PYSÄKÖINTI HALLINTA JA NORMIT JYVÄSKYLÄSSÄ

PYSÄKÖINTI HALLINTA JA NORMIT JYVÄSKYLÄSSÄ

Ehdotus henkilöautojen pysäköinnin hallitsemiseksi sekä

asemakaavojen pysäköintinormien tarkistamiseksi

15.8.2018

Elävä ja sujuva

1. Johdanto 2. Tavoitteet

3. Pysäköinti osana liikennejärjestelmää 4. Pysäköinnin nykytilanne Jyväskylässä

4.1 Asuntokuntien auton omistus alueittain

4.2 Autotiheys asukasmäärään nähden postinumeroalueittain 4.3 Nykyiset pysäköintinormit

4.4 Asukaspysäköintipaikkojen käyttöaste 4.5 Keskustan pysäköintilaitosten käyttöaste 5. Pysäköinnin kustannukset

5.1 Pysäköinnin maksullisuus 5.1 Pysäköintipaikan hinta 6. Pysäköintiin vaikuttavia tekijöitä

6.1 Yhteiskunnallisia muutosvoimia

6.2 Muutosvoimien vaikutus asumisen pysäköintitarpeeseen 6.3 Muutosvoimien vaikutus liiketilojen pysäköintitarpeeseen 6.4 Väestömäärän kasvun vaikutus asukaspysäköintitarpeeseen 6.5 Keskustan liikerakentamisen vaikutus pysäköintitarpeeseen 6.6 Pysäköintitarpeeseen vaikuttaminen

7. Pysäköinnin hallinta Jyväskylässä 7.1 Pysäköinnin hallintamalli

7.2 Pysäköintinormien uudistaminen 7.3 Ehdotus uusiksi pysäköintinormeiksi 8. Vaikutusten arviointi

LIITTEET

Liite 1. Pysäköintinormien vyöhykejako - koko kaupunki

Liite 2. Pysäköintinormien vyöhykejako - ydinkeskusta ja jalankulkuvyöhyke

3 5 7 910 1112 1315

1617 18 1920 2122 2324 26 2728 3031

37

SISÄLLYSLUETTELO

S

1 4

7

3 6 9 2

5 8

Johdanto

Pysäköinnin nykytilanne Jyväskylässä

Pysäköinnin hallinta Jyväskylässä

Pysäköinti osana

liikennejärjestelmää

Pysäköintiin vaikuttavia

tekijöitä Tavoitteet

Pysäköinnin kustannukset

Vaikutusten

arviointi

Jyväskylän kaupunkirakenteen toimialalla käynnis- tettiin keväällä 2017 suunnittelu henkilöautojen pysäköinnin hallitsemiseksi sekä asemakaavojen py- säköintinormien tarkastamiseksi. Kokonaisvaltaista pysäköinnin hallintamallia Jyväskylässä ei ole aiem- min laadittu. Ohjeet autopaikkojen tilavarauksista ja rakentamisesta asuinalueilla ovat vuodelta 1989.

Keskustan pysäköintisuunnitelmassa vuodelta 1991 annettiin suositukset pysäköintipaikkojen raken- tamisen rajoittamiseksi 1., 2. ja 3. kaupunginosien liike- ja toimistovaltaisilla tonteilla. Näitä ohjeita muutettiin hieman edelleen vuonna 2013.

Pysäköinnin hallintasuunnitelman työryhmään ovat osallistuneet:

• Leila Strömberg asemakaavoitus

• Nana Pentti asemakaavoitus

• Paula Julin asemakaavoitus

• Mauri Hähkiöniemi asemakaavoitus

• Pirkko Flinkman elinkeinoyksikkö

• Janne Hölttä ylläpito

• Timo Vuoriainen yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto

Lisäksi suunnittelutyöhön on osallistunut pysäköin- nin asiantuntijana Jyväsparkin toimitusjohtaja Han- nu Leskinen.

Pysäköinnin hallintamalli on laadittu työryhmän valmistelemana. Työn taustaksi on tehty selvityksiä pysäköinnin nykytilasta ja pysäköintiin tulevaisuu- dessa vaikuttavista tekijöistä sekä arvioitu pysäköin- titarvetta kasvavan kaupungin asukkaiden ja liike- elämän tarpeisiin.

Pysäköinnin hallintamallia on esitelty valmistelun yhteydessä kaupungin hallitukselle ja kaupunki- suunnittelun johtoryhmälle sekä kaupunkirakenne- lautakunnalle. Pysäköinnin hallintamalli ja ehdotus asemakaavojen pysäköintinormien tarkastamiseksi asetetaan julkisesti nähtäville 4.–18.5.2018 ja kuul- laan eri sidosryhmiä. Kaupunkirakennelautakunnan on tarkoitus päättää pysäköinnin hallintamallin ja asemakaavojen pysäköintinormien hyväksymisestä kokouksessaan 12.6.2018.

Jyväskylässä 2.5.2018

1 ^JOHDANTO

1 4

7

3 6 9 2

5 8

Johdanto

Pysäköinnin nykytilanne Jyväskylässä

Pysäköinnin hallinta Jyväskylässä

Pysäköinti osana

liikennejärjestelmää

Pysäköintiin vaikuttavia

tekijöitä Tavoitteet

Pysäköinnin kustannukset

Vaikutusten

arviointi

Pysäköinnin hallinta on osa ennakoivaa, suunnitel- mallista ja pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua sekä tavoitteellista kaupunkikehitystä elinvoimasta ja kil- pailukyvystä huolehtien. Pysäköintiratkaisuilla edis- tetään kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja pysäköintinormien uudistamisella mahdollistetaan täydennysrakentaminen erityisesti keskusta-alu- eella. Pysäköintipaikkojen käyttöastetta tehosta- malla ja pysäköintiä keskittämällä halutaan välttää liiallisten autopaikkojen rakentaminen. Pysäköinnin keinoin edistetään myös elinkeinoelämän tarpeita ja keskustan elinvoimaisuutta. Tavoitteena on myös tarkistaa pysäköinnin palveluita ja hinnoittelua tu- kemaan keskustan kehittämistavoitteita.

Uudet normit pohjautuvat Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan vuodelta 2016, jolla ohjataan yhdys- kuntarakennetta tiivistävää kestävän kehityksen mukaista täydennysrakentamista. Asemakaavojen pysäköintinormit laaditaan koko kaupungin alueel- le ja ne mitoitetaan erilaiset asumisen vyöhykkeet huomioon ottaen.

Asemakaavojen pysäköintinormien laadinta perus- tuu globaalien ympäristötavoitteiden lisäksi myös

kaupungin strategiaan resurssien viisaasta käyttä- misestä ja keskustan strategiseen suunnitelmaan, jossa määriteltiin täydentämisrakentamisen ja kau- punkirakenteen kehittämisen suuntaviivat. Täy- dennysrakentamisella tavoitellaan keskustan veto- voiman vahvistamista ja laajemmin asuinalueiden kehittämistä viihtyisiksi. Nykyinen tonteille raken- nettaviin autopaikkoihin nojautuva pysäköintijär- jestelmä ei tue täydennysrakentamisen hankkeiden käynnistymistä. Tästä syystä pysäköintinormeilla halutaan keventää pysäköintipaikkojen rakentamis- velvoitetta.

Pysäköinnin hallintamallissa on huomioitu myös juuri valmistuneen Keskustavisio 2030 tavoitteet keskustan asukasmäärän kaksinkertaistamisesta ja keskustan saavutettavuuden ja viihtyisyyden paran- tamisesta. Pysäköinnin perusteiden tarkistaminen on ajankohtainen osa keskustan ja asuinalueiden kehittämishankkeita. Pysäköintiä on hyvä tarkastel- la myös laajemmin ottamalla huomioon tulevaisuu- den tarpeet, liikkumispalveluiden kehittyminen ja esimerkiksi autojen yhteiskäytön yleistyminen.

2 ^TAVOITTEET

”Pysäköintipo- litiikka ja pysäköinnin suunnittelu on kestävän liikennejärjestelmän kulmakivi.

Esimerkiksi joukkoliikenne ei voi toimia, jos pysäköinti ei tue kestäviä liikkumisvalintoja.”

(David Banister)

1 4

7

3 6 9 2

5 8

Johdanto

Pysäköinnin nykytilanne Jyväskylässä

Pysäköinnin hallinta Jyväskylässä

Pysäköinti osana

liikennejärjestelmää

Pysäköintiin vaikuttavia

tekijöitä Tavoitteet

Pysäköinnin kustannukset

Vaikutusten

arviointi

Liikennejärjestelmän suunnittelun kannalta pysä- köinnin rooli on keskeinen. Pysäköinti on tärkeä kaupunkikeskustan vetovoimaan, keskustan liiken- teen sujuvuuteen ja keskustaan tehtävien matkojen kulkutapavalintoihin vaikuttava tekijä. Pysäköinti- paikkojen tarjonnalla, sijoittelulla ja hinnoittelulla voidaan vaikuttaa keskustaan tulevien matkojen määrän ja kulkutavan lisäksi muun muassa kaupun- kikuvaan, asumisympäristön viihtyisyyteen, elinkei- noelämän ja huoltoliikenteen toimintaedellytyksiin, liikenteen sujuvuuteen ja ilman laatuun.

Toimivan pysäköinnin tavoitteina ovat esimerkik- si kaupunkitilan tehokkaampi käyttö, pysäköinti- paikkaa hakevan liikenteen määrän vähentäminen, alueiden saavutettavuuden parantaminen, pako- kaasupäästöjen, melun ja energiankulutuksen vä- hentäminen sekä keskustan palvelujen houkuttele- vuuden lisääminen.

Pysäköintijärjestelyillä on alueellisia ja paikallisia vai- kutuksia. Kaupunkikeskustan pysäköintijärjestelyt vaikuttavat merkittävästi keskustan sisääntulotei- den liikennemääriin ja heijastuvat myös valtakun- nallisen pitkämatkaisen ja muun seudullisen liiken- teen sujuvuuteen.

3 PYSÄKÖINTI OSANA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ

”Kestävän liikenne- järjestelmän perusta on asuinalueiden pysäköintijär-

jestelmän muuttaminen.”

(Hermann Knoflacher)

1 4

7

3 6 9 2

5 8

Johdanto

Pysäköinnin nykytilanne Jyväskylässä

Pysäköinnin hallinta Jyväskylässä

Pysäköinti osana

liikennejärjestelmää

Pysäköintiin vaikuttavia

tekijöitä Tavoitteet

Pysäköinnin kustannukset

Vaikutusten

arviointi

Auton omistus vaihtelee alueittain merkittävästi ja tämä näkyy myös asuntokuntien auton omis- tuksessa. Keskustassa autottomia asuntokuntia on huomattavan paljon enemmän muihin asumisen vyöhykkeisiin verrattuna. Kahden auton asunto- kuntien määrä puolestaan kasvaa mitä kauempa- na keskustasta ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumasta asutaan.

4 PYSÄKÖINNIN NYKYTILANNE JYVÄSKYLÄSSÄ

4.1 Asuntokuntien auton omistus alueit- tain

Kuva 1. Asuntokuntien auton omistus Jyväskylän eri vyöhyk- keillä.

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 11 Tilastojen mukaan Keski-Suomessa on autoja keski-

määrin 563 kappaletta 1000 asukasta kohden. Jy- väskylän kaupungin alueella autotiheys on 496. Al- haisin autotiheys 300 autoa tuhatta asukasta kohti on Jyväskylän keskustassa. Autotiheys kasvaa, mitä kauempana keskustasta asutaan. Halssilan alueen autotiheys on suurempi kuin vastaavalla etäisyydellä keskustasta sijaitsevien alueiden. Syynä lienee asu- tuksen pientalovaltaisuus.

4.2 Autotiheys asukasmäärään nähden postinumeroalueittain

Kuva 2. Autojen määrä tuhatta asukasta kohden Jyväskylän suuralueilla.

Jyväskylän asemakaavojen autopaikkojen asuinra- kentamista ohjanneet pysäköintinormit ovat lähes kolmekymmentä vuotta vanhat. Keskustan pysä- köintinormit ovat vuodelta 1991. Keskustan py- säköintinormeja tarkistettiin vuonna 2013, jolloin autopaikkavaatimuksia väljennettiin asuntorakenta- misen, opiskelija-asumisen sekä liike- ja toimistoti- lojen kolmannen ja sitä ylempien kerroksien osalta.

Normeissa on tapauskohtaista harkintaa. Lauta- kunta on hyväksynyt normit vain keskustan asuin- kerrostaloille ja liike- ja toimistotiloille sekä muiden vyöhykkeiden kerros- ja rivitaloille.

4.3 Nykyiset pysäköintinormit

Taulukko 1. Nykyiset voimassa olevat pysäköintinormit.

* Vaaditusta paikoista tulee vähintään 50 % osoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin. Mainittujen paikkojen määrästä saa vähentää 30 %. 3. kerroksessa tai sitä ylempänä sijaitsevien liike- ja toimistotilojen osalta tulee rakentaa 1 autopaikka 100 kem2 kohti. Vaadituista paikoista tulee vähintään 50 % osoittaa keskustan yleisiin py- säköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia.

** 1 ap/30 kem²–1 ap/70 kem², kasvaen liikerakentamisen kerrosalan mukaan. > suuremmissa kaupanyksiköissä pysäköintinormi on pääsääntöisesti 1 ap/30 kem²–1ap/50 kem² esim. Seppälän uusin vähittäiskaupan suuryksikkö 1 ap/50 kem² (yht. 66 000 kem² rakentamista), vanhemmista kohteista Keljonkeskuksessa on 1 ap/20 kem² (vä- hittäiskaupan suuryksikkö) muun liiketilan osalta 1 ap/50 kem². Pienemmissä liikerakentamisen kohteissa pysäköin- tinormi on pääsääntöisesti 1 ap/60 kem².

NYKYISET VOIMASSA OLEVAT ASEMAKAAVOJEN PYSÄKÖINTINORMIT

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 13 Jyväskylän keskustassa (1., 2. ja 3. kaupunginosat)

on nykyään yhteensä noin 8 000 autojen pysä- köintipaikkaa. Näistä noin 5 000 paikkaa on yksi- tyisten kiinteistöjen alueella, pysäköintilaitoksissa ja -alueilla on noin 2 500 paikkaa ja kadunvarsilla paikkoja on noin 500. Yksityisistä kiinteistöpysä- köintipaikoista noin puolet on kiinteistöjen asuk- kaiden käytössä ja puolet liikkeenharjoittajilla. Kes- kustassa asuu noin 7 000 ihmistä ja työpaikkoja on noin 9 500.

Jyväskylässä pysäköintipaikkojen käyttöasteista las- kettiin vuorokauden eri aikoina toukokuussa 2017.

Laskentaa suoritettiin strategisen keskustan alu- eella kortteleissa 15 ja 46, Palokan aluekeskuksessa Saharisentiellä korttelissa 77 sekä Seppälässä hyvän joukkoliikenteen vyöhykkeellä Kelokadun korttelissa 65 ja joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolisella alu- eella Ainolanrinteellä Tanhukaaren korttelissa 84.

Laskennat tehtiin neljänä eri aikana ennen kello 7.30, 9.00, 13.00 ja klo 18.00 jälkeen. Pysäköinti- paikkojen käyttöasteet maankäytön eri vyöhykkeillä vaihtelevat, mutta huomion arvoista on vapaiden

paikkojen suuri osuus: pysäköintipaikkojen käyttö- asteet olivat päivällä 28–53 % ja illalla 38–56 %.

Laskentaa ei suoritettu yöllä, jolloin käyttöaste on jonkin verran suurempi (kuva 3).

Jyväskylässä on vastaavia laskentoja autopaikkojen käyttöasteista tehty vuonna 1989, jolloin lasket- tiin yöajan asukaspysäköintipaikkojen käyttöä. Tar- kastelussa oli mukana yhteensä 12 kerrostalo- ja rivitalokohdetta keskustan ympärillä. Tarkastelun mukaan vain Etelä-Kekkolan kerros- ja rivitaloalu- eella sekä Lohikosken rivitaloalueella autopaikkoja oli tarpeeseen nähden hieman liian vähän. Muissa kohteissa autopaikkojen käyttöaste vaihteli välillä 57–84%.

Oulussa on tehty laaja pysäköintialueiden käyttö- asteselvitys päivä- ja yöaikaan alkuvuodesta 2017 osana pysäköintinormien tarkastamista. Erityyp- pistä pysäköintiä edustavia laskentakohteita oli 123 kappaletta eri puolilla kaupunkia. Asukaspysäköin- nin yöajan käyttöasteet keskustassa vaihtelivat alu- eittain välillä 59–86 % ja päivällä 30–59 %. Kaup- paliikepysäköinnin käyttöasteet vaihtelivat päivällä 23–57 % ja yöllä 10–41 %. Työpaikkapysäköinnin käyttöasteet vaihtelivat vastaavasti päivällä 17–99

% ja yöllä 3–8 %.

4.4 Asukaspysäköintipaikkojen käyttö- aste

Pysäköintipaikkojen raken- taminen kuuluu Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tontin omistajalle ja yleisten alueiden osalta kaupungille. Py- säköintipaikat on osoitettava asemakaavassa ja ne on järjestettävä kohteen rakentamisen yh-

teydessä. Paikat on yleensä sijoitettava toimin- nan yhteyteen, mutta asemakaavalla paikat voidaan osoittaa ja luovuttaa myös kohtuul-

liselta etäisyydeltä, jolloin niistä peritään kunnan hyväksymien periaatteiden

mukainen korvaus.

Tulosten valossa voidaan yleistäen todeta, että autopaikkoja on rakennettu runsaammin kuin on tarvetta. Selkeimmin tämä on huomattavissa kes- kustan alueella. Autopaikkojen käyttöasteita ei las- kettu eri vuodenaikoina eikä yöaikaan, jolloin asun- topainotteisessa ympäristössä pysäköintipaikkojen voidaan olettaa olevan tehokkaammassa käytössä.

Tarvittavien pysäköintipaikkojen määrässä on myös alueellisia eroja.

Kuva 3. Käyttöaste kuvaa kiinteistössä käytössä olleiden autopaikkojen osuutta (%) kaikista autopaikoista.

Nimeämättö- millä pysäköintipai- koilla ja vuorottaiskäytöllä (asukkaat yöllä, työpaikat päivällä) autopaikkojen käyttöä

voidaan tehostaa ja niitä voi- daan jopa vähentää esimerkik-

si piha-alueiden viihtyisyy-

den parantamiseksi.

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 15 Keskustan pysäköintilaitoksissa on yhteensä 2503

autopaikkaa ja päivittäisiä kävijöitä 2881. Yhtä au- topaikkaa kohti käyttäjiä on 1,15 autoa päivittäin.

Pysäköintilaitosten paikat ovat eniten käytössä kel- lo 8–16 välisenä aikana. Iltaisin ja öisin paikkoja on runsaasti vapaana.

Tehokkaalla nimeämättömien autopaikkojen vuo- rottaiskäytöllä olisi nykytilanteessa mahdollista tulla toimeen noin 20 % pienemmällä pysäköintipaikka- määrällä. Tämä tarkoittaisi noin 1 500 pysäköinti- paikkaa.

4.5 Keskustan pysäköintilaitosten käyt- töaste

Kuva 4. Keskustan yleiset pysäköintilaitokset ja niiden paik- kamäärät.

Kuva 5. Pysäköintikäyntien luku- määrä keskustan pysäköintilaitok- sissa.

Keskustan täydennysrakenta- misen edellytykset ovat

erittäin hyvät vapaan pysäköintikapasitee-

tin ansiosta.

1 4

7

3 6 9 2

5 8

Johdanto

Pysäköinnin nykytilanne Jyväskylässä

Pysäköinnin hallinta Jyväskylässä

Pysäköinti osana

liikennejärjestelmää

Pysäköintiin vaikuttavia

tekijöitä Tavoitteet

Pysäköinnin kustannukset

Vaikutusten

arviointi

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 17 Jyväskylän pysäköinnin hinnoittelua pidetään ylei-

sesti kalliina verrattuna muiden kaupunkien hin- noitteluun, mutta tarkemmin katsottuna asia on päinvastoin.

5

PYSÄKÖINNIN KUSTANNUKSET

Taulukko 2. Kadunvarsipysäköinnin hintavertailu

Taulukko3. Pysäköintilaitosten hintavertailu

5.1 Pysäköinnin maksullisuus

Pysäköintilaitosten hintavertailussa Jyväskylän hinnat erityisesti ensimmäisten

tuntien osalta ovat kaikkein halvimmat ja jopa kadunvarsi-

pysäköintiä halvemmat.

Kadunvarsipysäköinnin hintavertailu 2017

Pysäköintilaitosten hintavertailu 2017 (keskimääräiset hinnat)

Yhden autopaikan rakentamiskustannus vaihtelee huomattavasti maantasopaikkojen joistain tuhan- sista euroista pysäköintilaitosten kymmeniin tuhan- siin euroihin (kuva 6). Pysäköintipaikkojen oikean määrän arvioiminen on yhdyskuntataloudellisesti tärkeää ja se vaikuttaa herkästi myös yksittäisten hankkeiden kannattavuuteen ja toteuttamiseen.

Pysäköinnin yksi keskeinen ongelma on se, että py- säköinnin todelliset kustannukset eivät yleensä näy käyttäjille, eikä niitä osata ottaa huomioon riittävästi kaupunki- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Vii- me kädessä asunnon ostaja, vuokralainen, yritys tai asiakas maksaa pysäköintipaikkojen rakentamisen ja ylläpidon. Autopaikkojen kalleus vaikuttaa siten suoraan asumisen hintaan. Kaupungin yleisillä alu- eilla pysäköintipaikkojen rakentamiseen ja ylläpi- toon osallistuvat kaikki veronmaksajat.

Kuva 6. Pysäköintipaikan rakentamis- ja kunnossapitokus- tannuksia.

5.2 Pysäköintipaikan hinta

Pysäköinti voi olla maksutonta, mutta se ei ole koskaan ilmaista!

Jyväskylässä keskustan pysä- köintilaitoksissa kuukausikortin hinta on 80–110 euroa, jolla voi- daan kattaa juuri ja juuri yhden

autopaikan kunnossapidon

kustannukset.

1 4

7

3 6 9 2

5 8

Johdanto

Pysäköinnin nykytilanne Jyväskylässä

Pysäköinnin hallinta Jyväskylässä

Pysäköinti osana

liikennejärjestelmää

Pysäköintiin vaikuttavia

tekijöitä Tavoitteet

Pysäköinnin kustannukset

Vaikutusten

arviointi

Pysäköintiin vaikuttavilla muutosvoimilla on juuret kansanterveydessä, sosiaalipolitiikassa sekä asun- to- ja elinkeinopolitiikassa. Ilmastotavoitteet ovat merkittävässä roolissa, kun autoiluun ja sitä kautta myös pysäköintipaikkatarpeeseen halutaan vai- kuttaa. Kansallisen energia- ja ilmasto-strategian mukaan päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2030 vuoden 2005 tasosta.

Tuoreen ”Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää” -selvityksen mukaan ei vuo- teen 2020 mennessä tapahdu sellaisia muutoksia, jotka perustelisivat uusia pysäköinnin linjauksia tai pysäköintiratkaisuja. Toisaalta taas vuoteen 2030 mennessä tapahtuu sekä yhteiskunnassa että lii- kennejärjestelmässä vaikeasti ennakoitavissa olevia muutoksia, vaikka aikaväli onkin lyhyt (HSL:n ja MAL-verkosto 2017).

6 PYSÄKÖINTIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ

Kuva 7. Pysäköintiin vaikuttavia muutosvoimia (Lähde: HSL ja MAL-verkosto 2017).

6.1 Yhteiskunnallisia muutosvoimia

Esko Ahon, Lauri Lylyn ja Inka Meron mu- kaan omasta autosta voi tulla rasite. Selvityksen mukaan 2030 joka kymmenes ja 2050 joka toinen

uusista myydyistä autoista tuleekin jaettuun käyttöön.

(Liikenteen ja viestinnän visio

2030 ja 2050)

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 21 Yhteiskäyttöauto on palvelu, jossa vastikkeellisesti tarjotaan asukkaiden käyttöön vuokra- tai leasin- gautoja siten, että niitä säilytetään kiinteistölle va- ratuilla autopaikoilla tai kortteleissa keskeisellä pai- kalla esimerkiksi keskitetyssä pysäköintilaitoksessa tai pysäköintialueella.

Oman auton pysäköintipaikan vuokraaminen sil- loin, kun ei itse tarvitse sitä, on myös lisääntymässä.

Suomessa on kehitetty tähän ainakin yksi mobii- lisovellus (www.rentapark.fi).

Kuvan 8 ylemmässä polussa on arvioitu kuinka pal- jon autopaikkatarve voisi enimmillään vähetä nyky- tilanteesta, jos kaikki esitetyt seikat tapahtuisivat.

Alemmassa polussa on esitetty muutos, jos mikään esitetyistä tapahtumista ei toteudu.

Kuva 8. Asumisen pysäköintiin liittyviä muutosvoimia (Läh- de: HSL ja MAL-verkosto 2017).

Asuntojen au- tojen pysäköintipaik- katarve voisi vähentyä jopa 70 %, mutta muutos

on todennäköisemmin luokkaa 20–50 %.

Liikkujat poikkeavat toisistaan yhä selvemmin aktii- visuuden ja kulkutapojen suhteen. Erilaisia kulkuta- poja käytetään nykyistä monipuolisemmin tarpeen mukaan. Ajokortin hankkiminen ja auton omistami- nen vähenee, vaikka muutoksen nopeutta on vai- kea arvioida. Muutos vähentää pysäköintipaikkojen määrällistä tarvetta ja mahdollistaa niiden sijoitta- misen uudella tavalla.

Kehitystä tukevia tekijöitä ovat mm.:

• hyvin toimiva joukkoliikennejärjestelmä

• laadukkaat pyöräilyn olosuhteet (pyörätiet ja pysäköinti)

• kattava valikoima erilaisia auton jakamis- tai yhteiskäyttöpalveluja

• liikkumispalveluiden kehittyminen matkaketju- jen yhdistelemiseksi.

Maas tarkoittaa liikkumista palveluna, jossa mobii- lisovelluksen avulla voidaan tilata ja yhdellä maksulla maksaa haluttu matka valittavissa olevista reitti- ja kulkuvälinevaihtoehdoista tai niiden yhdistelmistä.

6.2 Muutosvoimien vaikutus asumisen

pysäköintitarpeeseen

Liike- ja toimistorakentamisessa ennustettu auto- jen pysäköintipaikkojen väheneminen on todennä- köisempää kuin asutuksen kohdalla. Työmatka on helppo tehdä muilla kulumuodoilla, vaikka omis- taisikin auton. Yritykset haluavat profiloitua ym- päristöasioissa, ja asenne kestävään liikkumiseen on muuttunut positiiviseksi. Työpaikkojen liikku- missuunnitelmissa kannustetaan kestävään liikku- miseen erilaisin toimenpitein ja pysäköinnin kus- tannuksia siirretään työntekijöiden maksettavaksi käytön mukaan. Etätyö on mahdollista kotona, jul- kisissa tiloissa ja kahviloissa.

6.3 Muutosvoimien vaikutus liiketilojen pysäköintitarpeeseen

Kuva 9. Liiketilojen pysäköintiin liittyviä muutosvoimia

”Yhteiskäyttöau- tot ovat yleistymässä myös yrityksiin. Lisäetua saadaan, jos työntekijät voivat vuokrata autoja omaan käyttöönsä arkisin ja viikonlop- puisin. Yhteiskäyttömallin säästöt vaihte- levat yrityksittäin, mutta usein on päädytty

30–40 prosentin kustannussäästöihin.

Joissakin yrityksissä yhdellä yhteiskäyt- töautolla on voitu korvata kolmekin

autoa.” (Tj. Matti Liedes/DRI-

VECO (HS 5.12.2017))

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 23 Jyväskylän väestömäärä oli vuoden 2017 lopulla

140 290 henkilöä ja sen odotetaan kasvavan yh- teensä 151 800 henkilöön vuonna 2030 (www.

jyvaskyla.info/tietoja_jyvaskylasta/vaestotietoja).

Kasvu olisi 11 510 henkilöä eli noin 8,2 %. Väestö- määrän kasvun ennustetaan lisääntyvän huomatta- vasti kantakaupungin alueella, mutta maltillisemmin Kuokkalan, Keljon, Palokka-Puuppolan ja Vaajakos- ki-Jyskän alueilla.

Jyväskylässä 18-vuotiaita tai vanhempia on 112 589 henkilöä (v. 2017). Voimassa olevia henkilö- ja pa- kettiautojen ajokortteja on 91 365 (www.trafi.fi) eli noin 1 ajokortti 1,23 henkilöä kohti. Keski-Suomen maakunnassa autotiheys on 562 autoa 1000 asu- kasta kohti. Jyväskylässä autotiheys on vastaavasti 496 autoa/ 1000 asukasta ja keskustassa noin 300 autoa/1000 asukasta kohti.

Asukaspysäköinnin autopysäköintipaikkojen tar- vetta on arvioitu nykyisen autotiheyden ja suur- alueittain ennustetun väestömäärän perusteella.

Ennusteessa on arvioitu myös asuinpysäköinnin muutosvoimien vaikutus. Arvioinnin mukaan Jy- väskylään tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä yhteensä 3 850 uutta pysäköintipaikkaa. Kan- takaupungin alueella tarve olisi noin 1 000 uutta autopaikkaa. Tämä pysäköintitarve on hyvin tyydy- tettävissä jo nykyisten autopaikkojen käytön tehos- tamisella.

6.4 Väestömäärän kasvun vaikutus asu- kaspysäköintitarpeeseen

Taulukko 4. Arvio asuinrakentamisen autojen pysäköinti- paikkatarpeesta väestömäärän kasvun perusteella suuralu- eittain.

Väestömäärän kasvu suuralueittain 2016 - 2030

Keskustan tulevan liiketilatarpeen arviointi perustuu keskustan ja sen lähialueiden (Kauppatori, Tourujo- ki, Lutakko, Mattila, Mäki-Matti, Nisula, Taulumä- ki, Tourula) asukkaiden ostovoiman kehittymiseen (asukkaita vuonna 2030 yhteensä 30 620 hen- kilöä). Laskelmassa oletuksena on, että asukkaat käyttävät keskustan päivittäistavara- ja erikoista- varakauppoja kaikkiin ostoksiinsa. Laskemassa ei toisaalta ole huomioitu muilta alueilta tulevia asiak- kaita.

Asukaskohtaiset kulutusluvut perustuvat kokonais- ostovoiman arvioituun kasvuun sekä sen jakautu- misesta eri tuoteryhmiin päivittäistavarakauppa (PVT), tilaa vaativa kauppa (tiva) ja keskustahakui- nen erikoistavaran kauppa (ETK).

Asukaskohtaiset kulutusluvut kerrotaan väestöen- nusteen luvuilla, jolloin saadaan yhteenlaskettu os- tovoima eri tuoteryhmittäin.

Taulukko 5. Asukaskohtaiset kulutusluvut.

Taulukko 6. Lähialueen ostovoima

6.5 Keskustan liikerakentamisen vaiku- tus pysäköintitarpeeseen

Lähivaikutusalueen ostovoima (milj. €)

Kulutusluvut €/asukas/vuosi

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 25 Taulukossa 8 on esitetty uusien pysäköintipaikko-

jen tarve eri vuosina, kun vertailuvuotena on vuosi 2016. Laskentaperusteena 1 ap / 70 kem² nykyisten kaavamääräysten mukaan.

Pysäköintipaikkojen tarvelaskennassa kannattaa arvioida, mihin uusi kauppa tulisi koko lähialueel- la sijoittumaan. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan osalta voi olla todennäköistä, että kaikki kasvu ei sijoitu juuri keskusta-alueelle (vrt. Hippos, Kangas yms.). Toisaalta erikoistavarakaupan osalta luku voi olla huomattavasti suurempi, jos lähtökohtana on, että kaikki tuleva erikoiskauppa Jyväskylässä ei sijoi- tu keskustan ulkopuolelle tai että verkkokauppa ei syö erikoiskaupan liiketilojen kasvua.

Arvion perusteella uusien liiketilojen pysäköinti- paikkatarve voidaan tyydyttää yleisistä pysäköinti- laitoksista nykyisillä lunastamattomilla paikoilla.

Taulukko 8. Liiketilojen kasvutarpeeseen perustava uusien pysäköintipaikkojen tarve.

Liiketilan kasvutarpeesta (taulukko 7) on jätetty pois tilaa vaativa kauppa, koska oletuksena on, että se ei sijoitu keskustaan.

Taulukko 7. Liiketilan kasvutarve keskustassa.

Nykyisen liike- ja toimistorakentamisen pysäköintipaikkanormin mukaan vähintään puolet py- säköintipaikoista on lunastettava

yleisistä pysäköintilaitoksista, joissa tällä hetkellä on lunas-

tamattomia paikkoja noin 448 kappaletta.

Liiketilan kasvutarve (kem²)

Uusien autopaikkojen tarve, liiketilan kasvutarpeeseen perustuen

Pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen vuo- rottaispysäköinnillä edellyttää, että alueella on so- pivassa suhteessa erilaisia toimintoja (asuminen, työpaikat, palvelut). Jyväskylän keskustassa auto- paikkojen vuorottaispysäköinnille on erittäin hy- vät lähtökohdat. Keskustassa on esimerkiksi noin 7 500 asukasta ja 9 000 työpaikkaa.

Jyväskylän keskustassa ei ole varsinaisesti pulaa py- säköintipaikoista vaan keskustassa on jatkuvasti va- paata pysäköintikapasiteettia. Perinteinen ratkaisu nimetä pysäköintipaikka vain yhden auton käyttöön on tehotonta tilankäyttöä ja yhteiskunnan varojen tuhlaamista. Ylimitoitetut pysäköintikentät vähen- tävät myös ympäristön viihtyisyyttä.

Nimetyistä autopaikoista luopuminen tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä. Pysäköintiä voidaan tehostaa edelleen vuorottaispysäköinnillä. Vuorot- taispysäköinti tarkoittaa nimeämättömien pysä- köintipaikkojen sovittua yhteiskäyttöä esimerkiksi samassa kiinteistössä tai korttelissa olevien työpaik- kojen ja asuntojen kesken tai liiketilojen ja työpaik- kojen kesken.

6.6 Pysäköintipaikkatarpeeseen vaikut- taminen

Kuva 10. Nykytilanteessa tehokkaalla vuorottaispysäköin- nillä olisi mahdollista tulla toimeen noin 20 % eli lähes 1 500 autopaikkaa pienemmällä autopaikkamäärällä.

Asuinkerros- talojen nimeämät- tömillä pysäköintipai-

koilla voitaisiin saada jopa 20 % lisäkapasi-

teettia.

1 4

7

3 6 9 2

5 8

Johdanto

Pysäköinnin nykytilanne Jyväskylässä

Pysäköinnin hallinta Jyväskylässä

Pysäköinti osana

liikennejärjestelmää

Pysäköintiin vaikuttavia

tekijöitä Tavoitteet

Pysäköinnin kustannukset

Vaikutusten

arviointi

Pysäköintijärjestelmää kehitetään tulevaisuuden liikennejärjestelmän ja tiivistyvän kaupungin tarpei- siin. Tavoitteiden edistämiseksi suositellaan seuraa- via toimenpiteitä.

7 PYSÄKÖINNIN HALLINTA JYVÄSKYLÄSSÄ

7.1 Pysäköinnin hallinta

Auton omistaminen vaihtelee huomattavasti asuinpai- kan mukaan. Keskustassa ja sen läheisyydessä autotto- mia asuinkuntia on merkittävästi enemmän kuin muilla alueilla. Keskustassa myös asukkaiden määrään suhteu- tettu autotiheys on huomattavasti pienempi kuin koko kaupungissa.

Kaupunki asettaa pysäköinnille asemakaavoissa vain minimivaatimuksen. Hankkeen toteuttaja voi lisäksi toteuttaa tontilleen tarpeelliseksi katsomansa määrän pysäköintipaikkoja. Kaupunki voi edistää pysäköinnin periaatteilla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kul- kumuoto-osuuksien kasvua. Pysäköintipaikkojen sopiva niukkuus mahdollistaa kaikkien kulkumuotojen tasapai- noisen kehittämisen. Pysäköintinormien uudistamisella vältetään liiallisten pysäköintipaikkojen rakentaminen ja edistetään täydennysrakentamista.

Pysäköinti, erityisesti maantasopysäköinti, vie merkit- tävästi tilaa. Pysäköinnin keskittäminen yleisiin pysä- köintilaitoksiin vapauttaa tilaa muulle maankäytölle ku- ten täydennysrakentamiselle ja kaupunkivihreälle. Näin edistetään keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa sekä mahdollistetaan pysäköinnin tehostaminen vuorottais- käytöllä. Keskustan pysäköintilaitoksissa on runsaasti lunastamattomia ns. kaavavelvoitepaikkoja.

Asemakaavojen pysäköinti- normit määritetään yhdys-

kuntarakenteen erilaiset liikkumisen vyöhykkeet

huomioon ottaen.

Asemakaavojen pysäköin- tinormeja kevennetään, ja pysäköinnin järjestämisen vastuuta ja tarveharkintaa siirretään toteuttajille ja

käyttäjille.

Keskustassa pysäköinnin painopistettä ryhdytään siirtämään yleisiin pysä-

köintilaitoksiin.

1

2

3

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 29 Lähes kaikissa pysäköintilaitoksissa on hyvin vapaata tilaa, ja pysäköinti on halvempaa kuin katujen varsilla.

Pysäköintilaitoksissa paikkoja ei nimetä, jolloin pysä- köintipaikkojen vuorottaispysäköinti on mahdollista, ja pysäköinti on tehokkaampaa. Myös kiinteistöt voi- vat tehostaa pysäköintipaikkojensa käyttöä luopumalla autopaikkojen nimeämisestä ja hyödyntämällä kiin- teistöjen keskinäisiä yhteisjärjestelyjä. Koko keskus- tan kattava pysäköintipörssi opastaisi pysäköintipaikan tarvitsijaa. Kiinteistöjen pysäköintipaikkojen liittäminen pysäköintipörssiin laajentaisi keskustan pysäköintipal- veluja kokonaisuutena.

Pysäköintilaitosten saavutettavuus ja käyttäjäkokemus on tärkeä keskustan vetovoimatekijä. Pysäköintilaitos- ten käyttöasteen ja kävijämäärän kasvaessa pysäköinti- kokemuksen tulee olla laadukas.

Kadunvarsipysäköinnin tulee palvella ensisijassa lyhytai- kaista asiointipysäköintiä eikä pitkäkestoista pysäköintiä kuten nykymallissa. Kadunvarsien pysäköintipaikkojen tehokkaampi kierrättäminen palvelee siten paremmin liike-elämän tarpeita, kun vapaita paikkoja löytyy pal- veluiden läheisyydestä.

Yhteiskäyttöautopalveluita edistetään myöntämällä huojennuksia asemakaavan edellyttämistä autopaik- kamääristä. Yhteiskäyttöautoille on syytä varata mah- dollisimman hyvät ja toimivat pysäköintimahdollisuudet myös julkisessa kaupunkitilassa.

Pysäköintiä tehostetaan muun muassa hyödyntä- mällä pysäköintilaitoksia, kannustamalla kiinteistöjä nimeämättömien autopaik- kojen vuorottaiskäyttöön ja kehittämällä koko kes- kustan kattava pysäköinti-

pörssi.

Yleisiä pysäköintilaitoksia, niiden palveluita ja markki- nointia kehitetään kokonai-

suutena.

Keskustan kadunvarsipysä- köintiä kehitetään palvele- maan erityisesti lyhytaikaisia

ostos- ja asiointikäyntejä.

Edistetään liikkumisen uu- sia palveluja kuten yhteis-

käyttöautoilua.

5 4

6

7

Pysäköintinormien uudistus koskee koko kaupun- gin aluetta ja se perustuu seuraavissa kuvissa 11 ja 12 esitettyyn vyöhykejakoon: ydinkeskusta, jalankul- kuvyöhyke, pyöräilyvyöhyke, joukkoliikennevyöhy- ke ja autovyöhyke. Ydinkeskustaa lukuun ottamatta vyöhykkeiden rajat ovat ohjeellisia, ja vyöhykerajo- jen tulkinnassa otetaan huomioon alueen ominai- suudet muun muassa joukkoliikenteen palveluta- son ja kevyen liikenteen yhteyksien osalta. Kangas, Lutakko, Hippos ja Kukkula ovat erikoisalueita, joilla sijaitsee olemassa olevia tai suunniteltuja yleisiä py- säköintilaitoksia. Niiden lähistöllä asemakaavojen pysäköintinormit määritellään tapauskohtaisesti pysäköintilaitoksia hyödyntäen. Tapauskohtaista harkintaa käytetään myös suojeltujen rakennet- tujen kulttuuriympäristöjen alueilla sekä harvoin toteutettavien julkisten palveluiden tai massa- ja yleisötapahtumiin liittyvien hankkeiden yhteydessä.

Pysäköintinormeja kevennetään vyöhykkeittäin kestävän liikkumisen edellytykset huomioon ottaen.

Normeja keventämällä pysäköinnin järjestämisen vastuuta ja tarveharkintaa siirretään toteuttajille ja käyttäjille: Asemakaavoissa pysäköinnille asetetaan vain minimivaatimus, ja hankkeen toteuttaja voi li- säksi rakentaa tontille tarpeelliseksi katsomansa määrän pysäköintipaikkoja. Pysäköinnin tehostami- seksi autopaikat suositellaan toteutettavaksi nime- ämättöminä. Asuntorakentamisessa asemakaavan edellyttämiä pysäköintipaikkoja voi myös korvata yhteiskäyttöautolla erikseen määriteltyjen periaat- teiden mukaisesti. Uudistuksessa pyritään normien yksinkertaisuuteen ja tulkinnan helppouteen. Pysä- köintinormit esitetään asemakaavoissa pääsääntöi- sesti kerrosalaan sidottuina.

Ydinkeskustassa pysäköintinormeilla kannustetaan hyödyntämään yleisiä pysäköintilaitoksia. Asumi- sessa asemakaavan velvoittamia autopaikkoja voi joko lunastaa yleisistä pysäköintilaitoksista tai si- joittaa rakenteellisesti toteutettuna omalle tontille.

Liike- ja toimistotilojen osalta asemakaavan velvoit- tamat autopaikat tulee lunastaa yleisistä pysäköin- tilaitoksista nykyisin käytössä olevan periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on, etteivät asemakaavan edellyttämät pysäköintipaikat olisi esteenä täy-

siihen valmius. Liiallisista autopaikoista luopumalla voidaan vapauttaa tilaa myös pihojen viihtyisyy- den ja kaupunkivihreän kehittämiseen. Pysäköinnin keskittäminen yleisiin pysäköintilaitoksiin mahdol- listaa vuorottaiskäyttöön perustuvan pysäköinnin tehostamisen ja palvelun laadun parantamisen.

Ydinkeskustan opiskelija-asumisen autottomaan elämäntapaan perustuva pysäköintinormi säilyy uudistuksessa entisellään. Laadukkaan ja kohtuu- hintaisen opiskelija-asumisen edistäminen on yli- opistokaupungille jatkossakin tärkeää keskustassa sijaitsevien kampusten vetovoiman vahvistamiseksi.

Uudistettuja pysäköintinormeja sovelletaan ase- makaavoja laadittaessa. Uudistus ei suoraan muuta voimassa olevien asemakaavojen pysäköintimää- räyksiä. Yksittäisen kiinteistön osalta uudistuksen mahdollistamat muutokset edellyttävät kiinteistön omistajan suostumusta ja aloitetta. Voimassa ole- van asemakaavan pysäköintimääräyksistä poikkea- miset tutkitaan tapauskohtaisesti. Poikkeaminen ei ole mahdollista esimerkiksi silloin, kun kaavaratkaisu perustuu keskitettyyn rakenteelliseen pysäköintiin, ja poikkeaminen muuttaisi kokonaisuutta oleellises- ti. Käynnissä olevat asemakaavaprosessit on mah- dollista viedä loppuun vanhojen pysäköintinormien mukaisesti.

Pysäköintinormien toimivuutta seurataan ja nor- meja päivitetään tarvittaessa.

7.2 Asemakaavojen pysäköintinormien

uudistaminen

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 31 Ehdotus uusiksi pysäköintinormeiksi esitetään otettavaksi käyttöön koko kaupungin alueella ottaen huomi- oon asumisen erilaiset vyöhykkeet.

* Ydinkeskustan alueella asemakaavan edellyttämät autopaikat voi sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin lunastamalla 1 autopaikka jokaista 400 kerrosalaneliömetriä kohti. Asemakaavan edellyttämät autopaikat voi toteuttaa myös tontille raken- teellisina, jolloin niitä tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka 170 asumisen ja 250 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä kohti.

** Ydinkeskustan alueella asemakaavan edellyttämät liike- ja toimistorakentamisen autopaikat tulee sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin lunastamalla 1 autopaikka jokaista 200 kerrosalaneliömetriä kohti. Jos tontille lisäksi sijoitetaan autopaikkoja, tulee ne toteuttaa rakenteellisina.

*** Autopaikkoja tulee toteuttaa pysäköintinormin mukaisesti, mutta yksikin autopaikka asuntoa kohti riittää.

Tonteille saa pysäköintinormien velvoittaman autopaikkojen minimimäärän lisäksi toteuttaa toiminnan mahdollisesti tarvitsemia autopaikkoja hankkeeseen ryhtyvän oman harkinnan mukaan, mikäli kaavassa ei toisin määrätä.

Suojeltujen kulttuuriympäristöjen alueilla (lailla suojellut ja RKY-alueet) normit voidaan määritellä tapauskohtaisesti siten, että edellytetyt pysäköintiratkaisut eivät heikennä kulttuuriympäristön arvoja.

Asuntorakentamisen yhteydessä yhteiskäyttöautolle tontilta varatulla pysäköintipaikalla voi korvata 5 autopaikkaa tai ydinkes- kustassa vaihtoehtoisesti yhden pysäköintilaitoksesta lunastettavan kaavavelvoitepaikan. Yhteiskäyttöautoille varatuilla pysä- köintipaikoilla saa vähentää enintään 30 % asemakaavan edellyttämistä autopaikoista, kuitenkin aina vähintään 5 autopaikkaa.

7.3 Ehdotus uusiksi pysäköintinormeiksi

Taulukko 9. Uudet pysäköintinormit. Vyöhykejako on esitet- ty kuvissa 10 ja 11 ja liitteissä 1 ja 2.

EHDOTUS UUSISTA ASEMAKAAVOJEN PYSÄKÖINTINORMEISTA

Pysäköinti on rakenteellista silloin, kun vähintään 50 % tontille toteutetuista pysäköin- tipaikoista on maan alla, päärakennuksen sisällä tai laadukkaasti ympäristöön sovitetun kannen alla.

Myös tapauskohtaiset pysäköintinormit esitetään asemakaavoissa pääsääntöisesti ker- rosalaan sidottuina.

Pysäköintipaikkojen määrää laskettaessa pyöristetään niiden määrä kokonaislukuun normaalien laskusääntöjen mukaan (alle 4,5 ap pyöristyy 4:ään autopaikkaan ja 4,5 ap tai enemmän pyöristyy 5:een autopaikkaan).

Olemassa olevien rakennusten autopaikkamäärät voidaan kiinteistön omistajan suos- tumuksella tarkastella täydennysrakentamisen yhteydessä uudestaan uusien normien mukaisesti (ydinkeskustassa asumisessa 1 autopaikka 170 kerrosalaneliömetriä ja lii- ke- ja toimistotiloissa 1 autopaikka 200 kerrosalaneliömetriä kohti). Autopaikkoja ei kuitenkaan tarvitse olemassa olevien ja muuttumattomien rakennusten osalta lunastaa yleisistä pysäköintilaitoksista tai rakentaa lisää tontille, jos niitä on lähtötilanteessa to- teutettu uusia normeja vähemmän. Olemassa olevien rakennusten käyttötarkoituksen muuttuessa (esim. toimistotilasta asumiseen) sovelletaan uusia pysäköintinormeja.

Yhteiskäyttöautojen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: Jos kiinteistö liittyy pysyvästi yhteiskäyttöautopalveluun, voidaan asemakaavan pysäköintinormin vel- voittamasta autopaikkamäärästä vähentää normin mukainen määrä autopaikkoja yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti. Sitoutuminen yhteiskäyttöautopalveluun osoitetaan sopimuksin kaupungin määrittelemien sopimusehtojen mukaisesti rakennuslupaa haet- taessa vähintään 10 vuoden ajaksi. Sopimuksen tarkempi sisältö määritellään asemakaa- van tai poikkeamispäätöksen yhteydessä. Yhteiskäyttöautopaikoilla tulee olla sähköau- tojen latauspisteet. Laskuesimerkki: tontille rakennetaan 3000 kem² kerrostalo, mikä edellyttää tontille jalankulkuvyöhykkeellä 21 autopaikkaa (1 ap/140 kem²). Sitoutumalla yhteen yhteiskäyttöautoon tulee tontille toteuttaa 16 autopaikkaa (21 ap–5 ap).

Opiskelija-asumiseksi tulkitaan kohteet, 1) jotka on nimenomaisesti osoitettu opiskeli- joiden asuinkäyttöön ja 2) joihin on myönnetty valtion (ARA) korkotukilainoja tai vas- taavia tai 3) joiden toteuttajina ovat kunnat, kuntayhtymät ja yleishyödylliset yhteisöt.

Opiskelija-asumisen kohteessa edellä mainituista vaatimuksista kohdan 1 sekä toisen kohdista 2 ja 3 tulee täyttyä. Kohteen käyttötarkoituksen mahdollisesti myöhemmin muuttuessa sovelletaan pysäköinnin uudelleen järjestämiseen uuden käyttötarkoituk- sen mukaista pysäköintinormia.

Palveluasumiseksi tulkitaan kohteet, joissa tarjotaan palveluita jollekin erityisryhmälle.

Kohteen käyttötarkoituksen mahdollisesti myöhemmin muuttuessa sovelletaan pysä- köinnin uudelleen järjestämiseen uuden käyttötarkoituksen mukaista pysäköintinormia.

Pysäköintinormien tulkinta ja soveltaminen

suus

laskenta- peruste

pyöristys- sääntö

olemassa olevat rakennukset

yhteiskäyttö- autot

opiskelija- asuminen

palvelu- asuminen

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 33 Taulukko 10. Vertailu uusien ja vanhojen pysäköintinormien

vaikutuksesta autopaikkamääriin.

* Yleisestä pysäköintilaitoksesta lunastettavat paikat.

Uusien normien pyöristykset ovat normaalien laskusääntöjen mukaisesti. Vanhojen normien pyöristykset ovat aina ylöspäin.

ASEMAKAAVOJEN PYSÄKÖINTINORMIT - VERTAILU UUSISTA JA VANHOISTA NORMEISTA

Tontille toteutetaan rakenteellisesti 14 autopaikkaa normilla 1 ap/170 kem². Loput ase- makaavan edellyttämistä autopaikoista lunastetaan yleisestä pysäköintilaitoksesta nor- milla 1 ap/400 kem².

Tontille rakennettavat autopaikat vastaavat rakennusoikeudesta 2 380 kerrosalaneliö- metriä (14 ap x 170 kem²).

Yleisistä pysäköintilaitoksista lunastettavien autopaikkojen määrä lasketaan 620 kerros- neliömetrin (3000 kem² -2380 kem²) mukaan. 620 kem² / 400 kem² = 1,55 ap >

Autopaikkoja tulee lunastaa kaksi (2) kappaletta.

Olemassa oleva kerrostalo ydinkeskustassa

Tontille on toteutettu asumista 2500 kem² ja liiketilaa 500 kem², autopaikkoja on ra- kennettu 40 kappaletta. Taloyhtiö on päättänyt, että autopaikkoja voidaan vähentää ja tilaa vapauttaa pysäköinniltä muuhun käyttöön. Kaikki autopaikat on toteutettu tontille eikä liiketilojen autopaikkoja ole lunastettu aiemmin yleisestä pysäköintilaitoksesta.

Asumisen autopaikat: 2500 kem² / 170 kem² = 14,7 ap Liiketilojen autopaikat: 500 kem² / 200 kem² = 2,5 ap.

14,7 ap + 2,5 ap = 17,2 ap > Autopaikkoja tulee olla tontilla vähintään 17 kpl.

Olemassa olevien rakennusten osalta lunastuksia ei tarvita.

case 1

case 2 lasku- toimitus

lasku- toimitus

Pysäköintinormien soveltamisen laskuesimerkkejä

Kuva 11. Pysäköintinormien vyöhykejako.

Ydinkeskustan aluerajausta lukuun ottamatta vyöhykkeiden rajat ovat ohjeellisia. Vyöhykkeiden reuna-alueilla (ohjeelliset rajaukset) kussakin tapauksessa sovellettavaa pysäköintinormia määriteltäessä otetaan huomioon alueen ominaisuudet muun muassa joukkoliikenteen palvelutason ja kevyen liikenteen yhteyksien toimivuu- den osalta. Kullakin vyöhykkeellä sovellettavat pysäköintinormit on esitetty erillisessä taulukossa.

ERITYISALUEET: Yleisten pysäköintilaitosten läheisyydessä kuten Hippoksella (ml. Seminaarinmäen kam- pus), Kankaalla, Kukkulan alueella ja Lutakossa asemakaavojen pysäköintinormit määritellään tapauskohtai- sesti siten, että pysäköintiä pyritään keskittämään yleisiin pysäköintilaitoksiin.

PYSÄKÖINTINORMIEN VYÖHYKEJAKO - KOKO KAUPUNKI

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 35 Ydinkeskustan aluerajaus on määräävä eli ydinkeskustan pysäköintinormia sovelletaan vain aluerajauksen si- säpuolella. Muiden vyöhykkeiden rajat ovat ohjeellisia. Vyöhykkeiden reuna-alueilla kussakin tapauksessa so- vellettavaa pysäköintinormia määriteltäessä otetaan huomioon alueen ominaisuudet muun muassa joukkolii- kenteen palvelutason ja kevyen liikenteen yhteyksien toimivuuden osalta. Kullakin vyöhykkeellä sovellettavat pysäköintinormit on esitetty erillisessä taulukossa.

ERITYISALUEET: Yleisten pysäköintilaitosten läheisyydessä kuten Hippoksella (ml. Seminaarinmäen kam- pus), Kankaalla, Kukkulan alueella ja Lutakossa asemakaavojen pysäköintinormit määritellään tapauskohtai- sesti siten, että pysäköintiä pyritään keskittämään yleisiin pysäköintilaitoksiin.

Kuva 12. Ydinkeskustan ja jalankulkuvyöhykkeen rajaus.

PYSÄKÖINTINORMIEN VYÖHYKEJAKO - YDINKESKUSTA JA JALANKULKUVYÖHYKE

1 4

7

3 6 9 2

5 8

Johdanto

Pysäköinnin nykytilanne Jyväskylässä

Pysäköinnin hallinta Jyväskylässä

Pysäköinti osana

liikennejärjestelmää

Pysäköintiin vaikuttavia

tekijöitä Tavoitteet

Pysäköinnin kustannukset

Vaikutusten

arviointi

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 37 Pysäköinnin hallintamallin ja asemakaavojen pysä-

köintinormien vaikutuksia on arvioitu työn kuluessa.

Seuraavassa on esitetty tiivistetysti merkittävim- mät tunnistetut vaikutukset jaoteltuna aihekoko- naisuuksiin.

Vaikutukset liikenteeseen

Pysäköinnin hallinta toimii merkittävänä ohjauskei- nona liikenteelle ja liikkumiselle, minkä vuoksi se on nähtävä keskeisenä osana liikennepolitiikkaa. Var- sinkin kaupungeissa pysäköinnin hallinta toimii tär- keänä henkilöautoliikenteen säätelijänä ja sujuvuu- den varmistajana. Pysäköintipaikkojen tarjonnalla voidaan tukea esimerkiksi työpaikkojen liikkumisen ohjausta ja kestävän kehityksen mukaista liikkumis- ta. Taatut pysäköintipaikat työpaikoilla vaikuttavat merkittävästi kulkumuodon valintaan. Pysäköin- nin hallinnalla edistetään ennen kaikkea turvallista, kustannustehokasta ja sujuvaa liikennettä. Vaikutus heijastuu myös keskustaan johtavilla teillä ja kaduil- la, joilla liikenteen sujuvuus paranee.

Yhteiskäyttöautojen ja muiden liikkumisen pal- veluiden yleistyminen vähentää autojen määrää erityisesti keskustan alueella. Siirtymällä vuorot- taispysäköintiin voidaan tehostaa nykyisten pysä- köintipaikkojen käyttöä. Kiinteistöjen haluttomuus muuttaa nykyisiä pysäköintijärjestelyitä alueillaan voi kuitenkin hidastaa pysäköinnin kehittämistä pal- veluna. Yhteiskäyttöautoille on hyvä tarjota mah- dollisimman toimivat ja näkyvät pysäköintimah- dollisuudet, jotta ne ovat helposti löydettävissä ja käytettävissä.

Säätämällä pysäköinnin hinnoittelua voidaan lisätä pysäköintilaitosten käyttöä ja kadunvarsipaikkojen käytön tehostamista lyhytaikaiseen asiointia pal- velevaan pysäköintiin. Pysäköintilaitosten käytön lisääntyminen vähentää autoliikennettä keskustan kaduilla parantaen kaikkien kulkumuotojen liikkumi- sen sujuvuutta. Kadunvarsipysäköinnin hinnoittelun yhtenäistäminen ja pysäköintipörssin toteuttami- nen vähentävät halvemman pysäköintipaikan etsi- misestä aiheutuvaa liikennettä keskustassa.

Autonomisten ajoneuvojen yleistymisen vaikutuksia pysäköintipaikkojen tarpeeseen on vielä vaikea en- nustaa, mutta yhteiskäyttöisten robottiautojen ol- lessa lähes jatkuvasti liikkeessä pysäköintipaikkojen tarve vähenee merkittävästi. Autonomisia autoja voidaan lisäksi pysäköidä kauemmaksi asutuksesta.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Pysäköinnin hallinta ohjaa ihmisten kulkumuotova- lintoja siten, että henkilöautoliikenne vähenee. Au- tojen määrän vähentyessä infrastruktuurin raken- tamistarve erityisesti katu- ja pysäköintialueiden osalta vähenee. Näin pysäköinnin hallinta mahdol- listaa tiiviimmän, resurssiviisaamman ja kustannus- tehokkaamman yhdyskuntarakenteen. Pysäköinnin hallintamalli tukee ympäristöystävällisiä tavoitteita maankäytön ja liikenteen kehittämisessä ja mahdol- listaa laadukkaamman, viihtyisämmän ja toiminnoil- taan monipuolisemman tulevaisuuden kaupunkira- kenteen.

Hyödyt konkretisoituvat vasta pidemmällä aikavälil- lä, sillä kulkumuotovalintojen muutos ja infrastruk- tuurin uudelleen rakentuminen ovat hitaita proses- seja.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Asemakaavojen pysäköintinormien keventämi- nen vähentää pysäköintialueiden rakentamistar- vetta tonteilla, jolloin tilaa vapautuu mm. täyden- nysrakentamiselle. Pysäköintinormit kevenevät vyöhykkeittäin keskustaa kohti ja edistävät täy- dennysrakentamista erityisesti keskustassa keskus- tavision tavoitteiden mukaisesti. Ydinkeskustassa pysäköintinormit ovat joustavat ja niillä kannuste- taan täydennysrakennushankkeita käynnistymään lähtötilanteiden erilaisuudesta huolimatta. Pysä- köintinormien, niiden tulkinnan ja autopaikkojen laskentatavan selkeyttäminen helpottaa rakennus- hankkeiden suunnittelua ja rakentamiseen liittyviä viranomaisprosesseja.

Autopaikoilta vapautuvaa kaupunkitilaa voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi kaupunkivihreän lisäämiseen ja elinympäristön laa- dun parantamiseen. Kaupunkivihreän lisäämisellä on suoria vaikutuksia muun muassa hulevesien hal- lintaan, pienilmastoon, kaupunkiekologiaan ja elin- ympäristön viihtyisyyteen. Suojeltujen kulttuuriym- päristöjen alueilla autopaikkanormit vapautetaan räätälöitäviksi tapauskohtaisesti kulttuuriympäris- töön sovittaen, mikä edistää kulttuuriympäristö- jen kehittämistä ja kulttuuriarvojen säilyttämistä.

Pysäköinnin hallintamallilla tuetaan yleisten pysä- köintilaitosten kehittämistä, mikä parantaa kau- punkiympäristön laatua ja vaikuttaa koko keskustan houkuttelevuuteen.

8 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Pysäköintinormien keventämisen riskinä on, että rakentajat toteuttavat ilman harkintaa vain ase- makaavassa vaaditut minimipaikat eivätkä suhteuta paikkojen määrää todelliseen tarpeeseen tai arvioi- vat väärin todellisen autopaikkatarpeen. Myös uu- teen pysäköintikulttuuriin sopeutuminen voi viedä aikaa. Kiinteistöt voivat olla haluttomia muuttamaan nykyisiä pysäköintijärjestelyitään, jolloin normiuu- distus ei edistä täydennysrakentamista odotetulla tavalla.

Taloudelliset vaikutukset

Autopaikkojen toteuttaminen vain tarpeen mu- kaan mahdollistaa nykyistä alhaisemmat rakenta- miskustannukset ja kohtuuhintaisemmat asunnot sekä vähentää pysäköinnin tuottamia piilokuluja autottomille asukkaille. Pysäköinnin ohjaaminen yleisiin pysäköintilaitoksiin parantaa niiden ja muun maksullisen pysäköinnin kannattavuutta. Ydinkes- kustassa ja yleisiin pysäköintilaitoksiin liittyvillä eri- tyisalueilla pysäköintinormit ohjaavat ja kannustavat autopaikkojen lunastamiseen yleisistä pysäköintilai- toksista, millä saadaan niiden kehittämiseen tarvit- tavia resursseja.

Autopaikkojen rakentamisesta ei muodostu nykyi- sen kaltainen este täydennysrakentamiselle, mikä edistää rakennusalan kehittymistä, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja keskustan elinvoimaisuutta.

Kun autopaikkoja ei tarvitse rakentaa tarvetta enemmän, säästyy myös yhteiskunnan kustannuk- sia kuten uusien katujen rakentaminen tai julkisen liikenteen lisääminen. Kannustaminen kestävään liikkumiseen vähentää sosiaali- ja terveyspalvelui- den kuluja. Samoin lisääntyvät säästöt myös ener- giankulutuksessa.

Vaikutukset palveluihin

Täydennysrakentamisen ja uusien asukkaiden myö- tä keskustan vetovoima vahvistuu ja palvelut moni- puolistuvat. Pysäköinnin painopisteen siirtäminen yleisiin pysäköintilaitoksiin mahdollistaa niiden pal- veluiden ja käyttäjäkokemuksen parantamisen. Py- säköinnin hinnoittelumallin muuttamisella tuetaan keskustan asiointipysäköintiä ja liike-elämän tarpei- ta. Toisaalta pysäköinnin ohjaaminen hinnoittelun keinoin ja muutokset totutuissa pysäköintitavoissa saattavat aiheuttaa vastustusta. Liikerakentamisen hankkeissa toteuttajien on itse harkittava tontille

Autopaikkojen osittainen korvaaminen yhteiskäyt- töautolla edistää niiden ja muiden liikkumispalve- luiden kehittymistä. Joukkoliikenteen matkusta- jamäärät kasvavat, mikä mahdollistaa palvelutason edelleen kehittämisen.

Vaikutukset terveyteen

Pysäköinnin resurssiviisas järjestäminen tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä ja vähentää turhaa ajo- neuvoliikennettä. Samalla liikenteen haittavaiku- tukset ihmisten terveyteen muun muassa liikenne- melun ja pakokaasujen osalta vähenee. Pysäköinnin hallinnalla ohjataan ihmisten kulkumuotovalintoja kestävän liikkumisen ratkaisuihin, joista erityisesti kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvulla on suoria vai- kutuksia kansanterveyteen arkiliikunnan lisääntyes- sä. Oikeilla pysäköintiratkaisuilla voidaan vahvistaa hyvinvointia ja elämänlaatua edistävien valintojen tekemistä.

Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä 39