• Ei tuloksia

Maaria Jokimies näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Maaria Jokimies näkymä"

Copied!
9
0
0

Kokoteksti

(1)

maariajokimies: kesävaluusormienlävitse (keltainen) (2020)

öljy, öljypastellijaakryylikankaallealumiinikomposiittilevyllä 130 x 100 cm

(2)

maariajokimies: kesävaluusormienlävitse (vihreä) (2020)

öljy, öljypastellijaakryylikankaallealumiinikomposiittilevyllä 150 x 110 cm.

(3)

maariajokimies: kesävaluusormienlävitse (sininen) (2020)

öljy, öljypastellijaakryylikankaallealumiinikomposiittilevyllä 175 x 130 cm

(4)

kuvankevät 2020 projectroom

valokuvatmaariajokimies

(5)

maariajokimies: hänlukee, kunkatsontosi-tv: (2019)

vesiväripaperille 30 x 21 cm

(6)

maariajokimies: verkkarit (2019)

vesiväripaperille 34 x 24 cm

(7)

maariajokimies: sokeripalapuoliks (2019)

öljy, öljypastellijaakryylikankaalle 140 x 180 cm

(8)

maariajokimies: akvaariokukkia (2019)

öljy, öljypastellijaakryylikankaalle 150 x 110 cm

(9)

441 T&E 4|2020

NumEroN TAITEILIJA

Maaria JokiMies

Maalaan figuratiivisia ja värikylläisiä öljyväriteoksia, joissa kuvaan sukupolveni nuorten juhlan ja yhteisöllisyyden hetkiä. Isompien öljyväriteosten rinnalla työstän myös pieniä maalauksia papereille. Maalausprosessissa yritän antaa tilaa materiaa- leille ja oppia samalla tuntemaan ja hyödyntämään niiden erilaisia ominaisuuksia yhä paremmin. Työstän teoksia maalia lisäten ja välillä poistaen, antaen eri kerrosten ja vaiheiden näkyä. On loputtoman kiinnostavaa etsiä uusia tapoja levittää maalia ja tarkkailla sen muodostumista illuusioksi jostain olemassaolevasta. 

Pyrin teoksissani tuomaan esille yksilön arkista tasapainoilua onnellisuuden kokemuksen ja lukemattomien erilaisten eettisyyteen, etuoikeuksiin sekä merki- tyksellisyyteen liittyvien kysymysten välillä. Tästä näkökulmasta maalaaminen it- sessään on tavallaan ristiriitaista: miksi luoda tavaraa pullollaan olevaan maailmaan lisää taide-esineitä, joilla ei ole varsinaista käyttötarkoitusta. Koen kuitenkin, että tarvitsemme taidetta juuri tämän alati läsnäolevan eettisen kamppailun vastavoi- maksi. Uskon maalauksen voimaan. Sen hitaasti aukeavat merkitykset voivat antaa katsojalleen fyysisen kokemuksen, mennä luihin ja ytimiin.

Muistelemisella ja muistojen kerrostumilla on vahva rooli teoksissani. Käytän lähtökohtana itse ottamiani valokuvia, joten maalauksissa esiintyvät henkilöhahmot ovat omaa lähipiiriäni. Haluan maalata sitä mitä näen ja näin antaa arvoa ympäril- läni oleville henkilöille, esineille ja asioille, jotka ovat vuorovaikutuksessa kanssani.

Näennäistä huolettomuutta huokuviin henkilökohtaisiin muistikuviini luon risti- riitaa yhdistämällä niihin toistoon perustuvia kuviointeja. Kuvion rooli vaihtelee maalauspinnan eri kohdissa – se esiintyy tilanteesta riippuen joko yleisperspek- tiivistä kuvattuna rakenteena, kuten aitana tai verkkona, tai esimerkiksi vaatteen kuosina. Saman maalauseleen kaavamaisessa toistossa on meditatiivisuutta mutta myös neuroottisuutta.

Rakastan maalaamista ja se on minulle elinehto. Maalatessani koen työskentele- väni ei-kielellisellä alueella, intiimissä vuorovaikutuksessa syntyvän teoksen kanssa.

Ehkä tämän takia teosteni teemojen sanoittaminen ja niiden objektiivisempi tul- kinta tapahtuu usein vasta prosessin loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Tarkastellessani vanhempia maalauksiani koen ne jonkinlaisena eskapismina, paluuna hetkiin, jolloin minulla on ollut hyvä olla. Uudemmissa teoksissani ahdistavat asiat ovat vahvemmin näkyvillä.

Tulevia näyttelyitä vuonna 2021: Exhibition Laboratory (maaliskuu) ja Forsblomin Studio (lokakuu).

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Huolimatta valitusta lähestymistavasta, tyypillisesti epätasapaino uuden strategian tuomien muutosvaatimusten ja päivittäisen työn välillä kärjistyy silloin kun kohdataan

Käytännössä Roundtable-ryhmän sopiva koko on 4–8 henkeä. Tavoitteena on luottamuksellinen keskustelu. Työskentelyä helpottaa, kun ryhmän jäsenten yritykset eivät

Tämä saattaa Katarina Eskolan ja Maaria Lingon mukaan merkitä sitä, että kirjastonkäyt- täjät ovat heitteillä suurissa kunnissa.. 'Lainsuojattomat' kirjastonkäyttäjät

Suomen- kieliselle metodikirjallisuudelle on jatkuvasti tila- usta, ja vaikka verkon tutkimuksen metodeja ja tutkimusetiikkaa koskevaa kirjallisuutta on saata- villa runsaasti,

Katarina Eskola: Merkitysten tuottaminen kulttuurissa : johdatus tutkimusteemaan Terhi Anttila: Esikouluikäisten lukeminen Maaria Linko: Kaupunginosateatterin

Maaria Harviainen, johtava informaatikko Sibelius-Akatemian kirjasto, Taideyliopisto Email. maaria.harviainen@uniarts.fi Irmeli Koskimies, kirjastonjohtaja

Maaria Harviaisen ja Maria Söderholmin vetä- mässä paneelissa keskustelivat professorit Pirjo Markkola, Jari Vuori ja Jorma Sipilä, opetusneu- vos Olli Poropudas

Maaria Harviai- nen kokoaakin artikkelissaan viime syksyisessä tutkijapalvelujen seminaarissa nousseita ajatuksia, joissa korostuu kirjastojen rooli korkeakoulujen tutkimuksen