Akvaattiset vieraslajit ja niiden hallinta

(1)

1 Lauri Urho 17.3.2021

Akvaattiset vieraslajit ja niiden hallinta

Lauri Urho

17.3.2021 Vesistökunnostusverkoston talviwebinaari

Vesistökunnostus, vesien hoito on haastavaa ja vieraslajit tuovat siihen lisähaasteen.

.

Pitäisi hahmottaa mikä todella on se ongelma tai ongelmat mitä hoidetaan?

Liian usein hoidetaan ongelman seurausta tai vain ongelman osaa

Ilmaston muutoksesta huolimatta olisi turvattava alkuperäislajien kantojen hyvä taso, ravinnontuotanto, virkistysmahdollisuudet, ja ekosysteemin toimivuus.

Vieraslajitkin voivat olla tai tulla tärkeään rooliin vesialueiden hoidossa, jopa laajoilla alueilla

Vieraslajien suhteen ennalta ehkäisy on keskeistä ja kustannustehokkainta Puhutaan vesistö-, virtavesi-, kalavesi- tai lintuvesikunnostuksesta, monimuotoisuuden hoidosta, vesistöjen monimuotoisuudesta, lajien ja luontotyyppien uhanalaisuudesta sekä vieraslajien uhasta. Syy ja seuraus välillä unohtuu! Kunnostustarvetta varmasti on.

Kala- ja lintuvesiä kunnostetaan, mutta lajien uhanalaisuus tai uhat ei näytä vähentyvän!!

Vieraslajeja ei vielä juuri hoideta tai hoidetaan yksipuolisesti, lyhytnäköisesti !

(2)

Lauri Urho

Lauri Urho 25.10.2016

Vieraslajien hallinta ennalta on todella oleellisinta.

Vieraiden kalalajien istuttaminen vaatii Suomessa luvan

Vieraslajit tulevat haitallisiksi vasta väärässä paikassa.

Esiintymien hallinnan tasot:

• Leviämisen rajoittaminen

• Haittojen hillintä

• Hävittäminen/eliminointi/poisto

Esimerkkilajeina

Aurinkoahven Hopearuutana

Ja tuonti, vai vaatiiko?

Otan esimerkkini kahdesta lajista, jotka ovat jo

levinneet paikallisesti ja esiintymät vaativat hallintaa.

Onko akvaariokaloina tuotuja lupa istuttaa lammikkoon? Kuka valvoo?

(3)

Hopearuutana ei ole säädösten alainen haitallinen vieraslaji, mutta se voi olla paikoin haitallinen ja haasteellinen hallita.

Aasiassa hopearuutana on tärkeä viljelylaji, joka tuottaa ravintoa miljoonille ihmisille.

Meillä särkikalat koetaan hankaliksi prosessoida ja ovat niukasti hyödynnettyjä.

Kansallisen ja EU:n vieraslajiasetuksen luetteloihin on koottu haitallisia vieraslajeja.

EU asetus kieltää lajin myynnin, käytön, pyynnin ja kuljetuksen -- ristiriita hallintatoimiin

Haitallisia vieraslajeja on toki muitakin. Samoin lakeja ja asetuksia. Mm. kalastuslaki.

Ns. vastustettavat kalataudit ja rapurutto rasittavat kalataloutta ja alkuperäisiä lajeja.

Haastavimpia ovat vieraat loiset ja taudit, jotka usein tulevat myös muiden vieraslajien mukana ja ovat hankalia hallita. Covid-virus on osoittanut tautien hallinnan vaikeudet.

Yleisesti haitallisimpia ovat tehokkaasti lisääntyvät, kilpailukykyiset ja

helposti leviävät lajit.

Säädökset hyviä ja tarpeellisia, mutta tieto ja ymmärrys ratkaisevia

On tärkeä ymmärtää, sekä vieraslajien hyödyntämisen tärkeys, että myös tunnistettava niiden haitallisuus ja riskit hallitsemattomina väärässä

ympäristössä.

1.7 milj. ton

(4)

Aurinkoahven

Lepomis gibbosus Pumpkinseed

• Akvaariokala Pohjois-Amerikan itäosasta

• Päästetty luontoon lähes kaikissa Euroopan maissa

• Voi kasvaa 30 cm pituiseksi; meillä tavatut yleensä alle 20 cm

• Värikäs, mutta aggressiivinen

• Pitää kutu-/pesäreviriä ja ruokareviiriäkin

• Tehokas lisääntyjä ja monipuolinen ravinnonkäyttäjä

• => voi esiintyä suurina tiheyksinä

• Haittojen perusteella =>EU:n haitallinen vieraslaji 15.8.2019

=> Luontoon päästäminen johti akvaariossapitokieltoon Kalastuslaki on jo kauan kieltänyt

uusien lajien istuttamisen ilman lupaa.

(5)

5 16.3.2021

Aurinkoahvenen havaintopaikat Suomessa

http://kalahavainnot.luke.fi/kalalajitieto/fi/aurinkoahven/

Aurinkoahven

Lepomis gibbosus

2014 1. havaintopaikka 2017 5 havaintopaikkaa 2019 10 tiedossa olevaa 2020 19 havaintopaikkaa ainakin 9 kunnan alueella

(Urho 2021).

Aurinkoahven levitetty nopeasti Varsinais-Suomessa

(6)

Aurinkoahvenen esiintymien hallinta Suomessa

MMM pyytää lausuntoja/kommentteja aurinkoahvenen hallintasuunnitelmaehdotukseen.

Suunnitelmien perusteluja on julkaisussa (Huusela ym. 2021) ja siinä tarkemmin aurinkoahvenesta (Urho 2021). https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547033

• Ehdotetaan aurinkoahvenen esiintymien poistoa kaikista paikoista, joista se vain onnistuu. (Keinoja löydettävissä esim. lammikkoviljelystä). Haasteita …

• Missä poisto ei onnistu, kalatieheyden kurissapitäminen haittojen minimoimiseksi

• Aurinkoahvenen lakien vastainen levittäminen saatava hallintaan tiedottamisella

(7)

7 Lauri Urho 7.12.2016

Hallintamahdollisuuksia esiintymille:

1. Kaikkien kalojen poisto lammesta

, lisääntyvätkö vai ei?

Hallintamahdollisuudet ilmestymisen/leviämisen estämiseksi:

Informointi eri säädöksistä, lajin haitoista ja uhista.

Pitäisi keskittyä potentiaalisiin levittäjiin Varsinais-Suomessa

1.1. Lammen tyhjennys (isot lammet vaikeampia, mihin vesi ym.); usein haastava

• Perinteistä luonnonravintolammikoiden viljelykäytännössä

• Haasteena voi olla lammen sijainti; (pumppaus ylöspäin, pohjavesialue ym.)

• Omistaja(t) mukaan yhteistyöhön (yksityinen, kunta, yritys, useita omistajia)

• Osassa lammista viljelylajeja (esim. rapuja, siikaa ym.)

• Muut lajit otettava huomioon (vieraslajit, uhanalaiset, direktiivi lajit ym.)

• Kalojen, rapujen ym. lajien kerääminen; haasteena poikaset pieniä….

• Osa toimii uimapaikkana, saunarantana ym.

• Pitää tyhjentää niin, ettei jää yhtään vettä, jos kaikki kalat halutaan poistaa

• Lisänä voi olla kemikaalien käyttö

• Ei aina mahdollista tai kustannukset liian suuria

Kalastuskielto tuskin auttaa

(8)

Hopearuutana, Carassius gibelio, Gibel carp,

Aasiasta

1948 Balttian järviin ja jokiin 1985 havaittiin Itämeressä 2005 hav. Suomessa

Muodostaa triploideja naaraskantoja

(9)

Ruutana (alkuperäinen) Hopearuutana (vieraslaji)

• Molemmat tulevat toimeen myös vähähappisissa oloissa

• Hopearuutana on tehokkaampi ravinnonkäyttäjä ja lisääntyjä

• Lajit myös risteytyvät. Hopearuutana lisääntyy myös kloonaten itseään

Hopearuutana luettiin ennen kultakalan alalajiksi (kultakalan villimuoto muistuttaa hopearuutanaa)

Muodostaa triploideja naaraskantoja

(10)

10 Lauri Urho 16.3.2021

Salon lammet 11 ha ja 17 ha, syvyys alle 1 m

Hopearuutanoita ilmestynyt lampiin noin vuonna 2003.

Hopearuutana on siis todella tuottava

Paunettipyyntiä 2010-11

(Urho ym. 2014)

VAR-Ely

n. 500 kg/ha

Mitä kalojen poisto auttoi?

Yhteensä poistettiin 14 tonnia hopearuutanaa ja 6 t. ruutanaa

(11)

Ennen tehokalastusta Jälkeen

Parissa vuodessa vedenlaatu taas heikkeni

Muutoksia suuntaan ja toiseen

Ruutanan kasvu, lis., lajit ym.

linnut

(12)

12 Lauri Urho 7.12.2016

Muumilampi noin 2,2 ha, syvyys noin 0,6 m

2016 106 kg/ha 2017 190 kg/ha 2018 388 kg/ha 2019 148 kg/ha 2020 17 kg/ha 2016-20 849 kg/ha Yht. 1 868 kg (374 kg/v) Keskimäärin 170 kg/ha/v

Hopearuutanan (ja risteymien) pyyntiä Hki Pornaistenniemen lammesta, Luonnonsuojelualueet väärässä käytössä vieraslajin kasvatuksessa

katiskoilla

Ongelma ratkaistu?

Hki

(13)

13 Lauri Urho 17.3.2021

Viikin lampi ^{0,25 ha}

Kaloja poistettu onkimalla

2010-2020

1308 kg/ha

130 kg/ha/v

2016-2020 783 kg/ha 157 kg/ha/v kaloja poistettu 2011-2020 puoli kiloa kalaa poistettu joka neliömetriltä

Vedenlaatu parani vuoteen 2018 mennessä

Kokeiltu paunettia ja katiskoja, mutta saaliina muita kuin hopearuutanaa

Kestävää kalastusta? Onko hopearuutanakanta hallinnassa?

Entä lampi?

Analyysit vielä kesken, mutta nyt jo tiedetään että kohdistettu jatkuva kalastus

tuottaa hyvin saalista ja voidaan estää vedenlaadun heikkenemistä, jopa parantaa sitä, mutta hopearuutanan saanti hallintaan vaatii tarkempia analyysejä ja lisäkokeita.

Hopearuutana ilmestyi (2006?) 2007 vl.

Ruutana

(14)

14 Lauri Urho 7.12.2016

Mereen yhteydessä olevat lammet ovat keskeisessä asemassa hallinnassa

Hopearuutanan lisääntyminen tehokasta lammissa

Meressä kasvu tehokkaampaa

Max 3,5 kg 50 cm saatu merestä

2018 vuosiluokkaa Ruutana

2011 vuosiluokka

Salon lammikoista poistettu hopearuutanamäärä 14 tonnia voisi olla meressä moninkertaistamassa massaansa. 5-12 v. 10 x 14 t => 140 t

=> 280 t

(15)

15 Lauri Urho 16..3.2021

Viikin lampi, Helsinki

0+ hopearuutanoita

19.7.2018

Hopearuutanan lisääntyminen on tehokasta ja nopeaa

14.5.2018 oli täynnä

Kutu https//youtu.be/N7ITSlbweH0 4.7.2018

14-42 mm (0,1-0,7g)

Akvaattiset vieraslajit ja niiden hallinta