• Ei tuloksia

Nyt on aika, valitkaatte!

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Nyt on aika, valitkaatte!"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

3 Z 3 H 9 - / ) K

S u o m e n k a n s a n e d u s t a j i l l e .

I — i : / ^ O T ) C A ! A / A A A

j Valppaan Kirjasto j

1 :

!

„Nyt on aika, valitkaatte!“ 1)

Ne olosuhteet, jo is s a eduskunta nyt (kokoutuu, on entiseen keisarikuntaan nähden, ipeljättävintä sekasortoa, kauhistavaa ja kaikesta tähänastisesta vallankumouksellisesta anarkiasta ennus­

tettua kansalaissotaa:

K o r n ilo v on taas esillä. H än on vallannut M osko van j a si­

käläiset 'bolshevikit. M o sko va on olevinaan väliaikaisen hal­

lituksen vallassa, mutta väliaikainen hallitus taas Pietarin bolshe- v iki en vankina. Kaledin on itse julistautunut kasakka-alueen diktaattoriksi ja julistettu koko V e n ä jä n ¡diktaattoriksi. K eren ski on piirittänyt Pietaria, mutta viimeisten tietojen mukaan on hän lyöty j a pakenee etelään. Kerenskin omat jou ko t ovat k ieltäy­

tyneet taistelemasta Pietarin neuvostoja vastaan. D iktaattori Kaledin taas 011 kannattavinaan väliaikaista hallitusta, että saa­

taisiin kapina kukistetuksi, mutta samalla uhkaa hän kasakkainsa kanssa »sen jälkeen poistaa tieltänsä sen lurju ksen ( = K e ­ renskin!)». M oskovassa suurvenäläinen hallitus. J a P ietarissa minkä V e n ä jä n ? J o s Kaledin on julistettu su ur-Venäjän diktaat­

toriksi, jä ä jäljelle Petrograd , jo n ka alueeseen ei kuulu muuta kuin Inkerinmaa naapureineen. Sunnuntaista klo I2 alkaen — meillä on nyt tiistai-ilta — on saatu »kauhistavia tietoja», tietää

»D jelo Naroda» julistaen, i) että M o rs k a ja lla on ollut julma verenvuodatus, 2) että haavoittuneita viruu kaduilla ja 3) että uhreja nähdään kaikkialla, 4) että jo u k o t k äy vä t hetki ihetkeltä yhä hurjemmiksi j a 5) tilanne johtaa — yleiseen pogrom iin!

Venäjän tasavalta on siis aivan anarkian tilassa. K a u v a n ennustettu kauhea kansalaissota on syössyt valtakunnan uhkaa- vimpaan, täydellisimpään sekasortoon, ju uri ennen perustavaa kansalliskokousta.

Tällainen on tilanne siinä valtakunnassa, johon porvarilliset ehdotuksillansa Suomen hallitusmuodoksi tahtovat yhä ja tk etta ­ van yhdyssiteitä Suomen »pysyväksi onneksi j a menestykseksi».

V allankumousta, jo k a ei tietysti tapahdu perustuslain pykälien mukaan, seuraa toinen paljon peljättäväm pi, jo k a ei välitä enää säilyttää oikeudellista varjoakaan, tukahduttaa julkisen sanan ja aikaansaa kansalaissodan ja diktatuurin, josta kukaan ei kuiten­

kaan välitä mitään, ko ska diktaattori omavaltaisesti on anastanut korkeimman vallan uhaten poistaa tieltänsä entisen »diktaattorin», jo k a vielä oli vlläpitävinään hallituksen oikeudellista v a r jo a !

*) Tämä on kirjoitettu ju u r i e n n en suurlakkoa, tiistaina.

WAF:iLKfcr?5EM

V * * k i j

(2)

Täytyyhän vihdoin kai 'kaihille selvetä se, mikä itsenäisyys- miehille on alunpitäen ollutkin selviö: Venäljän kauheasta seka­

sorrosta on Suomen eduskunnan mitä pikimmin pelastettava isänmaa.

S e n on toim ittava päättävästi ju u r i n y t, tällä hetkellä!

M itä varten on Suomen kansa lähettänyt tänne edustajansa ? Riitelemäänkö siitä, onko tällaisen V e n ä jä n hallituksen h y v ä k s y ­ misille j a määräyksille annettava ¡perustuslaillinen mierkitys vai ei?

— missä on V e n ä jä n hallitus? Pietari P aavalin linnassa, Kerens- kin luopuvien kasakkain pistim issä vai Kaledininlko julistuksissa.

Kenellä siellä on korkein »todellinen» valta, jo k a eräitä epäröi­

viä on painostanut? Onhan Suomen eduskunta sentään litse teossa kokoutunut tänne vaatimaan isänmaalle vapautta. M utta toiset näkevät yhä kaukounelmia jatkuvasta onnellisesta ja o i ­ keusperusteille rakentuvasta yhdyssiteestä tämän V e n ä jä n kanssa.

E ik ö tämä tilanne ja maailman sodan luonne, sen perussyyt, sen aiheuttamat julistukset kansojen itsemääräyksestä, sen koko tä­

hänastinen meno ja luvultansa sentään verrattain suuren Ibolshe- vikilaisen »hallituksen» julistukset jo avaa epäröivien silmiä?

Suomen kansan on otetta va -täy si valta, onnensa j a kohtalonsa omiin käsiinsä. V arm em m issa se ei voinekaan olla. Ellei kan­

nalla itsellänsä ole uskoa täihän oikeuteensa, tällaisissakaan kau­

histavissa poikkeusoloissa, ellei sillä ole uskallusta toimia päät­

tävästi, ratkaisevasti ja yksimielisesti nytkään, kun isänmaata uhkaa ilmeinen p o g ro m i valta j a anarkinen sekasorto, niin onko se arvollinen itsenäisyyttänsä vieläkään saam aan? Tarvitseeko sen vieläkin ky syä joltakin oikeuttansa .tekoon, johon sillä on his­

torian hengettären j a kansalliskulttuurinsa korkeampi ja vaati­

vampi velvoitus? J o s .tällaisen kansalaissodankin jälkeen vielä kysym me V e n ä jä ltä , myöntääkö .se meille riippumattomuuden, vastaa se jy rk ä sti: ei! K a n sa , joka ei y m m ä rrä etsikkbhetkeänsä, saa luultavasti yhtä vähän takeita Euroopan suurvalloiltakaan, jo tka jo n eljä ttä vuotta tahtovat asein määrätä oikeudestakin.

M itä on siis Suomen eduskunnan tehtävä juuri tällä het­

kellä? S en on y k sim ielisesti ju listetta v a S u o m i täydellisesti itse­

n äiseksi!

Sen on tehtävä se juuri nyt — muodonkin vuoksi — pääs­

täksensä omasta, yhä uhkaavammaksi keh ittyvästä tilantees­

tamme, jo k a — kuten eri puolueiden sanomalehdetkin jo ovat todenneet — on viemäisillänsä koko eduskunnan umpikujaan, mistä se ei n ä y pääsevän minnekään päin.

Sosialidemokraatit vaativat valtalakinsa perustuslakina hy­

väk syttäväksi — ehdottomasti. Porvarilliset p y sy vät yhtä j y r ­ kästi kannallansa, etteivät he voi sitä sellaiseksi myöntää, kun se ei ole syntynyt perustuslaillista tietä, s. o. kun siltä puuttuu korkeimman vallan myönnytys. J a kun se sen lisäksi ei muuten­

kaan tyydytä eduskunnan toista puoliskoa, ei sitä nykyisessä muo­

dossaan ole viisasta perustuslaiksi h yväk syä. S e herättäisi *pa-

(3)

3 'hennusta, jolla voi olla turmiolliset seurauikset. Pääaatteeltansa on se oikeassa, siinä nim., että se tahtoo siirtää vallan luopu­

neelta keisarilta ja suuriruhtinaalta takaisin kansalle (s. o. edus­

kunnalle), jolla sen väliaikaisesti täytyy olla, jo s sen mieli käydä itsenäisenä määräämään tulevaisuudestansa ja järjestäm ään asiansa niinkuin sen omat perustuslait säätävät. M uusta voi olla eri mielipiteitä. Sosialidemokraatit tahtovat ehdottomasti käyt­

tää tilannetta omien yhteiskunnallisten mullistustensa, s. o. köy­

hälistön luokkaetujen saavuttamiseksi siinä häikäilemättömässä määrässä, että ennustuksillansa manaavat meilläkin esille saman­

laista kauhun tilaa kuin entisessä keisarikunnassa voimme tällä hetkellä todeta vallitsevan ja uhkaavat ilmeisellä k ansalaisso­

dalla. T ä tä vartenko on isänmaa lähettänyt edustajansa näille koko historiassamme tärkeimmille valtiopäiville? Onhan maan valtava mielipide, että näiden on saatava Suomi riippumattomaksi

•ja täysin itsenäiseksi valtioksi.

Kfuinka siis on meneteltävä?

On päättävästi ja yksimielisesti julistettava maa itsenäiseksi, niin raukeaa riita valtalain oikeudellisesta ja ipuustavillisesta puo­

lesta senkin vuoksi, että se — (perustuslakina voimaan astuak- sensa — vaatii ja tku via yhdyssiteitä ja riippuvaisuutta ulkopo­

litiikkamme ja sota-asiaimme suhteen. K u n tämä on tehty, on noudatettava maan vanhaa (perustuslakia ja valittava väliaikainen valtionhoitajakunta, että maassa on olemassa laillinen korkeim ­ man vallan edustaja. J o s eduskunta — vapauden julistuksenkin jälkeen — valtavalla enemmistöllä vaatii enemmän sananvaltaa maan asioissa kuin sillä entisten perustuslakiensa mukaan on, ei mikään estäne sen sitä hankkimasta, koska se itse valitsee val­

tionhoitajat j a tietää saavansa maan perustusl. ikork. vallan h y ­ väksymisen vaatimuksillensa. Samoin voi se menetellä tärkeim­

pien yhteiskunnallisten lakiehdotusten kanssa. M utta kumpais- tenkin suhteen on sen muistettava ottaa huomioon, että valtion- hoitokunta on vain tilapäinen asiain järjestely, jota maan perus­

tuslakien mukaan ehdottomasti seuraa hallitsijan vaali, tulkoonpa tästä sitten Suomen (suuriruhtinas tai kuningas, jo ta viimemai­

nittua R u otsi-Suom en aikuiset perustuslakimme edellyttävät, ku­

ten kaikki tietävät. V altiohoitajakunnan aikana voidaan — vie­

railta kysym ättä — valikoida tämänlaisen asiain ratkaisun kanssa sopeutuvat pykälät sekä valtalaista että ajanmukaisemm iksi uusi­

tut kohdat niin hyvin eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuin maan oman hallituksen toim ittamista ehdotuksista Suomen sisäisten asiain järjestäm isestä uudella, entisiin ajanvaatim usten mukaan laaditulla perustuslailla, johon ei tarvinne ottaa muita, yhteiskunnallisia parannuksia toteuttavia lakeja jä asetuksia.

N äin j a ainoastaan näin menetellen voi Suomi menetellä pe- mstuslaillisesti omiin asioihinsa nähden. J a senhän täytyy olla tärkeintä meille. J o senkin tähden on meidän ainoa pelastuk­

semme sekä V e n ä jä n pelottavasta anarkiasta että omassa maas­

samme ehkä esiinpuhkeavista melskeistä yksimielinen ja päät­

tävä itsenäisyyden julistus. Pari-kolm ekvmmentä vuotta kestä­

nyt lainrikkomusten sarja, jota on jatkunut koko maailmansodan

(4)

4

ajan j a jota yhäti jatkuu entistä katalanim|in ja tämä V e n ä jä n uusi, mitä uhkaavimmaksi mielivallaksi ja ilmeiseksi kansalais­

sodaksi kehittynyt asiaintilanne vapauttaa ehdottomasti meidät sitoumuksistamme tällaiseen valtakuntaan vaatien meitä palvele­

maan ja toteuttamaan omaa historiallista kutsumustamme j a omia Suomen (heimokansoillekin tärkeitä kansallisia tehtäviämme.

Jä ttäk ä äm m e siis keskinäiset, toisarvoiset kinastuksemme toiseen otollisempaan hetkeen j a yhtykäämme niimhyvin puolueit- tain kuin kukin kohdaltansa asiassa, jota varten isänmaa tällä kertaa kuitenkin on edustajansa tänne lähettänyt ja jonka, aina­

kin näillä valtiopäivillä, tä yty y (käydä toisten kysymysten edellä.

Edusmiehet ja -naiset! N y t ei ole (hetki riidellä muodolli­

suuksista j a luokkaeduista, nyt on Suomen historian tärkein ja kohtalokkain ‘hetki. N y t, juuri nyt on meidän se näytettävä, että se vapautemme (hetki on lyönyt, jolloin meidän täytyy noudattaa kaikille kansalliseen suvereenisuuteen tähtääville kansoille ker­

ran vastustamattomana ikategoorisena imperatiivina esiytyvää si­

säistä pakkoa:

Isänm aa on ju listetta va vapaaksi. S u o m i su vereen isek sit Olkoon tällä julistuksellamme m itkä seuraukset tahansa, r y h ­ tyköön täkäläinen vieras sotilasto täällä minkälaisiin toim enpi­

teisiin hyvänsä, yksimielisenä on (koko Suomen kansa seisova nyt tämän tekonsa takana ja vastaava siitä kuin yksi mies, tietäen että omassa povessansa on kansalla vapautensa vahvin tu rva ! A inoastaan silloin, kun se tällä teollansa näyttää suvereenisuu­

tensa, voi se olla varma toistenkin suvereenisten kansojen ja E u ­ roopan suurvaltojen takeista.

Tähän tahtoisi k o k o 'Suomen kansaa ja eduskuntaa tällä rat­

kaisevalla hetkellä k o o ta ja rohkaista eräs isänm aan suvereenista vapautta yläpuolelta puolueiden katsova

J . M . Y llä ennustettu melskelakko, jo k a alkoi -samana il­

tana kun tämä manaus oli painettava, on sittemmin hirm u valtai­

sena ja verisenä kulkenut ylitsemme. Se on todennut oikeaksi pelkomme, että V e n ä jä n kansalaissodan turmiollinen vaikutus on yllättänyt meidätkin. J a onko kumma, jos täällä todella on puo­

lue. jo k a venäläisiä vallankumousihanteita tähdäten on luvannut toimia Pietarin ikumoukseHisten talutusnuorassa. 'Tästä onnet­

tomuudesta on Suomi pelastettava, ennenkuin kansalaissota tääl­

läkin syttyy vieden maan perikatoon juuri toivotun huomenen hetkellä. K y s y m y s valtalaista on nyt ly k k ä y ty n yt toistaiseksi ja eduskunnalla on itsellänsä nyt kaikki valta. M utta valtalain haamu nousee uudelleen pian esille, elTei eduskunta sovi siitä, että se käyttää valtansa niinkuin vaatii kansa ja isänmaan etu:

Suomi on täysin itsenäiseksi julistettava!*

t tse n ä i syys mies.

1290665635

1290665635

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Musiikin filosofian yhtenä päämääränä on mielestäni ajatella filosofisia ajatuksia musiikillisesti.. Haluan ko- rostaa yhtä näkökohtaa tässä erityisessä

Myös väitettyyn autonomian lisääntymiseen suhtaudutaan epäilevästi; lakiin tutustumalla se näyttää olevan lähinnä taloudellista autonomiaa, jonka vastapainoksi valtio

takakannessa jokapaikan todellinen vaan ei aina niin totinen puliveivari Slavoj Zizek toteaa, että jos tätä teosta ei olisi olemassa, se olisi pakko keksiäK. Zizekin heitto on niin

“<M>issä on olemassa erityinen kan- sakunta ja erityinen kieli, siellä on myös olemassa siemen ihmiskunnan uuteen kehitykseen, inhimillisen sivistyksen uuteen vaiheeseen,

KESTÄV Y YSMURROS I SYKE POLICY BRIEF I 9.12 .2021.. Yhteiskunnan järjestelmiin

M utta kun hän tietää että hänellä on sitä ajam assa luottamushenkilöt, joiden välityksellä hän voi ja saattaa vaikuttaa asiain ratkaisuun, niin se

firoat juunja ja itmoittiroat, että Re jeijoroat puotueenja miesten ta n sja jäm ältä tannalla. itu n n allislati lähetettiin npt juureen roaliofuntaan, mutta p atja

Kirjaston vuosien 2013–16 tavoiteohjelmassa tähdennetään, että informaatio- ja toimintaympäristön muutos vaatii henkilöstöltä kykyä ennakoida tulevaa kehitystä ja että