• Ei tuloksia

PYSÄKÖINTI JYVÄSKYLÄSSÄ

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "PYSÄKÖINTI JYVÄSKYLÄSSÄ "

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

PYÖRÄ-

PYSÄKÖINTI JYVÄSKYLÄSSÄ

Ehdotus asemakaavoissa käytettävien polkupyörien pysäköintinormien

tarkistamiseksi

28.9.2021

(2)

Uudet pyöräpysäköintinormit ohjaavat asemakaa- vojen määräyksiä tonteille toteutettavista pyörä- paikoista. Tavoitteena on pyöräilyn edellytysten pa- rantaminen. Pyöräpysäköintinormit koskevat koko kaupungin aluetta.

Tavoitteena on ollut löytää asemakaavojen pyö- räpysäköintimääräyksille Jyväskylän olosuhteisiin sopiva määrän ja laadun perustaso, joka on koh- tuullinen myös kustannusten ja toteutettavuuden näkökulmasta.

Pyöräpysäköintinormeissa on esitetty vähimmäis- taso pyöräpysäköinnin määrälle ja laadulle. Normit on laadittu asemakaavojen yleisimmille käyttö- tarkoituksille: asumiselle, liike- ja toimistotiloille ja opetuspalveluille. Myös muiden tonttien kohdalla tulee asemakaavassa määrätä pyöräpaikoista, mut- ta mitoitus harkitaan tapauskohtaisesti. Suojeltujen kulttuuriympäristöjen alueilla normeista voi niin ikään joustaa siten, että pyöräpysäköintiratkaisut ovat sovitettavissa ympäristöön arvot huomioon ottaen. Pyöräpysäköintinormit ovat samat koko kaupungin alueella. Poikkeuksena on Kankaan pal- veluyhtiön alue, jolla asuntorakentamisen pyörä- paikkamitoitus pysyy alueella aiemmin käytössä olleella tasolla palveluyhtiön osakkaina olevien talo- yhtiöiden tasapuolisen kohtelun vuoksi.

Uusien normien mukaan asuntorakentamisessa tulee toteuttaa vähintään 1 pyöräpaikka 30 kerros- alaneliömetriä kohti. Mitoitus on valtakunnallisten suositusten mukainen, ja vastaa tavoitetta siitä, että jokaisella jyväskyläläisellä olisi mahdollisuus käyttää polkupyörää. Kankaan palveluyhtiön alueella asu- misen pyöräpaikkamitoitus on 1 pp/40 k-m². Opis- kelija-asumisessa noudatetaan koko kaupungissa mitoitusta 1 pp/ 30 k-m².

Liike- ja toimistorakentamisessa hankkeet voivat Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2016

pyöräilyn edistämisohjelman, jonka tavoittee- na on pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen (Kh 2.5.2016/111). Vuonna 2018 Jyväskylässä uudistet- tiin asemakaavojen pysäköintinormit henkilöauto- jen osalta. (Karltk 16.10.2018/264). Uudet pyörä- pysäköintinormit ovat jatkoa tälle työlle. Laadukkaat ja riittävät pyörien pysäköintimahdollisuudet ovat edellytys pyörän säilytykselle, asiointikäytölle ja työmatkapyöräilylle.

Useat suomalaiset kaupungit ovat viime vuosina uu- distaneet pyöräpysäköintinormejaan. Jyväskylässä yhtenäiset linjaukset pyöräpysäköinnistä ovat puut- tuneet. Asemakaavoissa on määrätty pyöräpaikois- ta, mutta käytännöt ovat olleet kirjavia. Toisinaan pyöräpysäköintiin ei ole puututtu asemakaavassa, jolloin on voitu soveltaa rakennusjärjestyksen mää- räystä 2 pyöräpaikasta asuntoa kohti. Ydinkeskus- tassa liiketilojen pyöräpysäköintiä on koskenut kau- punginvaltuuston vuonna 2011 hyväksymä periaate, jonka mukaan osa liikerakentamisen pyöräpaikoista tulee lunastaa yleisiltä alueilta (Kv 21.2.2011/33).

Käytännössä pyöräpaikkojen lunastusmenettely on osoittautunut hankalaksi hallita, ja yksittäisiä lunas- tuksia on ollut vähän.

Lähtökohdat

Työn vaiheet ja tavoitteet

Uudet pyöräpysäköintinormit

Asemakaavojen pyöräpysäköintinormit

(3)

Kouluissa ja oppilaitoksissa pyöräpaikkoja toteu- tetaan jo nykyisin kiitettävästi, ja mitoitusnormi noudattaa viime aikoina toteutuneiden hankkeiden linjaa 1pp/40 k-m². Päiväkotien mitoitusohje on lie- vempi 1 pp/90 k-m².

Määrän ohella asemakaavoissa tulee ohjata pyörä- pysäköintipaikkojen laatua. Paikkojen käytettävyys ja turvallisuus voi olla pyöräilyn edistämisen kannal- ta jopa määrää tärkeämpää. Uusien normien mu- kaan pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasosta käsin helposti saavutettavissa.

Paikoissa tulee olla runkolukitusmahdollisuus pyö- rävarkauksien ehkäisemiseksi.

Osa pyöräpaikoista määrätään toteutettavaksi katettuun tilaan. Asumisessa ja opetuspalveluis- sa vähintään puolet ja liiketiloissa vähintään 30 % pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa. Toi- mistotiloissa 30 % paikoista tulee olla katetussa ja lukitussa tilassa, mikä tukee työmatkapyöräilyä.

Ydinkeskustan liikerakentamisen pyöräpaikkojen lunastusmenettelystä luovutaan yleisenä periaat- teena. Menettelyn käyttöönottoa voi harkita ase- makaavakohtaisesti, jos ydinkeskustassa viriää mer- kittäviä liikerakentamisen hankkeita. Tällöin tulee selvittää myös menettelyn käytännön järjestelyt.

Pyöräpysäköintinormien tulkintaa eri tilanteissa selvennetään soveltamisohjeella. Soveltamisoh- jeessa kerrotaan mm. erikoispyörien huomioon ot- tamisesta sekä muista pyöräpysäköinnin toteutta- misen yksityiskohdista.

Pyöräpysäköintinormien toimivuutta seurataan, ja normeja päivitetään tarvittaessa.

Työryhmä

Polkupyöräpysäköintinormien uudistamisen työ- ryhmään ovat osallistuneet:

• Paula Julin asemakaavoitus

• Mauri Hähkiöniemi asemakaavoitus

• Kati Kankainen resurssiviisas liikkuminen

• Mika Koliseva yhdyskuntasuunnittelu

• Hannu Onkila yhdyskuntasuunnittelu

• Eveliina Jäntti katupalvelut

• Ilkka Toppila katupalvelut

(4)

Ehdotus uusiksi pyöräpysäköintinormeiksi

Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasosta helposti saavutettavissa**. Paikoissa tulee olla runkolukitusmahdollisuus. Paikoista vä- hintään 10 % tulee varata erikoispyörille. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan.

Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasosta helposti saavutettavissa**. Paikoissa tulee olla runkolukitusmahdollisuus. Vähintään 30 %

pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun ja lukittavaan tilaan.

Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasosta helposti saavutettavissa**. Paikoissa tulee olla runkolukitusmahdollisuus. Paikoista vä- hintään 10 % tulee varata erikoispyörille. Vähintään puolet pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan.

Pyöräpaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien tuntumaan ja sujuvien kulkuyhteyksien varrelle.

Pyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasosta helposti saavutettavissa**. Paikoissa tulee olla runkolukitusmahdollisuus. Paikoista vähin- tään 10% tulee varata erikoispyörille. Vähintään 30%

pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan.

Pyöräpaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien tuntumaan ja sujuvien kulkuyhteyksien varrelle.

1/30

1/100

1/40

1/90 1/100

1/150 (tai 1/250*) 1/40

1/30 Opiskelija-asuminen

Asuminen Kankaan palveluyhtiön alueella

Asuminen (ei erillispientalot)

Toimistotilat

Koulut ja oppilaitokset

Päiväkodit Liiketilat alle 2000 k-m²

Liiketilat 2000 k-m² ja yli Asuminen

Liike- ja toimistotilat

Opetuspalvelut

Käyttötarkoitus Pysäköintinormi Laatumääräykset

(pp/k-m²)

tapauskohtainen mitoitus, ottaen huomioon kohderyhmän ja

työntekijöiden tarpeet Palveluasuminen

(jossa liikuntaesteisiä asukkaita, ei senioriasuminen)

(5)

Ohjeita pyöräpysäköintinormien soveltamiseen

Asuntorakentamisessa on suositeltavaa toteuttaa yhdessä hankkeessa monenlaisia pyöräpysäköinti- ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin, esimerkiksi nopeakäyttöisiä vieraspaikkoja, lämpimiä talvisäilytyspaikkoja ja turvallisia lukittavia tiloja. Pyörän huolto- ja pesumahdollisuus on myös hyvä järjestää.

Liiketilojen pyöräpaikoista osa toteutetaan henkilökunnan tarpeisiin. Henkilökunnan pyöräpaikat on suositeltavaa sijoittaa lukittavaan tilan.

Palveluasumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä liikuntaesteisten palveluasumista, jolloin pyöräpaikat palvelevat työntekijöitä ja vierailijoita, ja mitoitus voidaan harkita tapauskohtaisesti. Sen sijaan esimer- kiksi senioriasumisessa tai mielenterveyskuntoutujien asumisessa pyöräpaikkojen tarve ja mitoitus on sama kuin tavanomaisessa asumisessa.

Täydennysrakentamisen yhteydessä myös olemassa olevan rakennuksen pyöräpaikat tarkastellaan uu- sien normien mukaisesti. Olemassa olevien rakennusten käyttötarkoituksen muutoksen tms. yhtey- dessä pyöräpysäköintinormeja pyritään noudattamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Paikkoja voi osoittaa myös naapurikiinteistöön pitkäaikaisella sopimuksella, mikäli laatuvaatimukset muuten toteutuvat.

Erikoispyörillä tarkoitetaan esimerkiksi lastipyöriä, pyörien peräkärryjä tai muita liikkumisen välineitä, jotka vaativat enemmän pysäköintitilaa kuin tavanomaiset polkupyörät.

Senioriasumisessa pyöräpysäköintitilat voivat palvella monenlaisten liikkumisen apuvälineiden, esim.

sähkömopojen, säilytystä. Tilantarve säilytystiloille on siksi sama kuin muussa asumisessa.

Pyöräpysäköinnin järjestäminen

Erikoispyörät ja muut liikkumisen apuvälineet

Pyöräpaikat tulee sijoittaa luontevasti kulkureittien ja rakennusten sisäänkäyntien yhteyteen, mikä lisää paikkojen helppokäyttöisyyttä ja saavutettavuutta. Pyöräpaikkojen sijoittamisessa ja varustami- sessa tulee pyrkiä myös käyttäjien turvallisuuden tunteen lisäämiseen sekä varkauksien ja ilkivallan eh- käisemiseen muun muassa riittävällä valaistuksella ja sosiaalisella valvottavuudella.

Pyöräpaikkojen helppokäyttöisyys edellyttää lisäksi hyvää telinevalintaa. Mitoituksessa ja telineva- linnassa on suositeltavaa noudattaa valtakunnallista pyöräliikenteen suunnitteluohjetta (Väylävirasto 2020) ja voimassa olevaa RT-korttia polkupyörien pysäköinnistä ja säilytyksestä. Telinevalinnassa kan- nattaa kiinnittää erityistä huomiota helpon runkolukittavuuden lisäksi riittävän leveään pysäköintiväliin.

Sopiva pysäköintiväli on telinemallin mukaan 0,6–1,0 m. Erikoispyörät tarvitsevat enemmän tilaa.

Pyöräpaikkojen sijainti ja käytettävyys

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tästä syystä hän on erittäin kriittinen niin Euroopan unionia kuin myös viime aikoina kaikkialla päätään nostanutta nationalismia kohtaan, mutta suhtautuu kenties

Se on himmentynyt jo huomattavasti, mutta ei niin paljon etteikö sitä olisi ruhtinaallisesti vielä jäljellä sellaiselle, joka tahtoo niin sanotusti nousta yhdessä

Ei siis ole ihme, että Marx on alkanut kiinnostaa jopa sitä yhtä väestöprosenttia, joka kriisistä hyötyy – tosin tuo prosenttiluku on peräisin

DeLillon uusin romaani, vuonna 2008 suomennettu Putoava mies kuvaa vangitsevasti politiikan, ra- kennusten ja elämien raunioita, sitä hämärää ja pölyistä

Kosken mu- kaan (2007, 306) pääpaino valmentajien ja seuraohjaajien koulutuksessa on edelleen siinä, kuinka lapsesta ja nuoresta tulee parempi urheilija. Yhä enemmän kuitenkin

Kun mu- kaan tulee Effelsberg, muodostuu uusi kantaviiva sekä Metsähovin ja Effelsbergin että Onsalan ja Ef- felsbergin välille.. Ja kun siihen lisätään neljäs te-

Tuon distanssin ·ottamisen voimakkain ilmen- tymä on· myöhemmin (s. 56) esiintyvä lause, jonka mu- kaan '"ei koskaan ole mahdollista ennustaa miten lukija tulee käyttämään

Parhaiten vanhempien koulutusta koskeva kannustus ja ammatteihin liittyneet ehdo- tukset näyttäisivät toteutuneen silloin, kun vanhemmat esittivät toivomuksensa esimerkiksi siitä,