Aikuisten matemaattisten perustaitojen tukeminen 2020-luvulla
14.4.2021
Visajaani Salonen, Helsingin Yliopiston Koulutuksen Arviointikeskus, HEA, projektisuunnittelija
Matematiikka ja uravalinnat – miten asenteet ja osaamisentaso määrittävät jo varhain suuntautumista ammatilliseen koulutukseen
Visajaani Salonen toimii Helsingin Yliopistolla tohtorikoulutettavana ja projektisuunnittelijana. Hänellä on 2008 alkaen laaja opettajakokemus niin yläkoulun matematiikan opettajana toimimisesta kuin ammattiopiston kaikkien matemaattis-luonnontieteellisen aineiden opettajana toimimisesta. Karvin laajaan pitkittäistutkimukseen 2005-2015 hän osallistui sen loppuraportin kirjoittajana yhdessä Jani Metsämuurosen kanssa. Tohtorikoulutettavana hän on toiminut vuodesta 2018 ja sitä ennen suorittanut myös kasvatustieteen maisterin tutkinnon.
Mitä tutkimus kertoo asenteen ja minäpystyvyyden käsiteen perusteella tehtävästä ennusteesta sijoittumisesta jatkokoulutukseen. Mitä kokemuksen perusteella ammattikoulun opettaja ja
toisaalta yliopistotutkija voi sanoa tieteen ja käytännön kohtaamisesta ja mitä kannattaa tutkia sekä tutkimuksia hyödyntää?
Karvin pitkittäistutkimuksen tulokset kertovat, miten osaamistaso nousee toisen asteen opinnoissa Suomessa vertaillen eri määrän matematiikka opiskelevien taitotasoja peruskoulun keskimääräisen lopettajan taitotasoon. Ammatillisessa koulutuksessa taitotaso nousee vähiten. Osaamiserot ovat niin merkittäviä, että ne ennustavat ammatinvalintaa. Minäkäsitys Salosen tutkimuskohteena tarkoittaa käsitystä itsestä matematiikan oppijana ja miten näkee matematiikan oppiaineena.
Minäpystyvyyden taso säilyy parhaiten ammatillisen koulutuksen suorittajilla ja laskee kaikilla muilla toisen asteen opiskelijoilla. Vertaisryhmällä on iso merkitys minäpystyvyyden kehittymiseen. Tärkeä löydös on myös, että matematiikan hyödyn painottaminen heikolla lähtötasolla ei tuota samaa tulosta kuin hyvin menestyneiden joukossa. Minäpystyvyyden korostaminen auttaa tällöin enemmän.
Visajaani kertoo, mitä hän on havainnut peruskoulusta ammatilliseen koulutuksen siirtyvien matemattisten taitojen tukemisesta ja motivoinnista. Hän kertoo omista metodeistaan ja vihjaa, mikä on toiminut mm. rakennusalan matematiikan opetuksessa ja kannustaa YTO-opettajia toimimaan yhdessä ammatillisten aineiden opettajien kanssa.
Selkeät rakenteet saavat opiskelijat muodostamaan lyhyen aikavälin tavoitteita ja saavuttamaan ne.
Lopussa Visajaani vinkkaa, mihin tulisi panostaa huomioiden, että työurat aikuisilla ovat pitkiä.
Kysymyksiä materiaalin hyödyntämiseen:
Mitä hyötyjä ammatillisen opettajan toimimisesta yhteistyössä YTO-opettajien kanssa on saavutettavissa? (havainnointiosa, pohdintatehtävä)
www.nvl.org www.jamk.fi
