342
AIKUISKASVATUS 4/97Kaivo-oja, Jari & Kuusi, Osmo & Koski, Jussi T.
1997. Sivistyksen tulevaisuusbarometri 1997.
Tietoyhteiskunta ja elinikäinen oppiminen tulevaisuuden haasteina. Opetusministeriö ja Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Opetusministeriön suunnittelu- sihteeristön keskustelumuistioita nro 25.
Opetusministeriön alkusyksystä julkistama Si- vistyksen tulevaisuusbarometri 1997 -tutkimus tarkastelee erityisesti tietoyhteiskunnan kehit- tymiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä kysymyksiä. Barometri perustuu tulevaisuuden näkijöiden ja tekijöiden, kuten eduskunnan si- vistys- ja tulevaisuusvaliokunnan jäsenten, kor- keakoulujen professoreiden ja tutkijoiden sekä yritysten ja julkishallinnon johto- ja kehittämis- tehtävissä toimivien henkilöiden haastatteluihin.
Tulevaisuuden osaamistarpeet Barometrin mukaan vuonna 2017 suomalainen ihminen tarvitsee erityisesti -
- kommunikaatiovalmiuksia - muutoksen sietokykyä - oppimiskykyä
- kykyä ajatella ekologisesti sekä - erilaisuuden sietokykyä.
Tiedonvälitystekniikkaan liittyvistä valmiuksis- ta korostuvat niin lähivuosina kuin 20 vuoden
perspektiivissäkin
- kyky sähköpostin käyttöön
- kyky tiedonhakujärjestelmien käyttöön - kyky systemaattiseen etäopiskeluun verkkoja käyttäen
- kyky tiedon luotettavuuden arviointiin sekä - kyky käyttää audiovisuaalisia keinoja ja ai- neistoja ammatissa, mm. tiedottamisessa ja ha- vainnollistamisessa.
Kyky etäopiskeluun verkkoja käyttäen on eri- tyisen tärkeää: asiantuntijat arvioivat tietoverk- koja ja uutta teknologiaa hyödyntävien virtu- aalikoulujen syntymisen kaikille kouluasteille tärkeimmäksi viestintätoimintaympäristön muutokseksi vuoteen 2017 mennessä.
Tärkeää on myös kyky tiedon luotettavuuden arviointiin eli kyky lähdekritiikkiin: asiantun- tijat olivat varsin yksimielisiä siitä, että toistai- seksi Suomessa mediakritiikki on vielä lapsen kengissä ja kansalaisten viestintäsivistys on ohutta.
On kuitenkin muistettava, että informaatiotek- nologian kehitys todennäköisesti muuttaa yllät- tävälläkin tavalla tulevaisuudessa tarvittavia mediavalmiuksia. Tällöin muutoksen sietoky- ky ja oppimiskyky yleisinä kvalifikaatioina vain korostuvat. Vastaavasti vuoden 1997 tulevai-
ARVAUKSIA SUOMALAISEN TIETOYHTEISKUNNAN
TULEVAISUUDESTA
Jussi T. Koski
KOULUTUSPOLITIIKKAA
343
AIKUISKASVATUS 4/97
suusbarometrin kysymyksenasettelut ja vasta- ukset kertonevat kymmenen vuoden kuluttua vain mielikuvituksemme ja visiointikykymme rajallisuudesta.
Polarisoitumisen uhka
Barometrin asiantuntijoiden mielestä lähimmän viiden vuoden aikana keskeisin tietoyhteiskun- takehityksen trendi on hälyttävästi se, että tie- toyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä. Vastaavasti asiantuntijoiden enemmistö ei usko, että tieto- yhteiskunnassa kannetaan yhteiskunnallista vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.
Barometrin toinen kysymysosio antaa edellis- ten tulosten kanssa ristiriitaisen, mutta valoi- samman tuloksen. Vaikka asiantuntijat ovat huolissaan yhteiskunnallisten erojen kärjistymi- sestä, he eivät kuitenkaan usko, että lähivuosi- na elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yk- sinoikeudeksi tai jää tyhjäksi iskusanaksi.
Eri kysymysosioiden antamien tulosten välinen ristiriita tulee huomata, eikä pidä tuudittautua uskomaan, että optimistisempi arvio on se oi- kea.
Tulevaisuuden sivistynyt ihminen
Muuttuvassa yhteiskunnassa joudumme mää- rittelemään yhä uudelleen, mitä on olla sivisty- nyt ihminen. Perinteisesti sivistynyt ihminen on ajateltu henkilöksi, joka tietää yleissivistyksek- si määritellyn joukon asioita.
Barometrin mukaan tulevaisuudessa sivistynyt ihminen on oppimaan oppinut henkilö, joka jatkaa oppimista läpi elämänsä. Tulevaisuuden sivistys on avoimena pysymistä ja toiseuden kohtaamista, onpa tämä toinen erilainen ih- minen tai omasta poikkeava käsitejärjestelmä tai maailmankatsomus, ja kohdataanpa se kas- votusten, kirjan tai tietoverkon välityksellä. Si- vistys on samalla muuttumista ja suhteellisuu- dentajun kehittymistä kohtaamisen tuloksena.
Voidaan ajatella, että kyky kohdata ja hyödyn- tää käsitejärjestelmien diversiteetti lisää yksi- lön ja yhteisön semanttista ja samalla toimin- nallista vapautta. Tästä näkökulmasta tulevai- suuden sivistys on yhtä paljon kulttuurin ja kä- sitteiden diversiteetin kuin biodiversiteetinkin vaalimista.
Infoähky-yhteiskunta
Hallitsemattomalla ja kritiikittömällä avoimuu- della yhä uudelle informaatiolle, informaatio- narkomanialla, voi kuitenkin olla yllättäviä kiel- teisiä seurauksia. Sen sijaan, että medioiden välittämän informaatiomäärän kasvu tekee to- dellisuudenkuvastamme jäsentyneemmän ja rea- listisemman, barometrin asiantuntijat uskovat enemmän siihen, että medioiden välittämän informaatiomäärän kasvu saa meidät kadotta- maan todellisuuden tajumme, passivoi meitä ja heikentää toimintakykyisyyttämme. Näiden väittämien suhteellinen järjestys on sama kaik- kina tarkasteluvuosina 2003, 2010 ja 2017.
Onko kohtalonamme tietoyhteiskunnassa infor- maatiolla ylikuormitettu henkilökohtainen, poliittinen ja ammatillinen elämä? Uhkaako meitä infoähky? Joka tapauksessa englantilai- sen kirjailijan W. H. Audenin kysymykset näyt- tävät erityisen ajankohtaisilta kehittyvässä tie- toyhteiskunnassa: Missä on viisaus jonka olem- me hukanneet tietoon? Missä on tieto jonka olemme hukanneet informaatioon?
Ongelma on alettu tiedostaa eri tahoilla. UNES- COlle raportoineen Delorsin komission mukaan koulutuksen tavoitteena tulee olla paitsi välit- tää tietoa, myös auttaa ihmisiä olemaan mu- sertumatta informaatiovirtojen alle. Viime ke- väänä loppuraporttinsa jättänyt EU:n tietoyh- teiskunta-asiantuntijaryhmä peräänkuuluttaa vastaavasti ihmisten oikeutta katkaista yhteys verkkoon ja olla vapaa sen jatkuvista vaatimuk- sista aina ja kaikkialla.
Barometrin asiantuntijat uskovatkin uppoutu- van, kiireettömän paneutumisen merkityksen koko ajan kasvavan lähimmän 20 vuoden ai- kana uuden teknologian mahdollistaman reaa-
ENNEN, NYT, TULEVAISUUDESSA
344
AIKUISKASVATUS 4/97liaikaisen informaatioprosessoinnin vastapaino- na.
Talouden imperatiivi
Sivistyksen määritelmistä kahta pidettiin mer- kitykseltään vähentyvänä. Näitä olivat sivis- tyksellä ei ole päämäärää itsensä ulkopuolella
sekä sivistys on kykyä haastaa jumalallistet- tua eksperttiyttä millä tahansa inhimillisen toi- minnan alueella.
Jälkimmäisen määritelmän heikko menestys kertoo tietoyhteiskunnan kehittymisestä yhä sektoroidumman asiantuntijakulttuurin suun- taan. Eksperttiys varmasti on monessa suhtees- sa tavoiteltavaa, mutta jumalallistettu ekspert- tiys tuntuu kyseenalaiselta asiantuntijuuden palvonnalta.
Sosiologi Zygmunt Bauman on kritisoinut asian- tuntijakulttuuria siksi, että sen tarkoitukseksi muodostuu helposti kasvattaa asiantuntijuuden kohteiden riippuvuutta. Bauman näkee riippu- vuuden asiantuntijapalveluista yhtenä nyky- yhteiskunnan keskeisenä alistusmekanismina.
Yksilöiden ja ryhmien omaan näkemykseen ja kokemukseen pohjautuvaa tietoa ei saisikaan sulkea kehittyvän tietoyhteiskunnan tiedonkä- sityksen ulkopuolelle. On vaarallista, jos emme kohta osaa edes olla onnellisia ilman asiantun- tijan apua.
Väitteen sivistyksellä ei ole päämäärää itsen- sä ulkopuolella huono sijoittuminen voidaan tulkita klassisen Bildung-tradition syrjäytymi- seksi sivistysajattelustamme. Niin saksalainen Bildung-traditio kuin angloamerikkalainen li- beral arts -traditiokin ovat korostaneet oppi- misen ja itsensä kouluttamisen itseisarvoista luonnetta. Tieto- ja kilpailuyhteiskunnassa tie- to kuitenkin pääosin on olemassa vain sovel- luksissa, ja tiedon arvo tavarana, tuotteena ja vaihdon välineenä korostuu.
Kysymyksenasettelu liittyy myös aikuiskasva- tuksen piirissä perinteisesti keskeiseen vaikka- kin viime vuosina yhä enemmän hämärtynee- seen erotteluun ammatillisen ja ei-ammatillisen
aikuiskasvatuksen välillä. Toivottavasti baro- metrin tulokset eivät heijastele brittiläisen kir- jailija-filosofi John Fowlesin Aristos-teoksessa jo vuonna 1964 esittämää näkemystä, jonka mukaan oma aikamme kuuluu laadullisesti hei- koimman koulutuksen saaneisiin aikakausiin, koska koulutus on kaikkialla antanut periksi taloudellisille tarpeille.
Kirjoittaja toimii opetusministeriössä opetuksen, tutki- muksen ja kulttuurin tietoyhteiskuntaneuvottelukunnan pääsihteerinä ja on yksi Sivistyksen tulevaisuusbaro- metri 97 -tutkimuksen kirjoittajista.
