• Ei tuloksia

Laaksonen, Salla-Maaria; Matikainen, Janne & Tikka, Minttu (toim.) (2013). <br><i>Otteita verkosta: verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät</i>

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Laaksonen, Salla-Maaria; Matikainen, Janne & Tikka, Minttu (toim.) (2013). <br><i>Otteita verkosta: verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät</i>"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

106

Media & viestintä 37(2014): 3

Eliisa Vainikka

Suuntaviivoja verkon tutkimukseen

Laaksonen, Salla-Maaria; Matikainen, Janne & Tikka, Minttu (toim.) (2013).

Otteita verkosta: verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät Tampere: Vastapaino, 376 s.

Kirja-arvio

Otteita verkosta on kaivattu suomenkielinen opas internet-tutkimuksen menetelmiin. Suomen- kieliselle metodikirjallisuudelle on jatkuvasti tila- usta, ja vaikka verkon tutkimuksen metodeja ja tutkimusetiikkaa koskevaa kirjallisuutta on saata- villa runsaasti, on alalle tarpeen luoda ja kehittää myös suomenkielistä käsitteistöä.

Kirjan rakennetta määrittävät kulttuurintut- kimuksen, vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen tutkimuksen sekä käyttäjien ja teknologioiden kohtaamisen näkökulmat. Näille alueille voita- neen myös ainakin väljästi sovittaa suurin osa Suomessa tehtävästä verkkoon suuntautuvasta tutkimuksesta.

Kokonaisuudessaan teos on monipuolinen esittely verkon tutkimuksen eri menetelmistä.

Kirjan alkupuolella lähdetään liikkeelle perusteis- ta, pohdinnalla siitä mitä verkon tutkimus tai in- ternet-tutkimus ylipäänsä on. Tällainen määrittely on paikallaan, ja tutkimusalan piirissä käydäänkin jatkuvasti keskustelua siitä, miten määrittelem- me verkon tutkimuksen. Verkon tutkimuksen ase- ma eri tieteenalojen välisenä monitieteellisenä ja monimetodisena tutkimusalana tulee hyvin esiin kirjassa, erityisesti Frans Mäyrän pelitutkimusta käsittelevässä artikkelissa ”Monitieteisyys ja mo- nimetodisuus pelien ja interaktiivisen verkkome- dian tutkimuksessa”. Mäyrän artikkelin lähtö- kohtana on humanistinen käsitys digitaalisesta kulttuurista arkielämän osana. Artikkelissa esi- tellään erityisesti pelitutkimuksen näkökulmasta digitaalisen kulttuurin tutkimuksen suuntauksia ja menetelmävalintoja, ja se toimiikin hyvänä en- siesittelynä pelitutkimuksen maailmaan.

Teos lienee erityisen hyödyllinen opiskelijoille, sillä sen artikkelien avustuksella pääsee kohta- laisen helposti kustakin aiheesta tehdyn aikai- semman tutkimuksen jäljille. Esimerkiksi Riikka

Tur tiaisen ja Sari Östmanin artikkeli tutkimus- etiikasta ja kirjan verkkokyselyjä käsittelevä osa 2 lienevät hyödyllisiä graduntekijöille. Turtiainen ja Östman pohtivat esimerkkitapauksen avulla internet-aineistojen käytön mahdollisia eettisiä vaaranpaikkoja. Verkkokyselyjä käsittelevässä osassa 2 selostetaan seikkaperäisesti entisestään yleistyvien verkkolomakkeen kautta tehtävien kyselyjen toteuttamisen ongelmia ja mahdolli- suuksia. Kirjan loppuun on myös sisällytetty sanasto, josta on helppo tarkistaa keskeisiä kä- sitteitä.

Jukka Huhtamäen ja Olli Parviaisen artikkeli

”Verkostoanalyysi sosiaalisen median tutkimuk- sessa” johdattaa lukijansa viime vuosina suosio- taan kasvattaneen verkostoanalyysin (social net- work analysis tai SNA) pariin. Artikkelissa esitel- lään verkostoanalyysi menetelmänä ja annetaan myös käytännön ohjeita sen soveltamiseen ja verkostoanalyysissä käytettävien ohjelmien käyt- töön. Nähtäväksi jää, miten ohjeet kestävät aikaa ohjelmien muuttuessa ja päivittyessä jatkuvasti.

Otteita verkosta -kirjan vahvuuksia on sen pe- rusteellisuus ja kattavuus. Kirjoittajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja viittaavat kattavasti myös kansainväliseen tutkimukseen. Mukaan on saatu sekä tunnettuja nimiä että nuorempia tutkijoita, mikä tuo kiinnostavasti esiin myös suoma laisen nettitutkimuksen nykytilan, joka tämän kirjan perusteella näyttää valoisalta. Ar- tikkelit ovat kautta linjan kriittisiä ja huomioivat kunkin menetelmän mahdolliset ongelmat.

Kerralla luettuna yli 350-sivuinen kirja on tiiviytensä vuoksi hieman raskas lukupaketti, siitä huolimatta että artikkelit ovat kieleltään ja sisällöltään moitteettomia. Sen sijaan artikkelit tai temaattiset alaluvut toimivat erinomaisesti itsenäisinä kokonaisuuksina.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Turkkilaisissa kielissä ovat sekä verbi kapaloida että (vauvan) kapalovaatteen nimitys bele- / bile- (&lt; *б.еле-) -kantaisia, esimerkiksi turkin murt.. bele-, bälä-, böle-,

Kylmän sodan jälkeen Suomi on osallistunut kansainvälisiin ope- raatioihin, joiden luonne ja kes- keiset tehtävät ovat erilaisia kuin kylmän sodan aikana.. Suomi on

”Median” ymmärrän Janne Seppäsen ja Esa Väliverrosen (2013) tapaan laajasti, sekä perinteisinä joukko- viestiminä että sosiaalisen mediana, sekä teknologiana,

Arvioinnista saadun tiedon hyödyntämisestä opetuksen ja koulun kehittämisessä rehtorit olivat melko optimistisia, mutta sekä rehtoreiden että opettajien mielestä

Oppilaiden vastauksissa toistuivat toivomukset päästä pelaamaan peliä yhdessä kavereiden kanssa verkon kautta, minkä lisäksi oppilaat toivoivat peliltä sosiaalisen median

Tutkielmassa käsiteltiin Tor-verkon rakennetta ja toimintaa, sipulireitityksen kehitystä vuo- sien varrella, sipulireititystä, Tor-verkon ja virtuaalisen erillisverkon

Niin kuin runoudessa kieli kuvaa kohdettaan vierei- syyden, metonyymisen suhteen kautta, myös proosassa voitaisiin riistäytyä vähän kauemmas suomalaisesta bio- grafistisen

Toisaalta oppialojen erikoistumisen pai- neissa filosofian historian tutkimus saa myös taistella ole- massaolostaan ja puolustaa kuulumistaan juuri filosofian