• Ei tuloksia

Keuruun sanan sepät takoneet ahkerasti · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Keuruun sanan sepät takoneet ahkerasti · DIGI"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

Keuruun sanan sepät takoneet ahkerasti

Keuruulaiset ovat vuosikymmenten saatossa synnyttäneet valtaisan määrän erilaisia kirjoja.

Sanan sepät ovat takoneet runoja, proosaa, oppimateriaalia, tutkimuksia, satuja, esseitä, näytelmiä...

Osa niistä on jäänyt elämään ja kantamaan hedelmää sukupolvelta toiselle; osan kohtaloksi on tullut hiipua kirjastojen takahuoneiden aarteiksi.

Kotikonnuillamme asuneista tai asuvista kirjantekijöistä nousevat kai jokaisen mielikuviin ensim­

mäisinä ainakin Einari Vuorela, Hannele Huovi ja Jussi Rainio. Mutta omia alasimiaan ovat takoneet myös esimerkiksi Keuruun ensimmäinen kirjastonhoitaja Lydia Hällfors, nykyinen kaupunginjohta­

jamme Osmo Kärkkäinen sekä kiitetty ja parjattu, edesmennyt kirjailija Olavi Paavolainen.

Etsiskelläänpä ensin pitkistä kirjailija- ja kirjantekijä- luetteloista sanaseppoja, jotka ovat joko syntyneet tai eläneet pitkään Keurusseudulla. Jukojärvellä vuonna 1889 päivänvalon nähnyt runoilija Einari Vuorela on ylitse muiden. Hän kirjoitti esikoiskokoelmansa vuonna 1919 30-vuotiaana; tuolloin alkoi yli puolivuosisataa kestänyt lyyrikon ura.

Vuorelaa on kuvattu kylänraittien nuorekkaaksi kul­

kuriksi ja hiljaisten korpien hienotuntoiseksi laulajaksi.

Hän työskenteli sanomalehtimiehenä, opettajana ja va­

paana kirjailijana. Hän avioitui vuonna 1937 kirjailija Laura Sointeen kanssa, ja näin eli Jukojärvellä vuodesta 1947 lähtien kaksi nimekästä kirjoittajaa. Vuorela kuoli vuonna 1972.

Vuorelan tuotanto koostuu pääosin runokokoelmista:

Keväthartaus (-21), Yön kasvot (-23), Varjoleikki (-25), Silkkikauppias (-26), Täältä kaukana (-27), Turhuuden mylly (-38), Unhon kukka (-44), Tie ja vaeltaja (-45), Korpien takaa (-48), Veräjäpuu (-52), Tikan kannel (- 58), Puut ajattelevat (-67), Kiurun portaat (-71), Siintää himmeyden metsät (-75), Hiljaisuuden veräjille (-89) ja Huilunsoittaja (-91). Lisäksi hän kirjotti yhden lastenkir­

jan, miete- ja tunnustusteoksen Turhuuden mylly (-39) sekä kaksi lyyristä romaania - Kevätlaulu maakylästä (-22) ja Kahden ladun poikki (-26).

Jo omana elinaikanaan Vuorela sai tunnustusta kir­

jailijana. Hänelle myönnettiin Aleksis Kiven palkinto vuonna 1948 ja Eino Leinon palkinto vuonna 1966.

Vuonna 1969 hän sai filosofian kunniatohtorin arvon.

20

Rintamalta ja kotiseuduilta

Vuonna 1919 syntynyt ja vastikään edesmennyt kir­

jailija - samalla myös maanviljelijä ja kunnalliselämän vaikuttaja - Eero Tuomaala kuuluu kotiseutumme tuot­

te lia in k in kirjoittajiin. Hän isännöi Härkälän tilaa Juko­

järvellä niin kokopäivätoimisesti, että hänen ensimmäi­

nen romaaninsa Taistelupartio 102 julkaistiin vasta 1964.

Taistelupartiota seurasivat sitten Heinäkuun kym me­

n e s -41 (-68), Hyvästi Kannas (-69), Ilomantsin motti (- 70), Sissipartio Säämäjärvellä (-71), Unohdettu kansa (- 73), Huomenna partioon (-74) ja Kovan onnen partio (-84).

Kotiseutuneuvos, rehtori Jussi Rainio lukeutuu tieto- kirjantekijöihin. Hän on tehnyt valtaisan päivätyön mm.

Keurusseudun kotiseutututkimuksen hyväksi. Paikallis­

historian käsikirjan asemaan on noussut hänen teok­

sensa Kotiseutuni Keuruun kirja (-57). Tämän lisäksi hänen kynästään ovat lähteneet mm. kirjat 130 vuotta lainakirjastoa Keuruulla (-88), Ihmisikä työväenliikettä Keuruulla (-72), Yhteiskoulu Keuruulla 1908-10 ja 1945-70 sekä SVUL:n KeskiSuomen piiri 1967 (-77).

Kotiseututyön lisäksi Rainio on paneutunut esimer­

kiksi sukututkimukseen. Keuruun lisäksi hänelle läheistä aluetta on ollut maamme itärajan takainen Vepsä, ja hän on koonnut mm. vepsäläisiä sananlaskuja ja arvoi­

tuksia. Jo vuonna 1945 julkaisi työryhm ä Airila-Turunen- Rainio kirjan Vepsän opas.

(2)

Monipuolinen kirjailija ja toim ittaja Hannele Huovi kuuluu pitkään Keuruulla asuneiden kirjantekijöitten valiokaartiin. Hänestä ja hänen tuotannostaan kerrotaan erikseen.

Historiaa ja mielikuvitusta

Multialla vuonna 1918 syntynyt, mutta vuosikymmenet Keuruulla asunut sanomalehtimies Lauri Kulmala julkaisi vuonna 1973 historiallisen romaanin Paavali Verenseis- ottaja. Hän on paneutunut myös kotiseutunsa mennei­

syyteen mm. teoksissa Multian seurakunta 1872-1972, Keurusseutu vapaussodassa (-81) ja 50 vuotta Keuruun metsien hyväksi (-83).

Lauri Kulmalan poika, Keuruulla syntynyt Teppo Kulmala julkaisi syksyllä -91 esikoisteoksensa Tulet.

Kulmaloista nuorempi asuu nykyisin Jyväskylässä ja on seurannut isäänsä uranvalinnassa - eli hänkin hankkii elantonsa toimittajana.

Aiem min mainittu runoilija Einari Vuorelan puoliso Laura Soinne-Vuorela oli tunnettu kirjailija jo ennen muuttoaan Jukojärvelle. Esikoisteoksensa Varjojen linna hän oli julkaissut vuonna 1918. Hänen tuotteliain kau­

tensa sijoittui 1920-30-luvuille, mutta Keuruun vuosina syntyi vielä mm. satukokoelma Vuorenhaltijan lahja (- 53). Myös esimerkiksi huvinäytelmät Kirjeenvaihtoon halutaan ... (-48), Naisvihaaja (-49) ja Hopearisti (-52) sekä romaani Eeva antoi ja minä söin (-54) edustavat tätä myöhempää tuotantoa. Ahkerasti kirjoittanut Soin- ne-Vuorela jäi turhaan runoilijamiehensä varjoon.

Mielikuvituksen käyttäjien, romaanin kirjoittajien, jouk­

koon kuuluu myös nykyisin Keuruulla asuva, haapamä- keläinen Hilkkamaija Karvinen. Hänen esikoisteoksensa Mistä ei tiedä julkaistiin vuonna 1988, ja se herätti melkoista valtakunnallista huomiota.

Sukupolvensa johtavia kulttuurivaikuttajia

Keuruulla on asunut menneinä vuosikymmeninä myös useita oman sukupolvensa suuria kulttuurivaikut­

tajia. Yksi huomiotaherättävimmistä on ollut Olavi Paa­

volainen (1903-64), joka asui Keuruulla vuosina 1946-64.

Hänen ristiriitaisia tunteita herättäneistä teoksistaan kenties tärkein, Synkkä yksinpuhelu (-46) on syntynyt täällä.

Vuoroin pannaan julistetun, vuoroin ylistetyn Synkän yksinpuhelun lisäksi Paavolaisen tuotantoon kuuluvat mm. hänen taiteellisesti merkittävimmäksi teoksekseen mainittu Lähtö ja loitsu (-37) sekä Risti ja hakaristi (-38).

Paavolaisen elämäkerran Loistava Olavi Paavolainen kirjoitti vuonna 1975 kirjailija ja professori Matti Kurjen­

saari: hänkin asui Keuruulla 1950-luvulla. Hän loi täällä teoksensa Hyvä ja paha Pariisi (-50), Syntynyt Suomessa

(-52), Kiinalainen päiväkirja (-53) sekä osan kirjasta Suuntana suomalainen (-55). Kurjensaarta on pidetty yhtenä maamme merkittävim mistä kulttuuripoliittisista esseisteistä.

Kirjallisuudessa tuttu Koskimiesten - alunperin Fors­

manien - suku on kotoisin Keuruulta. Suvun kuuluisin kasvatti on ollut Jaakko Forsmanin poika, monipuolinen kulttuuripersoona ja laaja-alainen kirjallinen vaikuttaja Rafael Koskimies (1898-1977). Muista suvun jäsenistä mainittakoon Pihlajaveden papin poika Kaarlo Forsman, joka oli sekä ahkera suomentaja että kirjoittaja. Vuonna 1899 hän julkaisi teoksen Kukkia Kantelettaren kaskilta.

Arvid Järnefelt hahmotteli aikanaan suuntaviivat Isän­

maa-romaaniinsa Keuruulla; teos ilmestyi ensi kertaa vuonna 1898. Kansalliskirjailijoidemme eturiviin kuuluva Joel Lehtonen taas kirjoitti täällä, Ollilassa, kesällä 1929 teoksen Keuruulainen impromptu.

O la v i P a a v o la in e n

Tietokirjoja, oppimateriaalia

Kaupunkimm e katuvilinässä vilahtelee päivittäin lu­

kuisa joukko kirjantekijöitä, vaikka heihin ei noin vain sanaa 'kirjailija’ voikaan yhdistää. Tietokirjantekijöiden luetteloissa ovat mm. professoripari Ellen ja Aim o Sakari sekä dosentti Pekka Lilja. Keuruun kirjasto tosin tuntee ainoastaan Aim o Sakarin teoksen Keuruun 100-vuotias kansakoulu 1969. Pekka Liljan 1980-luvun tuotannosta

21

(3)

on kotikirjastossamme saatavissa mm. julkaisut Eino Leino ja Italia, Eino Leino ja Viro ja Positiivisen sankarin tulo neuvostovirolaiseen romaaniin. Tietokirjantekijöihin luetaan myös toim ittaja Jorma Heinonen. Hänen met­

säalan kehitystä käsittelevistä teoksistaan on Keuruulla saatavissa Keurusseudun metsäkämpät (-88) ja Vihreän kullan m arkkinoilla (-91). Niin ikään toimittajana työs­

kentelevä Jorma Tuom i-Nikula on kirjoittanut Keuruun vuosinaan teokset Siipiratas Suomessa (-90) ja Elias Lönnrot - Suomen viimeinen siipirataslaiva. Aiemmin hän on kirjoittanut myös oppikirjan suhdetoiminnasta ja opaskirjan vientimainonnasta.

Toimittaja-kirjoittajien joukkoon voisi liittää vielä Keu­

ruulla syntyneen ja koulunsa käyneen, pääkaupunki- laistuneen Harri Saukkomaan. Tämä "tulevaisuuden mies” on julkaissut valtakunnallista huomiota saaneet teokset Jaakko Lassila - paljon haltija (-85) ja Kuka tarvitsisi Pentti Kouria (-91). Kaupunginjohtaja Osmo Kärkkäinen pääsee hänkin tietokirjantekijöiden joukko­

on. Teoksensa Keiteleen kummisedät (-80) sekä Kunnan kum m it ja Karhukoplat (-86) hän on kirjoittanut ennen Keuruun vuosiaan. Keuruulaisopettajat ovat vuosien saatossa osallistuneet oppikirjojen kokoamiseen. Ala- asteen opettajista kirjantekijöihin voidaan lukea ainakin Ritva Wailenius, A lpo Simanainen ja Juhani Vaaher- kumpu. VVallenius on ollut mukana työryhmässä, joka laati teosta matematiikan alkuopetukseen ja Simanainen työryhmässä, joka kokosi englannin oppimateriaalia.

Vaaherkumpu taas teki "uuden matematiikan” vyöryessä kouluihin ohjekirjan vanhemmille.

Lukion ja yläasteen oppikirjoja ovat olleet tekemässä ainakin rehtori Hannu Välimäki ja lehtori Jussi Makko­

nen. Välimäki on kuulunut työryhm iin, jotka ovat laati­

neet Yläasteen uskontokirja 7-9 -sarjan sekä lukion uskonnonoppikirjasarjan. Makkonen taas on osallistunut lukion fysiikan oppikirjan tekoon.

Vielä poimintoja sieltä täältä

Keuruulaisten kirjantekijöiden luetteloa on mahdoton tehdä niin, että jokainen kirjaksi luokiteltavan julkaisun takonut saisi siihen nimensä. Virheitä ja puutteita on tällaisesta listasta helppo löytää. Etsitään siis vielä sieltä täältä tiedonmuruja, jotka paljastavat suuren joukon tässä koosteessa mainitsemattomia sanaseppoja men­

neiltä ajoilta nykypäiviin.

Keuruun maine puhtaan suomen kielen tyyssijana toi paikkakunnalle viime vuosisadalla useita tutkijoita ja kirjailijoita. Kuuluisa tanskalainen kielentutkija Wilhelm Thomsen kirjoitti Keuruulla 1867 Ison-Liukon talossa teoksensa Det magyariska sprog og dets stammerla- egtskap, jossa hän todisti suomalaisten ja unkarilaisten sukulaisuuden.

22

Vuonna 1869 Suonenjoella syntynyt ja sittemmin keuruulaistunut yhteiskuntatieteilijä ja asianajaja Akseli Waren kirjoitti tunnetun Keuruun pitäjän historiansa 1890. Hänen muita tutkimuksiaan ovat Tutkimus talou­

dellisista oloista Kuortaneen kihlakunnassa 1893, Torp- parioloista Suomessa 1898 sekä Miten tilaton voi saada maata 1899.

E ero Tuom aala

Warenin serkku N iilo Arppe tuli Keuruulle kunnan­

lääkäriksi 1892. Hänen kynästään ovat lähtöisin kirjanen Keuhkotaudista sekä Kansanlääkäri, josta otettiin vielä 1922 kolmas painos. Nimismies ja varatuomari Eino Aaltio, syntynyt vuonna 1889, on Murtomäen sukua.

Hän julkaisi historiateoksen Herpmanin pojat sekä hen- kilöhistoriikin Minnesotan suomalaisia (-53).

Multialla vuonna 1885 syntynyt V. A rti eli Väinö Vesala eli Väinö Valve kirjoitti mm. teokset Kotkan lento (-27), Kaikkien laulukirja (-34), Sotilasaiheisia kuvaelmia (-41) ja Tunnetko minua (-46). Hän oli tunnettu myös kääntäjänä ja runousoppaiden tekijänä.

Keuruulla vuonna 1891 syntynyt ja USA:ssa vuonna 1946 kuollut Eetu Antelo eli Valto Edvard Aaltio kirjoitti vuonna 1909 teoksen Sokkosilla. Salanimellä -Valto E.

Kirri hän teki lisäksi kirjat Lännestä länsirintamalle (-31) ja Amerikan vieras (-45).

Keuruulaisen pastori Bergrothin lahjakas tytär Lydia, s. 1844 oli Keuruun ensimmäinen kirjastonhoitaja. Vuon­

na 1924 ilmestyi hänen - tässä vaiheessa Lydia H ällfor­

sina - kirjoittamansa teos Äidin muistelmia.

(4)

Myös vuonna 1846 syntynyt Bergrothin vanhin poika Frans Gideon ansioitui kirjallisuuden alalla. Hän on suomentanut mm. Nordenskiöldin laajan teoksen Vegan matkasta Aasian ja Euroopan ympäri. Kirjasta otettiin näköispainos vielä 1980. Hänen omia julkaisujaan olivat kirjaset Raudasta 1881, Miilunpoltosta 1885, Kunnallis- metsistä 1887 ja Katsaus Keuruun pit. metsätöihin 1916.

Frans Bergroth kuoli Keuruulla 1921.

L a u ra S o in n e

Pihlajaveden väellä on oma kirjailijansa: opettaja H eikki Jartti (1887-1951). Hän kirjoitti hum oristiset te­

okset Pimeässä erehtyy (-22), Herra Johtaja (-23), Joulusaunassa l-ll I (-26-31) ja Juhannussaunassa (-37).

Lyyli Kangasniemi on julkaissut vuosina 1936-76 luomiaan uskonnollisia runoja omakustannekokoelmana Taivaasta tuulee (-77).

Kansankirjailija Kario eli asianajaja Kaarlo Karikko (kuoli Keuruulla vuonna 1916) julkaisi teokset Väsyneen haudalla (1887), Urhot ja Lakiasia (1911).

Vuonna 1954 Karhulassa syntynyt, nykyisin Keuruulla asuva Joel Kontinen on julkaissut vuonna 1989 romaanin Auringonlaskun jälkeen.

Rautatieläinen, kirjastonhoitaja ja sanomalehtimies A. V. M ultia eli A kseli Viljasalo julkaisi vuonna 1925 esikoisteoksensa Mökistä maantielle. Vuonna 1889 Haa­

pamäellä syntynyt kirjailija teki lisäksi teokset Kersantil- lekos Emma nauroi?, Pelkkää väärinkäsitystä (-32) ja Kasarmin komein poika (-40).

Pihlajaveden papin poika, Jääkärimarssin sepittäjä Aarne Mustasalo eli Heikki N urm io kirjoitti Mustasalo- nimellä poikakirjoja, mm. Jokikylän pojat (-55).

Professori, taidegraafikko O nni Oja syntyi Huhkojär- vellä vuonna 1909. Hän on ainakin mm. teokset Piirtä­

misen taito (-57) ja Maalauksia ja piirustuksia (-88).

Keuruulla syntynyt ja 6-vuotiaaksi asunut Taavi (Tau­

no) Tainio on kirjoittanut teoksen Neljästi linnassa - neljästi eduskunnassa, Taavi Tainion ja hänen perheensä vaiheista.

Haapamäkeläinen Mauno Viitanen on julkaissut oma­

kustanteena runokirjan Kulttuurikyminää: Runoproosaa ja aatos-tokaisuja.

Einari Vuorelan veljenpoika E rkki Vuorela on hänkin päätynyt runoilijaksi. Hänen teoksiaan ovat mm. Syys- huilu (-45), Kuulinnut (-69) ja Valitut runot (-73).

Keuruun yhteiskoulun entinen oppilas, sittemmin siirtolaiseksi Ruotsiin lähtenyt H annu Ylitalo on kirjoit­

tanut ainakin romaanin Pakotie (-66) ja matkakirjan Tuhkaa Intiasta (-69).

Kirjailija, kuvataitelija Heikki Asunnan juuret ovat Keuruulla Asunnan talossa. Ruovedellä vuonna 1959 kuollut Asunta kirjoitti lukuisia runoteoksia, mm. Ristik- koikkuna (-31), Leirinuotio (-34), Hiljaa eteenpäin (-38), Aamu ja puolipäivä (-44) ja Hopeapikarit (-53).

Haapamäen yhteiskoulun Suomen kielen lehtorina vuosina 1936-39 toim inut Sampo Haahtela julkaisi Keu­

ruun vuosinaan kokoelman Volter Kilvestä (-39). Lisäksi hän on kirjoittanut mm. romaanit Laiva seisoo sumussa (-50), Tarpeeton ihm inen (-52) ja Opettajainhuone (-56).

Liisa Laakso (Laaksonen) pääsi ylioppilaaksi Haapa- mäen yhteislyseosta vuonna 1966. Samana vuonna hän julkaisi esikoisromaaninsa Tyttö. Seuraavana vuonna ilmestyi romaani Ennen kesää ja vuonna 1969 Unet ajallaan.

Haapamäen yhteislyseossa äidinkieltä vuonna 1966 opettanut A im o Moilanen julkaisi syksyllä 1966 esikois­

romaaninsa Matka kesän kynnyksellä.

Kansakoulunopettajana Haapamäellä vuosina 1901-19 toim inut A kseli S a lo k a n n e l-sittemmin koulut­

arkastaja ja -neuvos - julkaisi vuonna 1968 muistelma­

teoksen Elettyä elämää.

Vielä voisi poimia sellaisia nimiä kuin Torsti Lehtinen - jokunen vuosi sitten Keuruulla vaikuttanut runoilija, esseisti, kirjoittamisen m onitoim im ies - ja Ella Ojala, inkeriläiskirjailija, joka on teoksissaan kertonut lapsuus- kokemuksistaan Pihlajavedellä.

Päivi Liimatainen

23

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kirjan etukannen liepeestä selviää, että vuonna 1946 perustettu Maa- ja vesiteknillinen tutkimussäätiö on vuonna 1979 muuttanut ni- mensä ensimmäisen lahjoittajansa mukaan Sven

Vajaa puolet vastaajista ilmoitti, että henkilös- tön vähyys on haitannut joko paljon tai erittäin paljon opetuksen järjestäjän itsearviointia.. Yli 80 %:lla

Arvioinnin tavoitteena on tuottaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämistä sekä koulutuspoliittista päätöksentekoa

jotka kohotta,vat kun- nan uloste, ot niin 'lmlliiiksi, jotta on t, aasi kin tarpeeks:ii kuorma,a.. ilpaa tääJlilä yfaistä parannusta

Vuonna 1909 Maxin repertuaariin kuului myös heroiini, jota Bayer oli alkanut markkinoida vuonna 1898 uni­ ja jopa yskänlääkkeeksi, joka on niin turvallinen ja

Kielioppikomitean jäsen Ralf Saxén kirjoitti ruotsinkielisen äidinkielen oppi- kirjan uusien periaatteiden mukaisesti jo vuonna 1916 ja toisen heti vuonna 1917. Kirjat eivät

Lehdistö kirjoitti vuonna 1909, että valmistelu ja lentokoe olisi pyrit- ty pitämään mahdollisimman salassa, jonka väitteen Runeberg vahvisti: ”Se salaperäisyys, jolla

Ensimmäiset toimitilat valmistuivat Lahden Sopenkorpeen vuonna 1946, ja kaikki toiminnot siirrettiin Metsä- Pietilään vuonna 1984.. Tänä aikana liiken- nöitsijän autojen