16
O
n mahdollista arvioida lusikan, ovenkahvan tai kengän käytettävyyttä, mutta yleensä käytettä- vyydessä on Wille Kuutin mukaan kyse kuiten- kin ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta. Käy- tettävyyttä voidaan parantaa testaamalla tuotet- ta eri tavoin.Heuristinen arviointi on huomattavasti kevy- empi menetelmä kuin käytettävyystestaus, mut- ta silläkin saadaan paljastettua yleisimmät ja va- kavimmat ongelmat. Heuristisessa arvioinnissa käytetään hyväksi heuristiikkoja eli listoja sään- nöistä ja ohjeista, jotka toimivan käyttöliittymän tulisi täyttää.
Monta eri Nelliä
Nelli-esitteessä mainostetaan: ”Kirjastojen tie- to nyt yhdestä paikasta”. Ryhmämme ennakko- odotus olikin, että tämä ”elektroninen tavarata- lo” tarjoaisi vaivattoman pääsyn hyvin monenlai- sen tiedon ääreen.
Nellille kyytiä? - Nelli-portaali opiskelijaryhmän heuristisen arvioinnin kohteena
Titi Kalenius, Ulla Kytönen ja Tiina Vehkoo
Miltä näyttää Nelli-portaali opiskelijan silmin? Mitkä seikat osoittautuvat uusien käyttäjien kompastuskiviksi? Kolme informaatiotutkimuksen opiskelijaa tarkasteli Nellin käytettävyyttä viiden Jacob Nielsenin heuristiikan avulla: opit- tavuuden, muistettavuuden, tehokkuuden, virheettömyyden ja käyttäjätyyty- väisyyden näkökulmista. Artikkelissa esitetyt huomiot ovat vaikuttaneet osin myös Nellin kehitystyöhön.
17
Käytäntö osoitti kuitenkin pääsyn tiedon pa- riin varsin rajatuksi: Nelliä pääsee hyödyntämään tehokkaasti vain oman yliopiston verkossa. Ky- seessä ei ole siis tietoyhteiskunnan ideaali, kaikille kansalaisille suunnattu avoin palvelu. Asia tode- taan toki ohjeistuksessa, mutta käytännössä käyt- täjä ymmärtää tämän vasta yrittäessään päästä ko- tikoneeltaan vieraan yliopiston Nelliin.
Käytäntö osoitti myös, että ei ole yhtä Nelliä.
Nellejä on yhtä monta kuin hankkeessa on mu- kana yliopistoja ja korkeakouluja eli kaikkiaan 13. Eri Nelleissä on tarjolla erilainen valikoima elektronisia aineistoja.
Nelliin liitetyt tietokannat toimivat omilla lo- giikoillaan ja niiden ulkoasu ja toiminnallisuus vaihtelevat suuresti. Vaikka Nelliä markkinoidaan universaalina portaalina, se ei tarjoa ”yhden luu- kun palvelua”. Eri Nellien sisältämiin tietokantoi- hin on perehdyttävä erikseen, jotta kykenisi arvi- oimaan esimerkiksi hakujensa relevanttiutta.
Ohjeistuksesta löytyy hiottavaa
Järjestelmän opittavuus paljastuu heti sen käy- tön alkuvaiheessa. Opittavuutta voidaan kartoit- taa mm. seuraavin kysymyksin: vaatiiko järjestel- mä käyttäjältä uusien taitojen ja tietojen omaksu- mista vai voiko käyttäjä hyödyntää siinä aiemmin opittua tietämystään? Merkityksellistä on lisäksi se, kuinka helposti käyttäjä saa opastusta järjes- telmän käyttämiseen.Nellin pikahaulla aloittelijakin löysi nopeasti jotain, mutta vaativampi käyttö ei ollutkaan yh- tä helppoa. Portaalin ohjeistus osoittautui ongel- malliseksi. Periaatteessa ohje – jopa useita ohjeita – on käyttäjän saatavilla. Ohjeita löytyy mones- sa muodossa: suomeksi ja englanniksi, html:nä ja pdf:nä, pikkuikkunoina ja ruudun levyisinä.
Kuopion ohje oli informatiivinen. Tampereel- la taas ei varoitettu, että Ohje-linkistä avautuva ohje on pdf-muodossa, jonka latautumista jou- tui odottamaan. Helsingin Nellissä suomenkieli- nen ohje on varsin suppea ja sen löytää, jos huo- maa mennä ”Kotisivulle”.
Muilla sivuilla olevista Ohje-linkeistä aukeaa
hämmentävästi englanninkielinen MetaLib-oh- je. Odotus kun on, että siitä avautuisi Nelli-oh- je. Missään ei selitetä MetaLibin ja Nellin yhteyt- tä. Palvelu asettaa tällä kielivalinnallaan käyttäjät laajemminkin epätasa-arvoiseen asemaan oletta- essaan kaikkien osaavan englantia. Edelleen Me- taLibin puutteena voidaan pitää sen räätälöimät- tömyyttä eri Nellien tarpeisiin. Toinen MetaLibin ohella käyttäjää hämmentävä palvelu on SFX, jo- ta ei myöskään selitetä käyttäjälle.
Nelleistä pystyy tekemään pikahakuja varsin vaivattomasti, mutta syvällisempi tiedonhaku – esimerkiksi tulosten kriittinen arviointi – vaatii järjestelmän käytön opiskelua. Opittavuutta vai- keutti osin myös Nellissä käytettävä terminolo- gia, ja käsitehierarkia.
Irmeli Sinkkosen ym. mukaan käyttäjä kiinnit- tää aluksi huomiota terminologiaan eli käy läpi valikoita tai linkkejä hakien omien tavoitteitten- sa kannalta potentiaalisesti tuttuja piirteitä, syno- nyymejä ja käsitteiden vastaavuuksia. Näitä ei ai- na Nellistä löytynyt. Esimerkiksi emme ymmär- täneet heti, että ”aineistolla” tarkoitetaan tieto- kantoja, joista haut suoritetaan.
Opittavuuteen vaikuttaa myös järjestelmässä käytettävä symboliikka. Esimerkiksi aineistojen käyttömahdollisuudesta kertova lukon kuva ai- neistoluettelon edessä aiheutti ongelmia.
Niin ikään havaittiin, ettei portaalien linkityk- sissä ole aina käytetty samaa logiikkaa: toisissa portaaleissa Kotisivu-linkki vie yliopiston kirjas- ton etusivulle, toisissa taas kyseisen Nellin etusi- vulle. Tosin kuluvan vuoden syys-lokakuun aika- na Kotisivu-käytäntö näkyy yhtenäistyneen.
Visuaalista yhtenäisyyttä kaivataan
Mitä harvemmin jotakin ohjelmaa käytetään, si- tä enemmän muistettavuuden merkitys koros- tuu. Käyttöliittymän visuaalinen ja toiminnal- linen yhteneväisyys edistävät olennaisesti muis- tettavuutta.Visuaalisesti Nellit ovat varsin erilaisia. Ne eroa- vat ulkoasultaan toisistaan jo etusivuillaan, koska yläpalkissa sijaitsevat tiedot on sijoitettu eri Nel-
18
leissä hieman eri paikoille ja niissä käytetyt kuva- aiheet ja väritys vaihtelevat. Yksittäisenkin Nellin yhtenäiset visuaaliset rajat tulevat nopeasti vas- taan, kun käyttäjän siirtyy ulkoasultaan ja toimin- noiltaan vaihtelevaan tietokantaviidakkoon.
Nellissä on jätetty hyödyntämättä joitakin va- kiintuneita, käyttäjän orientaatiota parantavia keinoja. Esimerkiksi hakutuloksen linkkilistassa ei näytetä käyttäjälle, mitkä linkit hän on käynyt jo katsomassa. Käyttäjän siis edellytetään muis- tavan nämä itse.
Pieni, mutta oleellinen epäkohta on myös se, että sivuilla olevat Nelli- ja MetaLib-logot eivät ole linkitettyjä – vakiintunut oletushan on, että logosta pääsee kyseisen palvelun kotisivulle.
Konventionaalinen odotus on niin ikään se, että vasemman ylälaidan linkistä pääsee sivuston etusivulle. Osassa Nellejä vasemman ylälaidan lo- goa ei ole linkitetty. Toisissa se oli linkitetty, mut- ta siitä päätyikin odottamatta kyseisen yliopiston kirjaston etusivulle ja ulos Nellistä.
Käyttäjältä vaadittavien työvaiheiden ja painal- lusten minimointi voi lisätä tehokkuutta. Tästä hyvä esimerkki on viedä käyttäjä portaalin etusi- vun valintalistasta suoraan pikahaun sivulle. Käy- tettävyyttä lisää myös, että yksittäiset tietokannat avautuvat selkeästi omiin ikkunoihinsa. Tosin niissä on myös melkoinen sulkeminen.
Nellissä ei ole kunnollista asiasanoitusta. Jon- kinlaista asiasanoitusta voi löytää tietokantojen kuvauksista, joista voi poimia sanoja, termejä ym. monihaun asiasanoiksi. Erillistä listaa käy- tettävistä asiasanoista ei löydy. Nellin tarjoaman
”oma NELLIn” käytön yhteydessä ongelmaksi muodostui se, ettei käyttäjä kyennyt enää pois- tamaan vahingossa listalle kerran lisäämäänsä ai- neistoa.
Tukea virhetilanteiden hallintaan
Ryhmämme testasi Nellin virheettömyyttä toi- mimalla sekä tahallisesti että tahattomasti vää- rin: tietoa haettiin vääristä paikoista ja hakusa- noja kirjoitettiin väärin, väärässä järjestyksessä ja väärien operaattoreiden kera.Esimerkiksi Helsingin Nelli hämääntyi, kun tietoa haettiin väärästä tietokannasta tai tieto- kantaryhmästä. Nelli haki aikansa ja pysähtyi lo- pulta antamatta hakutulosta. Kun hakutuloksia yritettiin saada esiin, ohjelma antoi ilmoituksen
”Haku keskeytetty”. Käyttäjälle ei annettu muu- toinkaan lisätietoa keskeytyksen syistä: oliko syy- nä esimerkiksi liian laaja hakujoukko, väärä ha- kutermi vai eikö haettua tietoa löytynyt haetus- ta tietokannasta.
Käyttäjä ei voi tietää, toimiiko hakukonees- sa ns. sumea logiikka. Tämä muodostuu ongel- maksi, jos haetaan vahingossa väärin kirjoitetul- la hakusanalla. ”Abtracteja” löytyy ”abstractien”
lisäksi. Käyttäjän siis annetaan hakea samaa asiaa eri tavoin kirjoitettuna ilman, että ohjelma tekisi esim. Googlen tavoin korjausehdotuksia.
Kirjastojen omilla resursseilla tietokantoihin virheellisesti tallennetun tiedon etsiminen ja kor- jaaminen ei onnistune, mutta tässä olisi mahdolli- suus ottaa asiakkaat mukaan kehitystyöhön. Kir- jastot voisivat tarjota esimerkiksi www-palaute- lomakkeen, jolla asiakkaiden olisi mahdollista ilmoittaa huomaamistaan kirjoitus- ym. tallen- nusvirheistä.
Jyväskylän Nellissä ohjelman muisti tuotti myös ongelmia. Ohjelma saattoi nimittäin pa- lauttaa edellisen hakusanan hakukenttään käyt- täjän vaihtaessa monihaussa aineistovalintaa. Vä- lillä ohjelma taas poisti hakulauseen, jos moni- hakuun siirryttiin suoraan edellisen haun tulok- sista. Tätä ongelmaa ei esiintynyt, jos käytettiin Takaisin monihakuun -toimintoa.
Käytettävyyden kannalta erikoinen ratkaisu on, että Nelli toimii vain selaimen JavaScript-asetus- ten ollessa päällä. Muutoin käyttäjä saa eteensä tyhjän ruudun. Osa käyttäjistä pitää tietoturva- syistä JavaScript-asetukset pois päältä.
Olisikin korrektia ohjata javascriptitön käyttäjä sivulle, jossa kerrotaan Nellin käytön edellyttävän JavaScript-asetusten päälle kytkentää. Ystävällis- tä olisi opastaa myös, kuinka ne kytketään pääl- le. Tällä hetkellä tyhjälle sivulle joutuva käyttä- jä jää täysin ilman ohjeistusta. Helsingin Nellis-
19
sä on jo testivaiheessa javascriptitön Nelli, mut- ta sen laajamittaista käyttöönottoa joutunee vie- lä odottamaan tovin.
Koulutusta käyttöön tarvitaan
Voitaneen sanoa, että tietojärjestelmä on juuri niin hyvä kuin millaiseksi käyttäjät sen tekevät Nellin markkinoinnissa luvataan ehkä hieman enemmän kuin mitä aloitteleva käyttäjä käytän- nön tasolla kokee saavansa. Esimerkiksi Googlella hakiessaan tuntee usein löytävänsä varsin vaivat- tomasti riittävän paljon tietoa. Käyttäjähän väis- tämättä aina myös vertaa Nelliä muiden käyttä- miensä hakujärjestelmien ja portaalien käytettä- vyyteen ja vaivattomuuteen.
Käyttäjätyytyväisyys on subjektiivinen asia.
Nielsenin mukaan uskolliset asiakkaat ovat In- ternetin ainoa pysyvä arvo. Käyttäjät eivät palaa sivustoille, jos niitä on liian vaikea käyttää. Asia on selvästi tiedostettu ja Nelli-portaalia kehite- tään aktiivisesti. Tarkastelun aikana osaan Nel- leistä tehtiin muutoksia ja korjauksia. Osa edel- lä mainituista esimerkeistä saattavat myös olla jo vanhentuneita tai muutoin parannustyön alla.
SFX-linkityspalvelu – vaikkakaan sitä ei käyt- täjälle selitetä – on yksi Nellin parhaimpia puo- lia. Sen avulla halutusta viitteestä voidaan etsiä kokotekstiä, saatavuustietoja ja esim. kirjakaup- paa tarvitsematta tehdä uutta hakua toiseen tie- tokantaan.
Nelli toimii hyvin, kun tietää järjestelmän rajoi- tukset sekä sen, mitä, miten ja mistä hakee. Tämä taas ei ole aina selvää aloittelevalle tiedonhakijalle.
Oletus lienee, että ennen itsenäistä käyttöä käyt- täjät opiskelevat Nellin hyödyntämistä kirjasto- jen tarjoamissa koulutustilaisuuksissa.
Yleisten kirjastojen mukaantulo, ja osin jo mu- kanaolo, Nellin palvelujen tarjoajana tuottaa li- sähaasteita koulutuksen ja ohjeistuksen suhteen.
Esimerkiksi englanninkielinen MetaLib-ohje ei ole käyttäjäystävällinen yleisissä kirjastoissa.
Hämmentävältä tuntuu, että Nellin kehittä- mistyötä näytetään tehtävän eri kirjastoissa var-
sin itsenäisen ja erillisen tuntuisesti sen sijaan, et- tä olisi yhdistetty voimat ja laadittu esimerkiksi yhtenäisempi sekä kattavampi suomen- ja ruot- sinkielinen ohjeistus englanninkielisen MetaLi- bin tilalle.
Googlen valtakaudella Nellissä on yksi kiistä- mätön etu: sen tietoaineisto on kulkenut tieteel- lisen siivilän läpi. Hakutulosten relevanssiin voi aloitteleva tiedonhakija luottaa huomattavasti pa- remmin kuin Googlella saatuihin tuloksiin. Eh- kä tulevaisuudessa nellitetään siinä missä goog- lataankin. &
Lähteet:
www.nelliportaali.fi
Helsingin ja Tampereen Nelli-portaalien ylläpito (saimme nopeasti ja ystävällisesti tyhjentävät vastaukset tyhmempiin- kin kysymyksiin, suurkiitokset siitä!)
Kuutti, Wille (2003). Käytettävyys, suunnittelu ja arvioin- ti. Korkeakoulu-sarja. Helsinki: Talentum.
Nielsen, Jacob (1993). Usability Engineering. Boston: Aca- demic Press.
Nielsen, Jakob (2000). Www-suunnittelu. Kääntäjä Timo Haanpää. Helsinki: Edita, IT Press.
Sinkkonen, Irmeli ym. (2002). Käytettävyyden psykologia.
Toinen, uudistettu painos. Helsinki: Edita, IT Press.
Tietoa kirjoittajista:
Titi Kalenius, Ulla Kytönen ja Tiina Vehkoo suo- rittavat parhaillaan informaatiotutkimuksen aineopintoja Oulun yliopiston vaatimusten mu- kaan. Artikkeli perustuu pääosin heidän Asiakas- palvelu- ja käyttäjäkoulutus -osiossa syyskuussa 2005 tekemäänsä harjoitustyöhön. Palaute ja muut kommentit ovat tervetulleita osoitteeseen nellikit@suomi24.fi , josta voi myös pyytää alku- peräisen harjoitustyön.
