Ei-happoa muodostavan sivukivialueen (NAF) sulkeminen
NAF-sivukivialueet peitetään irtomaasta ja humuspitoisesta ker- roksesta koostuvalla pintarakenteella, minkä jälkeen sivukivialue kasvitetaan (Kuva 8-27).
8.6.5 Altaat
Säilytys- ja vesialtaiden pohjalle kertynyt liete ruopataan ja si- joitetaan rikastushiekka-alueelle tai avolouhoksiin. Padot ja ojat puretaan. Vaihtoehdossa 4 Rautuvaaran selkeytysaltaalle ei teh- dä toimenpiteitä niin kauan kuin tarkkailu jatkuu.
Kuva 8-27. NAF-sivukivialueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne (kaikki hankevaihtoehdot).
Happoa tuottavan (PAF) sivukivialueen sulkeminen
Veden ja hapen kulkeutuminen PAF-sivukiveen minimoidaan pintarakenteella, johon kuuluu bentoniittimatto. Sivukivi tasoi- tetaan ja siitä rakennetaan vakaa pohja, jonka päälle rakenne- taan pintakerros. Kerrokset on esitetty kuvassa 8-28.
Kuva 8-28. PAF-sivukivialueiden sulkemiseen suunniteltu pintarakenne.
8.6.6 Rakennukset ja infrastruktuuri
Rakennukset, voimalaitokset, prosessilaitos sekä muut raken- nelmat puretaan ja purkujäte kuljetetaan pois kaivosalueelta.
Perustukset rikotaan ja peitetään maakerroksella. Sosiaalitiloja käytetään niin pitkään kuin niitä tarvitaan kaivoksen sulkemisen yhteydessä. Sulkemisvaiheen lopuksi kaikki rakennukset pure- taan ja alue sekä sen kasvillisuus ennallistetaan luonnolliseen tilaansa.
Infrastruktuuri, mukaan lukien tiet, putkilinjat, pumppaamot ja voimalinjat puretaan, ellei niitä tarvita sulkemisvaiheessa tai sulkemisvaiheen jälkeisissä toiminnoissa. Tiet, joita tarvitaan sul- kemisvaiheen jälkeen, jätetään paikoilleen.
Vaihtoehdossa 4 Muonionjoen putkilinja jätetään paikoilleen, mutta putkilinjan lähtö- ja purkukohdat poistetaan. Alue palau- tetaan luonnolliseen tilaansa ja kasvitetaan.
8.6.7 Tarkkailu
Sulkemisen jälkeisestä tarkkailusta tehdään suunnitelma.
Kaivoksen sulkemisen jälkeisen tarkkailun arvioidaan kestävän noin 30 vuotta sulkemistoimenpiteiden valmistuttua.
Ennen kaivoksen lopullista sulkemista tutkitaan maaperän mahdollinen pilaantuminen.
Kaivoksen sulkemisen jälkeiset tarkkailutoimenpiteet:
• Louhosveden tarkkailu;
• Selkeytysaltaan vedenlaadun tarkkailu (vaihtoehto 4);
• Niesan altaan tarkkailu;
• Jokien tarkkailu hankealueen ylä- ja alavirtaan sijoittuvilla tarkkailupisteillä;
• Pohjaveden tarkkailu kaikilla hankkeeseen liittyvillä työmaa- alueilla.
8.6.8 Sulkemissuunnitelman päivittäminen
Kaivoksen sulkemissuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti.
Päivityksen perusteina ovat hankkeen eteneminen ja se, että eri intressiryhmät osallistuvat sulkemiseen liittyvien vaihtoehtois- ten mahdollisuuksien selvittämiseen ja niiden hienosäätöön.
Lopullinen kaivoksen sulkemissuunnitelma laaditaan ennen kai- vostoimintojen lopettamista.
9. HANKEVAIHTOEHDOT
9.2 Hylätyt hankevaihtoehdot
Kaivostoimintojen suunnittelu on jatkuva prosessi, jossa syntyy uutta, tärkeää tietoa siitä, kuinka toiminnot voidaan suunnitella ja toteuttaa teknisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöl- lisesti parhaalla mahdollisella tavalla.
Hannukaisen kaivoshankkeen YVA-menettely on toteutettu siten, että sidosryhmien palaute ja suunnitelmien jatkuva arvi- ointi ovat vaikuttaneet prosessiin, mikä on johtanut siihen, että hanke on optimoitu ympäristön, sosiaalisten vaikutusten, tek- niikan ja talouden kannalta. Näin ollen malmin rikastaminen Kaunisvaaran rikastamolla Ruotsissa on hylätty jo ympäristövai- kutusten arvioinnin ohjelmavaiheessa.
YVA-menettelyn aikana useat vaihtoehdot, joita harkittiin YVA-ohjelman vaiheessa, on hylätty ympäristöllisistä, teknisistä ja/tai taloudellisista syistä. Kustakin hankevaihtoehdosta hylätyt ehdotukset ja hylkäämisen perustelut ovat nähtävissä seuraa- vassa taulukossa (Taulukko 9-1).
Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristö- ja sosiaalisten vaiku- tusten arviointi käsittää neljä vaihtoehtoa (1A, 1B, 1C ja 4) sekä nolla-vaihtoehdon. Tärkein ero hankevaihtoehtojen 1A–1C välillä on rikastushiekka-alueen sijoittuminen ja sen seurauksena hankkeen kattaman maapinta-alan koon muuttuminen.
Hankevaihtoehto 4 otettiin kehitettäväksi YVA-menettelystä annetun palautteen vuoksi. Vaihtoehto 4 on pitkälti samanlai- nen kuin vaihtoehto 1B, paitsi että vaihtoehdossa 4 rikastamo on sijoitettu Rautuvaaran alueelle ja ylimäärävesien johtaminen tapahtuu Muonionjokeen eikä Niesan altaaseen.
Vaihtoehdoissa 2 ja 3 esitetty mahdollisuus sijoittaa rikastus- hiekka Kuervitikon avolouhokseen, kuten YVA-ohjelmassa kuva- taan, on ympäristöllisten, teknillisten ja taloudellisten seikkojen vuoksi hylätty.
Tässä luvussa kuvattujen hankevaihtoehtojen yksityiskohtai- set kartat ovat nähtävissä liitteessä (Liite 2).
9.1 YVA-ohjelman hankevaihtoehdot
Kuva 9-1 esittää YVA-ohjelmassa (Pöyry Finland Oy 2010) kuva- tut hankevaihtoehdot.
Hylätyt ehdotukset hankevaihtoehdoittain Ympäristöön/ sosiaalisiin vaiku-
tuksiin liittyvät hylkäysperusteet Tekniikkaan liittyvät hylkäyspe-
rusteet Taloudelliset hylkäyspe-
rusteet Vaihtoehto 2 Rautuvaara -Hannu-
kainen rautatie Eristävä vaikutus verrattuna put- kilinjaan on merkittävä. Aiheuttaa eläinkuolemia. Kasvattaa kuljetus- käytävän leveyttä. Merkittävät hai- talliset vaikutukset porotaloudelle.
Teknisesti toteuttamiskelpoinen Vaatii huomattavia al- kuinvestointeja. Epä- varmuustekijöitä, jotka liittyvät
Liikenneviraston osalli- suuteen.
Vaihtoehto 3 Rikasteen kuljettami- nen Ruotsiin putkilin- jaa pitkin tai maantie- kuljetuksia käyttäen
Hankkeen vaatima pinta-ala ja eristävä vaikutus kasvavat mer- kittävästi. Useisiin asukkaisiin ja maanomistajiin kohdistuvia vaiku- tuksia. Maantiekuljetusten suures- ta määrästä johtuvia meluvaiku- tuksia, liikenne- ja onnettomuus- riskejä.
Teknisesti toteuttamiskelpoinen.
Vaatii neuvotteluja useamman maanomistajan kanssa kuin muut vaihtoehdot.
Maantiekuljetukset ovat taloudellisesti toteutta- miskelpoinen ratkaisu.
Putkilinja vaatii suuret alkuinvestoinnit.
Rikastushiekka-alue,
vaihtoehto 4(1D) Rikastushiekan sijoit- taminen Kuervitikon avolouhokseen
Ei isoja haittoja verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Mahdollisesti vä- hemmän vaikutuksia muihin vaih- toehtoihin verrattuna.
Teknisesti toteuttamiskelvoton ai- kataulurajoitusten, avolouhokses- sa olevan tilan riittämättömyyden vuoksi sekä siksi, että kaivosla- ki vaatii mahdollisesti tulevaisuu- dessa syntyvien resurssien hyöty- käyttöä.
Taloudellisista, hylkää- miseen johtavista syis- tä ei ole tietoa käytet- tävissä.
Kuva 9-2. YVA-selostuksessa arvioidut hankevaihtoehdot.
Taulukko 9-1. Hylätyt hankevaihtoehdot.
9.3 YVA-selostuksessa arvioidut hankevaih- toehdot
Kuten YVA-ohjelmassa kuvataan, alussa Hannukaisen kaivos- hankkeen ympäristövaikutusten arviointi keskittyi vaihtoeh- toihin 1A–1C. Kun näiden vaihtoehtojen epäsuotuisat ym- päristövaikutukset tulivat esille, kehitettiin neljäs vaihtoehto (Vaihtoehto 4) huomioiden YVA-prosessin ensimmäisessä vai- heessa havaitut haitalliset vaikutukset.
Kaikki tässä YVA-selostuksessa kuvatut hankevaihtoehdot on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 9-2).
9.3.1 0-vaihtoehto
Mikäli hanketta ei toteuteta, ympäristön nykytila ja yhteiskun- nallis-taloudelliset olosuhteet säilyvät nykyisellään. Hankkeen aiheuttamat positiiviset ja negatiiviset vaikutukset jäävät toteu- tumatta. 0-vaihtoehtoon liittyviä vaikutuksia on arvioitu luvus- sa 14.
9.3.1.1 Vaihtoehdot 1A–1C
Vaihtoehtoon 1 sisältyvät:• rikastamo, mukaan lukien prosessivesiallas, joka sijoitetaan Hannukaisen keskeiselle teollisuusalueelle;
• sivukivialue toimintoineen sijoitetaan Hannukaisen alueelle;
• suodatuslaitos sijoitetaan Rautuvaaraan;
• Rautuvaaran ja Hannukaisen alueen välille rakennetaan kul- jetuskäytävä, joka käsittää putki- ja sähkölinjat sekä huolto- tien;
• rikaste kuljetetaan kuljetuskäytävän putkilinjaa pitkin Rautuvaaran alueelle;
• Rautuvaarasta rikaste, josta on poistettu vesi, kuljetetaan rautateitse Kemin, Raahen tai Kokkolan satamiin;
• raakaveden otto ja ylimääräisen veden purku tapahtuvat Niesajokeen;
• rikastushiekka-alue sijoitetaan kolmeen vaihtoehtoiseen paikkaan:
A) Hannukaisen alueelle, B) Rautuvaaran alueelle, C) Juvakaisenmaan alueelle.
9.3.1.2 Vaihtoehto 4
Hankevaihtoehto 4 on samanlainen kuin vaihtoehto 1B sii- nä mielessä, että rikastushiekka-alue ja junan lastausalue sijoi- tetaan Rautuvaaraan. Lisäksi Rautuvaaraan sijoitetaan rikasta- mo, jossa on suodatuslaitos sekä malmivarasto. Hannukaisen keskeiselle teollisuusalueelle sijoitetaan murskaamo, konei- den huolto- ja korjaustilat, vedenpuhdistuslaitos ja muita apu- tiloja sisältäviä rakennuksia. Hihnakuljetin kuljettaa murskatun malmin kuljetuskäytävää pitkin murskaamolta Rautuvaaran ri- kastamolle. Varastovesiallas sijoitetaan Hannukaisen alueelle.
Ylimäärävedet pumpataan Rautuvaaran alueelle ja sieltä edel- leen Muonionjokeen.
10. YMPÄRISTÖN NYKYTILA
10.1 Maisema
Hannukaisen suunniteltu uusi kaivoshanke on pinta-alaltaan suurempi kuin alueen aiemmat hankkeet. Tämän vuoksi hanke vaatii lisäalueita sekä Hannukaisen että Rautuvaaran alueilta.
Hankealue on matalien vaarojen ympäröimä, mikä osaltaan estää alueen näkyvyyttä kaukomai- semassa. Lähimaisemassa hankealuetta ympäröivät metsäiset vaarat.
Osittain hankealue näkyy vaarojen ja tuntureiden huipuilta 10–15 km etäisyydeltä. Hankealue näkyy paikoin Yllästunturin matkailukeskuksen läntiseltä rinteeltä, jota käytetään sekä hiihtoon että muihin virkistystarkoituksiin.
Nykytilaselvitykset ja muu lähdemateriaali Nykytilan kuvaus perustuu seuraaviin lähteisiin:
• Arvokkaat maisema-alueet ja maisemanhoito, Maisema- aluetyöryhmän mietinnöt I ja II, (Ympäristöministeriö 1992)
• Elävä matkailumaisema – Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys, Metla (Uusitalo ym. 2006)
• Ylläksen osayleiskaavan muutoksen maisema- ja kulttuuri- ympäristöselvitys (luonnos) (Pöyry Environment Oy 2006)
• Tunturi-Lapin maakuntakaavan maisemaselvitys, Lapin liitto (Destia Oy 2007)
• Perustilaselvitys kaukokartoituksen keinoin –
Maantieteellinen raportti (Pöyry Environment Oy 2008) (Liite 4).
• Maiseman perustilaselvitys, maastokäynnit sekä näkymä- alueanalyysi (Ramboll Finland Oy 2011)
Tarkastelualueen rajaus
Nykytilan kuvauksessa keskitytään hankealueen maiseman tyy- pillisiin piirteisiin sekä hankkeen näkyvyyteen lähi- ja kaukomai- semassa. Tarkastelu perustuu teoreettiseen näkymäalueanalyy- siin.
Lainsäädäntö ja ohjeistukset
Useissa eri laeissa on annettu säädöksiä maisema- ja kult- tuuriarvojen selvittämisestä ja suojelusta. Maiseman kannal- ta tärkeimpiä lakeja ovat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki.
• Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus (132/1999, 895/1999): Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan aluei- den käytön suunnittelun tavoitteena on edistää rakenne- tun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonar- vojen säilyttämistä (MRL 1§ ja 5§).
• Luonnonsuojelulaki (1096/1996): Lain tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä luon- nonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen (LSL 1§).
Luonnonsuojelulakiin on kirjattu myös maisemansuoje- lualueiden perustamismahdollisuus (LSL 32§).
Kuva 10-1-1. Hankealueen sijainti suurmaisemassa. Sininen nuoli osoittaa Yllästunturia polttopisteenä.
10.1.1 Maiseman ominaispiirteet
Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa hankealue sijoit- tuu Länsi-Lapin tunturiseudun eteläosaan. Länsi-Lapin tuntu- riseudun suurmaisemalle on tyypillistä selvästi erottuva Ylläs–
Ounastunturin vaara- ja tunturijono Ounasselkä, joka jakaa alu- een Muonio-Tornionjoen sekä Ounas- ja Kemijoen valuma-alu- eisiin. Ounasselkä muodostaa alueen maisemallisen ja toimin- nallisen selkärangan ja kaukomaiseman kiintopisteen (Kuva 10-1-1, Kuva 10-1-2). Paikallisella tasolla hankealue sijaitsee Ounasselästä länteen Olos-Salmivaara ylänköalueella.
turimassiivi (Kuva 10-1-3). Hannukaisen hankealue sijaitsee poh- jois-eteläsuuntaisessa laaksossa. Sitä ympäröivät lännen puolel- la Kivivuopionvaara (245 m) ja idässä Kuervaara (325 m).
Rautuvaaran alue sijaitsee koilliseen suuntautuvan vaaraket- jun kaakkoisrinteellä: Oravavaara (238 m) - Alainen Rautuvaara (270 m) – Rautuvaara (280 m). Rautuvaaran suunnitellun kaivos- alueen etelä-kaakko -puolella on iso Niesaselän tunturimassiivi, jonka korkein huippu ulottuu 409 metriin (Kuva 10-1-3).
Aiempi kaivostoiminta on vaikuttanut hankealueen maise- maan ja Hannukaisen alueella on aiemman kaivostoiminnan jäl- jiltä mm. sivukivialue. Sen halkaisija on noin 1000 x 400 metriä ja se näkyy joiltakin ympäröiviltä vaaroilta. Vanhan sivukivi-alueen vieressä on nykyisin myös toiminnassa oleva soran murskaamo.
Alueella on myös kaksi avolouhosta, jotka ovat täyttyneet ve- dellä. Isomman eli Laurinojan louhoksen koko on noin 650 x 300 metriä ja pienemmän eli Kuervaaran louhoksen koko noin 400 x 150 metriä.
Rautuvaaran alueella oleva Niesajoki virtasi alun pe- rin Äkäsjokeen koilliseen aukeavassa laaksossa. Joki padot- tiin 1970-luvulla, kun Rautuvaarassa aloitettiin kaivostoimin- ta, ja vesi ohjattiin lounaissuuntaan kohti Muonionjokea. Nyt Niesajoen laaksossa on vanha rikastushiekka-alue, joka on pe- räisin Rautaruukki Oy:n harjoittamasta, 1990-luvun alkuun saak- ka jatkuneesta kaivostoiminnasta, sekä Ylläksen vedenpuhdis- tamon laskeutusaltaana käyttämä vesiallas. Vanhan rikastus- hiekka-alueen länsipuolella on vanhoja kaivoksen infrastruktuu- riin liittyviä rakenteita, esimerkiksi 40 metriä korkea kaivostorni (Kuva 10-1-4), käytöstä poistettu ratapiha ja voimajohto.
0 5 km YLLÄS KAIVOSALUE
Äkäsjoki TEOLLISUUSALUE
Kuva 10-1-2. Ounasselän tunturijono nähtynä Ylläksen huipulta pohjoiseen päin.
10.1.2 Hankealueen maiseman luonnehdinta
Hankealueen luonnonmaisemalle ovat tyypillisiä Ounasselän puuttomat kivikkoiset tunturit, kuten Yllästunturi (Kuva 10-1- 3), sekä laajat metsäiset vaara- ja ylänköalueet. Alueen vallitseva kasvillisuustyyppi on havupuu- ja sekametsä (Kuva 10-1-3), jos- ta suurin osa on metsätalouskäytössä. Vaara- ja ylänköalueiden väliin sijoittuu avoimia suoalueita, jotka ovat yleensä kapeita ja pitkänmallisia (Kuva 10-1-3). Äkäsjoki ja sen sivujoet, esimerkiksi Kuerjoki, virtaavat hankealueen keskellä Muonionjokeen päin.
Ihmisen vaikutus maisemakuvaan näkyy etenkin asutuksen ja kylien sijoittumisessa vesistöjen, kuten erityisesti Äkäsjoen, varrelle. Myös alueen matkailu näkyy maisemakuvassa hiihto- keskuksineen, lomakylineen ja palveluineen. Lisäksi porotalous ja sen rakenteet värittävät edelleen maisemakuvaa.
Hannukaisen aluetta reunustavat lännessä Tapovaara- Kiuasselkä tunturimassiivi ja idässä Kuertunturi-Malmivaara tun-
