 79,00 eurosta 6,97 euroa 85,70 eu- roon ja 5 000 euron kuukausipalkalla päivä- raha nousee 107,85 eurosta 8,95 euroa 116,80 euroon.
Edellä on verrattu korotuksen vaikutusta niillä, jotka ovat jo aiemminkin saaneet koro- tettua ansio-osaa. Nyt korotettua ansio-osaa maksettaisiin kaikille, jotka ovat olleet kolme vuotta työssä ennen työttömyyden alkamista.
Siten 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä maksettava päiväraha merkitsee useimmille sitä, että nykyisin maksettava normaali päi- väraha vaihtuu 20 ensimmäiseltä työttö- myyspäivältä korotetun ansio-osan sisältä- väksi päivärahaksi. Sama koskee työllisty- mistä edistäviin palveluihin osallistuvia, joil- le maksetaan korotettua ansio-osaa, elleivät he ole oikeutettuja muutosturvalisään. Tässä vertailussa 2 000 kuukausipalkkaa saaneella päiväraha nousee 7,90 euroa, 3 000 euron kuukausipalkalla päivärahan nousu on 18,13 euroa, 4 000 euron kuukausipalkalla 24,79 euroa ja 5 000 euron kuukausipalkalla 31,35 euroa päivässä.
Muutosturvassa maksettavan muutosturva- lisän laskentakaava ei muutu, mutta taitekoh- dan nousun vuoksi muutosturvan päiväraha nousee taitekohdan ylittävillä tuloilla.
Kaikkia ansiopäivärahoja tulee lisäksi ko- rottamaan erikseen annettavassa hallituksen esityksessä ehdotettava työeläke- ja työttö- myysvakuutusmaksuja vastaavan vähennyk- sen pienentäminen.
Taitekohdan muutoksella on lisäksi vaiku- tusta vuorottelukorvauksen suuruuteen.
Vuonna 2008 vuorottelukorvauksen saajista 40 prosentilla etuuden perusteena oleva palkka ylitti 2 400 euroa. Heillä vuorottelu- korvauksen nousisi keskimääräinen 3,10 eu- roa päivässä, jos vuorottelukorvauksen taso on 70 % työttömyyspäivärahasta, ja 3,60 eu- roa, jos vuorottelukorvauksen taso on 80 % päivärahasta. Saajat ovat jakaantuneet lähes puoliksi näiden eri tasojen suhteen. Lisäksi vuorottelukorvauksen tasoa tulee nostamaan erikseen annettava hallituksen esitys vakuu-
tusmaksujen huomioon ottamisesta etuuden perusteena olevassa palkassa.
Peruspäivärahaan maksetaan ansiopäivära- haa vastaavasti korotusosaa ja muutosturva- lisää, joiden suuruus on 4,41 euroa päivässä.
Peruspäivärahan saajille maksettaisiin koro- tusosaa 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä ja enintään 200 päivältä työllistymistä edis- tävien toimenpiteiden ajalta. Muutos merkit- see kuukausitasolla noin 95 euron korotusta päivärahaan. Työmarkkinatukeen ehdotetaan vastaavasti maksettavaksi korotusosa työllis- tymistä edistävien toimenpiteiden ajalta. Ko- rotusosaa maksettaisiin niille, jotka ovat saa- neet työmarkkinatukea enintään 500 päivältä tai saatuaan työttömyyspäivärahaa enim- mäisajan, työmarkkinatukea enintään 180 päivältä. Korotusosaa maksettaisiin myös enintään 200 päivältä.
Työssäoloehdon alkuehdon lyhentämisellä ja paluuehdon tarkastelujakson pidentämisel- lä ei ole vaikutusta niille, jotka ovat olleet vakiintuneesti työmarkkinoilla. Sen sijaan alkuehdon lyhentämisellä on vaikutusta vasta työmarkkinoille tulleille, joilla työsuhteet ovat lyhytkestoisia ja määräaikaisia. Työttö- mäksi jouduttuaan heille aletaan maksaa työttömyyspäivärahaa aiemmin työmarkkina- tuen sijasta. Tarkastelujakson pidennyksellä on merkitystä niille toistuvaistyöttömille, joilla työsuhteet ovat olleet hyvin lyhytaikai- sia. Vähäiset työt voidaan ottaa huomioon pi- temmältä ajanjaksolta, jolloin työmarkkina- tuelle putoamisen sijasta pysytään kauemmin työttömyysturvan piirissä tai palataan sinne aiemmin.
Yrittäjäksi ryhdytään harvoin ilman min- käänlaista kokemusta palkkatyöstä. Perus- päivärahassa yrittäjän työssäoloehtoon on voitu lukea sekä palkkatyötä että yritystoi- mintaa. Siten vaikka yrittäjän työssäoloehtoa lyhennetään kuusi kuukautta, se ei juurikaan tuo peruspäivärahan piiriin sellaisia saajia, jotka eivät olisi täyttäneet aiempaa työssä- oloehtoa. Mahdollisesti yrittäjäkassan jäse- neksi liittymisen kynnys alenee. Jos he jäävät työttömäksi ennen kuin olisivat täyttäneet ai- kaisemman kuusi kuukautta pitemmän työs- säoloehdon, muutos aikaisempaan on, että nyt yrittäjäkassa maksaa heille ansiopäivära- haa, kun aiemmin he olisivat saaneet perus- päivärahaa.
Työttömyyspäivärahan lisäpäivien ikärajan nostolla vuodella on aikaisempien kokemus- ten mukaan se vaikutus, että muutoksen pii- rissä oleva voivat todennäköisesti jatkaa työssä pidempään. Muutokseen liittyvällä työllistämisvelvoitteen laajentamisella ja työttömyyspäivärahan uudelleenmäärittelyä koskevalla suojasäännöksellä on turvattu se, että työttömäksi joutuessaan ikääntynyt työnhakija säilyttää työstä hankkimansa an- sioturvan. Palkanmäärittelyä koskeva sään- nös parantaa myös niiden asemaa, jotka jo voimassa olevan lain mukaan tulevat kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin.
Sovitellun työttömyyspäivärahan enim- mäisaikaa ei ole sovellettu, koska sen voi- maantuloa on siirretty määräaikaisilla laeilla, josta viimeisin on voimassa vuoden 2009 loppuun. Enimmäisajasta luopuminen turvaa sen, että osa-aikatyötä pitkään tehneet voivat jatkaa osa-työssä ja saada soviteltua työttö- myyspäivärahaa, jos kokoaikatyötä ei ole tar- jolla. Ehdotettu muutos parantaa ennen kaik- kea pienituloisten naisten asemaa.
4.2. Taloudelliset vaikutukset
Kokonaisvaikutukset
Vaikutuksiltaan suurimmat muutokset kos- kevat etuuksien tason korotusta. Ansiosidon- naisten etuuksien saajia, joilla päivärahan pe- rusteena oleva palkka on suurempi kuin 90- kertainen peruspäiväraha, on 30 prosenttia kaikista saajista. Ansiopäivärahan laskennas- sa sovellettavan taitekohdan korottaminen 105-kertaiseen peruspäivärahan määrään nostaa työttömyysajan bruttomenoja 27 mil- joonaa euroa ja koulutusajalta maksettavia päivärahamenoja runsaat 3 miljoonaa euroa.
Korotetun ansio-osan maksaminen 20 en- simmäiseltä työttömyyspäivältä kaikille vä- hintään kolme vuotta työhistoriaa omaaville nostaa kustannuksia 25 miljoonaa euroa. Pe- ruspäivärahassa korotusosan maksaminen 20 ensimmäiseltä päivältä kolme vuotta työ- historiaa omaaville lisää kustannuksia 2 mil- joonaa euroa. Nykyistä korotettua ansio-osaa on maksettu 150 työttömyyspäivältä tuotan- nollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuil- le. Heille korotuksen maksamisen rajoitetaan 100 päivään, mutta samalla korotuksen tasoa
nostetaan. Muutosten yhteisvaikutuksena bruttomenot alenevat 1,4 miljoonaa euroa.
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan kaikille korotettua etuutta 200 päivältä. Tämä lisää kustannuksia ansio- turvassa 23 miljoonaa euroa. Perusturvassa maksettavan korotuksen kustannukset ovat 11,4 miljoonaa euroa.
Työvoimaviranomaisten hyväksymään omaehtoiseen koulutukseen oletetaan yhä useamman hakeutuvan etuuden tason paran- tumisen ja työhistoriavaatimuksen poistumi- sen myötä. Lisäksi myös tähän koulutukseen aletaan maksaa ylläpitokorvauksia. Koulu- tusetuuksien uudistamisen bruttokustannuk- set ovat 15 miljoonaa euroa. Osallistuminen koulutukseen kuitenkin vähentää työttö- myysetuusmenoja ansioturvassa 4,5 miljoo- naa euroa ja perusturvassa 0,8 miljoonaa eu- roa.
Työvoimakoulutukseen osallistuville mak- settavien etuuspäivien lukeminen työttö- myyspäivärahan 500 päivän enimmäiskes- toon vähentää koulutusetuusmenoja siksi, et- tä 500 päivää saaneille maksetaan työttö- myyspäivärahan tasoisen koulutusetuuden si- jasta työmarkkinatuen tasoista etuutta. Tämä alentaa työttömyyspäivärahamenoja 7,5 mil- joonaa euroa.
Työssäoloehtoon ehdotettujen muutosten arvioidaan lisäävän ansioturvamenoja 8,5 miljoonalla eurolla ja peruspäiväraha- menoja 0,7 miljoonalla eurolla. Kun työttö- myyspäivärahaa maksetaan työmarkkinatuen sijasta, työmarkkinatukimenot vastaavasti laskevat 5 miljoonaa euroa.
Sovitellun työttömyysetuuden enimmäis- ajan poistumisella ei ole taloudellisia vaiku- tuksia verrattuna nykytilanteeseen, koska py- syvän lain mukaista enimmäisaikaa ei ole so- vellettu.
Työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden alaikärajan korotus yhdellä vuodella 59 vuo- desta 60 vuoteen vaikuttaa vuonna 2012 si- ten, että työttömyyden alkavuus siirtyy suu- rimmalla osalla niistä, jotka tuolloin ovat 57- vuotiaita. Tämä koskee noin 1000 työnteki- jää. Työttömyyden myöhentymisestä syntyy säästöä 17 miljoonaa euroa. Tämä säästö siir- tyy kuitenkin seuraavan vuoden menojen li- säykseen, jos he tulevat työttömiksi 58- vuotiaina. Vuonna 2014 lisäpäiville jää tule-
matta yksi ikäluokka, vuonna 1955 synty- neet. Tästä aiheutuu säästöä kokonaisme- noissa 17 miljoonaa euroa.
Vaikutukset valtiolle
Ansiopäivärahan tason korotukset ovat bruttomääräisesti suurimpia kustannuksia.
Niillä ei kuitenkaan ole välitöntä vaikutusta valtionosuuteen, koska korotukset rahoite- taan työttömyysvakuutusmaksuilla. Välillisiä vaikutuksia tulee verotuksen kautta, koska etuuksien korotus nostaa verotuksessa vä- hennettäviä työttömyysvakuutusmaksuja, mikä pienentää verotuloja. Tätä vaikutusta vähentää kuitenkin työttömyysetuuksien nousu, joka puolestaan lisää verotuloja.
Työssäoloehtoon tehtyjen muutosten joh- dosta työttömät saavat aiempaa useammin työmarkkinatuen sijasta työttömyyspäivära- haa. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta valti- onosuuteen. Valtion osuus lisääntyy ansio- turvassa 4,3 miljoonaa euroa ja peruspäivä- rahassa 0,7 miljoonaa euroa, mutta vastaa- vasti työmarkkinatukimenoissa syntyy sääs- töä 5 miljoonaa euroa.
Valtio rahoittaa työmarkkinatuen saajille työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotusosan, jonka vaikutus on 8,4 miljoonaa euroa. Työttömyysajan koro- tukset peruspäivärahassa rahoittaa Työttö- myysvakuutusrahasto.
Suurin menoerä valtiolle on työttömien koulutuksen uudistus. Jos omaehtoisen kou- lutuksen käyttäjämäärät pysyisivät nykyisellä tasolla, valtion rahoittamien ylläpitokorvaus- ten liittäminen siihen maksaa 4,5 miljoonaa euroa. Uudistuksen myötä osallistujamäärän oletetaan kasvavan ensimmäisenä vuonna 25 prosentilla, mikä merkitsee valtiolle kus- tannusten lisäystä 4 miljoonaa euroa. En- simmäisenä vuonna valtion menot kasvaisi- vat yhteensä 8,5 miljoonaa euroa. Seuraaval- le vuodelle oletetaan käyttäjämäärän lisäyk- sen kaksinkertaistuvan, jolloin menojen lisä- ys olisi valtiolle yhteensä 12,5 miljoonaa eu- roa.
Edellä todetut luvut ovat bruttomääräisiä.
Kun koulutukseen osallistuvien oletetaan olevan työttömiä, jos he eivät olisi koulutuk- sessa, niin työttömyyspäivärahat vastaavalta ajalta säästyvät.
Menon vähennys on kuitenkin pienempi, koska koulutusajalta maksetaan ylläpitokor- vauksia. Lisäksi korotettua ansio-osaa ja pe- ruspäivärahan korotusosaa maksetaan työt- tömyysaikana huomattavasti lyhyemmältä ajalta. Työttömyysajan säästön vaikutus an- sioturvassa on 2 miljoonaa euroa ja perustur- vassa 0,8 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna. Seuraavan vuonna vaikutukset kak- sinkertaistuvat. Ansiopäivärahoihin arvioi- daan tulevan säästöä 4,2 miljoonaa euroa ja peruspäivärahoihin 1,6 miljoonaa euroa.
Työttömien koulutusetuuksien uudistami- sen nettovaikutuksiksi valtiolle arvioidaan si- ten 5,7 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuon- na ja 6,7 miljoonaa euroa myöhempinä vuo- sina.
Lisäpäiväoikeuden ikärajan noston vuoksi valtionmenoissa syntyy vuonna 2012 säästöä 7,5 miljoonaa euroa.
Vaikutukset työttömyysvakuutusmaksuun Esityksen johdosta työttömyysvakuutus- maksuilla rahoitettava osuus kasvaa 75,3 mil- joonaa euroa vuonna 2010, mikä vaikuttaa sekä työnantajan että palkansaajan maksussa noin 0,06 prosenttiyksikköä. Seuraavana vuonna koulutuksen lisäyksen vuoksi rahas- ton osuus kasvaa 78 miljoonaan euroon. Li- säpäiväoikeuden ikärajan nostosta aiheutuu rahastolle todellista säästöä 16 miljoonaa eu- roa vuonna 2014.
Koska suurelle osalle työttömistä tullaan maksamaan työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettua korotettua etuutta työttömyyden alussa, laskusuhdanteessa työttömyyden al- kavuuden lisääntyessä juuri tämä menoerä kasvaa. Työttömyysvakuutusmaksujen va- kaana pitäminen tulee olemaan tämän vuoksi aiempaa vaikeampaa.
Vaikutukset työttömyyskassoille
Työttömyyspäivärahojen korotetut ansio- osat eivät vaikuta työttömyyskassojen osuu- teen, koska kassojen rahoitusosuus määräy- tyy normaalin työttömyyspäivärahan perus- teella. Korotuksista ainoastaan taitekohdan nostolla on vaikutusta työttömyyskassoille yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Tämän jakau- tuminen eri työttömyyskassoille riippuu siitä,
kuinka paljon niillä on taitteen ylittäviä päi- värahoja.
Työssäoloehtoa koskevat muutokset lisää- vät työttömyyskassojen osuutta 0,2 miljoo- naa euroa. Työvoimakoulutuksessa olevien etuuspäivät luetaan 500 päivän enimmäiskes- toon, minkä seurauksena osa ansiopäivärahan saajista siirtyy työmarkkinatuelle. Tämä vä- hentää työttömyyskassojen osuutta 0,5 mil- joonaa euroa.
Työttömien omaehtoista koulutusta koske- vat uudistukset eivät vaikuta työttömyyskas- sojen menoihin, sillä valtio rahoittaa omaeh- toiseen koulutukseen liitettävät ylläpitokor- vaukset ja työttömyysvakuutusrahasto ra- hoittaa korotettujen ansio-osien osuudet. Jos työttömyyspäivät vähentyisivät yhtä paljon kuin mitä koulutuspäivät lisääntyvät, uudis- tuksella ei ole lainkaan vaikutusta työttö- myyskassoille.
Yhteensä edellä mainitut muutokset lisää- vät työttömyyskassojen menoja 1,5 miljoo- naa euroa.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettavan koulutustuen rahoitus on poikennut työttömyysetuuksien rahoitukses- ta. Työttömyyskassat ovat rahoittaneet työ- voimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ollei- den ansiotuesta 5,5 prosenttia ansiotuen an- sio-osasta eikä koko ansiotuesta. Vuonna 2008 työttömyyskassat rahoittivat palkansaa- jien ansiotuesta 4,6 miljoonaa euroa, mikä oli 3,4 prosenttia koko ansiotukimenosta ilman ylläpitokorvauksia. Jos rahoitus olisi tapah- tunut esityksen mukaan, työttömyyskassojen rahoitusosuus olisi noussut 2,9 miljoonaa eu- roa. Työttömyyskassat rahoittivat etuuksia kaikkiaan 71 miljoonalla eurolla.
Työttömyyskassojen prosentuaalinen osuus työttömyysturvan bruttomenoista kuitenkin laskee, koska korotettuna maksettujen päivä- rahojen määrä kasvaa. Työttömyysvakuutus- rahasto rahoittaa korotetut ansio-osat ja muu- tosturvan ansio-osat, työttömyyskassan ra- hoitusosuus lasketaan henkilön normaalista työttömyyspäivärahasta.
Yrittäjäkassojen menoja lisää hieman työs- säoloehdon lyhentäminen 24 kuukaudesta 18 kuukauteen. Uutena etuutena myös yrittä- jäkassat alkavat maksaa jäsenilleen korotet- tua ansio-osaa työllistymistä edistävien pal- velujen ajalta. Yrittäjäkassat rahoittavat ko-
rotetut ansio-osat itse. Yrittäjät ovat aiemmin osallistuneet koulutukseen melko vähän. Kun vuonna 2008 ansiosidonnaisia yrittäjäetuuk- sia maksettiin 1 200 yrittäjälle, niin työvoi- makoulutukseen heistä oli osallistunut 120 yrittäjää ja omaehtoiseen koulutukseen 20 yrittäjää. Tällä käyttäjämäärällä korotettu- jen ansio-osien kustannukset ovat noin 100 000 euroa. Korotusosien rahoittaminen ei tuo jäsenmaksun korotuspaineita yrittäjä- kassoille.
4.3. Vaikutukset viranomaisten toimin- taan
Työttömyysetuuksien toimeenpanosta huo- lehtivat Kansaneläkelaitos ja työttömyyskas- sat. Esitys lisää alkuvaiheessa niiden työmää- rää ja hallintokustannuksia, koska atk- järjestelmiin joudutaan tekemään suuria muutoksia.
Lain toimeenpano siirtymävaiheen jälkeen on arviolta hieman nykyistä lainsäädäntöä työllistävämpää. Toimeenpanoa helpottaa jossain määrin se, että koulutuspäivärahasta ja koulutustuesta luovutaan, ja niiden sijasta kaikille maksetaan työttömyysetuutta. Työ- määrää vähentää hieman myös työssäoloeh- don lyhentäminen, koska työsuhteita ei tar- vitse selvittää kuin 34 viikon ajalta 43 viikon sijasta. Toimeenpanossa työmäärää lisäävät puolestaan uudet etuudet, ensimmäiseltä 20 työttömyyspäivältä ja enintään 200 päi- vältä työllistämistä edistävien toimenpiteiden ajalta maksettava korotusosa ja korotettu an- sio-osa. Työttömyyden alussa maksettavan korotetun etuuden ehtona on kolmen vuoden työssäolo. Vaikka työssäolovaatimukseen riittää voimassa ollut työsuhde, eikä työsuh- teita tarvitse selvittää tarkasti, lisää tämä sel- vitettävien asioiden määrää. Myös erilaiset päivärahan tasot lisäävät hallinnollista työtä.
4.4. Yhteiskunnalliset vaikutukset
Esitys on osaa laajempaa kokonaisuutta, jossa pyritään aiempaa tehokkaampaan työn- hakuun ja siten lyhentämään työttömyysjak- soja. Työnhaun tehostamista koskevista toi- mista hallitus antaa työ- ja elinkeinoministe- riössä valmistellun esityksen. Tehokkaan työnhaun tukena on työnhakua edistävät pal-
velut. Näihin palveluihin kannustamiseksi maksettaisiin työttömälle palvelujen ajalta korottua työttömyysetuutta. Työllistymistä edistävistä palveluista on erityisesti omaeh- toisen koulutuksen asemaa parannettu huo- mattavasti. Omaehtoiseen koulutukseen osal- listumista työttömyysaikana on helpotettu poistamalla 10 vuoden työssäoloaikavaati- mus. Omaehtoisen koulutuksen aikaisia etuuksia on korotettu huomattavasti. Koulu- tuksen ajalta voi saada uudistuksen jälkeen korotettua ansio-osaa tai korotusosaa taikka muutosturvan ansio-osaa tai muutosturva- lisää. Lisäksi koulutusajalta maksetaan yllä- pitokorvausta, jota ei ole aiemmin maksettu.
Tehostetulla työnhaulla ja siihen liittyvillä työllistymistä edistävillä palveluilla pyritään siihen, että työnantajat löytäisivät aiempaa nopeammin tarvitsemaansa työvoimaa. Tämä parantaisi myös yritysten toimintaedellytyk- siä. Jos näin saadaan työttömyysjaksoja ly- hennettyä, parantaa se ennen kaikkea työllis- tyneiden taloudellista tilannetta, mutta myös samalla vähentää etuusmenoja ja kasvattaa verotuloja.
5 . A s i a n v a l m i s t e l u
5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto
Uudistusta koskevat peruslinjaukset perus- tuvat SATA-komitean 27.1.2009 tekemään ehdotukseen kokonaisuudistuksen peruslin- jauksista sekä AKKU-johtoryhmän SATA- komitealle tekemään ehdotukseen aikuiskou- lutuksen tukijärjestelmien selkiyttämisestä ja aikuisopiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien uudistamisesta. Työmarkkinajär-
jestöt sopivat 21.1.2009 eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevista esityksistä vuo- sille 2009—2014. Nämä esitykset sisältyvät SATA-komitean ehdotuksiin. SATA- komitean esitys sosiaaliturvan kokonaisuu- distuksen keskeisistä linjauksista on saatavil- la sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilta osoitteesta www.stm.fi/julkaisut. Esitys on julkaistu 23.2.2009.
Tämä hallituksen esitys on valmisteltu so- siaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Valmistelun yhteydessä on kuultu Kansaneläkelaitosta ja
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:tä.
Yrittäjien työttömyysturvaa koskevista ehdo- tuksista on sosiaali- ja terveysministeriössä toimiva yrittäjien sosiaaliturvan kehittämis- tarpeita selvittävä työryhmä järjestänyt kuu- lemistilaisuuden. Tilaisuudessa oli läsnä Suomen Yrittäjät, Maa- ja metsätaloustuotta- jain Keskusliitto ry., Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa sekä Suomen Yrit- täjäin työttömyyskassa.
5.2. Lausunnot ja niiden huomioon otta- minen
Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot opetusministeriöltä, työ- ja elinkeinoministe- riöltä, sisäasiainministeriöltä, Finanssival- vonnalta, Suomen Kuntaliitolta, Kansanelä- kelaitokselta, Työttömyyskassojen Yhteisjär- jestö ry:ltä, työttömyysvakuutusrahastolta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ltä, Akava ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta, Suomen Yrittäjiltä, Työt- tömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajär- jestö TVY ry:ltä.
Lausunnonantajat suhtautuvat esitettyihin muutoksiin pääosin myönteisesti. Työmark- kinajärjestöt esittää kuitenkin huolensa siitä, riittävätkö työvoimahallinnon henkilöstö- ja taloudelliset resurssit työttömien tarvitsemien palveluiden järjestämiseen.
Vaikka uudistukseen sisältyy ehdotuksia, jotka yksinkertaistavat lain toimeenpanoa, työttömyysetuuden erilaisten korotusosien katsotaan hankaloittavan työttömyysetuuksi- en maksatusta. Kansaneläkelaitos toteaa lau- sunnossaan, että korotusosien ja muutostur- valisän suhde hämärtyy muutoksen myötä, ja useilla eri perusteilla maksettavat korotusosat aiheuttavat hankaluuksia ja epäselvyyksiä toimeenpanossa. Myös Finanssivalvonta kiinnittää lausunnossaan huomiota eri etuuk- sista työttömyyskassoille aiheutuvaan lisä- työhön.
Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoi- mintajärjestö TVY ry. katsoo, että lakiesitys painottuu liiaksi työttömyyden alun toimeen- tuloon ja että pitkäaikaistyöttömien asemaan ei ole esitetty riittäviä parannuksia. Yhdistys esittää työmarkkinatuen korottamista.
Lausuntojen perusteella hallituksen esityk- sessä on täsmennetty esityksen 10 luvun säännöksiä, jotka koskevat etuuksien mak- samisesta työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työmarkkinatukea koskevat asiat ovat käsiteltävinä SATA-komiteassa, eikä tämän esityksen yhteydessä ole ollut tarkoitus muuttaa työmarkkinatuen perusteita. Työ- markkinatukea koskevat säännökset on sisäl- lytetty esitykseen lain rakenteeseen tehtyjen muutosten johdosta.
6 . R i i p p u v u u s m u i s t a e s i t y k s i s t ä Esitys liittyy vuoden 2010 talousarvioesi- tykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Esitys liittyy työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltuun hallituksen esitykseen Edus- kunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelus- ta annetun lain ja työttömyysturvalain muut-
tamisesta, joka annetaan Eduskunnalle vuo- den 2010 talousarvioesityksen yhteydessä.
Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman esityksen sisältämät ehdotukset on otettu huomioon tässä esityksessä ja nämä kaksi esitystä yhdessä muodostavat kokonaisuu- den, jolla toteutetaan SATA-komitean ehdo- tukset työttömyysetuuksien ja niihin liittyvi- en työvoimahallinnon toimenpiteiden uudis- tamiseksi.
Hallitus antaa erikseen Eduskunnalle esi- tyksen, jossa ehdotetaan toistaiseksi voimas- sa olevalla lainsäädännöllä säädettäväksi, mi- ten työntekijän työeläkevakuutusmaksu, pal- kansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja sai- rausvakuutuksen päivärahamaksu otetaan huomioon päivärahaetuuksia laskettaessa.
Aiemmin asiasta on säädetty vuosittain mää- räaikaisilla laeilla. Esitykseen sisältyvä ehdo- tus pienentäisi vähennystä ja siten vaikuttaa ansiopäivärahoja korottavasti.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 . L a k i e h d o t u s t e n p e r u s t e l u t 1.1. Työttömyysturvalaki
1 luku. Yleiset säännökset
2 §. Etuudet. Pykälän 3 momentti ehdote- taan kumottavaksi, koska koulutuspäivärahaa koskeva lain 10 luku ehdotetaan kumottavak- si. Tämän jälkeen ei olisi enää koulutuspäi- väraha –nimistä etuutta, vaan koulutuksen ajalta maksettaisiin työttömyysetuutta, joko työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
3 luku. Etuuden saamisen yleiset rajoi- tukset
1 §. Ikä. Pykälän 1 momentti vastaisi voi- massa olevaa lakia.
Pykälän 2 momentista poistettaisiin koulu- tuspäivärahaa koskeva viittaus edellä 1 luvun 2 §:n kohdalla mainituin perustein. Muutoin säännös vastaisi voimassa olevaa lakia.
3 §. Työkyvyttömyys. Pykälän 1 ja 2 mo- mentissa olevat viittaukset kansaneläkelakiin (347/1956) muutettaisiin viittauksiksi uuteen kansaneläkelakiin (568/2007) ja sen työky- vyttömyyseläkettä koskevaan 12 §:n 4 mo- menttiin.
4 §. Estävät sosiaalietuudet. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä ei enää säädettäisi muutosturvalisän eli entisen työllistymisohjelmalisän ensisijai- suudesta suhteessa korotusosaan ja korotet- tuun ansio-osaan. Kun korotusosaa ja koro- tettua ansio-osaa ehdotetaan maksettavaksi kolmella eri perusteella, ehdotetaan lain 6 lu- kuun lisättäväksi uusi 3 e §, jossa säädettäi- siin siitä, missä järjestyksessä eri etuuksia tu- lisi maksettavaksi.
5 §. Työ- ja virkasuhteesta johtuvat rajoi- tukset. Pykälän 2 kohtaa esitetään muutetta-
vaksi siten, että henkilöllä ei olisi oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada kokoaikatyön palkkaan pe- rustuvaa vuosiloma-ajan palkkaa. Oikeuskäy- tännössä on voimassa olevan lain säännöstä tulkittu niin, että jos oikeus vuosilomaan on syntynyt kokoaikatyössä, vuosiloma-ajalta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Julkisella sektorilla vuosiloma-ajan palkka määräytyy sen työ- tai virkasuhteen palkan perusteella, josta työntekijä jää lomalle. Jos työntekijä jää osa-aikatyöstä vuosilomalle, hänelle makse- taan vuosiloma-ajalta osa-aikatyön palkkaa riippumatta siitä, millaisessa työssä hän on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana. Vuo- siloma-ajan palkan määrään ei siis ole mitään vaikutusta sillä, millaisesta työtä vuosiloma on ansaittu. Muutoksen tavoitteena on, että kaikilla osa-aikatyötä tekevillä ja osa- aikatyön palkkaa saavilla olisi samanlainen oikeus työttömyysetuuteen vuosiloma-ajalta.
4 luku. Soviteltu ja vähennetty työttö- myysetuus
5 §. Etuuden määrä. Pykälän 3 momentin viittaussäännöksiä ehdotetaan muutettaviksi.
Muutokset ovat teknisiä ja johtuvat 6 lukuun ehdotetuista muutoksista. Muutoin säännös vastaa voimassa olevaa lakia.
6 §. Enimmäisaika. Sovitellun työttömyys- etuuden enimmäisaikaa koskevat säännökset ehdotetaan kumottaviksi. Pykälän 3 momen- tissa olevasta laskusäännöstä, joka koskee soviteltuna maksettujen työttömyyspäivära- hojen laskemista työttömyyspäivän enim- mäisaikaan, säädettäisiin 6 luvun 7 §:ssä.
7 §. Sosiaalietuuksien vaikutus työttömyys- etuuteen. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset kansan- eläkelakiin (347/1956) muutetaan viittauk- siksi uuteen kansaneläkelakiin (568/2007) ja
vammaistuen osalta viittaukseksi vam- maisetuuksista annettuun lakiin (570/2007) sekä eläkkeensaajan asumistuen osalta eläk- keensaajan asumistuesta annettuun lakiin (571/2007). Muutoin säännös vastaa voimas- sa olevaa lakia.
5 luku. Työttömyyspäivärahan saami- sen edellytykset
2 §. Palkansaajan oikeus työttömyyspäivä- rahaan. Pykälän 1 momentissa on säännökset palkansaajan oikeudesta ansiopäivärahaan.
Sen mukaan palkansaajakassan jäsenen on täytettävä työssäoloehto työttömyyskassan jäsenenä ollessaan, jotta hänelle syntyy oike- us ansioon suhteutettuun työttömyyspäivära- haan. Voimassa olevassa laissa työssäoloeh- toja on kaksi, joista pidempi on 43 viikkoa eli noin kymmenen kuukautta. Kun 3 §:n mukaista työssäoloehtoa ehdotetaan lyhen- nettäväksi 34 viikkoon, ehdotetaan vastaa- vasti lyhennettäväksi aikaa, jonka palkansaa- jan on oltava työttömyyskassan jäsenenä.
Pykälän 2 momentti vastaa voimassa ole- vaa lakia.
3 §. Palkansaajan työssäoloehto. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin palkansaajan työssäoloehdosta, jota ehdotetaan lyhennet- täväksi nykyisestä 43 kalenteriviikosta 34 ka- lenteriviikkoon. Uusi työssäoloehto vastaa voimassaolevan lain 2 momentin mukaista ns. paluuehtoa, jonka perusteella jo aiemmin päivärahaa saaneen työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa alusta. Tarkastelujakso, jonka aikana työssäoloehdon tulee täyttyä, pitenee samalla neljällä kuukaudella 28 kuu- kauteen. Työssäoloehdon lyhentämisen ja tarkastelujakson pidentämisen seurauksena palkansaajan on nykyistä helpompi hankkia oikeus työttömyyspäivärahaan. Yhteen työs- säoloehtoon siirtyminen selkeyttää lakia ja helpottaa sen toimeenpanoa.
Pykälän 2—4 momentissa säädettäisiin tar- kastelujakson pidentämisestä. Säännökset vastaavat asiallisesti voimassa olevan pykä- län 3 momenttia. Muutoksilla on pyritty sel- keyttämään lain sanamuotoa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä tilanteista, joissa henkilö on estynyt olemasta
työmarkkinoilla, ja tähän on olemassa laissa mainittu tai muu hyväksyttävä syy. Muutok- sella ei ole tarkoitus muuttuu nykyistä va- kiintunutta soveltamiskäytäntöä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilan- teista, joissa henkilö on työmarkkinoilla, mutta jotka kuitenkin pidentävät tarkastelu- jaksoa. Säännös vastaa muutoin voimassa olevaa lakia, mutta pidentäviin syihin on li- sätty aika, jona henkilö on 10 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisessa työllistymistä edis- tävässä palvelussa. Julkisesta työvoimapalve- lusta annetun lain mukainen työvoimapoliit- tinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen koulutus pidentävät tarkastelujaksoa jo nykyisin, Muutos laajentaisi hyväksyttäviä syitä siten, että tarkastelujaksoa pidentäisi myös aika, jona henkilö on julkisesta työvoimapalvelus- ta annetun lain mukaisessa työkokeilussa, työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa, työ- tai koulutuskokeilussa taikka kuntoutta- vassa työtoiminnassa. Lisäyksen tavoitteena on kannustaa työttömiä osallistumaan kysei- siin toimenpiteisiin. Kun toimenpiteiden aika pidentää tarkastelujaksoa, ei niihin osallistu- minen vaikeuta työssäoloehdon täyttämistä.
Pykälän 4 momentin mukaan tarkastelujak- soa voitaisiin pidentää enintään seitsemän vuotta. Säännös vastaa voimassa olevaa la- kia.
4 §.Palkansaajan työssäoloehtoon luettava työ. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutet- tavaksi siten, että työssäoloehtoon ei luettaisi myöskään sellaista aikaa, jolta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perus- teella alennettua sairausajan palkkaa. Kun ai- kaa ei lueta työssäoloehtoon, siltä ajalta mak- settua palkkaakaan ei oteta huomioon pal- kanmäärittelyssä.
Pääosin sairausajan palkanmaksusta on so- vittu työ- ja virkaehtosopimuksilla. Esimer- kiksi kuntien yleisen työ- ja virkaehtosopi- muksen mukaan työntekijällä on oikeus saa- da sairausajalta varsinainen palkkansa 60 ka- lenteripäivän ajalta, sen jälkeen kaksi kol- masosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalen- teripäivän ajalta. Lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmas- osaa varsinaisesta palkasta enintään 185 ka- lenteripäivän ajalta. Jos sairaus johtaa työ- tai virkasuhteen päättymiseen, määrätään työt- tömyyspäivärahan perusteena oleva palkka
