• Ei tuloksia

LYHYESTI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "LYHYESTI"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

94

K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 8 . v s k . – 1 / 2 0 0 2 L Y H Y E S T I

Nimityksiä

ETLAn tutkimuspäällikkö Heli Koski on aloit- tanut tammikuun alussa London School of Economicsissa (LSE) lecturer-virassa. Heli jat- kaa edelleen osa-aikaisena ETLAn tutkimus- projekteissa. ETLAn toimiala- ja yritystalouden tutkimusohjelmaan on otettu tutkijoiksi Caro- lina Sierimo, Markku Stenborg ja (1.9. alkaen) Christopher Palmberg. Terttu Luukkonen on aloittanut marraskuussa 2001 tutkmuspäällik- könä ETLAn Teknologia, osaaminen ja kilpai- lukyky -tutkimusohjelmassa. Etlatieto Oy:n tutkija Jyrki Ali-Yrkkö on nimitetty tutkimus- päälliköksi.

VATT:ssa Heikki Räisänen työministeriös- tä on nimitetty tutkimusjohtajaksi tutkimus- alueelle I: Verotus, sosiaaliturva ja työmarkki- nat. Kari Hämäläinen on nimitetty VATT:een johtavaksi ekonomistiksi.

Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitokses- sa (PTT) on nimitetty Marko Taipale 1.3.2002 alkaen tutkijaksi kansantalouden tutkimusryh- mään. Taipale työskenteli aikaisemmin assis- tenttina Helsingin yliopiston kansantaloustie- teen laitoksella.

KTL Anne af Ursin on nimitetty vanhem- man finanssisihteerin virkaan valtiovarainmi- nisteriön rahoitusmarkkinaosastolle 1.3.2002 lukien. Hänelle on kuitenkin myönnetty virka- vapautta ajalle 26.2.2002–10.1.2003.

Matti Liski (MIT) on nimitetty tutkijaksi RAKAan. Mikko Leppämäki (RAKA) on nimi- tetty KAVAn johtajaksi. Tuomas Takalo

(KAVA) on nimitetty Suomen pankkiin tutki- musohjaajaksi. Panu Poutvaara siirtyy kesä- kuussa Kööpenhaminassa toimivaan Center for Economic and Business Researchiin (CEBR) tutkijaksi.

Maailmanpankissa Ritva Reinikka on nimi- tetty World Development Reportin tekijäksi yhdessä Shantayanan Devarajan, Human Devel- opment Networkin pääekonomistin, kanssa.

Tulevassa WDR:ssä tullaan painottamaan pe- ruspalveluiden merkitystä köyhyyden poistami- sessa. Ritva Reinikka on työskennellyt Maail- manpankissa vuodesta 1993, aluksi ekonomis- tina Afrikan alueella ja vuodesta 1999 kehitys- tutkimuksen osastolla (Development Research Group). Viime vuoden helmikuussa Reinikka ylennettiin tutkimuspäälliköksi julkisten palve- luiden tutkimusryhmässä, mikä tukee myös hä- nen uutta työnkuvaansa.

Sirpa Wallius on nimitetty Nordea Private Wealth Management -yksikön johtajaksi 1.4.

alkaen.

Palkittuja

Professori Pekka Ahtiala on voittanut aikakaus- kirja Multinational Finance Journalin palkin- non parhaasta aikakauskirjassa vuonna 1999 jul- kaistusta artikkelista (Ahtiala P. and Orgler Y:

”The Value of Invoice Currency Choice in a Volatile Exchange Rate Environment”, March 1999). Palkinnon suuruus on USD 2000.

(2)

95

L Y H Y E S T I KAK 1 / 2002

VTL Ville Mälkönen (HY) on saanut 4200 eu- ron palkinnon parhaasta taloustieteen lisen- siaatintyöstä. Palkinnon jakoi Osuuspankki- ryhmän tutkimussäätiö. Lisensiaatintyössään Mälkönen analysoi metsiensuojelun vaikutus- ta metsäteollisuuden kilpailukykyyn ja talou- den hyvinvointiin. Mälkösen lisensiaatintyö hy- väksyttiin Helsingin yliopistossa lukuvuonna 2001. Tällä hetkellä Mälkönen jatkaa opinto- jaan Berkeleyn yliopistossa Yhdysvalloissa ja palaa kesällä Suomeen, jossa jatkaa KAVAn tutkijakoulutettavana.

Oikaisu

Kansantaloudellisen Aikakauskirjan numeros- sa 4/2001 on Erkki Virtanen nimitetty virheel- lisesti METLA:n johtokunnan puheenjohtajak- si. Oikea puheenjohtaja on Timo Kekkonen kauppa- ja teollisuusministeriön teknologia- osastolta. Erkki Virtanen on KTM:n kanslia- päällikkö.

Terveisiä Mikkelistä

Kansantaloustieteen XXIV päivät järjestettiin 7.–8.2.2002 Mikkelissä. Kokouspaikaksi oli valittu Helsingin kauppakorkeakoulun Mikke- lin kampuksen kongressikeskus Mikael, joka tarjosi modernit ja toimivat puitteet päiville.

Vaikutti siltä kuin päivien osallistujien lu- kumäärä olisi ollut huomattavastikin pienem- pi kuin viime vuonna Turussa. Liekö syynä ol- lut noin kolmen ja puolen tunnin junamatka Helsingistä, joka ilmeisesti oli liian suuri pon- nistus nyt poisjääneille. Mikkeliin ei ollut vai- vautunut kuin kaksi professoria Helsingin seu- dun yliopistoista! Myöskään kovin monta jat- ko-opiskelijaa ei ollut paikalla. Esimerkiksi KAVAn kahdeksastatoista tutkijakoulutetta-

vasta esitystä oli pitämässä vain kolme opiske- lijaa. Tämä on valitettavaa, sillä Suomessa ei useinkaan ole tilaisuuksia, joissa esiintyjät saa- vat etukäteen valmistellut kommentit töillen- sä. Harmittavaa siksikin, että mieleen jäivät monet todella huolella valmistellut komment- tipuheenvuorot, joista nyt poisjääneet jatko- opiskelijat jäivät siis paitsi.

Ensimmäisen päivän esitysten teemojen joukossa olivat mm. pankkiteoria, institutio- naalinen taloustiede ja epätasainen tulonjako.

Eli mukaan oli mahtunut todella hyvin erilai- sia teemoja ja papereita. Tämä on juuri yksi Kansantaloustieteen päivien rikkaus.

Tieteellisen ohjelman viimeisenä tapahtu- mana torstaina oli professori Heikki A. Loik- kasen (HY) johtama paneelikeskustelu ”Koke- muksia ja näkemyksiä aluepolitiikasta EU-Suo- messa”. Paneelissa olivat mukana professori Heikki Eskelinen (JoY), ylijohtaja Veijo Kavo- nius sisäasiaministeriön aluekehitysosastosta ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälä (PTT). Paneeli oli toteutettu kuulijaystävällisellä tavalla, sillä kes- kustelua käytiin kolmesta teemasta siten, että jokaisen teeman aluksi yliaktuaari Erkki Nie- mi (Tilastokeskus) esitteli tilastomateriaalia kunkin teeman pohjaksi. Käsiteltäviä teemoja olivat (i) aluekehitys EU:ssa, (ii) Suomen sisäi- nen kehitys ja (iii) suomalainen aluepolitiikka.

Karkeasti ottaen paneelista jäi mieleen lä- hinnä se, että EU:n tasolla talouden kehityk- sessä on tapahtunut konvergenssia mutta mai- den sisällä puolestaan divergenssiä. Näin on tapahtunut myös Suomessa, ja maan kehitystä kuvaavat toisaalta nopeasti kasvavat keskukset – Salo, Oulu ja Helsinki sekä toisaalta taantu- va ja tyhjentyvä Lappi, Kainuu ja Itä-Suomi.

Keskivertokuulijalle ei varmaankaan jäänyt epäselväksi se, että suomalaisen aluepolitiikan ohjenuoraksi näyttää valitun sellainen strategia,

(3)

96

L Y H Y E S T I KAK 1 / 2002

joka entisestään vahvistaa divergenssiä. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, millaisille talou- dellisille argumenteille tämä valinta perustuu.

Nyt jäi sellainen vaikutelma, että kyseessä on valittu (alue)politiikka, mutta että sen taustal- la oleva (alue)talousteoria jäi nyt kokonaan vail- le huomiota. Jos sellainen on olemassa, siitä pitäisi kertoa muillekin kuin asianosaisille. Yli- päätään se, mikä on aluetaloustieteen tai ta- lousteorian rooli aluetalouden kehityksen ar- vioinnissa jäi nyt vaille huomiota.

Ensimmäisen päivän virallinen ohjelma päättyi kongressikeskus Mikaelin tiloissa nau- tittuun illalliseen.

Toisellekin päivälle oli jäljellä vielä runsas ohjelma, joka alkoi neljällä rinnakkaisistunnol- la, joissa käsiteltiin mm. empiiristä toimialan taloustiedettä ja avotalouden makrotaloustie- dettä.

Toisen päivän antiin kansainvälisen tuulah- duksen toi Martin Dufwenbergin (Tukholman yliopisto) plenum-esitelmä kokeellisesta talous- tieteestä. Esityksen ensimmäinen osa oli käy- tännössä kirjallisuuskatsaus aiheeseen ja varsin tehokas sellainen. Toisessa osassa hän kertoi eksperimentistä, jota oli itsekin ollut toteutta- massa. Kunnon eksperimentin tapaan tulokset olivat yllätyksellisiä ja vastakkaisia standardi- teorian ennustuksille. Kokeessa koehenkilöt pelasivat tietynlaista Bertrand-kilpailullista pe- liä, jossa tasapainossa kaikkien olisi pitänyt kil- pailla itsensä lähes nollavoittotasolle. Kuiten- kin pelaajat ansaitsivat huomattavasti suurem- pia voittoja. Kun pelaajien mahdollisuuksia valita hinta rajoitettiin alhaalta päin eli julistet- tiin eräänlainen minimihinta, pelaajien valinnat menivät nopeasti tähän minimihintaan ja hei- dän voittonsa olivat pienemmät kuin ilman mi- nimihintaa. Dufwenberg varoitti tekemästä suoria johtopäätöksiä minimipalkan toivotta-

vuudesta. Lopuksi hän ryyditti esitystään spe- kulaatioilla tulevista Nobelin palkinnon saajis- ta ja kuten arvata saattaa spekulaatiot kohdis- tuivat kokeellisen taloustieteen harjoittajiin.

Taloustieteellisiä kokouksia Suomessa

Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekun- ta järjestää perinteisen taloustutkijoiden kesä- seminaarin 5.–6.6.2002 jo 19. kerran. Seminaa- riin ovat tervetulleita kaikki kansantaloustie- teen, yrityksen taloustieteiden, julkisen hallin- non ja yrityselämän edustajat sekä muut semi- naarin aihepiireistä kiinnostuneet. Seminaarin ensimmäisen plenum-luennon pitää Seija Ilma- kunnas Eläketurvakeskuksesta ja toisen Pentti Hakkarainen Suomen Pankista. Seminaarin tee- moina ovat mm. riskienhallinta rahoitusmark- kinoilla sekä työmarkkinoiden neuvottelujär- jestelmät. Paperit kokoukseen ovat haussa 26.4.

2002 asti. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://

www.cc.jyu.fi/~mphaapan/seminaari02/

Julkisen talouden ja finanssipolitiikan tut- kijoiden ja harrastajien kansainvälinen tieteel- linen seura International Institute of Public Finance (IIPF) pitää 58. vuosikongressinsa Helsingissä 26.–29.8.2002. Kokouspaikkana on Helsingin yliopisto ja kongressia isännöi Val- tion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Teemana onPublic and Private Sectors in Public Finance. Kongressissa esitetään 12 täys- istuntoesitelmää ja työryhmissä käsitellään noin 150 tutkimusta. Tervetuloa osallistumaan! Tar- kempia tietoja ohjelmasta ja muista yksityis- kohdista löytyy VATT:n kotisivulta http://

www.vatt.fi Lisätietoja antaa paikallisen järjes- telytoimikunnan sihteeri Henri J. Vartiainen, henri.vartiainen@vatt.fi "

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

vektori n 6= 0, joka on kohti- suorassa jokaista tason

Onko tekijärengas kokonaisalue tai kunta?. Onko ideaali

Tämän harjoituksen tehtävät 16 palautetaan kirjallisesti torstaina 5.2.2004.. Loput

“<M>issä on olemassa erityinen kan- sakunta ja erityinen kieli, siellä on myös olemassa siemen ihmiskunnan uuteen kehitykseen, inhimillisen sivistyksen uuteen vaiheeseen,

Keski-Uudenmaan pelastuslaitok- sen palomestari Olli Ryhänen kertoi meille, miten paikkatietoja hyödynne- tään pelastuslaitoksella ja mitä tietoja he tarvitsisivat

M utta kumpais- tenkin suhteen on sen muistettava ottaa huomioon, että valtion- hoitokunta on vain tilapäinen asiain järjestely, jota maan perus­. tuslakien mukaan

Mannerjäätikön peräännyttyä alueelta noin 10 600 vuotta sitten alue jäi 255 metrin korkeustasolle ulottuneen Sallan jääjärven peittoon (Johansson 1995)..

Turun rauha 1743 teki Rantasalmesta rajapitäjän: Ruotsi luovutti muun muassa Savonlinnan alueen Venäjälle, mutta Rantasalmi ja siis myös Oravin alue jäi Ruotsin puolelle..